lauantai 22. helmikuuta 2020

HARRY`s CORNER: DANNY ja hauskoja tapaamisia















Tänään vierailin Sikariklubilla eli vanhan Ravintola Kirjan tiloissa olevassa yksityisessä klubissa. Puitteet ja tyyli olivat moitteettoman upeat. Aamiainen maistuva ja seura, joka muodostui KAHVITTELIJOISTA, jotka kahvittelevat kanssani ainakin silloin tällöin cafe Caruselissa, oli niinkuin aina miellyttävää seuraa. Yhden "kuubalaisenkin" seuraan pääsin, kun ISO D eli DANNY poltti sellaisen suurella tyylillä aamiaisen jälkeen!
                                                              
Kiitämme kaikki "Tekniikan tohtoria" MATTI JÄRVELÄISTÄ joka järjesti mahdollisuuden vierailuun tällä korketasoisella klubilla! Huomenna kahvitellaan sitten taas normaalisti cafe Carusellissa ja se on sitten taas ihan toinen juttu! Kuvassa ISO D, kuubalainen ja minä.

Olemme ISON D:n kanssa tavanneet vuosikymmenien aikana sattumalta tai sovitusti ja aina se on ollut  ILO!
Hän on ollut poikkeuksellinen, huomaavainen ja ystävällinen. Olen blogikirjoittanut hänestä monia juttuja jo vuosikymmenien ajan sattuneista tapaamisista, konserteista ja muuten vaan kavereiden kohtaamisista. Tässä kuvassa on oma suuri arvonsa. Ystäväni ILMO LOUNASHEIMO ja JOMI LIMMONEN pyysivät, että järjestäisin tapaamisen ja yhteisen lounaan DANNYN kanssa, jonka olivat kyllä tavanneet jo vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta kahvitilaisuudessani olivat ihastuneet tähän herrasmieheen ja halusivat kuulla enemmän tarinoita viihteen estradeilta. UFFE FJÄDER Ringside Clubin silloinen Presidentti kutsuttiin myös mukaan. UFFE vasemmalla ILMO, DANNY ja JOMI LIMMONEN. Ainutlaatuisen hieno lounas ja hiukan haikeana katson kuvaa, sillä UFFE, ILMO ja JOMI ovat siirtyneet taivaallisiin KEHIIN. Mutta muistot elää! Samalla en voi olla laittamatta muutamia kuvia tähän tämän päivän blogijuttuuni:

                                 Eiköhän laiteta joku DANNYN biisi soimaan....

torstai 20. helmikuuta 2020

HARRY´s CORNER: VIERAILU GARAGELANDISSA!

Hiukan muotiasiaa ja niin kuin asianmukaiset bloggarit, niin minäkin suosittelen vierailua GARAGELANDIIN Fredalle sinne Viiskulman huudeille! Kyllä minunkin täytyy käydä liikkeessä tsiigaamassa jotain Rock and Roll asusteita!

20.2.2014 kirjoitettua....
Tänään on selvästi tulossa huikea päivä, joka alkoi JYRKI69:n kanssa treeneillä Tuulimäen Boxingsalilla. Jatkui aamiaisella cafe Ursulassa ja puhelulla DANNYLLE Thaimaaseen, jossa hän vielä tänään oli viettämässä lomaansa. Tarinoinnin ja aamiaisen jälkeen JYRKI69 oli sitä mieltä, että lähdetään käymään yhteen Rock and Roll mestaan Viiskulmaan Fredalle!

Ja VAU, mikä mesta. Täyttä Rock and Rollia! Kuulin että paikka on Rock and Roll innostuneiden ja rokkaiden suosima paikka. Sieltä löydät makeimmat buutsit, Rock and Roll kengät ja paidat, housut ja hupparit! Paikkaa pitävät AKI & VILLE alansa guruja! Paikka sai minut sanomaan VAU ja muistan, että niin oli tapahtunut vain kerran aikaisemmin, kun 60-luvun alussa kävin boksaamassa Tukholmassa ensi kerran ja dallasin DROTTNINGSGATANILLA, jossa oli silloin liike, joka käytti silloin nimeä HOLLYWOOD! Siellä oli nahkarotseja, farkkuja, t-paitoja ja huppareita, joista ei silloin 60-luvun alun Suomessa vielä ollut tietoakaan. Joten astuessani silloin siellä liikkeeseen, sai se sanomaan minut VAU! Niinkuin nyt tänään tämä Fredan ja Viiskulman GARAGELAND liike! Ja vielä yks juttu, siellä löytyi myös LONSDALE vaatteita. Merkki jolla on mulle myös boxing-uskottavuutta,  jonka hanskoja käytin harjoitellessani 60-70 luvulla.

Löysinkin sieltä itselleni yhden makeen LONSDALE puseron ja kuvassa JYRKI69, minä ja GARAGELANDIN AKI poseraamme boxing-ja Rock and Roll fiilareissa liikkeessä. Käykääpä Fredalla tsekkaamassa. Se on VAU!

Ja täytyyhän mun laittaa tässä yks kuvakin, kun sieltä Tukholman Drottningsgatanin HOLLYWOOD liikkeestä 60-luvun alussa olin löytänyt yhden makean valkoisen turkkipuseron....aika makee...siihen aikaan! Ihanaa, että kymmenien vuosien jälkeen näen taas jotain sellaista, joka saa minut sanomaan VAU! Mitä ihmettä vielä voinkaan löytää? Elämä on selvästi Rock and Roll! Kiitos AKI & VILLE ja myös JYRKI69, hyvä päivänalku! Nyt iltapäivällä, kun Suomi vielä voittaisi jääkiekkopelissä Ruotsin, vaikkei mulla kyllä ole mitään Ruotsia vastaan, olenhan saannut siellä kokea niin paljon hyviä fiiliksiä BOXINGIA ja ROCK AND ROLLIA!

perjantai 7. helmikuuta 2020

HARRY´s CORNER: Face to Face!

Niin se on perjantai ja treeniaamu Tuulimäen Boxingsalilla. Etsiskelen sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIETÄ. Ei taida kyllä löytyä? Mutta toinen yhteinen asia tuohon 7.2.2013 kirjoitettuun juttuun,  ON, että noin 100 päivää ja rantakausi alkaa.  Treenaamista Tuulimäen Boxingsalilla. Kävelyä Mellstenin ja Haukilahden rannoilla. Ja kahvittelua kavereiden kanssa cafe Torpanrannassa maanantaisin. Ja se on todellinen VASTAISKU tälle virtuaaliselle some-elämälle. Tavata ihminen ja ystävä ihan FACE to FACE. Kuulla tarinoita ihan oikeasti, puristaa kättä ja nähdä hymy ystävän kasvoilla! SE ON LOISTAVAA! Välillä ajattelen, että olen todellakin yksinkertainen, kun rakastan ja pidän yksinkertaisesta ja samoja polkuja kulkevasta elämästä. Olen onnellinen. Olen tyytyväinen. Ei tunnu oikein puuttuvan mitään? No kai se ikä tekee jo tepposia, en vain osaa enään vaatia mitään, olen saannut niin paljon, mutta myös kokea vastoinkäymisiä, joutunut taistelemaan ihan tarpeeksi. En haluaisi enään. En varmaankaan pystyisi enään. Mutta hienoja nää tapaamiset FACE to FACE! Kuvassa puristan ihanan sympaattisen Helsingin Tarmon sinisestä kulmasta olevan ja tunnetun "LION MAN" ( ihan oikeasti leijonien kanssa viidakossa eläneen) HEIKKI MÄKISEN kättä. Tässä vaan yksi tarinoista joita olen kuullut. HEI ME KAHVITELLAAN on TUHANSIEN TARINOIDEN kohtaamisia!



7.2.2013 kirjoitettua......
Jaa, se on taas perjantai. Viikko on vilahtanut nopeasti ja jotenkin huomaamattomasti viime perjantain Tukholman JERRY WILLIAMS shown jälkeen. Pari päivää matkan jälkeen meni sulatellessa sitä kaikkea, yliannostusta Rock and Rollista ja hyvästä ruoasta tyylikäissä Tukholmalaisissa ruokapaikoissa sekä Princess-tårta kahvitteluista. Olen kuitenkin palannut salille ja saannut treenini jälleen käyntiin. Lähtenyt tavoittelemaan sitä kadoksissa olevaa ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietäni. Helmikuukin on ehtinyt vaihtua ja sehän tarkoittaa, että noin 100 päivää ja rantakausi alkaa! Eli sadan päivän vaellus ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietä. Treenaamista Tuulimäen boxingsalilla, kahvittelua maanantaisin cafe Torpanrannassa jengin kanssa, joka on vastaisku tälle virtuaaliselle maailmalle. Mahdollisuus tavata ystäviä FACE to FACE. Tavata ystäviä ihan oikeasti. Kuulla viimeiset kuulumiset elämän eri sektoreilta. Tuntuu kiehtovalta lähteä taas kohti kevättä ilman, että ainoatakaan tapahtumaa on vielä sovittu, vain treenit ja kahvittelut maanantaisin. Tuntuu ihanan yksinkertaiselta.....edessä 100 päivän yksinkertainen ja yksinäinen vaellus kohti rantakautta 2013! Onko se näin?

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

HARRY´s CORNER : PURTSI PURHONEN muistelussa!

Tånään olin taas treenaamassa Tuulimäen Boxingsalilla ja äsken törmäsin taas yhteen vanhaan blogijuttuuni, jossa muistelin ystävääni, suosikkiani ja osittain myös ihannettani PURTSI PURHOSTA! PURTSIN poismenosta on siis tänään 9 vuotta. Aika menee nopeasti, hiekka tiimalasissa valuu kohdallani. Haluan silloisen kirjoituksen lisäksi muistaa PURTSIA muutamalla kuvalla ja haluan muistaa hienoja hetkiä, yhdessäoloa ja iloisuutta ja ystävyyttä, jota sain minua viisi vuotta vanhemmalta silloin olleelta NYRKKEILYTÄHDELTÄMME!!!


 6.2.2011 kirjoitettua...
Jälleen yhden KEHÄSANKARINI jäähyväiset. Olen juuri tullut Tuulimäen boxingsalilta treenaamasta. Tänään seurassani, ajatuksissani, sydämessäni ja mielikuvissani harjoitteli kanssani PERTTI "Purtsi" PURHONEN! Kuulin juuri ennen harjoituksiini lähtöä, kun RENE JÄRVINEN Valkeakoskelta soitti minulle ja kertoi PURTSIN eilen kuolleen! Salilla en pystynyt tai oikeastaan halunnutkaan häivyttää PURTSIA mielestäni! Näin hänet koko ajan siinä vieressäni. Varjonyrkkeilemässä. Lyömässä vasentasuoraansa, perään sitä Purtsimaista oikeata suoraansa. Löimme säkkiä, päärynäpalloa, hyppäsimme narua. Näin Purtsin hymyn välähtävän ja tunsin säkkiä lyödessäni välillä kyynelten valuvan silmänurkistani. Hetkiä PURTSIN seurassa vilahteli mielikuvissani. Istuimme hänen vihreässä AUSTIN SPRITE urheiluautossaan. Kiisimme maantietä tukan hulmutessa tuulessa. Elämä oli tässä ja nyt! Kaikki oli vielä edessämme, maailma oli avoinna! Harjoituksia, illanviettoja, tapahtumia, niin useita! Kuvat vilahtelivat mielessäni! Huh niitä hetkiä, niitä aikoja! PURTSI oli mulle suuri ihanteeni, idoli, niinkuin nyt sanotaan. Hän oli minua viisi vuotta vanhempi ja otti minut 15- vuotiaana suojelukseensa, siipiensä suojaan monella tavalla! En voi unohtaa sitä! Nyt kun suruviesti tavoitti minut, tunnen taas kuinka yksi pala elämästäni on irronnut. Se tuntuu tuskaiselta. Ei auta vaikka sanotaan, että tämä kuuluu elämään. Jokainen pala repii sielua ja jättää vain muistot jäljelle hyvistä hetkistä! Ystävien menetys on aina, joka ikinen kerta korvaamaton asia! Jotain joka on kuululunut elämääsi, on saannut päätöksensä. Aika tiimalasissa valuu, hiekkaa on jäljellä, vaan kuinka paljon? PURTSIN kohdalla se loppui nyt! Lepää rauhassa PURTSI! Tulen muistamaan ilon ja hyvät hetket niinkauan kuin se mulle on mahdollista! Olipa ne hyviä aikoja silloinkin! PERTTI "Purtsi" PURHONEN KEHÄSANKARINI!
            SEPPO KOLKKA ja PERTTI "Purtsi" PURHONEN kiihkeässä ottelussa Messuhallissa