Otsikolla MAAILMAN MENOA artikkeli kertoo; Nyrkkeilymestarimme YRJÖ PIITULAINEN on saanut Ruotsin lehdissä kiitosta ja ylistystä elegantista nyrkkeilytyylistään. Hänen häviönsä KREUGERILLE ei ollut mikään selvä ja kiistaton, vaan hyvin monet asiantuntijat ovat pitäneet hänen taitoaan siksi vakuuttavana, että voiton olisi pitänyt tulla hänelle. Uusi Tukholmalainen iltapäivälehti EXPRESSEN sai jostain tietoonsa, että PIITULAINEN oli kesällä menettänyt Viipurissa kaiken omaisuutensa, niin tarkkaan, että hänen oli pitänyt lentää Tukholmaankin lainapuvussa ja asusteissa. Tämä sai lehden suunnittelemaan jotain ystävänpalvelusta PIITULAISELLE, joka eräänä päivänä hiljan puettiin eräässä Tukholmalaisessa vaatetusliikkeessä kiireestä kantapäähän EXPRESSENIN laskuun. PIITULAINEN oli enemmän kuin tyytyväinen ja lehti väittää huomanneensa PIITULAISEN sipaisevan kädellään silmänurkkaansa ennen kuin lähti liikkeestä pois. Joka tapauksessa Tukholmalainen lehti ansaitsee tunnustuksen reilusta suhtautumisestaan sodan seurauksista kärsimään joutunutta karjalaisnyrkkeilijää kohtaan. Ja viimeksi vielä artikkeli YKÄ KEHÄSSÄ.
Eräänä päivänä vastaani tuli muuan nyrkkeilymies, joka pyysi minua selittämään, millaisena minä näen YRJÖ PIITULAISEN kehässä? Eikö häntä yleensä liiaksi kehuta hänen suorituksiinsa ja mahdollisuuksiinsa verraten? Kerron seuraavassa suurin piirtein naapurille vastaamani asiat. YRJÖ PIITULAINEN on ensinnäkin kehittänyt nopeutensa niin ilmiömäiseksi, että hän on melkein saavuttamattomissa tavalliselta vastustajalta ja täten yllättää tämän nopeilla iskusarjollaan, antaakseen jälleen seuraavassa hetkessä vastustajalleen pienen hengähdystauon. Ymmärrettäväähän on, että hän myöskin tarvitsee ilmaa, voidakseen taas toimia. Mieleeni ovatkin erikoisesti jääneet hänen suorittamansa kumarrukset ja sukellukset, joita hän suorittaa vastustajansa harhaan johtamiseksi ja joiden aikana hän saa hengityselimilleen riittävän määrän ilmaa, voidakseen taas toimia vasymättömällä nopeudella. Toinen seikka, johon olen kiinnittänyt huomioni, on seuraava. Kun PIITULAINEN hyvän jalkatyönsä sekä useampien peräkkäin suoritettujen pää ja vartataloväistöjensä avulla on onnistunut johtamaan vastustajansa perusteellisesti harhaan, ei hän voi olla hymyilemättä. Mielestäni edellä mainitut teot ovat ne syyt, joiden tähden sanomalehtien kirjoittajat ja osa yleisöä arvostelevat kirpeästi hänen esityksiään. Tämä tapahtuu kuitenkin aiheetta, sillä nyrkkeilijän menestymisen tärkeimpiä ehtoja on, mitä paremmin osaat jallittaa tai niin sanotusti johtaa vastustajasi harhaan, sitä helpommin hän on voitettavissa. Ja toiseksi, jos vastustaja "kuumenee" toisen hymyilystä eikä kykene hillitsemään itseään, niin hän ei myöskään kykene enää ottelemaan normaalisti. Onhan tässä mahdollisuus olemassa, että YKÄ käyttää tunnettua hymyään taktikoidessaan, mutta en sitä oikein usko, sillä tunnen hänen rennon ja äärettömän vilkkaan poikamaisen luonteensa, joten onnistuttuaan jossain suorituksessa, ei hän voi olla hymyilemättä, eikä hän voi sille mitään. Usein kuulee yleisön kehottavan PIITULAISTA lyömään vastustajansa "ulos", mutta hän ei ole kuulevinaankaan ja antaa ottelutoverinsa palata täyteen kuntoon ja ottelee täyden ajan. Tämä osoittaa, että hän on tosi nyrkkeilijä, hän elää nyrkkeilyn lumoissa ja nauttii otteluistaan. Hauskaa on yleisöllä silloin kun YKÄ nousee kehään, se saa nähdä koko rahan edestä, eikä useinkaan voi pidätellä nauruaan, kun mestari jallittaa kehässä toveriaan. Allekirjoittanut onkin Y.P.;n esittämän nyrkkeilysuunnan ihailija ja uskon, että on toisiakin, jotka ihailevat hänen erinomaista nyrkkeilyään. Voidaanko vielä vaatia suomalaiselta nyrkkeilijältä kauniimpaa ja nopeampaa sekä teknillisesti parempaa esitystä, kuin hänen esityksensä ovat olleet? Joulukuun maaottelussa Tukholmassa ja useissa otteluissa maaseudulla Ruotsissa PIITULAISEN osaksi ovat tulleet erinomaiset arvostelut, antavat aiheen sanoa, että YKÄ on lähinnä täydellistä amatöörinyrkkeilyn ihannenyrkkeilijää. URKKA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti