perjantai 23. syyskuuta 2022

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/77

AMMATTINYRKKEILYILTA LAPPEENRANTAAN 14.4.1950 Huonosti taloudellisesti onnistuneen Messuhallin ammattilaisillan jälkeen päätti isäni kokeilla Lappeenrantaa. Lappeenrannan Maneesissa 14.5.1950 kesän kynnyksellä järjestettäisiin ammattinyrkkeilyilta, missä hän ei itse nyrkkeile vaan toimisi vain promoottorina yhteistyökumppaninsa HELGE HAGMANIN kanssa. Lappeenrannan oma poika LEO LINDBERG tulisi siellä suorittamaan pääottelun norjalaista EGIL WOLDIA vastaan. Ennen iltaa Lappeenrannassa promoottori YRJÖ PIITULAINEN kertoi haastattelussa hieman tämän hetken nyrkkeilyasioitaan. ELIS ASKIN viimeaikojen huono menestys on antanut suurelle yleisölle aiheen pohtia, onko mestarimme jo elänyt parhaat vuotensa, sillä eihän tästä ollut kuin runsas vuosi kun ASK oli maineensa kukkuloilla, voittaen mm.  CHARLES RILEYN ja MIGUEL ACEVEDON. Tämän jälkeen onkin ASKILLE koitunut enemmän vastoinkäymisiä kuin menestystä. Miten on tilanne nyt? Onko ASKILLA vielä mahdollisuuksia? Lehtemme kääntyi eilen yllä olevien kysymyksin parhaillaan Lappeenrannassa vierailevan mestarinyrkkeilijämme YRJÖ PIITULAISEN puoleen.
ELIS ASK ja promoottori YRJÖ PIITULAINEN
ASKIN ura ei ole lopussa. Hän on vasta 24-vuotias, joten hänellä on vielä kaikki mahdollisuudet edessään, vastasi haastateltavamme kysymyksiimme suoralta kädeltä. Suurimman syyn ASKIN viimeaikaisiin heikohkoisiin esityksiin luulisin olevan ennen kaikkea siinä, että hän on löysännyt entistä tavattoman lujaa ja vaativaa harjoitteluaan. On puhuttu paljon, hänen siirtymisestään kevytsarjaan, mutta en usko, että se sittenkään on kovinkaan paljon merkinnyt. Loppujen lopuksi uskon näiden kahden viimeisen tappion tehneen pojalle vain hyvää. Kunhan ASK, vain vapautuu jokapäiväisistä huolistaan ja arkipulmistaan sekä ottaa harjoittelun vakavin ottein näemme hänessä jälleen entisenlaisen kissamaisen nopean, raudanlujan ja päämäärästään tietoisen taistelijan, jolle tiet titteliotteluihinkin ovat avoimet. Tämän jälkeen YRJÖ PIITULAINEN kertoi omakohtaisesti havainneensa nyrkkeilyurallaan miten arvaamattoman suuresta merkityksestä ruumiillinen työ on aktiivinyrkkeilijälle. Hän huomautti, ettei ainoastaan harjoittelu - vieläpä tiiviskin - riitä, vaan ettei päämäärästään tietoiselle, riittävästi harjoitelleelle nyrkkeilijälle mikään ole niin terveellistä kuin raskas ruumiillinen työ. Esimerkkinä hän mainitsi oman viimeisen Ranskan matkansa, jolloin oli tuntenut itsensä jo henkisestikin alakuntoiseksi pidettyään kuntoaan ainoastaan harjoittelulla yllä.....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti