lauantai 7. tammikuuta 2023

HARRIN KEHÄKULMASTA 7.1.2023

SYNTYNYT NYRKKEILIJÄKSI. Toivottavasti kukaan ei ymmärrä tätä otsikkoa väärin. Tuli vain mieleeni, kun näin kirjoituksen minkä olin kirjoittanut joitakin vuosia sitten pyynnöstä RUSKA-TURNAUKSEN käsiohjelmaan. Jossain mielessä tämä kyllä pitää paikkansakin. Nyrkkeily on ollut mun lajini, mun rakastettu ja mulle rakas. Siitäkin huolimatta, että  monet muut lajit ovat Suomessa suositumpia kuin NYRKKEILY. Arvostetuimpia ja kunnioitetumpia. Minäkin kunnioitan kaikkea urheilua sekä urheilijoita lajista riippumatta. Kuitenkin uskallan sanoa; MINUN LAJINI ON NYRKKEILY!

Se on ollut NYRKKEILIJÄN ELÄMÄ! Synnyin virtuoosimaisen nyrkkeiljän poikana suoraan nyrkkeilyyn. Hän liitti mut samana päivänä kun synnyin Viipurin Nyrkkeilijöiden jäseneksi. Tuli aika mun innostua nyrkkeilyyn, heikkona ja heiveröisenä pikkupoikana 13-vuotiaana. Tuntui kuin se päivä olisi vain odottanut sitä hetkeä kun aloittaisin tämän lajin. Missään tapauksessa se ei ollut helppoa. Olet YRJÖ PIITULAISEN NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN poika. Olen tästä kirjoittanut kirjani NYRKKEILIJÄN UNELMA. Se kertoo myös, että rakkauteni on nyrkkeily! En ole koskaan peitellyt enkä kieltänyt sitä. Kuitenkin arvostan kaikkia muita urheilulajeja ja urheilijoita, ihmisiä ja ystäviä. Tie on ollut välillä kova, mutta elämä on ollut kuitenkin onnekas. Olen saannut paljon ystävyyttä ja rakkautta. Suurimpana tänään tunnen, että mulla on perheeni, MURUNI ja lapseni JESSICA ja JERRI ja olen saannut elää. Olen 75 vuotias ja käyn edelleen treenaamassa, lyön säkkiä, palloja, varjonyrkkeillen. Rakkaus nyrkkeilyyn on olemassa, EHKÄ TUO OTSIKKO ON KUITENKIN TAVALLAAN OIKEIN?




NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjoja löytyy pieni määrä ja on tilattavissa harripiitulainen@gmail.com 


ELÄMÄNI POLTINMERKIT kirjoja löytyy pieni määrä ja on tilattavissa harripiitulainen@gmail.com 



perjantai 6. tammikuuta 2023

HARRIN KEHÄKULMASTA: 6.1.2023 Loppiainen

Loppiaisena vietetään HARRIN-päivää, mutta se on myös        
MURUNI syntymäpäivä! Onneksi olkoon RAKKAANI! Olet edelleen haavekuvani naisesta!Taidan olla "ONNENPOIKA" Tähän ei ole mitään lisättävää, yli 40. vuoden yhdessä olonkaan jälkeen.  Voin vain ONNITELLA ja toivottaa hyvää syntymäpäivää ja olla onnellinen familia Piitulaisesta, vaikka lapsemme elävät tahoillaan omaa elämäänsä ovat he läsnä tiiviisti. 







torstai 5. tammikuuta 2023

HARRIN KEHÄKULMASTA: 5.1.2023

Hyvää huomenta.Tänään on torstai ja torstaihan on täynnä toivoa? Ihmettelen edelleen sitä sanontaa, sillä tämän hetkinen tilanne kun kuuntelee uutisia maailmalta, niin tuntuu että toivoa pitäsi olla joka päivä! Menemättä enempää näihin asiohin joita me kaikki varmaan seuraamme päivittäin. Sensijaan kerron, että aion tänään taas jatkaa taistelua vanhuutta vastaan ja mennä Tuulimäen boxingsalille treenaamaan. Muuten kun luin taas noita aikaisempia kirjoituksia ja pohdintoja, niin eipä se mun pieni elämäni oo taas siitä paljon muuttunut. Tämä saa kyllä hiukan tuntemaan mut  aika yksioikoiseksi, mutta ei auta....75 vuotta...alkaa olla myöhäistä muuttaa tätä elämänrytmiä ja tapoja. Onhan se niin, kun meen salille niin treeniohjelmakin on sama kuin aina, varjonyrkkeilyä, säkkieriä, Ingo-palloa, päärynäpalloa, varjonyrkkeilyä ja pieni jumppa. En mä menis sitäkään enään muuttamaan tässä elämässä. Joten näillä mennään  ja katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan? Yksi juttu kyllä olisi tänään....jos....isäni syntymästä tulee tänään 102 vuotta, joten onnittelut sinne jonnekin,,,,olet faija kyllä mukana niin kauan, kun minä olen täällä ja huomenna kun treenaan, koitan muistaa ohjeesi treenaamisesta.....



2.1.2022 kirjoitettua....Mennään nyt toista päivää vuotta 2022 ja jotkut asiat toistavat vuodesta toiseen itseänsä. Niinkuin eilen, kun cafe Mellsten taas avautui joululoman jälkeen kävelimme sinne Muruni kanssa kahville ja korvapuustille vuoden ensimmäiselle terassikahville.Ihana valkoinen talvisää on näin vuodenaluksi täällä Mellstenin ja Haukilahden rannoilla. Huomenna olisi COFFEETIME cafe Torpanrannassa  ja on tietenkin mielenkiintoista ja kiva tavata taas kavereita. Treenaamisen suhteen pelkään pahoin että Tuulimäkeen ei pääse treenaamaan ainakaan toistaiseksi, joten taidan siirtää boxingtreenit "korkeanpaikan leirini" jälkeen aloitettavaksi. Niin tämä korkeanpaikan leirinikin on yksi joka on toistunut usein viime vuosina, mutta nyt kun nyt kuitenkin lähdemme elämään vuotta 2022 jään uteliaana katsomaan mitä se tuo tullessaan.....

2.1.2020 kirjoitettua....
Julio Iglesiasin GRAZY, tuo iki ihana laulu soljuaa CD-soittimesta. Kuppi kahvia on edessäni. Vuosi on sitten vaihtunut uuteen ja olen innostunut ja odottavalla kannalla. Mitä tämä vuosi 2020 toisi tullessaan eläkeläisen elämään? Olen laatinut pieniä, jonkinlaisia lupauksia, niinkuin aina kuuluu vuodenvaihteessa tehdä. On sitten ihan eri asia pystyykö niitä lupauksia pitämään? Mutta tässä vaiheessa lähden luottavaisena elämään tätä vuotta 2020!
 
Eilen aloitin treenaamiseni Tuulimäen Boxingsalilla ja enään siis 147 treeniä edessä tänä vuonna. Alku siis suoritettu!
 Samalla toivotan tietysti sinulle satunnainen lukija HYVÄÄ ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020! Vietin vuoden viimeisen viikon pieniä kävelylenkkejä tehden, mutta lähinnä hyvää ruokaa ja herkkuja syöden. Tämä saakin ajatukseni taas muistelemaan, mikä se olikaan se yksi tie, jota niin usein olen koittanut etsiä? Ai niin, sehän oli se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIE! Kun nyt olen alottanut vuoden 2020 harjoitukset Tuulimäen boxingsalilla, täytyy yrittää löytää ainakin polku tuolle tielle. No, ehkä se kevään aikana ennen kesän tuloa taas löytyy? Ensi viikolla alkaa taas  kahvittelut HEI ME KAHVITELLAAN jengin kanssa cafe Torpanrannassa. Siellähän me kahviteltiin viime kevät ja paikka oli miellyttävä.                                                                                                                                                          
Mielenkiintoista on nähdä taas keitä ja ketä tapaan vuoden 2020 aikana. Se on aina samanlainen arvoitus kuin on uusi vuosi tapahtumineen, kun minulla ei kuitenkaan ole mitään sen kummallisempia suunnitelmia kuin elää tätä tulevaa elämää päivä kerrallaan sellaisena kuin se eteeni putkahtaa. Kun ei oteta huomioon antamiani uuden vuoden lupauksia  treenaamisesta, etsinnästäni ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tiestä?      Niin yhtenä vuoden avausjuttujana, niinkuin tämä HARRY´s CORNER  juttuni on "korkeanpaikan valmennusleirini" Kanarialla tässä runsaan viikon kuluttua.
Se on vaativa todellinen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIEN koettelemus, sillä siellä on vaaroja AMADORESIN rantaparatiisi herkullisine ruokapaikkoineen, jossa Banan Splitit ovat suuri houkutus. Puerto Ricon MAUMAUN pihvit ovat todella herkullisia? Olen jälleen kerran koettelumuksen edessä. Parhaimmillaan välttämällä kaikki kiusaukset ja vaeltelemalla vuoristoa alas AMADORESIN rantaan viettäen diettipäivän salaatiaterian syöden, kävelemäällä Puerto Ricon kautta takaisin vuorelle ja nukkumaan saattaa leiri olla menestys ja jopa kilo saattaa painostani alentua viikon aikana? No tällä aloitetaan taas tämä vuosi...laihtua yksi kilo se olisi suuri ilo....
















tiistai 3. tammikuuta 2023

HARRIN KEHÄKULMASTA 3.1.2023

 

Tänään alotin tämän vuoden taisteluni vanhuutta vastaan aamupäivällä Tuulimäen Boxingsalilla. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta ¨se on kuitenkin haaste, sillä ei ole mitenkään itsestään selvää, että tässä iässä siihen vielä pystyisi. Otan sen vastaan kiitollisuudella ja toiveikkaana, että pystyisin sitä edelleen jatkamaan. Iltapäivällä katsoimme kotimme ikkunasta näkymää joka sai minut ajattelemaan..."Toivottavasti elämän kauneus saavuttaisi meidät ja koko maailman....on ehkä paljon toivottu...ONNELISTA UUTTA VUOTTA YSTÄVÄT" Kävimme Muruni kanssa myös kävelemässä täällä Toppelundin ja Mellsteni rantoja ihanan valkoisessa talvisessa maisemissa. Näin myös että pari vuotta sitten samana päivänä on rannoilla kävelty ja kuvat siitä vastaa tätäkin päivää, joten, tässä myös 4.1.2021 kirjoitettua.....Nyt vain cafe Mellsten ei ollut avoinna, joten jäin ilman kahvia ja korvapuustia....pakko hyväksyä asia....

3.1.2021...Vau, talvi on tullut Mellstenin Paratiisirantaan! Tänään lähdin kävelemään kohti cafe Mellsteniä ja poikkeuksellista kyllä tein sen talvisessa maisemassa. Viime vuonna ei talvea täällä ollutkaan. Voisin sanoa, lumoavaa ja ihastuttavaa. Otin jopa jo muutama vuosi sitten ostamani talvikengät, jossa on piikit pohjissa jalkaani tuliterinä ja jossa oli vielä lipukkeet roikkumassa. Kävelin pitkin rantatietä ja välillä metsäpolkuja ja tunsin suorastaan nauttivani talvesta, vaikka olen mitä enemmässä määrin kesäihmisiä. Cafe Mellsten joka on taas avoinna ja sen lämpötulilla lämmitetty terassi oli houkutteleva kera kahvin ja korvapuustin. Ja unohdin ihan että olen laihdutuskuurilla.....








Ai ai ai....siinä meni taas yksi uudenvuoden lupaus....

sunnuntai 1. tammikuuta 2023

HARRIN KEHÄKULMASTA: UUSI VUOSI 2023

Jees...taas uusi vuosi! Vuoden 2023 ensimmäinen päivä. Vuosi on aloitettu lähes normaalilla kävelylenkillä Toppelundin ja Haukilahden rantoja. Se tuntui hyvälle niinkuin aina. Kävelyä pitkin merenrantaa. Ilmakin oli mun talvinäkemyksen mukaan hieno, aurinko pilkisteli eikä ollut pakkasta eikä edes metsäpolut olleet lumen peitossa ja vihreys näkyi ja sai ajattelemaan... viisi kuukautta on kesä...Tunne uudesta vuodesta ja sen ensimmäisestä päivästä on sama niinkuin se on ollut jo vuosikymmeniä. Tässä samalla kuin kirjoitan TVssä pyörii taltioitu ohjelma TINA TURNER BARCELONA keikka vuodelta 1990... 90 000 ihmisen edessä....AH...on hieno....Olen kirjoittanut 2016 vuoden ensimmäisestä päivästä ja sen tunnelmista enkä voi kyllä muuttaa suhtautumista ja ajattelua vieläkään, vaikka olen jo kuusi vuotta vanhempi, niin elämä tällaisena, jota olen elänyt on tuntunut hyvälle, se on ollut arvoituksellista, kuin arvaamaton ja avaamaton uusi kirja......

1.1.2016 kirjoitettua
VAU, UUSI VUOSI 2016! Se on kuin kirja jota aloittaa lukemaan, sen ensimmäistä sivua! Se alkaa samalla  tavalla. Ei oikein tiedä mitä on tulossa? Juonen suunnilleen tiedät. Boxingtreenit, Kahvittelut, Kävelylenkit Westend - Mellstenin Paratiisiranta. Pari-kolme kuukautta hiukan koleaa. Saattaa olla jopa vielä kylmääkin. Mutta sitten kohti kevättä, kesää, syksyä ja taas talvea. Mutta tässä onkin vain juonen pääpiirteet. Mitä muuta vuosi tuo tullessaan? Mitä yllätyksiä, mitä tapahtumia? Onnellisuutta vaiko surua? Iloa vaiko synkkyyttä? Tämä kaikki on mahdollista. Mikään ei ole valmiiksi kirjoitettua?

Käsikirjoitus muovautuu päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan. Tämä onkin siinä mielessä arvoituksellinen, arvaamaton kirja. Tämä tuleva vuosi 2016? Olen aina rakastanut tulevan vuoden arvoituksellisuutta. Ja tuntenut jännitystä tulevaan ja astunut siihen avoimin mielin. Uskonut parempaan. Onnellisuuteen, rakkauteen ja menestykseen sekä positiivisuuteen. Nyt eläkeläisenä ei ole niin paljon odotettavaa omalla kohdallani. Mutta enköhän samoilla ajatuksilla kuitenkin lähde kokemaan tätä UUTTA VUOTTA 2016! Taitaa olla kohdallani jo kohta 69:säs! Ja silti, tulevan vuoden arvaamattomuus kiehtoo! Toivotan tietysti kaikille kolmelle blogini lukijalle HYVÄÄ UUTTA VUOTTA ja että vuoden arvaamattomuus toisi paljon ONNEN HETKIÄ tullessaan. Niin ja täytyy kai tehdä pari UUDENVUODEN lupaustakin, millä uhata sitä arvaamattomuutta, yllätyksellisyyttä, mikä voi romuttaa tehdyt lupaukset? No aloitetaan! No1. Koitan suoriutua laatimastani vuoden treeni tavoitteistani. No2. Pudottaa painoani taas kerran 10 kiloa. No3. Koitan olla aktiivinen myös virtuaalisesti tämän BLOGINI suhteen saadakseni maagiset 10 lukijaa seuraamaan kirjoituksiani. No4. Luopua FACEBOOK päivityksistä vuoden 2016 aikana. No5. Seurata futista Viasat Sportilta. Niinpä, tässä vaikka aluksi, vaikka tiedän, että vuosi tuo ylätyksiä tullessaan. TERVETULOA kanssaeläjät tähän UUTEEN VUOTEN 2016! Ps. Jos tykkäät tästä nosta peukkua!