Boxing is My Life - Harri Piitulainen: Harrin elämän käänteitä alkaen vuodesta 1960, nykypäivän Virtual Boxingstar ja Kehäkulmaeläkeläinen jatkaa kommentointiaan, kuvia Harrin albumeista, otteluväläys Göteborgista 1967 (Ruotsin viimeinen ammattilais-ilta) ja Nettikirja Elämäni Poltinmerkit, joka kertoo elämästä nyrkkeilyuran jälkeen.
torstai 30. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 30.9.2010
Aurinko paistaa taas tuolla ulkona ja näin ikkunasta ulos katsoessa vaikuttaa ihan kesältä. Kukat kukkii edelleen värikkäästi tuossa parvekkeella. Mutta tosiasia on, että on jo syksy ja syyskuun viimeinen päivä. Olin aamupäivällä luonollisesti treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla ja se oli tämän kuukauden treenisaldossa 15:sta treenini. En ole siihen ihan tyytyväinen sillä oma tavoitteeni on 20 boxingtreeniä kuukaudessa. Se onkin vain osoittautunut minulle vaikeaksi saavuttaa. Taitaa näin eläkeläisenäkin olevan liikaa touhua, joka jättää aina jonkun päivän treenin väliin. Kiitin kuitenkin syyskuun treeniä EVERELAST suukolla päärynäpalloa ja lupasin lokakuussa itselleni, käydä nyt se 20 boxingtreeniä täyteen! Treenin jälkeen ajoin Niittykummun Mc Donaldsiin syömään Ceasarsalaatin ja parkkiksella tapasin SAXBERGIN joka on entisiä nyrkkeilyoppilaitani. Ajoin Isoon Omenaan etsimään postia, joka oli sinne muuttanut vähän aikaa sitten. Olin saannut ilmoituksen, että minulla on paketti noudettavissa. Ja kylläpä olikin miellyttävä paketti. Se oli tullut WSOY:ltä/PEKKA JAATINEN, Rovaniemi. Paketissa oli PEKAN uusi kirja VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA! Kirjoittelinkin siitä tuossa aikaisemmin, että kirja on tulossa minulle ja siitä kuinka kirjan nimi VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA viehättää minua. On jotenkin niin uskomaton tunne , että vaikka tunnen ja tiedän viettäväni hyvin pienimuotoista elämää, niin tunnen olevani jossakin suuressa mukana......niin se on ELÄMÄ....se on suurta ja ihmeellistä sen kaikkine pieninekin tapahtumineen. Se on monisävyistä kaikkine sävyineen ja tunteineen. Mutta se voi myös olla ihanaa ilman mitään suuria asioita tai jos on siis yksi suuri asia.....RAKKAUS.....niin tännekin asti yltää maailma! Hyvää torstaipäivää ja olkoon se toivoa ja rakkautta täynnä! Minä palaan taas tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI nopeasti kuin vasen suora!
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 26.9.2010
Onpas rauhallinen ja raukea olo eilisen päivän jälkeen, joka alkoi aamuherätyksellä 05.10! Lähdettiin Jessica tyttöni kanssa jalkapalloturnaukseen Ulvilaan, jonne EPS:in 95 joukkue oli ilmoittautunut mukaan pelaamaan jalkapalloturnauksessa. Ajettiin sinne neljän auton pienessö kolonassa, meidän vanhempien toimiessa kuljettajina. Vietettiin pitkä päivä kentän laidalla tyttöjen pelatessa neljä ottelua päivän aikana. Viimeinen kello 18 aikaan! Takaisin ajaessamme Jessica nauroikin olevansa täynnä mustelmia. Näytti sieviä kasvojaan ja sanoi, tähän osui kyynärpää, tähän tuli yksi potku, iso mustelma reidessä. Mutta kyllä se kannatti....KULLAN TAKIA! Meille vanhemmille varmaankin näiden lasten iloisuus, riemu ja onnellisuus, oli paras palkinto! Päivässä joka päättyi ollessamme takaisin kotona kello 22.30 jälkeen! Taas yksi päivä elämää! Nyt sunnuntaiaamupäivä alkaa myös futiksella, kun katselen Arsenalin Englannin liigan matsia Canal Sportilta Arsenalin ollessa 0-2 tappiolla ensimmäisen puoliajan loputtua. Mietiskelen jos jättäisin tänään treenini väliin ja tyytyisin kävelylenkkiin merenrantaa pitkin. Ja huomenna palaisin taas boxingin pariin! Näin tässä aamulla facebookista, että ystäväni RONI KASPILLA on syntymäpäivä! Ystäväni tuo mieleeni hyviä muistoja! Muistamme monet, ainakin minun ikäluokkaani olevat, RONIN ravintolan, ravintola TOM TOMIN Lauttassaaresta 60-70 luvulta, joka oli silloin nuorten suosituimipia ravintoloita stadissa. Laitanpa tähän yhden kuvankin silloin TOM TOMISTA, jossa 1967 ollaan RONIN kanssa! Niin, niinpä RONI, me oltiin silloin aika nuoria! Hyvää syntymäpäivää ystävä!
perjantai 24. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 24.9.2010
Perjantaiaamuni alkaa taas kaikessa rauhassa aamu-TV:n, kahvikupposten äärellä. Vapaa aamu treenistä. Ihan hyvä. Ansaitsenkin vapaa-päivän taas eilisen harjoittelun jälkeen. Näin eläkeläisenä voi ottaa vähän rauhallisemmin ja harjoitella vain 3-4 kertaa viikosssa. Tänään on taas se KAHVITTELU päivä cafe carusellissa, jossa meitä kokoontuu sellainen kunnon "äijä" jengi tarinoimaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ystäviä vuosikymmenien takaa ja muutama uusikin kaveri, johon olen saannut ilon tutustua. Se on aina suuri rikkaus ja hieno asia, voida tutustua uuteen ihmiseen, löytää kaveruutta ja ystävyyttä. Yhteistä tunnetta että samassa elämässä ollaan. Tällä viikolla taas yhtenä päivänä treenin jälkeen KAHVITTELIN Tapiolan Waynes Coffeessa yhden erittäin pitkäaikaisen ystäväni kanssa. Haluan taas kulkea ihan pienen hetken menneisyyden siltaani sinne toiseen päähän, jolloin tutustuin uimahyppääjänä silloin tunnettuun ESA HEINOSEEN. Meillä on paljon yhteisiä muistoja ajasta jolloin oltiin nuoria kundeja ja elettiin villiä nuoruutta. ESA on ollut HJK:n pitkäaikainen fysioterapeutti ja teipannut monien jalkapallosuosikkieni jalkoja mm. ATIK ISMAILIN joka oli armoton maalitykki ja virtuoosi pelikentillä ja myös hyvä lämminhenkinen ystäväni, nykyisn Kuopiolainen. ESAN kanssa kahvitellessa olen saannut ilon tavata myös hänen veljeänsä PAAVO HEINOSTA HJK:n ja MAAJOUKKUEEN legendaarista malivahtia 60-70 luvulta ja jalkapalloilumme yhtä suurinta legendaa AULIS RYTKÖSTÄ näiden kahvittelujemme myötä! Olen aina ollut kovin innostunut futiksesta ja muistan kuinka olin vielä aika pieni kundi, kun isäni sanoi että lähdetääs Harri katsomaan Pallokentälle futismatsia? Siellä pelaa mun yhden kaverin poika ja hän on kuulemma hyvä! No matsi oli HPS vastaan joku ja tämä "poika" joka siellä silloin pelasi oli KAI PAHLMAN, joka sai myöhemmin myös nimen MAESTRO! Seurasin niin KAITSUN kun ATIKIN uraa ja matseja melkoisen tiiviisti ollen Stadikalla paikalla kun kundit pelasivat ja usein myös jossakin vierasmatsissa akselilla Kotka, Lahti, Tampere ja Valkeakoski. Futis on edellen se yksi juttu mistä olen innostunut ja CANAL SPORT antaa hienon mahdollisuuden seurata eri liigoja Euroopassa. Näin se menee. Palaan menneisyyden siltaa tähän päivään kännykkäni soidessa ja ESA MALMIN koulukaverini soittaessa ja kertoessa että marraskuussa voitaisiin mennä TUKHOLMAAN katsomaan JERRY WILLIAMS showta. Yes! Rock and Roll! JERRY on Ruotsin Rock and Roll kuningas jo 60-luvulta ja loistavassa vedossa edelleen. Olen tavannut hänet kerran ohimennen, yhdessä yökerhossa KUNGSGATANILLA (jota ei ole enään), yhden matsin jälkeen, kun menimme hiukan "bailaamaan" sinne ja tervehtineet toisiamme! Näin siirretään JERRYKIN tähän päivään ja käydään ESAN kanssa Stokiksessa kuuntelemaassa JERRYÄ! Nyt mun täytyy kyllä keskeyttää ja lähteä cafe Caruselliin kahvittelemaan ja katsomaan ketä tänään kavereista on paikalla myös TÄSSÄ PÄIVÄSSÄ!
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 22.9.2010
Hyvää huomenta ystävät hyvät ja OSKU siellä Floridassa. Tänään näyttää päivä aurinkoiselta. Ei tarvitse käyttää mielikuvitusta siihen. Kävin eilen todellakin Ruskiksella VN:n treeneissä harjoittelemassa ja salilla oli ennen tuloani harjoitellut yksi loistavista ex-nyrkkeilijöistämme nimeltään JONI NYMAN, jonka kanssa moikattiin mun tullessa salille. Muutama nuorimies oli siellä harjoitelemassa ja yksi heistä oli minulle tuttu. Sympaattinen ja komea TIMO LAINE jonka olen oppinut tuntemaan jo useampi vuosi sitten. Ruskiksessa on aina nostalgiaa ja minähän olen siis toivottoman nostalginen. Treenailin Ruskikksella ensi kerran jo vuonna 1963. Siis joitakin vuosia sitten. Oikeastaan siihen aikaan tapasin jo kaksi nuorta miestä silloin VIIPURIN NYRKKEILIJÖIDEN joulujuhlissa 1963 joita perinteellisesti vietettiin 60-luvullla Aleksanterinkadun BALDERIN salilla. Toinen kavereista oli CISSE HÄKKINEN, joka sittemmin tuli tunnetuksi THE HURRIGANES yhtyeen basistina ja laulajana. Toinen oli MARKKU POUTANEN, jonka kanssa olemme uudelleen tutustuneet ja tapailleet mm. KAHVITTELIJOIDEN perjantai kahvittelussa. MARKKU on loistava stadilainen jokaista soluaan myöten, haagalainen, joka ei ole unohtanut juuriaan ja nuoruuden kavereitaan. Hänen nettisivunsa www.nouseva.com ovat vertaansa vailla haagalaista nostalgiaa. Käykääpä tutustumassa. Sitten MARKKU on mahdoton 60-luvun musiikin "friikki" ja järjestää kerran vuodessa NOUSEVA nostalgia-illan. Nyt se on 2.10 Ravintola IDASSA ja siellä esiintyy mm. ex-haagalainen JUSSI RAITTINEN vähintään yhtä stadilainen kuin MARKKUKIN. Luulenpa että olen sinne menossa! Tänään muuten aion pitää vapaapäivän treenistä ja nauttia vapaapäivästä pistäytymällä stadissa jossakin mestassa lounaalla. Näin päivän menneisyyden siltaa on kuljettu taas tänäänkin takaisin sinne sillan toiselle puolelle ja takaisin tähän päivään ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAAN! Hyvää keskiviikkopäivää. Nauttikaa elämästä mahdollisuuksien mukaan!
tiistai 21. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 21.9.2010
No onpa tänään harmaa päivä. Ja kostea. Vettä suorastaan sataa eikä auringonpaisteesta näy vilaustakaan. Nyt pelastaa vain aurinkoinen mieli ja mielikuvitus. Kuvittelen pitkää biitsiä, vaaleaa hienohiekkaista rantaa, palmuja, turkoosinväristä merta ja tunnetta kuinka aurinko paistaa kuumasti ihollani. Kuuntelen Julio Iglesiasta ja koitan sulkea pois päivän harmauden. Samalla kännykkäni viestin merkkiääni tai laulu Our Day alkaa soimaan ja saan viestin viimeiseltä elossa olevalta MEDIARITARILTA ISTO LYSMÄLTÄ. Hän oli tunnettu pertaveitsen terävästä peitsestään (kynästään) . Minäkään en säästynyt siltä. Mutta olemme hellyttävästi ystäviä vuosikymmenien takaa. ISTOKIN oli jo sieltä sillan toisesta päästä ja on kulkenut tähän päivään ja olemme kuljettaneet muistomme mukanamme yli tämän muistojen sillan. Annan tälle aikojemme viimeiselle MEDIARITARILLE mahdollisuuden kertoa viestinsä hänen luvallaan, minkä hän minulle lähetti. Se on pelastus tähän harmauteen. Se vie muistoni myös MALLORCALLE, jossa 1984 juoksimme vuorilla lenkkiä, kävelimme biitseillä, söimme espanjalaista pippuripihviä, jäätelöä ja mansikoita kera kermavaahdon. Niin hyviä hetkiä. Tunnen päivän harmauden väistyvän mielestäni. ISTO LYSMÄ...."Kiitos surullisen hienosta eiliseen vievästä siltatarinasta, mutta muista, että katuojien kaikki roskat ovat kerran olleet kauniita kukkia.-Isto. Hienoa, yksi ystäväni on kulkenut taas tätä menneisyyden siltaani toisesta päästä toiseen. Luulenpa, että jatkankin tänään hiukan tätä menneisyyden sillan kulkemista ja koska aamulla jäi mulla treenaaminen väliin, vierailenkin Ruskiksella VN:n treeneissä treenaamassa. Harjoittelin siellä ensi kerran jo 1963....on kai aika taas palata sinnekin! Palaan taas aurinkoisissa merkeissä tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI mahdollisimman pian!
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 19.9.2010
Onpa ollut taas mukava sunnuntaipäivä. Aamupäivällä kävelin Muruni kanssa täältä Matinkylästä merenrantoja pitkin Tapiolaan. Ja aina nämä maisemat täällä, meren lumoavuus, tuntuvat aina yhtä kiehtovalta. Että voinkin rakastaa näitä rantoja niin paljon. Olen ihan toivottoman nostalginen. Pyrin siirtämään menneen ajan tähän päivään. Ystävät, joiden kanssa olen kokenut unohtumattomia hetkiä, jotka ovat olleet minulle sankareita! Jotka olen tuntenut sisälläni sielussani. He elävät elämäänsä sisälläni edelleen. En varmasti tarkoita tällä takertumista eiliseen, rakastan niin paljon tätä päivää. Mutta olen tallentanut ihmiset sieltä mukaani tähän päivään. Haluan että he elävät myös tänään mukanani, sisällä sielussani, vaikka osa heistä on jo fyysisesti poissa. Niin hengessä he elävät muistoissani. On selvää, että tämä ikäni on otollinen muisteluun. Kelaamaan vuosikymmenien tapahtumia, mutta olen myös hullaantunut tähän päivään tälläisenä kuin se minulle aukeaa. Tapaamisiin ystävieni kanssa. Tunnen vain sen että haluan, vaikka vain hetkeksi, kaikki ystäväni mukaani tähänkin päivääni ajatuksissani. Kun joku asia, joku linkki johdattaa minua kulkemaan kuin siltaa, tästä päivästä, menneiden tapahtumien kautta takaisin tähän päivään, kuljen sitä siltaa kiitollisena tapahtuneista asioista, ystävyydestä, niistä hetkistä joita olen kokenut. Viimeksi juuri pakinaani tähän kirjoittaessani soitti OSKU KANERVA Floridasta. OSKU oli nyt löytänyt tämän uuden saittini ja blogini ja oli vähän naureskellen lueskellut näitä juttujani. OSKU on mulle niin pitkäaikainen ystävä, kehäsankari, jonka kanssa olemme jakaneet tuskaisat hetket ennen ottelua pukuhuoneissa monessakin maankolkassa. Kokeneet yöllisiä seikkailuja. Viettäneet iloisia ja unohtumattomia hetkiä keskenämme. On upeata että OSKU KANERVA on edelleen mukana tässä päivässä. Viime kesänä söimme kotini parvekkeella jäätelöä mansikoiden ja kermavaahdon kera. Olemme kulkeneet sillan yli menneestä tähän päivään. Samana iltana sain viestin facebookissa LOUISE HÖGBERGILTÄ. Hän asuu myös Amerikassa. LOUISE on BOSSE HÖGBERGIN tyttö. LOUISELLA on ilman muuta special asema sielussani BOSSEN tyttönä! BOSSE HÖGBERG on yksi suurimmista kehäsankareista minulle, johon olen sannut kunnian tutustua. Uskokaa vain, BOSSE HÖGBERG oli uskomaton taistelija nuoratussa kehäneliössä. Tyylikäs ja karismaattinen hahmo sen ulkopuolella. LOUISEN äiti, BOSSEN rakastettu, LIZ ÖBEREG-HÖGBERG on myös ystävä sieltä sillan toisesta päästä. LIZIN kanssa tapasimme kesällä 2009 kun perheeni kanssa vierailin GÖTEBORGISSA tapaamassa promoottoriani BERTIL KNUTSSONIA. Oli upeata. BERTIL, INGO ja BOSSE ovat sieltä sillan toisesta päästä, mutta vaikka INGO ja BOSSE ovat poissa, ovat he mukana tässäkin päivässä syvällä sielussani. Taidan todella olla toivottoman nostalginen. BERTIL KNUTSSON on tämän sillan tällä puolella ja yhteys on säilynyt. Ystävyys pysynyt. Vuosikymmeniä. JYRKI HÄMÄLÄINEN ihaili BOSSE HÖGBERGIÄ valtavasti ja halusi kun minä tulin nyrkkeilemästä silloin Ruotsista, tulisin kertomaan hänelle BOSSE HÖGBERGISTÄ, hänen otteluistaan ja tapaamisestani BOSSEN kanssa niissä illoissa. Tämä on taas linkki joka johdatti myös JYPEN tähän päivään, sillan tälle puolelle. Vaikka hän ei olekkaan enään fyysisesti mukana, mutta minun mukanani kyllä! Näinä pieninä paloina, pieninä tunteen ilmaisuina menneisyyden siltaa pitkin, haluan kuljettaa tähän päivään kaikki ystäväni. Toivottavasti kestätte sen ja tämän toivottoman nostalgisuuteni. Olen saannut hyviä hetkiä, ystävyyttä kiristettyjen köysien maailmassa ja myös sen ulkopuolelta ja nyt kun tarkkailen tätä elämää tästä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA, olen edelleen "kehässä" , ELÄMÄNKEHÄSSÄ, haluan jakaa tämän kehäni kaikkien ystävieni kanssa ja toivottaa teidät tervetulleeksi vierailemaan hetkeksi kanssani tähän "kehään"!!!
perjantai 17. syyskuuta 2010
Ystävyys on hieno asia. Olemme tunteneet 70-luvun painijamestarin PEKKA HJELTIN kanssa kauan. Jo 60-luvusta alkaen. PEKKA on hieno kaveri ja olen ollut aina onnellinen, etten ollut painija ja joutunut PEKAN käsittelyyn. Se olisi ollut kivuliasta ja tuskaista. Sen sijaan tapaamisemme on aina hellyttävän iloinen asia! Niin myös tänään 17.9.2010 cafe CARUSELLISSA. PEKKA HJELT myös JÄÄMEREN KUNINKAANA tunnettu!
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 17.9.2010
Nopea paluu ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAAN heti tänään perjantaipäivänä. Päivä on kääntynyt jo iltapäivään ja aurinko täällä Espoossa paistaa kirkkaasti ikkunoista sisään. Katselen futismatsia toisella silmällä. Eilen tullutta matsia SEVILLA-PSG (Pariisista) ja samalla maistelen mielessäni PEKKA JAATISEN, tuon POHJOLAN ROCKYN ja kirjallisuuden JERRY LEE LEWIKSEN uuden kirjan nimeä VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA! Miten tuo PEKAN uuden kirjan nimi tuntuukaan niin hyvälle. Mietin, että vaikka välillä todellakin tuntuu, että vain tänne Espoon Matinkylään yltää maailmani ja kuitenkin tunnen kuinka sydämeni pulppuaa tunnetta, rakkautta, muistoja sekä uteliaisuutta ja mielenkiintoa tänäänkin suorastaan ympäri maailmaa. Ja tämän päivän virtuaalinen maailma tuo sen hetkessä ulottuvillesi . Melkein minkä maailmankolkan tahansa, missä joku kavereistani on juuri meneillä olevana hetkenä käymässä. Tänäänkin vaikka minun maailmani alkoi perjantain kahvittelulla cafe Caruselissa "coffeejengin" ja äijäporukan kanssa, joista tänään oli paikalla KAITSU WALLIN, HEIKKI MAKKONEN, ESA MALM, PERTTI PAJUNEN, JULLE JÄRVINEN, SEPPO SUKKI, VELI-ESKO RÖNKKÄ Ulvilasta, TAPSA NIKKANEN, SIMO SALONEN, MARKKU POUTANEN ja PEKKA HJELT. JUHA SAXBERG kävi moikkaamassa. OLLI ANIKARI lähetti tekstarin, että on matkalla Lappiin. Lapista Rovaniemeltä PEKKA JAATINEN lähetti tekstiviestin ja kysyi osoitettani lähettääkseen tämän uuden kirjansa VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA, minkä nimi kiehtoo mieltäni. Tänään TANJA "Mexico" NENONEN lähetti kahvittelijoille terveisensä ja kertoi kahvittelevansa BUDAPESTISSA. PEKKA VIKSTRÖM lähetti meilin ja kertoi lentävänsä huomenna NEW YORKIIN. HANNU HAAPASALMI meilin ja kertoi viettävänsä syksyä SEINÄJOELLA. PEKKA JOKI kertoi että ANGOLASSA on nyt kevät, joten hyvää syksyä vaan sinne stadiin. JYRKI69 bändistä THE 69 EYES, jonka kanssa olemme ystävystyneet ja jopa treenailleet yhdessä Tuulimäen boxingsalilla, kertoi lähtevänsä parin viikon rundille! Tässä ystävät, jos satutte olemaan näinä päivinä maisemissa käykää kuuntelemassa THE 69 EYES bändiä ja kertokaa JYRKILLE terveisiä. 19.9 MEXICO CITY,MEKSIKO 21.9 BOGOTA, COLUMBIA, 23.9 SANTIAGO, CHILE, 24.9 BUENOS AIRES, ARGENTIINA, 25.9 SAO PAULO 26.9 RIO JANEIRO, BRASILIA! LASSE NORRES lähetti kutsun GAME PEOPLE PLAY 2010 tilaisuuteen. VAIN TÄNNE ASTI YLTÄÄ MAAILMA, kuinka hieno onkaan PEKKA JAATISEN kirjan nimi. Maistelen sitä edelleen mielessäni. Mieleni on valmis ottamaan vastaan viikonlopun. Siinä ei nyt ole mitään sovittuja ja merkittyjä menoja. Vain treenit aamupäivisin Tuulimäen boxingsalilla, mutta se vie mut hetkeksi jälleen NYRKKEILY MAAILMAAN.....sinne saakka yltää myös maailmani! Voikaa hyvin. Onnellista viikonloppua. Palaan hyvin pian takaisn taas tänne ELÄKELÄISEN KEHÄNURKKAUKSEEN!
perjantai 10. syyskuuta 2010
torstai 9. syyskuuta 2010
maanantai 6. syyskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)