Tänään alotin tämän vuoden taisteluni vanhuutta vastaan aamupäivällä Tuulimäen Boxingsalilla. Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, mutta ¨se on kuitenkin haaste, sillä ei ole mitenkään itsestään selvää, että tässä iässä siihen vielä pystyisi. Otan sen vastaan kiitollisuudella ja toiveikkaana, että pystyisin sitä edelleen jatkamaan. Iltapäivällä katsoimme kotimme ikkunasta näkymää joka sai minut ajattelemaan..."Toivottavasti elämän kauneus saavuttaisi meidät ja koko maailman....on ehkä paljon toivottu...ONNELISTA UUTTA VUOTTA YSTÄVÄT" Kävimme Muruni kanssa myös kävelemässä täällä Toppelundin ja Mellsteni rantoja ihanan valkoisessa talvisessa maisemissa. Näin myös että pari vuotta sitten samana päivänä on rannoilla kävelty ja kuvat siitä vastaa tätäkin päivää, joten, tässä myös 4.1.2021 kirjoitettua.....Nyt vain cafe Mellsten ei ollut avoinna, joten jäin ilman kahvia ja korvapuustia....pakko hyväksyä asia....
3.1.2021...Vau, talvi on tullut Mellstenin Paratiisirantaan! Tänään lähdin kävelemään kohti cafe Mellsteniä ja poikkeuksellista kyllä tein sen talvisessa maisemassa. Viime vuonna ei talvea täällä ollutkaan. Voisin sanoa, lumoavaa ja ihastuttavaa. Otin jopa jo muutama vuosi sitten ostamani talvikengät, jossa on piikit pohjissa jalkaani tuliterinä ja jossa oli vielä lipukkeet roikkumassa. Kävelin pitkin rantatietä ja välillä metsäpolkuja ja tunsin suorastaan nauttivani talvesta, vaikka olen mitä enemmässä määrin kesäihmisiä. Cafe Mellsten joka on taas avoinna ja sen lämpötulilla lämmitetty terassi oli houkutteleva kera kahvin ja korvapuustin. Ja unohdin ihan että olen laihdutuskuurilla.....
Ai ai ai....siinä meni taas yksi uudenvuoden lupaus....
Ai ai ai....siinä meni taas yksi uudenvuoden lupaus....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti