Boxing is My Life - Harri Piitulainen: Harrin elämän käänteitä alkaen vuodesta 1960, nykypäivän Virtual Boxingstar ja Kehäkulmaeläkeläinen jatkaa kommentointiaan, kuvia Harrin albumeista, otteluväläys Göteborgista 1967 (Ruotsin viimeinen ammattilais-ilta) ja Nettikirja Elämäni Poltinmerkit, joka kertoo elämästä nyrkkeilyuran jälkeen.
tiistai 14. joulukuuta 2010
torstai 9. joulukuuta 2010
maanantai 6. joulukuuta 2010
Hieno päivä, sen lisäksi ,että vietämme ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ, joka on arvokas ja se muistuttaa meitä aina isistämme ja isoisistämme, jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta ja antoivat meille jälkipolvelle arvaamattoman paljon, niin tapasin tämän tytön 31 vuotta sitten ensitreffeillä ja olemme "purjehtineet" yhdessä siitä saakka tähän päivään! Arvostan myös sitä suuresti!
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 6.11.2010
HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! On arvokasta ja upeata, kun tämän voi toivottaa. Ainakin minulle tämä Suomen itsenäisyyspäivä on aina päivä jolloin ajattelen niitä isiämme ja isoisiämme jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta. He ovat antaneet korvaamattoman paljon meille jälkipolvelle. Juhlava päivä. Lisäksi tämä päivä tuo mieleeni sen, että 6.11.1979 meillä oli ensitreffit MURUNI kanssa OMENAPUUSSA. Ei, tästä ei ole tullut lause "omena ei putoa kauas puusta" sillä tämä OMENAPUU on ravintola stadissa Keskuskadulla ja se on yhä siellä. Eli tästä päivästä on 31 vuotta! Kävimme lauantaina glögillä OMENAPUUSSA, joka on edelleen yksi mielipaikkojani, jossa on loistava Banana Split, hyvää ruokaa muutenkin ja super hyvä sunnuntaibrunssi! Tänään tietysti i katsotaan illalla linnanjuhlia telkkarista sekä napostellaan jotain hyvää itsenäisyyskynttilöiden ja ainakin yhden rakkauskynttilän palaessa. Päivällä mennään kylään syömään Hyvinkäälle MURUNI siskon perheen luokse. Ilma onkin ihanan talvinen. Lunta tupruttelee tasaisesti. Perjantaina meidän KAHVITTELUSSA kävi yllätysvieras Korvatunturilta, nimittäin Joulupukki! Lauantaina testasin hieman tämän eläkeläisen kuntoa ja treenasin 21 erän treenit ja yllätin itseni suoriutumalla siitä ihan kohtuullisen hyvin. Joten taisteluni vanhuutta vastaan on vielä mallillaan. Joulukuu antaa aina ihan oman värinänsä. Joulun odotus, Uuden vuoden tulo. Tuntuu siis ihan hyvälle. Uteliasiuus ja mielihyvä tulevaan on edelleen myös ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASSA! Jatketaan vaellusta ja ottelemista elämän kehässä ja katsotaan mitä se tuo tullessaan......tänään VIETETÄÄN KUITENKIN MERKITTÄVÄÄ PÄIVÄÄ!
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 1.12.2010
Joulukuu ja sen ensimmäinen päivä. Sehän saa jo mielen värähtämään, odotuksen Joulusta alkamaan. Ja tietoisuuden, että joulupukki tarkkailee....oletko ollut kiltti? Ai, ai, kuinka mielenkiintoista. Ja jo sekin taas, että on vuoden viimeinen kuukausi ja olen ainakin lähellä että olen selvinnyt taas vuoden? Ennen se merkitsi lähinnä taloudellista selviytymistä, mutta nyt näin eläkeläisenä se voisi kyllä tarkoittaa enemmänkin, elävänä selviytymistä. Toisaalta tänä aamuna kun istuin kahvikuppi edessäni (se ELVIS-kuppi), ja kuuntelin kun PAAVO VÄYRYNEN puhui Euroopan talousvaikeuksista, uutiset kertoivat lentoliikenteen lakosta, ja minä asun nyt "miehitetyssä" talossa putkiremontin takia. Vettä ei tule pariin-kolmeen viikkoon ja normaali rauhaisa olo peittyy porauksen ja paukkeen alle. Heh, aika kakofoninen olotila! Tämä putkiremonttihan ei kestä onneksi kuin pari kolme viikkoa ja toivottavasti lentolakko ei niin kauan, mutta ne Euroopan taloushuolet, ne taitaa olla vasta alussa? Mihinkähän tässä vielä ollaan menossa? Silti elämä pörrää. Tavaratalot houkuttelevat ihmisiä ostamaan, viihteen palveluksessa olevat houkuttelevat bilettämään ja siirtämään ajatukset pois kaiken näköisistä Euroopan talousahdingoista ja muista asioista. Aamu TV kertoi myös, että miehet saattavat sairastua ilman seksiä. Vaarat vaanivat meitä miehiä joka puolelta! Mulla oli muutenkin vähän huono marraskuu (en puhu seksistä) kun en saannut marraskuussa kuin paria vailla 20 harjoitusta aikaiseksi. Eikä tämä joulukuukaan näytä nyt niin runsaalta treenien suhteen, sillä tässä on vain 23 päivää jouluaattoon, jolloin alkaa luonollinen paussi treeneistä. Joten olen nyt kovilla, saanko tarpeellisen määrän treenattua. Muuten on aina sellainen mukava värinä tämän joulukuun aikana. Mitä se tuo tullessaan. Ketä tapaan ja mitä tapahtuu? Perjantaina kahvitellaan ainakin taas cafe Carusellissa ja odotan mielenkiinnolla ketä taas tulee minun lisäkseni paikalle. Nyt lähden kuitenkin treenaamaan joulukuun ensimmäisen treenini ja palaan tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI takaisin taas pian!
perjantai 26. marraskuuta 2010
Entinen raskaansarjan nuorten Suomen mestari ja huomisen ammattinyrkkeilyillan tuomari kiristettyjen köysien maailmassa, ESA LEHTOSAARI ja minä. Mainittakoon että ESA oli tuomarina jo silloin kun minä nyrkkeilin pikkupoikana, joten siitä on tosi tosi kauan, niin kauan, että onkohan kukaan Suomessa toiminut nyrkkeilytuomarina näin kauan?
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 26.11.2010
No, niinpä tämä perjantaikin kääntyy taas iltaa kohden ja se ihana auringon valo sekä paiste, joka tänään valaisi Kaivopuiston, sai meren taas välkehtimään, lumen hohtamaan niin puhtaan valkoisena, että olisi luullut jo helmikuun tulleen. Jolloin olisi vain pieni loikkaus kevääseen ja kesään! Mutta nyt päivän hämärtyessä kohti iltaa, tosiasia tulee mieleen..... kesään on vielä pitkä aika! Paitsi, jos on etelänmatka jouluksi tiedossa. Esimerkiksi Teneriffelle. Silloinhan sitä voisi päästä vähän maistelemaan kesääkin, miltä se tuntuisi? No, turha kuvitella. Talvi on tullut ja se on tosi. Tänään KAHVITTELEMASSA oli taas hyvä porukka kunnon "äijiä" paikalla. Muunmuassa Paroni Makkonen, Kreivi Vesterinen, The Basisti Kaj Wallin, Tallipäällikö Seppo Sukki, Stadin Slangin "Ruhtinaat" Seppo Töyräs ja Martti "Inkkari" Inkinen. Jäämeren Kuningas Pekka Hjelt, Diplomi kauppias Simo Salonen, Professori emeritus Erkki Aurejärvi ja huomenna Hartwall Arenalla ammattinyrkkeilyillassa tuomarin virkaa hoitava entinen raskaansarjan Suomen mestari Esa Lehtosaari. Itse en pääse matseja katsomaan, koska tyttäreni pelaa samaan aikaan futsalia Myyrmäessä ja olen hänen autonkuljettajansa sinne. Koitan kuitenkin pitää nyrkkeilytunnelmaa yllä käymällä huomenaamuna treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla. Aurinkoiset terveiset tulivat tekstiviestinä kännykkääni, kun senorita Pirkko ja senor Masa von Elm lähettivät terveisensä Madridista, jossa ovat tanssimassa flamencoa! Hannu Haapasalmi ex-nyrkkeilijä Seinäjoelta kommentoi facebookissa, että olisi varmasti kahvittelemassa cafe Carusellissa jos se olisi vähän lähempänä Seinäjokea. Muutama muukin terveinen tavoitti minut, niin läheltä kuin kaukaakin. Maailma ei ole kovin suuri virtuaalisessa kanssakäymisessä! Ah, kohta vaihtuu joulukuu ja joulumieli aloittaa tulonsa. Mutta sitä ennen meillä, meidän kotona, talossa jossa asumme alkaa "miehitys" eli putkiremontti ja sitä jatkuu ainakin kolme viikkoa? Huh. No, eiköhän tästä "miehityksestä" kuitenkin selvitä! On muuten nyt todettava, kun tämä marraskuu on päättymässä, sen olleen hauska ja mielenkiintoinen sekä Rock and Roll! Boxingharjoituksiakin olen saannut lähes tyydyttävän määrän. Pari jää puuttumaan siitä 20:nen tavoitteesta. Rock and Roll elämä aina vähän veroittaa! Mutta elämä jatkuu, mikä sinänsä on jo pelkästään positiivista. Edessä on mielenkiintoinen joulukuu putkiremontin varjossa, mutta olen valmis siihen mitä tuleman pitää. Utelias mitä joulukuu tuo tullessaan, uusia kohtaamisia, uusia pieniä seikkailuja, olen valmis toivottamaan joulukuun tervetulleeksi!
perjantai 19. marraskuuta 2010
TARINOITA JA TAPAAMISIA
19.11.2010 kirjoitettua.....
Tänään on taas päivä vilahtanut iltaan, vaikka lähdin jo aamulla liikkeelle. Miten ihmeessä tämä päivä ja elämä kulkee näin nopeasti? No päivä on ollut hauska ja mielenkiintoinen. aamupäivällä saimme KAHVITTELEMAAN mukaan pari ystävää, joista voisin käyttä ihan hyvin sanaa LEGENDOJA alaltaan! Iso D eli DANNY asteli paikalle hymyilevänä ja hyvän tuulisena. Naiset viereisissä pöydissä sähköstyivät! Sitten tuli VIIMEINEN MEDIARITARI ex-päätoimittaja, miljoonia myynneiden artikkelien VERBAALINEN VIRTUOOSI, jonka sanan "peitsi" oli kirkaan terävä. Joka halkoi mielen terävyydellä, joka saa hakea vertaansa!
Tarinat lensivät tänään kuin pyrstötähdet paikasta ja aikakaudesta toiseen. ISTO LYSMÄ kertoi kuinka hän aikoinaan olessaan lenkillä, hänen vierelleen juoksi mies, sellainen partiolaisen sinivalkoinen kolkkahattu päässään. ISTO kiristi vauhtia ja miehet juoksivat juoksuunsa keskittyen, huohottaen ja samalla vaihtaen mielipiteitä elämäatä, naisista ja muista siihen liittyvistä ilmiöistä. Kunnes tulivat lenkin päätöspaikkaan, jolloin juoksukaveri oli ottanut kolkkahattunsa päästään, ojentanut kätensä ja sanonut, KIITOS, KERRANKIN JOKU OLI OMA ITSENSÄ ja REHELLISESTI SANOI MIELIPITEENSÄ ERI ASIOISTA! ISTON lenkkikaveri paljastui silloin presidentti URHO KALEVA KEKKOSEKSI! Näitä tarinoita ISTOSTA ja ISTOLLA olisi vaikka kuinka paljon. On vahinko, ettei niitä ole saatu kirjaksi. Siinä olisi myös yhden kaikkien aikojen MEDIARITARIN katsaus journalistiseen maailmaan omasta näkökulmastaan. Itseasiassa minullakin nousee mieleen pari juttua. Kerron vaikka yhden kuinka eräänä päivänä jo jonkin aikaa sitten. Kaksi aikamme MEDIARITARIA JYRKI HÄMÄLÄINEN ja ISTO LYSMÄ päättivät ottaa nyrkkeilymatsin keskenään ja pyysivät minut kehätuomariksi. Muistan päivän kun menimme Tuulimäen boxingsalille JYRKI HÄMÄLÄINEN kuin JACK DEMSEY ja ISTO LYSMÄ kuin LOUIS ANGEL FIRPO....Itse ottelu kesti vain puolitoista erää, tarkasti sanottuna 3 minuuttia 57 sekunttia, mutta siihen mahtui kaikki mitä nyrkkeilyintoilija pystyy ottamaan vastaan. Ensimmäistä erää pidetään nyrkkeilyhistorian ikimuistettavimpana. Ilmassa väreillyt jännitys purkaantui New Yorkin iltana välittömästi kellon soitua. Demseyn iskut pudottivat Firpon seitsemän kertaa lattiaan ensi erässä. "Miehennäännyttäjä" oli jälleen parhaimmillaan. Mikään ei silti tuntunut pysäyttävän silmät villisti palaen hyökkäävää argentiinalaista, jonka ensimmäinen isku oli jo horjuttanut Demseytä. Tämä totesikin ottelun jälkeen jokaisen "Villihärän" lyönnin tuntuneen. Seitsemännen maahanlyönnin jälkeen nähtiin varsinainen sensaatio, kun horjuvin jaloin noussut Firpo syöksyi kohti Demseytä. Täysin summittainen mutta epätoivoisen hurja vasen ja sitä seurannut oikea lennättivät mestarin kahden ylimmän kehäköyden välistä alhaalla istuvien lehtimiesten pöydälle. Sieltä tämän onnistui kömpiä Jack Lawrencen auttamana takaisin kehään. Kaikki kävi niin yllättäen, ettei edes kokenut kehätuomari Jack Gallagher täysin hallinut tilannetta. Hänen olisi pitänyt julistaa Firpo voittajaksi, sillä Demsey oli kehässä vasta 18 sekunnin kuluttua. Se jäi kuitenkin tekemättä. Demsey löi vielä muutaman iskun ennen erän päättymistä - ja tapansa mukaan vielä kellon soituakin. Firpon maamiehet olivat tietenkin suunniltaan koko katsomon kiehuessa toisen erän alkaessa. Siinä "Tiikeri-Jack iski ennen lopullista ratkaisua Firpon jälleen kahdesti nurin, mutta tämäkin ehti käyttää mestaria kerran polvillan. Kun Demseyn oikea sitten osui seuraavan kerran kohdalleen argentiinalaisen leukaan, tämä kaatui selälleen perusteellisesti tyrmättynä. Ottelu, jonka ensi erän lopusta Demsey ei sanojensa mukaan muistanut mitään, oli ohi!....No tämä ei ollut siis JYRKIN ja ISTON matsin selostus, mutta yhteistä tälle oli se ettei JYRKIKÄÄN muistanut ottelusta mitään ja kun ISTO LYSMÄKIN sanoi tänään, ettei muista siitä ottelusta mitään, niin on ehkä parempi etten minäkään nyt enään paljasta ottelua, mutta ei paljon puutu DEMSEYN ja FIRPON otteluselostuksesta yhtäläisyyksiä. No kahvittelemassa oli mukava tunnelma ja meitä oli ainakin 15 paikalla. Ja vieläkin täytyy sanoa että NAISET SÄHKÖISTYIVÄT ISON D:n astellessa paikalle! Ehkä mun on nyt lopetettava päivän tarkasteleminen ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen ja palaan taas joku päivä takasin! Hyvää tulevaa viikonloppua!
Tänään on taas päivä vilahtanut iltaan, vaikka lähdin jo aamulla liikkeelle. Miten ihmeessä tämä päivä ja elämä kulkee näin nopeasti? No päivä on ollut hauska ja mielenkiintoinen. aamupäivällä saimme KAHVITTELEMAAN mukaan pari ystävää, joista voisin käyttä ihan hyvin sanaa LEGENDOJA alaltaan! Iso D eli DANNY asteli paikalle hymyilevänä ja hyvän tuulisena. Naiset viereisissä pöydissä sähköstyivät! Sitten tuli VIIMEINEN MEDIARITARI ex-päätoimittaja, miljoonia myynneiden artikkelien VERBAALINEN VIRTUOOSI, jonka sanan "peitsi" oli kirkaan terävä. Joka halkoi mielen terävyydellä, joka saa hakea vertaansa!
Tarinat lensivät tänään kuin pyrstötähdet paikasta ja aikakaudesta toiseen. ISTO LYSMÄ kertoi kuinka hän aikoinaan olessaan lenkillä, hänen vierelleen juoksi mies, sellainen partiolaisen sinivalkoinen kolkkahattu päässään. ISTO kiristi vauhtia ja miehet juoksivat juoksuunsa keskittyen, huohottaen ja samalla vaihtaen mielipiteitä elämäatä, naisista ja muista siihen liittyvistä ilmiöistä. Kunnes tulivat lenkin päätöspaikkaan, jolloin juoksukaveri oli ottanut kolkkahattunsa päästään, ojentanut kätensä ja sanonut, KIITOS, KERRANKIN JOKU OLI OMA ITSENSÄ ja REHELLISESTI SANOI MIELIPITEENSÄ ERI ASIOISTA! ISTON lenkkikaveri paljastui silloin presidentti URHO KALEVA KEKKOSEKSI! Näitä tarinoita ISTOSTA ja ISTOLLA olisi vaikka kuinka paljon. On vahinko, ettei niitä ole saatu kirjaksi. Siinä olisi myös yhden kaikkien aikojen MEDIARITARIN katsaus journalistiseen maailmaan omasta näkökulmastaan. Itseasiassa minullakin nousee mieleen pari juttua. Kerron vaikka yhden kuinka eräänä päivänä jo jonkin aikaa sitten. Kaksi aikamme MEDIARITARIA JYRKI HÄMÄLÄINEN ja ISTO LYSMÄ päättivät ottaa nyrkkeilymatsin keskenään ja pyysivät minut kehätuomariksi. Muistan päivän kun menimme Tuulimäen boxingsalille JYRKI HÄMÄLÄINEN kuin JACK DEMSEY ja ISTO LYSMÄ kuin LOUIS ANGEL FIRPO....Itse ottelu kesti vain puolitoista erää, tarkasti sanottuna 3 minuuttia 57 sekunttia, mutta siihen mahtui kaikki mitä nyrkkeilyintoilija pystyy ottamaan vastaan. Ensimmäistä erää pidetään nyrkkeilyhistorian ikimuistettavimpana. Ilmassa väreillyt jännitys purkaantui New Yorkin iltana välittömästi kellon soitua. Demseyn iskut pudottivat Firpon seitsemän kertaa lattiaan ensi erässä. "Miehennäännyttäjä" oli jälleen parhaimmillaan. Mikään ei silti tuntunut pysäyttävän silmät villisti palaen hyökkäävää argentiinalaista, jonka ensimmäinen isku oli jo horjuttanut Demseytä. Tämä totesikin ottelun jälkeen jokaisen "Villihärän" lyönnin tuntuneen. Seitsemännen maahanlyönnin jälkeen nähtiin varsinainen sensaatio, kun horjuvin jaloin noussut Firpo syöksyi kohti Demseytä. Täysin summittainen mutta epätoivoisen hurja vasen ja sitä seurannut oikea lennättivät mestarin kahden ylimmän kehäköyden välistä alhaalla istuvien lehtimiesten pöydälle. Sieltä tämän onnistui kömpiä Jack Lawrencen auttamana takaisin kehään. Kaikki kävi niin yllättäen, ettei edes kokenut kehätuomari Jack Gallagher täysin hallinut tilannetta. Hänen olisi pitänyt julistaa Firpo voittajaksi, sillä Demsey oli kehässä vasta 18 sekunnin kuluttua. Se jäi kuitenkin tekemättä. Demsey löi vielä muutaman iskun ennen erän päättymistä - ja tapansa mukaan vielä kellon soituakin. Firpon maamiehet olivat tietenkin suunniltaan koko katsomon kiehuessa toisen erän alkaessa. Siinä "Tiikeri-Jack iski ennen lopullista ratkaisua Firpon jälleen kahdesti nurin, mutta tämäkin ehti käyttää mestaria kerran polvillan. Kun Demseyn oikea sitten osui seuraavan kerran kohdalleen argentiinalaisen leukaan, tämä kaatui selälleen perusteellisesti tyrmättynä. Ottelu, jonka ensi erän lopusta Demsey ei sanojensa mukaan muistanut mitään, oli ohi!....No tämä ei ollut siis JYRKIN ja ISTON matsin selostus, mutta yhteistä tälle oli se ettei JYRKIKÄÄN muistanut ottelusta mitään ja kun ISTO LYSMÄKIN sanoi tänään, ettei muista siitä ottelusta mitään, niin on ehkä parempi etten minäkään nyt enään paljasta ottelua, mutta ei paljon puutu DEMSEYN ja FIRPON otteluselostuksesta yhtäläisyyksiä. No kahvittelemassa oli mukava tunnelma ja meitä oli ainakin 15 paikalla. Ja vieläkin täytyy sanoa että NAISET SÄHKÖISTYIVÄT ISON D:n astellessa paikalle! Ehkä mun on nyt lopetettava päivän tarkasteleminen ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen ja palaan taas joku päivä takasin! Hyvää tulevaa viikonloppua!
lauantai 13. marraskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 13.11.2010
On lauantaiaamu tai oikeastaan jo aamupäivä. Olen nukkunut tavallista myöhempään, sillä ROCK and ROLL elämä on vaatinut veronsa. Olin nimittäin siellä Tukholmassa katsomassa JERRY WILLIAMS showta muutaman ihanan ystäväni kanssa. Konsertti oli torstaina 11.11 upeassa tunnelmaisessa TYROL showravintolassa Djurgårdenissa. Menimme sinne hyvissä ajoin ja katselimme mitenkä jono sen ulkopuollella kasvoi kasvamistaan. Taxit toivat ihmisiä vinhaa vauhtia. Sisään päästyämme saimme loistavan pöydän, josta näköyhteys stagelle ja koko saliin oli hyvä! Sali täyttyi ääriään myöten, vaikka oli arki-ilta. Meitä istui pöydässä mun ja ESA MALMIN, koulukaverini 1960. Jonka kanssa ystävystyimme heti yhteisenä innostuksena ELVIS ja ROCK and ROLL musiikki. Sitten pöydässämme istui itse ESTRADI GLADIAATTORI Suomen "SHOWVIIDAKON VALTIAS" DANNY sekä D-teamin ja D`VOICES yhtyeen toinen suloinen laulajatar VARPU VIRTA, "Tekniikan Tohtori" MATTI JÄRVELÄINEN viehättävän VAULANSA kanssa. Joten tunnelma pöydässä oli siis hyvin lämmin ja harras odottaessamme Mr. DYNAMITE JERRY WILLIAMSIA stagelle! Salissa olivat myös minun lapsuudenystäväni, samoilta kovilta stadin kulmilta oleva ja "kirvelevän" painitappion minulle aiheuttanut, TOPMOST yhtyeen laulusolisti, sekä mittavan uran levy-yhtiön POMONA tehnyt GUGI KOKLJUSHKIN suloisen vaimonsa kanssa ja heidän pöydässään istui GUGIN tavoin levy-yhtiön SONETIN POMO ja JERRY WILLIAMSIN keksijä niinikään vaimonsa kanssa. Kävin morjestamassa heitä ja toivottamassa heille myös hauskaa iltaa ROCK and ROLL TAIVAASSSA! 11.11 illan päivämäärä oli minulle nostalginen. 11.11.1966 44vuotta sitten olin myös Tukholmassa ja nyrkkeilin siellä ensimmäisen ammattinyrkkeily otteluni 14000 ihmisen edessä. Ja silloin Rock and Roll suosikkini olivat Ruotsissa JERRY WILLIAMS ja Suomessa DANNY! Onko aika pysähtynyt? Vaiko minä jämähtänyt? Ei, ei ollenkaan. Aika on vain vierähtänyt niin nopeasti. Olemme kaikki vanhentuneet, mutta emme kuitenkaan vielä vanhoja. Sen todisti DANNY viikko-pari sitten Finlandia-talon stagella ja sen todisti tänään JERRY WILLIAMS 68v. ENERGISELLÄ ja RÄJÄHTÄVÄLLÄ Rock and Roll Show:llaan joka vei meidät juurille, ihan niinkuin DANNY Finlandia-talossa, sinne mistä kaikki alkoi, rakkaus Rock and Rolliin ja musiikkiin, ainakin mun juurille! Nyt kun olin pari päivää pois stadista sain tunteen, että olen ollut kauemminkin, ainakin kun katson facebookin ja ynnä muita kutsujen määrää. Terveisiä jotka olin sannut näiden parin päivän aikana. Yksi mikä oli mukavaa ihan erikseen, oli kun yksi maamme SUPER NAINEN "Miss OLYMPIA vuodellta 1981,KIKE ELOMAA, sitähän emme koskaan unohda, oli vieraillut FB ryhmässäni HP TRAINING ja kommentoinut sinne ihastuttavasti treenaamisestani. Voin sanoa tälle SUPER LADYLLE joka itse on loistavassa stimmissä edelleen, että olen vain aloittanut taistelun vanhuutta vastaan, paha vastus ja tiedän että jossakin vaiheessa häviän, mutta en vielä, en ainakaan aio sitä tehdä. Tosin vielä tänään huilaan treeneistä ja koitan mm. selvitellä keitä oikein eilen vieraili KAHVITTELEMASSA cafe Carusellissa, kun me kahvittelimme Tukholmassa. Paroni MAKKONEN oli lähettänyt kuvia perjantaista Carusellissa. Koitan palautua tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI vierailusta ROCK and ROLL TAIVAASSA!
tiistai 9. marraskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 9.11.2010
Kohta voidaan taas kuunella DANNYN kappaletta VAIN LUNTA KAIKKIALLA, se on hyvin ajankohtainen. Sillä ulkona sataa lunta, niinkuin päivän sääennusteet olivat luvanneet! Olen taas tullut Tuulimäen boxingsalilta treenaamasta, siitä omasta taistelustani vanhuutta vastaan! Ei sikseen, kyllä mä muutenkin pidän siitä boxingtreenistä. Onhan siinä aina oma haasteensa. Saada 20 harjoitusta täyteen kuukauden aikana! Treenin jälkeen siirryin Tapiolan Waynes Coffeehen kaffelle ja tapaamaan JÄRVELÄISEN MATTIA (DANNYN tekniikan tohtoria) joka tuli sinne VAULANSA kanssa. MATTI on niitä uusia tuttavuuksia, johon olen saannut ilon tutustua. Joissakin ihmisissä on sitä elämäniloa, sympaattisuutta valtavan humanisuuden kera! MATTI on sellainen ihminen. On siis loistavaa,, että voi edelleen tutustua ja ystävystyä uusiinkin kavereihin. Oli hauskaa tarinoida WAYNES COFFEESSA MATIN ja VAULAN kanssa. Lisäksi sain yllätyksen, DANNY-SHOW uuden mustan t-paidan ja pyysinkin VAULAA ottamaan MATISTA ja minusta kuvan paidan kanssa. Parin päivän päästä lennämme MALMIN ESAN kanssa Tukholmaan katsomaan JERRY WILLIAMS showta tunnelmalliseen TYROL-showravintolaan. Onpa harvinaista herkkua. Äsken oli DANNYN superhieno TUNTEIDEN ILTA Finlandia-talolla, joka todisti tämän ESTRADI GLADIAATTORIMME olevan yhä iskussa, eikä siis TIIKERIN KUVA t-paidassa ole turha, sillä tämä ISO D tuntuu yhä olevan "showviidakon" kesyttämätön vaeltaja. Nyt siis menemme katsomaan toista "showviidakon" kesyttämätöntä vaeltajaa, Ruotsin Rock and Roll Kuningasta JERRY WILLIAMSIA! Aikamoisia "ÄIJIÄ"! Ikää on, mutta Rock and Roll ja laulut vain raikaa. Ja taitaa raikaa vielä pitkään. Eivät taida nämä "ÄIJÄT" luovuttaa! HEISSÄ ON TAIKAA, JOKA UHMAA JO AIKAA! Elämä sinänsä tuntuu nyt hyvin simppeliltä ja yksinkertaiselta, mikä sopii minulle loistavasti. Treeniä aamupäivällä, vähän kahvittelua päivällä kivojen ja empaattisten kavereiden kanssa. Perhe-elämää perheeni kanssa. Hitto, on ihan pakko sanoa, HECTORIN laulun sanoin.....OON LÄHES ONNELLINEN MIES.....näin ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen!
maanantai 1. marraskuuta 2010
perjantai 29. lokakuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 28.10.2010
HUH, kuinka tuo aika kulkeekaan. On taas perjantaiaamu. Katson ulos ikkunasta ja siellä on pimeätä. Aurinkoiset aamut ovat ohitse taas vähäksi aikaa. Katson aamu TV:tä, kuppi kahvia edessäni. Siinä ELVIS-kupissani. Ajatukseni harhailevat vielä eilisessä. Aikamoisessa tunnelma pläjäyksessä! DANNYN TUNTEIDEN ILLASSA Finlandiatalossa. Se oli hieno ilta. Oikeastaan sitä DANNYÄ, joka on mestari luomaan tunnelmaa. Viemään sut aikamatkalle kymmenien hittiensä kautta, lähtien aina vuodesta 1964 tähän päivään ja uuteen kappaleeseen ELÄN JA LAULAN! Hän oli siis todella loistava eilen. Tunnelma oli upea Finlandiatalolla. Oli aistittavissa kuinka tätä artistia rakastetaan. Hän vei meidät kaikki vuosikymmenien aikamatkalle. Oli myös mukava tavata paljon ystäviä, artisteja ja soittajia sieltä menneisyyden sillan toisesta päästä ja nähdä heidät tässä päivässä. Vaikka niin monet ovat myös poismenneet, niin hekin tuntuivat elävän DANNYN mukana hänen lauluissaan ja puheissaan. ISO D on todellakin nimensä mukainen!!! Aika kulkee ja kuljemme loppusuoraa, niinkuin DANNY useamman kerran puheissaan mainitsi. Olemme kumpikin saanneet muistutuksen siitä. Mutta se ei poista halua elää, kokea ja ennenkaikkea olla kiitollinen tästä päivästä. DANNY on taistelija ja jatkaa taistelua ESTRADI GLADIAATTORINA ja minä jatkan omaa taisteluani vanhuutta vastaan ja sainkin tuossa keskiviikkona jo 20:nen boxingtreenini tässä kuussa aikaiseksi ja saan jopa 22 treeniä kokoon tässä lokakuussa. Olen tyytyväinen. sillä tämä pieni tavoitteeni tämän kuukauden aikana tuli tehtyä ja se oli mahdollista. Siirränkin katseeni nyt marraskuuhun, enkä tingi siitä 20:stä harjoituskerrasta. Olen utelias mitä marraskuu tuo taas tullessaan? Muutakin kuin putkiremontin alkamisen asuintalossani. Tänään on kahvittelupäivä cafe Caruselissa. Ketähän sinne tulee tänään? Hmm, ihanaa tämä elämä. Ei muuten huonot samat tässä DANNYN uudessa levyssä ELÄN JA LAULAN!
torstai 21. lokakuuta 2010
maanantai 18. lokakuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 18.10.2010
Mikä loistava aurinkoinen päivä olikaan taas tänään, kun olin tutussa paikassani Tapiolan Waynes Coffeessa suuren kahvikupin ja kanakolmioleivän kanssa, ikkunapöydässä, josta ihastelin päivän aurinkoisuutta. Olin tullut treenaamasta Tuulimäen boxingsalilta. LAURI TÄHKÄ istui tuossa jonkin pöydän päässä jutellen jonkun kaverinsa kanssa. MATTI KOOTA voitti viikonloppuna TAMMERTURNAUKSESSA sarjansa Tampereella. Hieno suoritus! MATTI KOOTA on nuorimies jolta voidaan odottaa vielä paljon nyrkkeilyn saralla tulevaisuudessa. Ikävä oli lukea, että yksi nuorimies oli siellä kilpailuissa joutunut aivoleikkaukseen ottelun jälkeen. Toivottavast tämä nuorimies selviää hyvin ja jatkaa terveenä elämäänsä. Tää elämä on niin suurelta osalta sellaista arpapeliä. Oletko syntynyt onnellisten tähtien alla. Onko geenit jolla vältät sairaudet ja tuuria, että vältät onnettomuudet. On niin monta mahdollisuutta että kaikki ei suju hyvin. Itsellänikin on ollut läheltä liippasi tilanteita muutaman kerran elämäni aikana. KOHTALON TÄHTI ja varjellus on ollut mukana. Siksi tämä elämä puhuttaa ja mietityttää. On asioita ja tapahtumia sekä tapahtuneita uskomaton määrä. Tarinoita ja ihmiskohtaloita niin lukemattomia. Minäkin tunnen niin paljon ihmisiä, jotka ovat jossain vaiheessa liittyneet elämääni, tutustunut sattumalta. Yksi sellainen on viihdetaivaamme ELÄVÄ LEGENDA DANNY! Luin toisesta iltapäivälehdestämme, taisi olla muuten Ilta-Sanomat ja Tainolan Ritan haastattelu otsikolla "EN ENÄÄN PELKÄÄ MITÄÄN"! Luin jutun ja kuinka DANNYLLÄ alkaa taas juhlakiertue ympäri Suomea. Kaveri on 68v. ja käynnyt läpi juuri sydäninfartin ja toipunut siitä. Ja hän jatkaa edelleen viihteen "kehässä" Tuntuu että uskomaton tahto ja rakkaus laulamiseen ja esiintymiseen tekee tämän mahdolliseksi. Ja rohkeus kohdata tämä päivä ilman huomisen pelkoa! DANNY on kyllä taistelija vailla vertaa! 1964 alkanut häikäisevä ura jatkuu ja saa nyt jonkinlaisen KOHTALON TÄHDEN seurakseen. Toivottavasti se tähti tuikkii vielä KAUAN! Niinkuin toivon sen KOHTALON TÄHDEN tuikkivan meille itsekullekin edelleenkin niin rakkautta kuin ystävyyttä antaen! Hyvää viikonalkua!
torstai 14. lokakuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 14.10.2010
Aamupäivällä kävin treenaamassa Tuulimäen boxinsalilla ja iltapäivällä istuin Haukilahtelaisen ravintola E.T.CHARLIEN ikkunapöydässä ja katselin ulos kauhuissani, minkäläinen ilma siellä oikein olikaan. Oli koleeta ja harmaata. Mutta hätä ei ollut niin suuri kuin ikkunasta katsellen näyttäisi, sillä odotin ystävääni, häntä joka on rantaelämän asiantuntija, surffailun virtuoosi. Hänen toinen nimensä voisi hyvinkin olla SUN eli silloin hänen nimensä kirjoitettaisiin ARI "SUN" WISKARI! Arvostan hänen poikkeuksellista kykyään nauttia rantaelämästä maailman rannoilla, jossa monet suloiset Thai-hierojattaretkin ovat tulleet hänelle tutuiksi. Meillä oli sovittu lounastapaaminen tänään kello 13 tänne E.T.CHARLIEEN. Olipa muuten sopiva päivä siihen. Saan lohdutusta tähän päivän harmauteen ja koleuteen asiantuntijan kertomuksina, parhaista maailman rannoista ja Thai-hierojattarista. Lisäksi syömme hyvän lounaan yhdessä. Ennen ARI "Sun" WISKARIN tuloa sisään astuu nuori, hoikka ja komea nuorimies. Tunnistan hänet GIFK:n maalitykiksi NIKLAS ROIHAKSI. NIKKE on mulle tuttu jo ihan pikkupojasta, kun JERRI-poikanikin harrasti jalkapalloa ja nämä kaverukset olivat yhdessä usein kentällä. Olen nähnyt NIKEN tekevän paljon maaleja aikoinaan junioritasolla ja nyt kuulin, että kesän saldo GRANISSA oli 9 maalia ja GIFK 3:mas sarjassaan. Eli hyvä futiskesä taas NIKELLÄ! Ensi kesänä koitan kyllä mennä katsomaan pelejäkin ja NIKEN maaleja! Aika kulkee muuten edelleen ihan liian nopeasti. Olen huolissani, sillä tätä vauhtia musta tulee vanha äijä! Yksi mistä on myös voinnut iloita, on Chileläisten kaivosmiesten onnistunut pelastaminen sieltä maan uumenista. Tuntui todella hyvältä nähdä kerrankin onnellisia uutisia maailmalta. Negatiivisiä uutisia tulee muuten kyllä ihan liiaksi. Huomenna taas kahvitellaan jengin kanssa cafe Carusellissa. On mielenkiintoista nähdä ketä tulee paikalle ja juuri tätä kirjoittaessani kuuluisa HAKANIEMEN CHAMPION, vaarallisen vasemman koukun omaava, Helsingin Tarmon kasvatteja, josta vähintään yhtä kuuluisa Tarmon valmentaja ILMO LINDQVIST sanoo, KIMMO LUJA on nopeampi ja kovempi tai siis oli, kuin täydessä vauhdissa oleva tiikeri ja siksi lempinimi HAKANIEMEN TIIKERI ei ole kaukaa haettu! Niin siis Hakaniemen Tiikeri KIMMO LUJA on tulossa huomenna kahvittelemaan! Ja minä jatkan elämääni tässä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASSA ja vaikka oma elämäni on pienimuotoista ja yksinkertaista, niin ystävieni GLAMOURIN ja SÄIHKEEN täytteinen elämä antaa minullekin tunteen suuremmasta elämästä! Ah, hyvää torstaipäivää. Torstai on toivoa täynnä ja niinpä auringonpaistekin on taas tullut esiin, kyllä se tästä!
maanantai 11. lokakuuta 2010
perjantai 8. lokakuuta 2010
TOPMOST vinyylilevy jonka olen saannut GUGILTA ja olen kuunellut GUGIN laulun ja tulkinnan yhdestä Rock and Rollin legendaarisimmista kappaleista MERISAIRAAT KASVOT usein ja tunnen iloa ja hyvää mieltä. Ollaan GUGIN kanssa tultu sieltä menneisyyden siltaa pitkin tähän päivään ja olemme edelleen ystäviä!
torstai 7. lokakuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 7.10.2010
Ah, kuinka ihanaa, aurinko paistaa edelleen kirkkaasti ja näkymä parvekkella on edelleen kesäinen, kukat kukkii värikkäinä. Vaikka minä sanon aina viettäväni yksinkertaista ja väritöntä elämää, niin tämä luonnon ihmeellisyys ja ystävieni värikäs ja glamourin täytteinen elämää antaa coloria vähän minullekin. Tänään aamupäivällä kävin tietysti taas treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla. Minullahan on tavoite tähän lokakuuhun. 20 boxingharjoitusta. Tänään oli kuudes peräjälkeen, mutta huomenna pidän sitten vapaa-päivän ja kahvittelen ystävieni kanssa. Sanoivat tänään aamu-uutisten sää osiossa että tänään olisikin sitten viimeinen aurinkoinen päivä. Sitten alkaa syksyn harmaus ja koleus. Ja parin viikon päästä on luvattu jo luntakin! APUA! En haluaisi uskoa sitä. Istuin tänään hetken rannassa kuunellen JERRY WILLIAMSIN 80-luvun lopussa tehtyä levyä ja ajattelin kuinka hauskaa, marraskuun alkupuolella lennetään Tukholmaan ESA MALMIN kanssa katsomaan JERRY WILLIAMS show Djurgårdenissa sijaitsevaan Ravintola Tyroliin! Huomenna kahvittelemaan on tulossa miehemme Pariisista, mm. JUSSI ja EERO & The BOYS yhtyeen ex-basisti ja DANNYNKIN bändissä soittanut LASSE KVIST. Lassehan on asunut jo reilusti yli 20 vuotta Pariisissa. Hienoa nähdä taas LASSEA! Ai niin, vielä yksi juttu näistä värikkäistä ystävistäni, jotka viettävät glamourin täyttämää elämää. Yksi heistä soitti juuri ollessani kirjoittamassa tätä juttuani. Hänet tunnetaan laajalti HAWAIJIN PRINSSINÄ. Hän on myös intohimoinen.....odota, en siis nyt tarkoita sitä aluetta, vaan intohimoinen maratoonari, joka on juossut maratoonin jo lähes vaikka missä maailmankolkassa. Hän on myös SURFFI-lautailun virtuoosi. Rantaelämän suuri nautiskelija. Hänet tunnetaan myös loistavana urheiluselostajana, hän on siis nimeltään ARI WISKARI! Niin jäin juuri kertomaan, että ARI oli Kreetalla valmentautumassa jälleen seuraavaan maratooniin, kun ensimmäisenä päivänä helteessä juostu 50 kilometriä kipeytti hänen jalkansa, jonka jälkeen hän viettikin tämän kaksi viikkkoa vedessä lotraten (vesijuoksua) ja nauttien joka päivä THAI-hieronnasta rannalla....niin ymmärsin ARIN kertomuksesta Kreetalta. Ja niinkuin sanoin, vaikka itse vietän askeettisen kurinalaista sekä pienimuotoista elämääni, niin näiden ystävieni matkakertomuksien sekä elämänkokemuksien kuuleminen saa tuntemaan eläväni itsekin värikkäästi ja glamourin täyttämää elämää. Olen siis tavattoman kiitollinen ystävieni elämästä. Niinpä minä jatkan taas päivääni tässä ELÄKELÄISEN KEHÄNURKKAUKSESSA ja odotan taas jännittyneenä, ketähän näitä värikkäitä ja glamourin täyttämiä ystäviä näen huomenna kahvittelemassa cafe Carusellissa. Sen tiedän että SEPPO SUKKI on BELGIASSA ja KAITSU WALLIN myös jossakin matkoilla, mutta kuulen varmaan sitten jälkeenpäin taas uusia hienoja matkakertomuksia...thai-hieronnasta tai jostakin muusta!
tiistai 5. lokakuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 5.9.2010
Ah, enpä voi olla ihastelematta taas tätä auringonpaisteista päivää. Olen tullut jonkin aikaa sitten treenaamasta Tuulimäen boxingsalilta ja sanomattakin on selvää, että se oli taas suuri ja kuuma nautinto. Nyt katselen edelleen tuosta ikkunasta avautuvaa näkymää parvekkeelle ja pihalle. Vieläkin nuo parvekkeen kukat ovat säilyttäneet väriloistonsa. Sehän on niinkuin tää elämänikin, joka on säilyttänyt väriloistonsa. Eikä se tarkoita todellakaan mitään ihmeellistä, mutta koen sen vain sydämessäni niin. Pienet tapahtumat, hetket menneisyyden sillan toiseen päähän, ihmiset sieltä ja niiden kohtaaminen tässä päivässä tuo sen ihmeellisen elämän värikkyyden tunteen. Olen aina sanonut on suuri rikkaus saada tutustua ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan. Tänäänkin treenini jälkeen joimmme kahvia Tapiolan Waynes Coffeessa yhden sellaisen kanssa. Olemme tavanneet ensi kerran jo kymmeniä vuosia sitten. Elänneet ihan eri maailmoissa, mutta nyt olemme kohdanneet tämän perjantain kahvittelupäivän myötä uudellen. Tämä ystäväni SEPPO SUKKI on aikamoinen seikkailija ja elämän kokija. Maailma on tullut hänelle tutuksi jo nuoresta pojasta lähtien. Hän on nykyisin SUPERSONIC MOTORSPORTIN Tallipäällikkö kilpa-autoilun maailmasta. Hän on itse ajanut prototyyppejä mm. ENGLANNISSA, eri luokkia monilla radoilla ja toiminut ajokouluttajana. Hän on purjehtinut kilpaa MM-tasolla. Osallistunut FINNISH MASTERS kilpailuihin suurpujottelussa ja SUPER G:ssä, diggaa rock and rollia ja ROD STEVARTIA ja on miellyttävä seuramies. Ehkä minäkin lähden joku kerta katsomaan kuinka kilpa-autoilla ajetaan radalla. Itse en taida rattiin mennä. Tyydyn huristelemaan pienellä pörriäiselläni täällä Espoon nurkilla. Näin käytiin nyt muuallakin kuin kiristettyjen köysien mailmassa, mutta enköhän minä vielä sinnekin palaa, siis ajatuksissani sekä treenien myötä taas huomenna Tuulimäkeen!
maanantai 4. lokakuuta 2010
torstai 30. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 30.9.2010
Aurinko paistaa taas tuolla ulkona ja näin ikkunasta ulos katsoessa vaikuttaa ihan kesältä. Kukat kukkii edelleen värikkäästi tuossa parvekkeella. Mutta tosiasia on, että on jo syksy ja syyskuun viimeinen päivä. Olin aamupäivällä luonollisesti treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla ja se oli tämän kuukauden treenisaldossa 15:sta treenini. En ole siihen ihan tyytyväinen sillä oma tavoitteeni on 20 boxingtreeniä kuukaudessa. Se onkin vain osoittautunut minulle vaikeaksi saavuttaa. Taitaa näin eläkeläisenäkin olevan liikaa touhua, joka jättää aina jonkun päivän treenin väliin. Kiitin kuitenkin syyskuun treeniä EVERELAST suukolla päärynäpalloa ja lupasin lokakuussa itselleni, käydä nyt se 20 boxingtreeniä täyteen! Treenin jälkeen ajoin Niittykummun Mc Donaldsiin syömään Ceasarsalaatin ja parkkiksella tapasin SAXBERGIN joka on entisiä nyrkkeilyoppilaitani. Ajoin Isoon Omenaan etsimään postia, joka oli sinne muuttanut vähän aikaa sitten. Olin saannut ilmoituksen, että minulla on paketti noudettavissa. Ja kylläpä olikin miellyttävä paketti. Se oli tullut WSOY:ltä/PEKKA JAATINEN, Rovaniemi. Paketissa oli PEKAN uusi kirja VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA! Kirjoittelinkin siitä tuossa aikaisemmin, että kirja on tulossa minulle ja siitä kuinka kirjan nimi VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA viehättää minua. On jotenkin niin uskomaton tunne , että vaikka tunnen ja tiedän viettäväni hyvin pienimuotoista elämää, niin tunnen olevani jossakin suuressa mukana......niin se on ELÄMÄ....se on suurta ja ihmeellistä sen kaikkine pieninekin tapahtumineen. Se on monisävyistä kaikkine sävyineen ja tunteineen. Mutta se voi myös olla ihanaa ilman mitään suuria asioita tai jos on siis yksi suuri asia.....RAKKAUS.....niin tännekin asti yltää maailma! Hyvää torstaipäivää ja olkoon se toivoa ja rakkautta täynnä! Minä palaan taas tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI nopeasti kuin vasen suora!
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 26.9.2010
Onpas rauhallinen ja raukea olo eilisen päivän jälkeen, joka alkoi aamuherätyksellä 05.10! Lähdettiin Jessica tyttöni kanssa jalkapalloturnaukseen Ulvilaan, jonne EPS:in 95 joukkue oli ilmoittautunut mukaan pelaamaan jalkapalloturnauksessa. Ajettiin sinne neljän auton pienessö kolonassa, meidän vanhempien toimiessa kuljettajina. Vietettiin pitkä päivä kentän laidalla tyttöjen pelatessa neljä ottelua päivän aikana. Viimeinen kello 18 aikaan! Takaisin ajaessamme Jessica nauroikin olevansa täynnä mustelmia. Näytti sieviä kasvojaan ja sanoi, tähän osui kyynärpää, tähän tuli yksi potku, iso mustelma reidessä. Mutta kyllä se kannatti....KULLAN TAKIA! Meille vanhemmille varmaankin näiden lasten iloisuus, riemu ja onnellisuus, oli paras palkinto! Päivässä joka päättyi ollessamme takaisin kotona kello 22.30 jälkeen! Taas yksi päivä elämää! Nyt sunnuntaiaamupäivä alkaa myös futiksella, kun katselen Arsenalin Englannin liigan matsia Canal Sportilta Arsenalin ollessa 0-2 tappiolla ensimmäisen puoliajan loputtua. Mietiskelen jos jättäisin tänään treenini väliin ja tyytyisin kävelylenkkiin merenrantaa pitkin. Ja huomenna palaisin taas boxingin pariin! Näin tässä aamulla facebookista, että ystäväni RONI KASPILLA on syntymäpäivä! Ystäväni tuo mieleeni hyviä muistoja! Muistamme monet, ainakin minun ikäluokkaani olevat, RONIN ravintolan, ravintola TOM TOMIN Lauttassaaresta 60-70 luvulta, joka oli silloin nuorten suosituimipia ravintoloita stadissa. Laitanpa tähän yhden kuvankin silloin TOM TOMISTA, jossa 1967 ollaan RONIN kanssa! Niin, niinpä RONI, me oltiin silloin aika nuoria! Hyvää syntymäpäivää ystävä!
perjantai 24. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 24.9.2010
Perjantaiaamuni alkaa taas kaikessa rauhassa aamu-TV:n, kahvikupposten äärellä. Vapaa aamu treenistä. Ihan hyvä. Ansaitsenkin vapaa-päivän taas eilisen harjoittelun jälkeen. Näin eläkeläisenä voi ottaa vähän rauhallisemmin ja harjoitella vain 3-4 kertaa viikosssa. Tänään on taas se KAHVITTELU päivä cafe carusellissa, jossa meitä kokoontuu sellainen kunnon "äijä" jengi tarinoimaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ystäviä vuosikymmenien takaa ja muutama uusikin kaveri, johon olen saannut ilon tutustua. Se on aina suuri rikkaus ja hieno asia, voida tutustua uuteen ihmiseen, löytää kaveruutta ja ystävyyttä. Yhteistä tunnetta että samassa elämässä ollaan. Tällä viikolla taas yhtenä päivänä treenin jälkeen KAHVITTELIN Tapiolan Waynes Coffeessa yhden erittäin pitkäaikaisen ystäväni kanssa. Haluan taas kulkea ihan pienen hetken menneisyyden siltaani sinne toiseen päähän, jolloin tutustuin uimahyppääjänä silloin tunnettuun ESA HEINOSEEN. Meillä on paljon yhteisiä muistoja ajasta jolloin oltiin nuoria kundeja ja elettiin villiä nuoruutta. ESA on ollut HJK:n pitkäaikainen fysioterapeutti ja teipannut monien jalkapallosuosikkieni jalkoja mm. ATIK ISMAILIN joka oli armoton maalitykki ja virtuoosi pelikentillä ja myös hyvä lämminhenkinen ystäväni, nykyisn Kuopiolainen. ESAN kanssa kahvitellessa olen saannut ilon tavata myös hänen veljeänsä PAAVO HEINOSTA HJK:n ja MAAJOUKKUEEN legendaarista malivahtia 60-70 luvulta ja jalkapalloilumme yhtä suurinta legendaa AULIS RYTKÖSTÄ näiden kahvittelujemme myötä! Olen aina ollut kovin innostunut futiksesta ja muistan kuinka olin vielä aika pieni kundi, kun isäni sanoi että lähdetääs Harri katsomaan Pallokentälle futismatsia? Siellä pelaa mun yhden kaverin poika ja hän on kuulemma hyvä! No matsi oli HPS vastaan joku ja tämä "poika" joka siellä silloin pelasi oli KAI PAHLMAN, joka sai myöhemmin myös nimen MAESTRO! Seurasin niin KAITSUN kun ATIKIN uraa ja matseja melkoisen tiiviisti ollen Stadikalla paikalla kun kundit pelasivat ja usein myös jossakin vierasmatsissa akselilla Kotka, Lahti, Tampere ja Valkeakoski. Futis on edellen se yksi juttu mistä olen innostunut ja CANAL SPORT antaa hienon mahdollisuuden seurata eri liigoja Euroopassa. Näin se menee. Palaan menneisyyden siltaa tähän päivään kännykkäni soidessa ja ESA MALMIN koulukaverini soittaessa ja kertoessa että marraskuussa voitaisiin mennä TUKHOLMAAN katsomaan JERRY WILLIAMS showta. Yes! Rock and Roll! JERRY on Ruotsin Rock and Roll kuningas jo 60-luvulta ja loistavassa vedossa edelleen. Olen tavannut hänet kerran ohimennen, yhdessä yökerhossa KUNGSGATANILLA (jota ei ole enään), yhden matsin jälkeen, kun menimme hiukan "bailaamaan" sinne ja tervehtineet toisiamme! Näin siirretään JERRYKIN tähän päivään ja käydään ESAN kanssa Stokiksessa kuuntelemaassa JERRYÄ! Nyt mun täytyy kyllä keskeyttää ja lähteä cafe Caruselliin kahvittelemaan ja katsomaan ketä tänään kavereista on paikalla myös TÄSSÄ PÄIVÄSSÄ!
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 22.9.2010
Hyvää huomenta ystävät hyvät ja OSKU siellä Floridassa. Tänään näyttää päivä aurinkoiselta. Ei tarvitse käyttää mielikuvitusta siihen. Kävin eilen todellakin Ruskiksella VN:n treeneissä harjoittelemassa ja salilla oli ennen tuloani harjoitellut yksi loistavista ex-nyrkkeilijöistämme nimeltään JONI NYMAN, jonka kanssa moikattiin mun tullessa salille. Muutama nuorimies oli siellä harjoitelemassa ja yksi heistä oli minulle tuttu. Sympaattinen ja komea TIMO LAINE jonka olen oppinut tuntemaan jo useampi vuosi sitten. Ruskiksessa on aina nostalgiaa ja minähän olen siis toivottoman nostalginen. Treenailin Ruskikksella ensi kerran jo vuonna 1963. Siis joitakin vuosia sitten. Oikeastaan siihen aikaan tapasin jo kaksi nuorta miestä silloin VIIPURIN NYRKKEILIJÖIDEN joulujuhlissa 1963 joita perinteellisesti vietettiin 60-luvullla Aleksanterinkadun BALDERIN salilla. Toinen kavereista oli CISSE HÄKKINEN, joka sittemmin tuli tunnetuksi THE HURRIGANES yhtyeen basistina ja laulajana. Toinen oli MARKKU POUTANEN, jonka kanssa olemme uudelleen tutustuneet ja tapailleet mm. KAHVITTELIJOIDEN perjantai kahvittelussa. MARKKU on loistava stadilainen jokaista soluaan myöten, haagalainen, joka ei ole unohtanut juuriaan ja nuoruuden kavereitaan. Hänen nettisivunsa www.nouseva.com ovat vertaansa vailla haagalaista nostalgiaa. Käykääpä tutustumassa. Sitten MARKKU on mahdoton 60-luvun musiikin "friikki" ja järjestää kerran vuodessa NOUSEVA nostalgia-illan. Nyt se on 2.10 Ravintola IDASSA ja siellä esiintyy mm. ex-haagalainen JUSSI RAITTINEN vähintään yhtä stadilainen kuin MARKKUKIN. Luulenpa että olen sinne menossa! Tänään muuten aion pitää vapaapäivän treenistä ja nauttia vapaapäivästä pistäytymällä stadissa jossakin mestassa lounaalla. Näin päivän menneisyyden siltaa on kuljettu taas tänäänkin takaisin sinne sillan toiselle puolelle ja takaisin tähän päivään ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAAN! Hyvää keskiviikkopäivää. Nauttikaa elämästä mahdollisuuksien mukaan!
tiistai 21. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 21.9.2010
No onpa tänään harmaa päivä. Ja kostea. Vettä suorastaan sataa eikä auringonpaisteesta näy vilaustakaan. Nyt pelastaa vain aurinkoinen mieli ja mielikuvitus. Kuvittelen pitkää biitsiä, vaaleaa hienohiekkaista rantaa, palmuja, turkoosinväristä merta ja tunnetta kuinka aurinko paistaa kuumasti ihollani. Kuuntelen Julio Iglesiasta ja koitan sulkea pois päivän harmauden. Samalla kännykkäni viestin merkkiääni tai laulu Our Day alkaa soimaan ja saan viestin viimeiseltä elossa olevalta MEDIARITARILTA ISTO LYSMÄLTÄ. Hän oli tunnettu pertaveitsen terävästä peitsestään (kynästään) . Minäkään en säästynyt siltä. Mutta olemme hellyttävästi ystäviä vuosikymmenien takaa. ISTOKIN oli jo sieltä sillan toisesta päästä ja on kulkenut tähän päivään ja olemme kuljettaneet muistomme mukanamme yli tämän muistojen sillan. Annan tälle aikojemme viimeiselle MEDIARITARILLE mahdollisuuden kertoa viestinsä hänen luvallaan, minkä hän minulle lähetti. Se on pelastus tähän harmauteen. Se vie muistoni myös MALLORCALLE, jossa 1984 juoksimme vuorilla lenkkiä, kävelimme biitseillä, söimme espanjalaista pippuripihviä, jäätelöä ja mansikoita kera kermavaahdon. Niin hyviä hetkiä. Tunnen päivän harmauden väistyvän mielestäni. ISTO LYSMÄ...."Kiitos surullisen hienosta eiliseen vievästä siltatarinasta, mutta muista, että katuojien kaikki roskat ovat kerran olleet kauniita kukkia.-Isto. Hienoa, yksi ystäväni on kulkenut taas tätä menneisyyden siltaani toisesta päästä toiseen. Luulenpa, että jatkankin tänään hiukan tätä menneisyyden sillan kulkemista ja koska aamulla jäi mulla treenaaminen väliin, vierailenkin Ruskiksella VN:n treeneissä treenaamassa. Harjoittelin siellä ensi kerran jo 1963....on kai aika taas palata sinnekin! Palaan taas aurinkoisissa merkeissä tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI mahdollisimman pian!
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)