HARRIN KEHÄKULMASTA: Kevättä odotellessa!

27.3.2023 Onpa tässä aikaisemminkin siirrytty kesäaikaan ja petytty kun ei kesä eikä edes kevät sen myötä tullut. Olin taas kerran liian optimistinen, joka on selvästi mun luonnevika; luulin taas että kellon aikaa siirtämällä kesäaikaan saisi myös sen muutoksen esimerkiksi Mellstenin Paratiisrannassa, mutta ei, ei vielä.....odotetaan....tässä kuitenkin tarinaa aikaisemmilta vuosilta ja siirtymisestä kesäaikaan....

25.3.2018 kirjoitettua

Tulipa tässä mieleen kun siirryimme kesäaikaan, että silloin alkaisi myös terassikausi Mellstenin Paratiisirannassa, pyöräilykausi ym.ym. No, nyt täytyy vähän sitä vielä odotella. mutta tässä juttu 25.3.2013 eli viisi vuotta sitten kuinka tänään oli....no, kun aurinko ei paista, niin voin yhtä hyvin lähteä TUNTUMAN SÄILYTTÄMISEEN Tuulimäen Boxingsalille, niin eiköhän siellä ole ainakin lämmintä!



25.3.2013 Istun maanantai aamupäivällä Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin aurinkoisella terassilla. Aurinko lämmittää jo. AH, kuinka suloista onkaan kevään tulo! Linnutkin ympärillä tuntuvat riemuissaan sirkuttelevan. Äsken tullessani pienen kävelylenkin jälkeen tapasin sisällä monikymmenvuotisen TEKNIIKAN MAAILMA-lehden Ex-päätoimittajan ja URPO LAHTISEN kaverin MAURI "Muri" SALON. Olemme usein muistelleet URPOA, LEHTIKEISARIA, joka ainutlaatuisella tavalla loi LEHTIMIEHET Oy;n HYMY ja muine lehtineen.

 

MAURI SALO ja minä cafe Mellstenissä kahvikupposten ja tarinoiden äärellä. Minäkin olen useammankin hauskan illan viettänyt URPO LAHTISEN seurassa. Ollaan oltu katsomassa BOXINGIA, URPO, JYPE ja minä. Ja se URPO LAHTINEN, jonka minä näin ja tunsin, oli aina suuremmoinen herrasmies. Kohtelias ja huomaavainen. Kerrankin istuttiin aamuyöllä kolmen aikaan seurueen kanssa Hotelli Rosendahlin aulassa, kun URPO tiedusteli meiltä, kun nyt ollaan Tampereella, niin maistuisiko MUSTA MAKKARA teille? Oltiin tietysti hiukan ihmeissämme, kun kello oli jo 03.00 aamuyöllä, mistä sitä nyt tähän aikaan saisi? Ei hätää, sanoi URPO ja soitti taxin ja lähetti sen hakemaan jostakin, mistä en tiedä, MUSTAA MAKKARAA tilpetööreineen meille. Puolen tunnin päästä söimme siis MUSTAA MAKKARAA tykötarpeineen Hotelli Rosendahlin aulassa LEHTIKEISARIN seurassa.

  Nyt pari viikkoa sitten sain sen uuden kirjan LEHTIMIESTEN LEGENDA! JYRKI HÄMÄLÄINEN on joitakin vuosia sitten tehnyt URPO LAHTISESTA yhden, joka peilasi enemmänkin URPO LAHTISEN omaa profiilia ja seikkailijan luonnetta. Nyt tämä LEHTIMIESTEN LEGENDA kirja kertoo vaiheet LEHTIMIEHET Oy:n alusta, noususta ja myynnistä. Täytyypä syventyä kirjaan. Ja suuret kiitokset JEPPE LAHTISELLE, RATU MÄNNISTÖLLE sekä kirja agenttina toimineelle MAURI SALOLLE siitä, että kirja yhtenä päivänä kolahti postiluukusta kotiini. Huh, kuinka tämä elämä on ollut monisäikeistä. URPO LAHTINEN, LEHTIKEISARIKIN on muutaman kerran kuulunut siihen!

HARRIN KEHÄKULMASTA: Siirrymme kesäaikaan

Tänään siiryimme siis kesäaikaan ja ulkoilluttaessani tyttäreni dogia MILOA, joka on viikonloppu vieraana meillä, ei todellakaan tullut ihan kesä mieleen kävellessäni lumisateessa nastalenkkarit jalassa. Luulen että mun täytyy katsoa jotain kuvaa esimerkiksi tammikuussa vierailulta Kanarialta, miltä kesä näyttää ihan oikeasti? Kesäaika....ajatuksena se on hyvä. Lämmintä, aurinko hyväilee ja kietoo lämpimään syleilyynsä, Torpanrannassa missä kahvitellaan maanantaisin, esimerkiksi huomenna, istuisimme terassilla....täytyy kuitenkin nyt siirtyä KESÄAIKAAAN!

26.3.2019 kirjitettua....Aloitin tämän bloggaamisen, taisi olla jotain jotain 2005. Minulla on aikalailla tekstiä täällä, tapahtumisista, tapaamisista kavereiden kanssa. Tunnelmia päivistä ja ajatuksistani. Ei mitään ihmeellistä eikä suurta. Mutta suureksi sen tekee minulle, että olen saannut elää monenkirjavaa elämää, nyrkkeilyä, showelämää, perhe-elämää perheeni kanssa ja yksi tärkeä, ystävät, joita olen saannut ja voinnut tavata mitä moninnaisemmissa jutuissa ja paikoissa. Tietysti olen joutunut jo jättämään hyvästit monelle läheiselle, sekin vain kuuluu elämään, jos on saannut itse elää sitä näinkin pitkään. Nyt koitan palata tämän bloggaamisen pariin ja elää tätä päivää muistaen olla kiitollinen ja onnellinen niin menneestä kuin tästäkin päivästä. Luin lähes huvittuneena tuon alapuolella mukana olleen jutun, ja huomaan edelleen huumautuvani kevään tulosta. Niin tänäänkin, kun olin päivällä ulkoiluttamassa tyttäreni MILO koiraa. Istuttiin cafe Merenneidon terasilla ja tunsin jälleen kevätauringon lämmön kasvoillani. Maanantaina kahviteltiin kavereiden kanssa cafe Torpanrannassa ja NALLE ABRAHAMSSON oli edelleen paikalla. MUHAMMAD ALI on edelleen suurin, vaikka on jo poismennyt. ERKKI SUTELAA olen nähnyt viime aikoina vain stagella ja viimeksi DANNY SHOWN mukana, joita oltiin muutamia katsomassa MASA von ELMIN kanssa, Jonka kanssa mennäänkin torstaina Kultikkselle katsomaan 60 Legends iltaa, jossa ainakin on mukana THE FIRST & SUNTSI JÄRVINEN! Treenaamassakin kävin tänään Tuulimäen Boxingsalilla, eli sekin juttu elää vielä mukana tässäkin päivässä. Tänään yksi tärkeä juttu on Suomen Jalkapallomaajoukkueen peli Armeniaa vastaan, ja voitto siitä! Se katsotaan ja pidetään peukut pystyssä !

26.3.2014 kirjoitettua....
Kyllä on lähes huumaavaa seurata taas tätä kevään tuloa. Yhtenä päivänä istut cafe Mellstenin terassilla ja tunnet jo auringon lämmön kasvoillasi. Seuraavana päivänä on taas kylmä ja tuulista ei auringosta tietoakaan. Koet ahaa elämyksen kun huomaat, että jäät ovat lähteneet merenpäältä ja meri kimaltelee ja näyttää taas uskomattoman kutsuvalta. Seuraavana päivänä jäät ovat taas jostakin tulleet takaisin. Mutta eilen ne olivat taas poissa ja eiköhän nyt sitten pysykkin  poissa ainakin jonkin kuukauden.

Maanantaina kahviteltiin KAHVI KAVEREIDEN kanssa cafe Kappelissa ja ystäväni NALLE ABRAHAMSSON yllätti minut antamalla MUHAMMAD ALIN hienon kirjan minulle! Ah, MUHAMMAD ALI hän oli suurin! Liitelen kuin perhonen, pistän kuin ampiainen.....Olen niin nopea, kun sammutan katkaisimesta valon, niin olen sängyssä jo ennen kuin valo ehtii sammua....ALIN kuolemattomia lauseita!

Maanantaina soitettiin myös ilmakitaraa kitaravirtuoosin ERKKI SUTELAN kanssa. Aika mahdotonta oli pysyä mukana, mutta parhaani yritin. Huomaatte varmaan kuinka KAPPELIN NEITO rokkaa!
Innostuneena tästä yhteisesityksestä lähdimme kävelemään yhdessä KAIVOPUISTON rantoja pitkin kohti KAMPPIA.
                                                                                                                           

Matkalla käveltiin MATTI HAUPTIN patsaan
KOKOAVA VOIMA editse siinä Helsingin Kaa-
pelitehtaan talon vieressä. En voinnut olla ottamasta meistä sellaista nyt muodissa olevaa SELF-kuvaa. Siis ERKKI SUTELA ja minä. KOKOAVA VOIMA
patsaan edessä! Vieressä onkin sitten kuva siitä kun edellisellä kerralla olin kuvattavana siinä patsaan edessä isäni kanssa.
Ja se oli vuonna 1965.
 Mitä siitä voi päätellä. Sitä että vuodet ovat menneet hurjaa
vauhtia. Mutta kevät ja aurinko, Rock and Roll ja patsas Helsingin Kaapelitehtaan talon edessä ovat muuttumattomat. Äijät vain muuttuu. Tänään on ihana auringonpaisteinen päivä. On aika lähteä ensin hoitamaan treenini Tuulimäen Boxingsalille ja sitten vierailulle Mellstenin Paratiisirannan
terasille kokemaan pieni hetki kevät auringon kanssa. AURINKOPÄIVÄÄ!

HARRIN KEHÄKULMASTA: Aika kulkee!

Onhan tämä aika uskomatonta, kun törmään näihin vanhoihin blogijuttuihini niiden pompahtaessa esiin jonkun google päivityksen myötä ja sitten, kun luen ja katson kuvia, niin tottakai, muistoja virtaa poismenneiden kavereiden myötä ja muistaa hetken ja tapahtuman missä kuva on otettu. Elämä, sehän on täynnä muistoja, tapahtumia ja odotusta tulevasta ja kuitenkin se on tämä päivä jota eletään, katsotaan mmailman menoa, joka on kyllä aika sekasortoinen tänään, jonkinverran pelottavakin nykyisen sodan uhkankin takia maailman suurten valtioiden käydessä ajatuksien vaihtoa omista näkökohdistaan. Ihmetystä aiheuttaa edelleen se, mitä vuosikymmen sitten mietin, miksei maailma ja ihmiset koskaan tunnu oppivan elämään sovussa ja rauhassa ja miettiessäni, kun mun lähipiirissä olevat ihmiset haluavat rauhaa ja ystävyyttä, niin missä se muuttuu toisenlaiseksi ajatteluksi? No koitetaan elää taas tätä päivää. Kävelylenkkiä  Haukilahden raannoilla ja Milo-herrakin (tyttären dogi) on tulossa meille viikonlopuksi kylään, joten rannassa kävelyt on Milonkin suosiossa.

Kirjoitettu 20.3.2011 Aika kulkee! vuodet vierivät, mutta DANNY SHOW tulee aina vaan. Siitä enemmän myös pakinassani! Kuvassa "Show Viidakon Valtias" DANNY, silloin 70-vuotta täyttänyt "Mediaritari" ISTO LYSMÄ ja JYRKI "Jype" HÄMÄLÄINEN sekä minä!

HARRIN KEHÄKULMASTA: Todella vaikea juttu?

   

Tässä alla vähän aikaisemmin kirjoitin ja pohdiskelin sitä onko tämä virtuaalinen elämä enään tarpeellista kohdallani, kun olen jo kaiken kertonut ja täytän kohta76 vuotta, eikä elämässä ole enään tulevaisuttta vain menneisyys ja muutenkin, kun tämän päivän virtuaalinen ja some elämä on niin ihmeellistä, nuoret ovat kauniita, ja meneviä ja niille tapahtuu niin paljon! Ei ehkä ole todellakaan enään mitään kerrottavaa, ehkä jotakin muisteltavaa tapahtumista ja asioista, jotka mulle ovat olleet merkittäviä. On tietenkin tapaamiset ja tapahtumat oman ikäpolven ja kavereiden kanssa. Ne ovat tietenkin hienoja, voisin sanoa super hienoja ja arvokkaita. ja olisivat tietysti kerrottavan arvoisia, siis minulle ja minun ikäluokalleni....Tässä myös jo vähän aikaisemmin pohdiskelin tätä nykyistä virtuaalista elämåä tässä päivässä....Miten päästä eroon tästä nykyisestä kaikenlaisista somejutuista ja virtuaalisesta elämästä, elää vain yksinkertaista elämää, kävellä Haukilahden rantoja, lukea kirjoja, kahvitella kavereden kanssa ja päivittää elämää tähän päivään, käydä treenailemassa yksinäni Tuulimäen Boxingsalilla jatkamassa taisteluani vanhuutta vastaan...joo,joo...tiedän...me jokainen häviämme tämän taistelun, mutta missä erässä, se ei ole vielä selvä? Elämä Muruni kanssa ja lastemme elämä, se on tietenkn arvokas ja tärkeää ja kuinka toivonkaan heille kaikille onnellista elämää....

A

Tämä virtuaalinen elämä on siitä metka, että se tempaa mukaansa. Varsinkin jos on innostuvaa sorttia. Minäkin olen ollut tässä Facebookissa mukana jo kauan, jopa vuodesta 2008 saakka. Pitänyt blogiani jo vuodesta 2005 alkaen. Facebookissa aloin pari-kolme vuotta sitten päivittämään NYRKKEILIJÄN UNELMA sivujani blogiini VARJONYRKKEILYÄ, joka pohjautuu kirjaani, kuviin leikekirjani sivujen kera. En ollenkaan arvannut, kuinka paljon aikaa ja päivityksiä se vaati? No, meni tässä siihen pari-kolme vuotta. Nyt se on ollut valmis. oikeastaan muutaman vuoden. Minulla oli muutama toinenkin virtuaalinen viritys Facebookissa, niin kuin esimerkiksi isäni YRJÖ PIITULAINEN NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI kirjani taltioiminen kuvineen ja tarinoineen.

Nyt eletään vuoden 2022 vuoden loppua ja tapahtumia riittää tässä elämässä, niin täällä kotimaassa kuin muuallakin maailmassa, on koronaa ja politiikkaa, on sodanuhkaa? Oma elämäni pyörii pienissä ympyröissä kävellen Haukilahden rantoja, välillä ulkoiluttaen tyttären dogia MILOA,. Elän elämääni perheeni kanssa. Muruni kanssa yhdessä. Olen jo todella pitkään miettinyt onko tarpeellista enään päivittää Facebookia, ylläpitää blogia, olla mukana Instagramissa ja Twitterissä? Minulla on niin paljon tarinaa Facebookissa kuin blogisivuillani. Kuvia on satoja ja en tunne saavani niitäkään enään mihinkään järjestykseen, koska niitä on niin paljon...

On kirjani ELÄMÄNI POLTINMERKIT päivitystä ja pohdiskelua elämästä, minkä kirjoitin nettikirjana ja sen tarkoitus oli olematta olleenkaan myynti, mutta sitten koulukaverini ja ystäväni Masa von Elm antoi sen mulle pari-kolme vuotta sitten kirjana joululahjaksi. Oikastaan se on aika syvää luotaava ja oman minuuteni pohdiskelua erillaisten elämän tilateiden kautta.  Olen analysoinnut sen seuraavasti....

                           Familia Piitulainen.....RAIJA, JESSICA ja MILO, JERRI.....

HARRIN KEHÄKULMASTA: Elämäni Poltinmerkit kirja

Vuonna 2001 kirjoitin nettikirjan. Nyt jouluna 2020 sain sen kirjana itselleni ystävältäni Masa von Elmiltä. Olin hämmästynyt ja ihmeissäni. En ollut lukenut tätä tekstiä sen jälkeen, kun olin sen kirjoittanut vuonna 2001! Silloin oli vain sellainen tilanne, että piti käydä elämääni vähän läpi ja muistan, että neljä kuukautta kirjoitin yötä päivää ja se oli valmis. En ole nyt vieläkään sitä lukenut, selaillut kohtia sieltä täältä ja aloittanut sen lukemisen nyt ihan alusta. Olen silloin 17.10.2001 kirjoittanut jonkinlaisen analyysin miksi olen sen kirjoittanut.... 

      

Eilen tämä kirjani ELÄMÄNI POLTINMERKIT sai palautetta, mikä yleensä on harvinaista mun kirjoittamieni tarinoiden kohdalla, mutta muistan, kun olin kirjoittanut tämän nettikirjaksi ja käsikirjoitus jonka annoin silloin ystävälleni JYRKI HÄMÄLÄISELLE sanoi minulle silloin tällöin: "Hei, mä luin taas ELÄMÄNI POLTINMERKIT, tämä on todellinen elämän kerta"....sen jälkeen se jäi vuosiksi nettiin ja oli unohtua sinne, mutta sitten MASA von ELM yllätti mut jouluna ja oli tehnyt sen kirjanmuotoon mnkä tuossa edellä kerroinkin.....Nyt eilen sain palautteen kirjasta ja kirjoittamisestani mikä lämmitti ja hämmensi minua....niinkuin aina elämässäni, kun sittenkin olen vielä olemassa....

29.4.2021 "Voi Harri, sydän syrjällään ja kostein silmin luin kirjasi. Ihailen ja arvostan avoimuuttasi. Sattuu kun ihminen, joka tuottaa niin paljon iloa ihmisille, kokee omaa tarpeettomuuttaan. Minulle olet tärkeä ystävä ja meille kaikille aina positiivinen ja innostava yhteydenpitäjä. Kiitos, kun sain lukea sen Sinusta, ihanasta perheestäsi ja kaikista ystävistämme. Älä koskaan lopeta kirjoittamista. Hyvää Wappua" ELISA

7.3.2003 En aio selitellä tätä mitenkään ihmeellisemmin. Mä oon tehnyt tämän rakkaudesta elämään, kirjoittamiseen ja nyrkkeilyyn. Oikeastaan samalla tavalla kuin nyrkkeilyssäkin, vaikken mä pystynyt voittaman Euroopan tai Maailmanmestaruutta, nautin silti joka hetkestä ja sain ainakin yrittäää. Ihan sama tämän kirjoittamisenkin, vaikkei esimerkiksi Nyrkkeilijän Unelma kirjasta tullut bestselleriä, niin nautin senkin kirjoittamisesta, sen julkaisemisesta 20. vuoden odotuksen jälkeen. Nautin sen jokaisesta hetkestä, ihan niinkuin tässä elämässä, vaikkei se olekkaan ollut täynnä onnistumisia, niin olen silti nauttinut sen joka hetkestä. Olen saannut rakastaa ja välittää ja sitä mä yritän edelleenkin tehdä ja vähän kasvaa ihmisenä ja vähän ymmärtää tätä elämää paremmin.
.

17.8.2001 Raha on ollut mulle aina toisarvoinen asia, ensiarvoiseksi se on noussut vasta sitten, kun sitä ei ole ollut.

1.9.2001 Ihminen voi menettää paljon elämässään, mutta jos hänellä kuitenkin on perhe ja ystävät, niin se on suuri rikkaus.

1.9.2001 Jos tämän auringon, jos tämän siitä kimaltelevan meren ja tämän rauhan, ja tämän fiiliksen voisin lähettää, niin sen kanssasi jakaisin.

1.9.2001 En pysty pysäyttämään ajan kulkua, mutta voin nauttia sen ohikiitävistä hetkistä.

Stephen Grane: Eräs mies sanoi maailmankaikkeudelle "Sir, minä olen olemassa", vaikka niin onkin, maailmankaikkeus vastasi, "niin se ei herätä minusa minkäänlaista velvollisuudentuntua".

Henrik Ibsen: Voimakkain ihminen maailmassa on se joka on kaikkein eniten yksin.

Elvis Presley: Yksi tärkeimpiä asioita mitä elämässä voi oppia on tulla toimeen sen kanssa ettei ole mitään tekemistä.

Meitä on aina myös niitä. jotka joutuvat tyytymään murusiinkin, mutta rakkaus ja välittäminen on rikkautta ja aika suurta sellaista.

Eläköön tämä hetki, opettele elämään kiireettömästi läsnäolevaa aikaa, sillä hän myöhästyy elämästä, jolla on aina kiire.

Ymmärrän ettei aina tervitse "helistä ja soida", elämä kasvaa yksinäisyydestä ja oleminen on luovaa hiljaisuutta.

Asennetta ja rohkeutta: 1. Uskalla luopua, kun ovet sulkeutuvat takana, toiset avautuvat edessä.  2. Jos kukaan ei soita, soita itse. 3. Muutos ei ole iästä tai rahasta kiinni, vaan asenteesta ja elämänkatsomukses 4. Varo negatiivisiä ihmisiä, he vievät vain aikaasi js energiaasi ja haluavat estää      menestyksesi.

Eino Leino/Hymyilevä Apollo: Oi onnellinen, joka herättää niitä hyviä voimia voisi! Oi ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat ois! Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuisi, muut tukena ois, oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa.

8.8.2005 PASI TAAVITSAINEN/ Tiedän tarinasi. Annan arvoa sille mitä olet ja miten hienosti olet kaikkia ihmisiä kohdellut. Olen puhunut sinusta paljon nykypäivän iskijöille. Totuutta ja olet todellakin arvostettu ihminen. Olisi kiva nähdä sinut ammattilaisilloissa, koska vanha huono ilmapiiri on kuolut tai kuolemasssa. Arvostan sinua todella paljon ihmisenä, vaikka olisit ilman minkäänlaisia saavutuksia. Pasi

Itsensä kanssa sovussa oleva ihminen ei väistä yksinoloa, se ei herätä hänessä pelkoa eikä hämmennystä. Yksinolo voi olla hänelle pyhä paikka, oma huone, jossa hän voi levätä ja tutkia itseään. Yksikseen viihtyvä ihminen ymmärtää että elämänlaatu ei paranr vain uusia kokemuksia ja ihmisiä kokemalla. Syvin merkitys riippuu suhteesta omaan itseen ja ympäröivään maailmaan. Toisaalta ymmärrämme olevamme kaikki saman elämän ilmentymiä, toisaalta tiedämme kukin olevamme ainutkertaisia. Se ei kuitenkaan ole itsekeskeisen pöyhittelyn aihe eikä merkitse, että voimme anella elämältä erikois oikeuksia. Ainutkertaisuus tuo mukanaan ajoittaisen yksinäisyyden tunteen, joka on viisasta hyväksyä ihmisen osaksi ilman kummempaa dramatikkaa. Yksin ollessa voimme tavoittaa hiljaisuuden, jossa sydämen viisauden äänen voi kuulla. Se muistuttaa, että kunkin on kuljettava oma tiensä, laulettava oma osuutensa elämän suuressa kuorossa. Sitä ei voi jättää muiden tehtäväksi ja jos haluaa auttaa toista, paras tapa on ohjata hänet oman laulunsa äärelle.

JUHA SAUNAMÄKI: Olen saanut tuntea ystäväni Harrin useita vuosia. Saadessani 17.11.2021 häneltä tämän teoksen hätkähdin, sillä kansikuvan komea könsikäs on leimattu tekstillä MITÄTÖN. "Elämäni Poltinmerkit" kirjaa ahmiessani havahduin siihen Harriin, jota olinkin tuntenut vain osittain. Teos on nimittäin rajunrehellinen tilitys valtavan innovaatisesta kundista, elämän nousuista ja laskuista  ikäänkuin Harrin elämässä ei olisi näiden ääripäiden välimuotoa. Kaikesta huolimatta kantavana voimana ovat perhe, ystävät ja se valonpilahdus, joka usein esiintyy Mellsteninrannan joutsenten muodossa. En kyennyt lukemaan Harrin poltinmerkkejä liikuttumatta. Mitä pidemmälle etenin, sitä selvemmäksi minulle tuli mitättömän tilalle sana HYVÄKSYTTY. Harrin omin sanoin, "Parasta on rakastaa tänään, antaa anteeksi tänään, olla hyvä tänään. Sillä huomista ei ole, jos Luoja ei sitä sinulle suo".

Henry David Thoreau: Jos ihminen kulkee eteenpäin itseensä luottaen unelmiensa ja pyrkimystensä suuntaan, elääkseen sellaista elämää, jonka hän on mielessään luonnut, hän löytää menestyksen yllättäen arkipäivästä. 

Norman Peale: Vain elävillä ihmisillä on pulmia. Ja mitä useampia sinulla on, sitä enemmän olet kiinni elämässä, joten ole iloinen siitä että sinulla on pulmia.

PERTTI PAJUNEN: Heippa Harri, kirja on luettu, aikamoinen matka ollut sinulla. Mutta olet selvinnyt.

Wayne W. Dyer: Taivaanrannan maalarille. Vaikka olisitte mahtava selviytyjä, paljon paniikin, jähmettymisen ja ponnistelujen yläpuolella, vaikka olisitte yhdysvaltain presidentti, General Motorsin pääjohtaja tai Harwardin yliopiston rehtori, taivaanrannalla on paljon miellyttävämpi paikka, jossa voitte viettää jokaisen päivänne, jos etsitte sen ja luotatte kykyynne pysyä siellä.

 HEIKKI ORASMAA ja minä 4.5.2022 cafe Torpanrannassa tänään monien tarinoiden parissa.               Tässä yksi tai oikeasti useampikin tarina yhdeltä aikajaksolta.

29.8.2022 HEIKKI ORASMAA: Terve Harri! Tervehdys Tammisaaresta! Kiitos vielä siitä kirjastasi, jonka sain sinulta. Luin sen nyt. Täytyy todeta, että mahtavaa tekstiä. Olet siinä tosiaan elämäsi jakopisteessa eli julkisuuden jätät taaksesi vapaaehtoisesti, joka on myös taito, jota ei monet julkisuuden henkilöt osaa. Tekstistä paistaa läpi se positiivisuus, vaikka siinä ei kaikki mene niinkuin Strömsössä, kuten sanotaan. Oli sanomalehden varhaisjakoa aamuisin jne..., mutta silti elämän myöteisyys oli messissä. Kuvaan tuli vaimo ja ihanat lapset, joten elämäsi löysi oman onnellisuuden, joka edelleen jatkuu. Toivottavasti pitkään. Kuten on todettu elämäsi "tavaramerkki" on elämän myönteisyys, joka tulee ilmi usein, jokaisessa kahvihetkessä mm., Harri, näillä pelimerkeillä jatketaan tätä kliffaa elämää ja ollaan kiitollisia jokaisesta päivästä. Kirjassa olisi paljon elämän oppia monelle ihmiselle. Näitä ajatuksia täältä Tammisaaren saaristosta, jossa hieman syksyinen ilma tänään. Leppoisaa alkavaa syksyä ja kaikkea hyvää! Hessu