YRJÖ PIITULAISEN AMERIKKAAN LÄHTÖ Isäni Amerikkaan lähtö saikin suuret puitteet ei vain median valtavan kiinnostuksen johdosta, vaan myös suuret Amerikkaan lähtöjuhlat järjestettiin Kaivohuoneella illallistanssiaisineen. Ruotsalaisine herkkuineen, sodanjälkeisine be`beineen ym. herkkuineen. Monipuolisine ohjelmineen, jossa isäni taiteilija ystävät esiintyivät jne. Vieraana oli tietysti isäni manageri EDVIN AHLQVIST Ruotsista ja Kaivohuoneen jokainen paikka oli myyty. Ennen lähtöään antoi isäni haastattelun; Tämän hetken tunnetuin suomalaisnyrkkeilijä YRJÖ PIITULAINEN lähtee tänään matkalle kohden Amerikkaan, Turun kautta reitti suuntautuu Tukholmaan, siellä yhdessä managerin ja kustantaja EDVIN AHLQVISTIN kanssa "Gripsholmilla" New Yorkiin. Vietimme eilen pari tuntisen PIITULAISEN kanssa. Tämä aika vierähti melko tarkaan Uimahallissa, missä PIITULAINEN "heitteli hyvästejä" suomalaiselle saunalle kolmen-neljän kuukauden ajaksi. Mutta samalla oli tietenkin tilaisuutta tarinointiin paljonkin, ja PIITULAINEN on - päinvastoin kuin tästä iloluonteiselta ja ailahtelevalta vaikuttavasta nuoresta miehestä yleensä luullaan - varsin vakavasti asioita ajatteleva ja omia mahdollisuuksia kylmien tosiasioitten valossa tasaisesti tarkasteleva nuorukainen. Hän kunnioittaa vastustajiaan, kuten oikean urheilijan tuleekin, eikä suinkaan uskottele heti kiipeävänsä Amerikassa mestaruuteen tai edes sen läheisillekkään sijoille. Amerikan nyrkkeilykehissä voima ja vauhti ovat ensi sijoilla, eivätkä ne jenkkinyrkkeilijät, joita olen kohdannut tai nähnyt, ole olleet mitään erityisiä tekijöitä, mutta tietysti huiput ovat henkisesti korkeammalla tasolla. Kun kilpailu on ankara, niin kovuus kuuluu aivan alkuvaatimuksiin ja kun sitten mies kovuuteen ja vauhtiin yhdistää tekniikan ja - mikä tärkeintä - älykkyyden, niin silloin hän on jo todellinen huippumies. Tälläisiä ovat tietenkin Amerikan parhaat. En ollenkaan haaveilekaan heidän kanssaan ottelemaan pääsemisestä tai edes pyrkimisestä, vaan käytän matkan yksinomaan opin hakemiseen. Jos sitten pääsen hyvään kuntoon, niin suoritan ehkä ottelun tai pari, joitakin riittävän helppoja vastustajia vastaan ennen kotimatkaa, joka tapahtuu joskus maalis-huhtikuussa. Lontoossa mahdollisesti ottelen paluumatkalla jotakin Englannin parasta välisarjalaista vastaan. Promoottori JACK SOLOMONS on tehnyt useita esityksiä AHLQVISTILLE, ja ilmeisesti saammekin jonkin taitavan ja kovan miehen vastustajakseni. Mieleni tekisi saman tien nyrkkeillä myös Ranskassa ja ehkä sekin juttu järjestyy samalla matkalla. Olen saanut GUNNAR BÄRLUNDILTA terveiset. Hän on lehdistä nähnyt, että suunnittelen Amerikan matkaa, ja kirjoittanut tutuilleen tänne toivovansa, että tapaisimme. Olisikin hauskaa nähdä hänet, sillä en tunne häntä ollenkaan - olinhan aivan pikkupoika silloin kun hän nyrkkeili täällä kotimaassaan. Mahdollisesti käy sitten vielä niin hyvin, että pääsemme samaa matkaa kotimaahan, sillä hänellä on suunnitelmia tulla Suomeen. Muutaman kuukauden kuluttua olen sitten jälleen kotimaassa, ja toivottavasti niin paljon uutta oppineena, että pystyn tosissani tavoittelemaan esimerkiksi Euroopan mestaruutta. Sen jälkeen on ehkä asiaa ajatella uudelleen Amerikkaankin menoa. Paljon muutakin PIITULAINEN puheli, eritteli vastustajiaan ja lausui tarkkoja huomioita heidän hyvistä puolistaan ja heikkouksistaan. Sekä lupasi lopuksi, että Amerikassa ei hänen tyyliään, joka on juuri hänelle sopiva ja luonolliselta tuntuva, miksikään tappelutyyliksi muuteta. Uusia harjoitusmuotoja ja teknillistä lisää hän kyllä omaksuu, niin paljon kuin mahdollista, mutta oman tyylinsä hän aikoo joka tapauksessa säilyttää, teknillisyyteen perustuvana.
Amerikkaan lähtöjuhlissa toimi mallina myös INKERI SUVIO jonka YRJÖ PIITULAINEN esittelee juuri Kaivohuoneen loppuunmyydyssä tilaisuudessa yleisölle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti