perjantai 23. syyskuuta 2022

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/80

MUTTA EI KAHTA ILMAN KOLMATTA Lannistumatta edellisistä illoista päätti isäni järjestää 3.9.1950 Helsingin Messuhallissa vielä ammattinyrkkeilyillan, jossa hän myös itse nyrkkeilisi, kun joutuu näköjään sen joka tapauksessa tekemään. Tyylikäs mainos kertoi: AMMATTINYRKKEILYN HUIPPUJA SUURMAAILMAN TYYLIIN. ELIS ASK - GERARD LAURENT, Ranska YRJÖ PIITULAINEN - GINO MENOZZI, Italia, SULO GUSTAFSSON . EINO SALO, LEO LJUNBERG - ERKKI PIISPA. Mutta huolet eivät promoottorilta loppuneet, lehtien kysellessä: KUKA USKOO PIITULAISEN VOITTOON? Jaksaako yleisö kolmea iltaa? Uusi riita nyrkkiasiassa - amatööriotteluja uhkaa tappio! Sittenkinkö nyrkkiriita? Tänään aamulla kajahteli kumman kuuluisia tarinoita nyrkkeilyrintamalla. Amatöörit ovat synkistyneet. Vaikuttaa että heidän suunnittelemansa ilta, vastustajinaan itäisen naapurimme hirmuyksikkö, on hiukkasen ruvennut horjumaan. Syykö? PIITULAINEN on onnistunut loistavasti omien lippujensa ennakkomyynnissä. Nyt ovat amatöörit joutuneet vaikeaan välikäteen: hellittääkö suomalainen nyrkkeilyväki kukkaronsa nauhoja kolmena peräkkäisenä päivänä? Mutta vailla huolia ei ole PIITULAINENKAAN. Nyt on ERKKI PIISPA rikkonut kätensä niin pahasti, ettei sunnuntaisesta ottelusta tule mitään. Mistä mies tilalle? PIITULAINEN on kääntynyt ranskalaisten ja englantilaisten managereiden puoleen, mutta toistaiseksi saanut epäävän vastauksen. Ovat pelänneet omia holhokkejaan, koska vastustajana on juuri Ranskassa hyvän nimen saanut "Lekkeri" LJUNBERG. Valmis mies olisi PIITULAISELLA Ruotsissa. Hän on eräs loistavimpia amatöörejä ja harkitsee nyt siirtymistä ammattilaiseksi. Sopimus on PIITULAISEN puolelta selvä. Paperitkin on kirjoitettu. Mutta siitä puuttuu kuitenkin tämän ruotsalaisen nimi. Toivotaan, että allekirjoitus tulee. Kyllä silloin näkisimme tosi ottelun. ELIS ASK on hoitanut valmistautumisensa hyvin. Kellon tarkkuudella on hän elänyt viimeiset kuukaudet. Paino on pudonnut niin paljon, että ensi sunnuntainen vastustaja onkin jo höyhensarjan miehiä. Harjoitteluissa olen havainnut, että ASKIN nopeuskin on kehittynyt vanhan hyvän ajan malliin. Jos poika on saanut itseensä tarpeeksi iskukestävyyttä, tulee voitto. Mutta voi, jos kerrankin suojaus pettää, kyllä silloin on mettiäissurina lähellä. Mutta kuka uskoo PIITULAISEN voittoon? Taitaa se joukko olla aika pieni. Italian tyrmääjä MENOZZI on sellainen tuulimyllypoika, ettei kehässä ole ennen nähty. Kuusi ensimmäistä erää on yhtämittaista vauhtia. Ei hetkeksikään hän anna vastustajalleen rauhaa - mutta jos PIITULAINEN jaksaa tanssia nämä kuusi ensimmäistä erää, silloin voi sävelkin muuttua. Mutta kaikkihan on suurimmalta osiltaan - jos....

PIITULAINEN VOITTI PISTEILLÄ MENOZZIN JA SAI 4500 KATSOJAA Yrjö Piitulaisen ammattilaiskilpailut saivat 4500 ihmisen katsojakunnassa verraten hyvän kannatuksen. Varsin harvoin on onnistuttu saamaan niin hyviä ulkomaisia nyrkkeilijöitä kuin tällä kerralla ja kotimaisetkin ottelut menivät täydestä mukiin. Ammattinyrkkeily lienee saanut eilisen johdosta joukon uusia kannattajia. Eri asia sitten on, missä määrin ilta kannattaisi itselleen
järjestäjälle, joka ilmoitti, että hänen on saatava katsomoon juuri mainittu 4500, että ilta kannattaisi. Ihmeellistä kylläkään yleisö ei sanonut äänekkäämpää vastalausetta, vaikka SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu ilmoitettiin ratkaisemattomaksi. Onhan ilmoitettu, että uusien kansainvälisten sääntöjen mukaan tasapeli on hyvin vaikea nyrkkeillä, koska tuomareiden piste-erojen. on oltava mahdollisimman pieni. Todellakin SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu oli tasaväkistä luokkaa ja niin ollen tasapeli hyväksyttävä. Alkuottelussa LEO LJUNBERG ja VILLE SALMINEN ottelivat verraten vauhdikkaasti neljä erää, kunnes SALMISEN molemmat silmäkulmat aukesivat ja hänen itsensä ehdottama luovutus hyväksyttiin. PIITULAISELLA VAIKEAA! Kohta toisena suoritettiin ottelu YRJÖ PIITULAISEN ja italialaisen GINO MENOZZIN välillä. Jo alusta pitäen saattoi huomata, että italialainen  tulisi jäämään alakynteen, ellei hänen joku kovista lyönneistään pystyisi nukuttamaan illan promoottoria. Italialainen oli erittäin vaikeasti otettava vastustaja, joka sitoi yhtenään lähiottelussa. PIITULAINEN tuntui jo muutamaan otteeseen suuttuvankin, kun ei saanut iskua. Täydet kymmenen erää kuitenkin kuluivat ja PIITULAINEN julistettiin ylivoimaiseksi pistevoittajaksi. Tästä illasta muodostuikin isäni viimeinen ottelu ammattilaisena ja hän ripusti hanskansa naulaan 32:n ammattilaisottelunsa jälkeen, mutta vielä 1952 oltuaan STEPA SUVION kanssa valmentamassa Ruotsin nyrkkeilyn olympiajoukkuetta ja toimiessaan myös harjoitusvastustajana pojille Ruotsissa, kosiskeli EDVIN AHLQVIST vielä isääni takaisin nyrkkeilykehään, mutta tämä ei jaksanut enää innostua ajatuksesta. Nyrkkeily ei kuitenkaan koskaan jäänyt pois hänen elämästään, sillä myöhemmin hän toimi 6 vuotta Viipurin Nyrkkeilijöiden puheenjohtajana sekä veti samalla seuran harjoituksia ja sitten tulikin vielä mun nyrkkeily 10 vuotta. Vielä senkin jälkeen hän veti monta vuotta Helsingin Nyrkkeilyseuran harjoituksia, joten kyllä nyrkkeilyä on tässä perheessä riittänyt. Ja kun minäkin vedin 20 vuotta kuntonyrkkeilyä 10 vuoden aktiiviuran jälkeen tunsin jatkavani isäni viitoittamaa tietä lajin parissa perintönä.....

Kun nyt olen käynyt lävitse tämän isäni hienon, on pakko sanoa, loistavan nyrkkeilyuran ja on annettava tunnustus, isäni oli kyllä meidän perheemme mestari selvästi, mutta minulle se, että kun olin lukenut näistä otteluista ja kuullut isäni tarinoita niistä, oli minullakin mahdollisuus yrittää näitä samoja asioita. Tiesin jo aloittaessani, että rima on todella korkealla. Kuitenkin linkit niin monta kertaa kohtasivat toisensa, että se välillä tuntui kuin unelta, sadulta, joka kuitenkin oli tapahtunut. Kun ILMO LOUNASHEIMO arvosteli minua, ihan lempeäsi kyllä, eikä ensimmäistä kertaa, kirjoittaessani NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani, (olin tehnyt sen käsikirjoituksen jo 1978, joka julkaistiin sitten 2001), etten esitellyt siinä isääni kunnolla, toivon nyt tämän korvaavan sen ja haluan vielä loppusanoina lausua, olen kiitollinen ja onnellinen, olen saanut olla mukana nyrkkeilyssä, kokea voittoja ja tappioita, saanut tutustua nyrkkeilyn kautta, niin moniin ihmisiin nyrkkeily -ja muustakin maailmasta ja siitä olen myös kiitollinen - ETTÄ TUNNEN MYÖS NÄIN TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ. Harri Piitulainen

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/79

YLLÄTYKSELLINEN ILTA LAPPEENRANNASSA Ei mennyt tämäkään ilta niinkuin promoottori oli suunnitellut, sillä illan tullessa pääottelija LEO LINDBERG kieltäytyi nousemasta kehään. Riita ottelupalkkiosta johti tähän tilanteeseen ja näin se sitten tuona iltana tapahtui. Promoottorit HAGMAN & PIITULAINEN olivat täksi illaksi panneet toimeen Suomen toiset ammattinyrkkeilykilpailut, jotka saivat yllättävän käänteen juuri ottelutilaisuuden alkaessa sen johdosta, että pääotteluun määrätty LEO LINDBERG kieltäytyi astumasta kehään. PIITULAINEN ei kuitenkaan asiasta hämmästynyt, vaan ilmoitti, että ellei yleisöllä ole mitään sitä vastan, hän itse asettuu pääotteluun norjalaista EGIL WOLDIA vastaan. Olisi luullut, että Lappeenrannan oman suosikin poisjäänti olisi aiheuttanut valtaisat vihellykset, mutta aikaansaannoksena olivatkin suosionosoitukset.


Illan kuluessa suoritettiin ainoastaan kolme ottelua, joista ensimmäisessä kohtasivat uusintaottelun merkeissä VILLE SALMINEN ja ERKKI PIISPA. Varsin rajun yhteenoton jälkeen SALMINEN johti jo niin reippaasti, että yleisö odotti hänen selvää pistevoittoa, mutta sitten tapahtui tapaturma. Ottelijat löivät päänsä yhteen ja SALMISEN silmäkulma aukesi kolmen sentin matkalta aiheuttaen verenvuodon ja samalla ottelun keskeytyksen PIISPAN hyväksi. Illan toisessa ottelussa EINO SALON ja SULO GUSTAFSSONIN välillä oli raju ja todella näkemisen arvoinen. Kumpikin tiesi mahdollisuutensa. GUSTAFSSON kyttäsi tyrmäysmahdollisuutta, jota taas SALO yritti välttää ja hankkia pistevoittoa. Koskaan aikaisemmin eivät kaikki tuomarit suomalaisissa ammattinyrkkeilyotteluissa ole neljässä ensimmäisessä erässä merkinneet numeroita 20-20, mutta nyt siitä poikkeaminen olisi ollut vääryys. Viidennessä erässä näytti siltä, että SALO voittaisi ottelun ja hän saikin piste-enemmistön tässä vaiheessa. GUSTAFSSON kuitenkin vanhempana ja kokeneempana kuittasi sen kuudennessa lyömällä SALON nenän vuotamaan verta hänen uransa aikana toisen kerran. Se isku GUSTAFSSONILLE tässä  vaiheessa vaikutti niin paljon, että erä meni hänelle. Ottelu oli ratkaisematon, mikä oli yksimielinen päätös. EGIL WOLD - YRJÖ PIITULAINEN ottelu jo kohta ensimmäisen erän jälkeen kävi selväksi, että PIITULAINEN halusi vain leikkiä kissaa ja hiirtä häntä huomattavasti kevyemmän vastustajansa kanssa. Tuntui siltä, että hän olisi voinut tyrmätä WOLDIN millä iskulla tahansa, mutta PIITULAINEN tyytyi antamaan näytteen nyrkkeilytaidostaan. Viimeisessä erässä kehätuomari KULMALA keskeytti ottelun norjalaisen jo sitä ennen käytyä lattiassa pari kertaa ja PIITULAISEN jo siinäkin vaiheessa auttaessa vastustajaansa ylös. Yleisöä oli vain noin 1000 henkeä. Näin tuli isäni 31. ammattilaisottelu käytyä hieman yllättäen ja aika lyhyellä varoitusajalla, mutta ura ammattinyrkkeilyn promoottorina takkuili vahvasti.


NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/78

AMMATTINYRKKEILYÄ  LAPPEENRANNASSA  Keskustelu kääntyi nyt pakostakin Lappeenrannan Maneesissa huomenna kello 17.00 alkaviin Lappeenrannan ensimmäisiin todellisiin ammattinyrkkeilykilpailuihin, joiden vetonumerona on LEO LINDBERGIN ja KURT KRUGERIN tyrmääjän, EGIL WOLDIN ottelu. Haastateltavamme, joka on tilaisuuden toisena promoottorina, mainitsi, että hänen tarkoituksensa on antaa lappeenrantalaisille todella hyvää nyrkkeilyä. Esimerkiksi huomenna ensimmäisen ottelunsa ammattilaiskehissä suorittavan EINO SALON ja SULO GUSTAFFSONIN ottelu olisi ollut helsinkiläisillekin nyrkkeily-yleisölle haluttu. ERKKI PIISPAN 8.erän ottelu kokenutta VILLE SALMISTA vastaan on myös makupala, jonka lopputulosta on ennakolta mahdoton sanoa. PIITULAINEN mainitsi, että LINDBERGILLE oli tarkoitus saada vastustajaksi maailmankuulu tanskalainen WAD, joka oli jo lupautunutkin ottelemaan, mutta tälle oli myöhemmin lääkäri määrännyt 3 kuukauden ottelukiellon.
PIITULAINEN kertoi edelleen, että hänelle tarjottiin ottelua kesäkuun 1.päivänä Englannin mestaria EDDIE THOMASIA vastaan, mutta joka nyt kuitenkin jää. Samaten hänellä olisi ollut tilaisuus otella tämän kuun 28. päivänä Saksassa, jolloin JERSEY JOE WALCOTT kohtaa saksalaisen raskaansarjan nyrkkeilijän HEIN HOFFIN. Tästäkin - muuten erittäin hyvästä tarjouksesta - haastateltavamme kertoi luopuneensa. Kysymyksemme onko PIITULAINEN jättänyt jo uransa aktiivinyrkkeilijänä vastasi hän jyrkästi kieltäen, niinpä suunnitteilla onkin ensi syksynä laaja Ranskan kiertue, johon mukaan tulisivat lisäksi LINDBERG, SALO ja PIISPA. Periaatteessa on asia järjestyksessä jopa niin pitkällä, että Helsingin Messuhalli on jo varattujäähyväisotteluita varten. Ranskalainen suurpromoottori ja manageri BRETONNEL tuntee suurta mielenkiintoa suomalaisnyrkkeilijöitä kohtaan - varsinkin haastateltavaamme - ja viimeksi LEO LJUNBERGIN voitokkaan vierailun jälkeen - joten hyviä vastustajiakin on luvassa. Haastateltavamme kertoi vielä paljon nyrkkeilymaailman viimeisistä kuulumisista, mutta niistä toisella kertaa. Kerrottakoon kuitenkin eräs omalaatuisen hauska tapaus, joka on ainoastaan muutaman päivän ikäinen. PIITULAINEN oli järjestelemässä maaseutukaupungissa ammattilaistilaisuutta, kun hänen luokseen saapui nuori, terhakka naistoimittaja haastattelutarkoituksessa. Neitokainen oli kysellyt PIITULAISELTA ummet ja lammet ja lopuksi tiedustellut: "Ette kai te itse koskaan ole nyrkkeillyt", johon PIITULAINEN oli silmää räpäyttämättä vastannut: "Ettei hän kerta kaikkiaan voi kuvitellakaan mitään niin ala-arvoisessa ja kerta kaikkiaan kauhistuttavassa paikassa kuin nyrkkeilykehässä". "Senhän minä saatoin arvatakin" oli neitonen vastannut, "Muutenhan teillä olisikin nenä lytyssä ja kasvot rikkinäiset ja olisitte muutemkin toisen näköinen kuin nyt"!


NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/77

AMMATTINYRKKEILYILTA LAPPEENRANTAAN 14.4.1950 Huonosti taloudellisesti onnistuneen Messuhallin ammattilaisillan jälkeen päätti isäni kokeilla Lappeenrantaa. Lappeenrannan Maneesissa 14.5.1950 kesän kynnyksellä järjestettäisiin ammattinyrkkeilyilta, missä hän ei itse nyrkkeile vaan toimisi vain promoottorina yhteistyökumppaninsa HELGE HAGMANIN kanssa. Lappeenrannan oma poika LEO LINDBERG tulisi siellä suorittamaan pääottelun norjalaista EGIL WOLDIA vastaan. Ennen iltaa Lappeenrannassa promoottori YRJÖ PIITULAINEN kertoi haastattelussa hieman tämän hetken nyrkkeilyasioitaan. ELIS ASKIN viimeaikojen huono menestys on antanut suurelle yleisölle aiheen pohtia, onko mestarimme jo elänyt parhaat vuotensa, sillä eihän tästä ollut kuin runsas vuosi kun ASK oli maineensa kukkuloilla, voittaen mm.  CHARLES RILEYN ja MIGUEL ACEVEDON. Tämän jälkeen onkin ASKILLE koitunut enemmän vastoinkäymisiä kuin menestystä. Miten on tilanne nyt? Onko ASKILLA vielä mahdollisuuksia? Lehtemme kääntyi eilen yllä olevien kysymyksin parhaillaan Lappeenrannassa vierailevan mestarinyrkkeilijämme YRJÖ PIITULAISEN puoleen.
ELIS ASK ja promoottori YRJÖ PIITULAINEN
ASKIN ura ei ole lopussa. Hän on vasta 24-vuotias, joten hänellä on vielä kaikki mahdollisuudet edessään, vastasi haastateltavamme kysymyksiimme suoralta kädeltä. Suurimman syyn ASKIN viimeaikaisiin heikohkoisiin esityksiin luulisin olevan ennen kaikkea siinä, että hän on löysännyt entistä tavattoman lujaa ja vaativaa harjoitteluaan. On puhuttu paljon, hänen siirtymisestään kevytsarjaan, mutta en usko, että se sittenkään on kovinkaan paljon merkinnyt. Loppujen lopuksi uskon näiden kahden viimeisen tappion tehneen pojalle vain hyvää. Kunhan ASK, vain vapautuu jokapäiväisistä huolistaan ja arkipulmistaan sekä ottaa harjoittelun vakavin ottein näemme hänessä jälleen entisenlaisen kissamaisen nopean, raudanlujan ja päämäärästään tietoisen taistelijan, jolle tiet titteliotteluihinkin ovat avoimet. Tämän jälkeen YRJÖ PIITULAINEN kertoi omakohtaisesti havainneensa nyrkkeilyurallaan miten arvaamattoman suuresta merkityksestä ruumiillinen työ on aktiivinyrkkeilijälle. Hän huomautti, ettei ainoastaan harjoittelu - vieläpä tiiviskin - riitä, vaan ettei päämäärästään tietoiselle, riittävästi harjoitelleelle nyrkkeilijälle mikään ole niin terveellistä kuin raskas ruumiillinen työ. Esimerkkinä hän mainitsi oman viimeisen Ranskan matkansa, jolloin oli tuntenut itsensä jo henkisestikin alakuntoiseksi pidettyään kuntoaan ainoastaan harjoittelulla yllä.....

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/76

Hieno mainos kertoi: VAIN 5000 PÄÄSEE AMMATTILAISTALLIN ENSIESITYKSEEN! Illassa nyrkkeilisivät LEO LINDBERG - NOEL KLEIN, Hollanti ERKKI PIISPA - OLAVI OUVINEN, LEO LJUNBERG - ANCKER SHÖNE, Tanska SULO GUSTAFSSON - JIMMY SWAN,USA (isäni Pariisin tuttu) ja YRJÖ PIITULAINEN - HARRY BOS, Hollanti. Ja ilta meni näin: Perjantaiset ammattinyrkkeilyt muodostuivat - mustasta huolimatta - sittenkin tämän alan meikäläisiin oloihin nähden täysosumaksi. Koskaan ammattilaisottelut eivät ole ylittäneet odotuksia, eivätkä nämäkään ylittäneet niitä, vaikka tarjosivatkin nähtävää koko rahan edestä. Ohjelmassaan PIITULAINEN lupasi, että BOS kyllä lyö yleisönkin edestä, jos kilpailut eivät onnistu ja sen hän totisesti tekikin.

Vahinko nuorelle promoottorille, että juttu jäi tappion puolelle ja omat kasvot menivät tasaiseksi vain siitä ilosta, että sai tapella yleisön edessä. PIITULAINEN oli sitä mieltä, että se oli hänen oman uransa loppu nyrkkeilykehässä siitäkin huolimatta, että luvassa on tosi rahakamppailu Brittiläisen Imperiumin mestaria vastaan. Tämä ei kuitenkaan ollut viimeinen kerta, kun Suomessa ammattikilpailuja panen toimeen. Ensi kerralla järjestän sellaisen tilaisuuden, että sinne rynnätään, uusi promoottori selitti. Arviomme mukaan PIITULAISEN tappio näistä kilpailuista nousi noin 200 000 - 500 000 markkaan.
Näin siis 30. ammattilaisottelu YRJÖ PIITULAINEN - HARRY BOSS päättyi tasapeliin. Eilinen ammattinyrkkeilyilta oli jälleen vetänyt Messuhallin täyteen yleisöä. Paras ottelu käytiin YRJÖ PIITULAISEN ja hollantilaisen HARRY BOSIN välillä. Lopputulos oli ratkaisematon, joka suurin piirtein vastasi ottelun kulkua. PIITULAISEN 68kg ja BOSIN 67,5kg ottelu oli hyvä tasoinen. Vastakkain oli kaksi teknillistä ja avoimesti kamppailuun antautuvaa nyrkkeilijää.
BOS oli fysiikaltaan tavattoman vahvarakenteinen ja vastaavasti myös lujaiskuinen sekä suhteellisen nopeakin. PIITULAINEN puolestaan loisti tapansa mukaan väistöillään, joilla usein sai BOSIN iskut suhahtamaan ilmaan. Ottelun alkuerät sujuivat hienokseltaan PIITULAISEN merkeissä, mutta viidennestä erästä lähtien alkoi BOS päästä oikeuksiinsa. PIITULAISEN silmäkulma aukesi ja ottelusta muodostui varsin verinen. Ja seitsemännessä erässä nähtiin sellainen ihme, että PIITULAINEN oli kontallaan kanveesilla kuunellen lukua 8:aan. Ottelu kävi loppua kohden yhä rajummaksi ja otti BOS vielä viimeisessä 10. erässä loistavan loppukirinkin Ottelu tuomittiin ratkaisemattomaksi. Jossakin ulkomaisessa kehässä BOS olisi ehkä saanut voiton. Höyhensarjan ottelussa OLAVI OUVINEN ja ERKKI PIISPA välillä muodostui sikäli yllätyksellinen, että ennakolta varmaksi häviäjäksi ennustettu OUVINEN kirkkaasti voitti pisteillä PIISPAN 8. erän ottelussa.  Vahvistunut LEO LJUNBERG otteli tarkasti ranskalaisen ANCKER SCHÖNEÄ vastaan kärpässarjassa. Terävillä koukuilla LJUNBERG käytti juuttia lattiassa useaan otteeseen, kunnes 6. erässä tämän avustaja luovutti suojattinsa puolesta. SULO GUSTAFSSON ja amerikkalainen mustaihoinen JIMMY SWANIN ottelusta keskisarjassa muodostui huvittavan surkea esitys. SWAN kiemurteli kuin onkimato koukussa tehden mitä merkillisimpiä liikkeitä. GUSTAFSSON oli sen verran parempi, että sai pistevoiton. Ei ollut helppoa isälläni seuraavana aamuna, kaikki paikat kolottivat kovan ottelun jäljiltä ja epäonnistuminen taloudellisesti ammattilaisillan järjestämisestä varmaan rassasi mieltä. Ja olen kyllä monesti kuullutkin isäni puhuvan tästä illasta ja kertovan kuinka jo ennen otteluaan tiesi tuntuvasta rahallisesta tappiosta, oli otteluhalut aika vähissä ja kun vielä karhumainen HARRY BOS vahingoitti isäni kolmea kylkiluuta ottelun alussa tehden ottelemisen vieläkin vaikeammaksi, mutta kun oli pääottelija ja illan järjestäjä, ei voinut keskeyttää ottelua kesken, niin aamu oli todella musta ja kysymys: OLLAKO VAI EI OLLA....kävi kyllä mielessä...

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/75

YRJÖ PIITULAINEN - CHRISTIAN CHRISTENSEN KÖÖPENHAMINASSA 2.12.1949 pidettiin tänään ammattinyrkkeilyt joissa pääottelussa kohtasivat toisensa suomalainen YRJÖ PIITULAINEN ja tanskalainen CHRISTIAN CHRISTENSEN. Ennakkomainonnoissa sanottiin, että "laulava suomalainen nyrkkeilijä" PIITULAINEN, joka on suuressa suosiossa täällä, tulisi tässä ottelussa kohtaamaan nyrkkeilyuransa vaikeimman vastustajan. PIITULAINEN asetti silti päälaelleen kaikki ennustelut. Hän otteli kaikkein parhaimpaan tapaansa. Voitto meni ylivoimaisesti suomalaiselle. Hän esitti mitä loistavinta nyrkkeilyä, herättäen erikoisesti huomiota mainiolla liikehtelyllään ja väistöillään.

Tanskalainen onnistui kylläkin pariin otteeseen tempaista suomalaista lujalla oikeallaan, mutta nämä iskut eivät vaikuttaneet PIITULAISEEN. Suomalaisen iskut sattuivat kohti vatustajaa suurella tarkkuudella. Ottelu kesti kahdeksan erää, jonka jälkeen PIITULAINEN julistettiin voittajaksi. Eräs tanskalainen tuomari äänesti kyllä CHRISTENSENILLE voittoa, mutta tuomarille naurettiin. Tanskalaiset lehtimiehet mainitsivat PIITULAISEN voiton olleen ylivoimaisen. Näin loistavasti päättyi kuitenkin nyrkkeilyllisesti kova vuosi. 7 ottelua tasokkaita vastustajia vastaan. EM-haastajan mahdollisuus oli koko ajan lähellä, mutta sen vei kuitenkin sitten isälleni Lontoossa keskeytyksellä hävinnyt englantilainen EDDIE THOMAS, jonka ottelulistalla tappio isälleni olikin ainoa häviö ja hän myös EM-tittelin voitti.
Niin kuin myös vielä myöhemmin, nyt isälleni hävinnyt CHRISTIAN CHRISTENSEN voitti Euroopan mestaruuden. Liekö tässä ollut syy mikä siirsi isäni yrittämään Suomessa ammattinyrkkeilyiltojen promoottorina otellen myös itse iltojen pääottelut, mutta mielessä varmaankin nyrkkeilemisen lopettaminen, kuitenkin näin mahdollisuus jatkaa nyrkkeilyiltojen parissa kehän ulkopuolella. Joka tapauksessa nyt siirtyessämme vuoteen 1950 ja isäni järjestämiin ammattilaiskilpailuihin, joka olisi 17.2-.1950 Helsingin Messuhallissa.













NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/74

JÄLLEEN TASAPELI, NYT KÖÖPENHAMINASSA Vain vajaat kolme viikkoa tuosta kovasta ottelustaan Pariisissa isäni lensi Kööpenhaminaan kohtaamaan tanskalaisen MARTIN HANSENIN 18.11.1949 KB-Hallenin tutussa kehässä.

















Ottelusta muodostuikin turhan tasainen ja kova, juuri Pariisin ottelusta toipuneelle suomalaiselle. MARTIN HANSEN oli luja, lakkaamatta päälle käyvä sekä kovaa lyövä tanskalainen lupaus. Hän löi YRJÖ PIITULAISEN hetkeksi lattiaankin kolmannessa erässä, joutuen kuitenkin parin sekunnin päästä sinne myös itse PIITULAISEN oikean suoran satuttamana. Ottelu päättyi tasapeliin. Ottelun jälkeisenä päivänä Kööpenhaminalaiset lehdet esittivät palstoillaan melkoisen vastalauseen, kun MARTIN HANSEN saatiin perjantaina tasapisteisiin meidän PIITULAISEMME kanssa.
Epäoikeudenmukaista, todettiin joka taholla. Harvoin on muuten PIITULAINENKAAN saanut niin kuuluisaa avustajaa, kuin PIITULAISELLA oli HANSEN ottelussa, nimittäin kuusi vuotta maailmanmestaruutta keskisarjassa hallinnut ranskalainen MARCEL THIL. Tanska tuntui janoavan miehemme päänahkaa. Hinnalla millä tahansa PIITULAISEN päänahka. Tämä tuntuu olevan tunnuksena Tanskassa. Sitä ainakin osoittaa managereiden kiinnostus suomalaista kohtaan, koska ovat nyt "ostaneet" hänet kohtaamaan hiljattain ammattilaiseksi siirtyneen CHRISTENSENIN, joka otteli samassa tilaisuudessa kuin ottelu PIITULAINEN-HANSEN tapahtui. PIITULAISEN kunto ei vaikuttanut erikoisen hyvältä, joten "omaan pussiinsa" katsovien tanskalaisten tuomareiden käsityksen lopputuloksesta saattaa hyvin ymmärtää. PIITULAINEN oli ollut näet vain vähän parempi. Kun näin tanskalaisen CHRISTENSENIN ensimmäisen kerran, niin tulin muutamille lehtimiehille sanoneeksi, että kohtaan hänet koska tahansa.

He pitivät silloisesta sanastani, jonka annoin matkatessani Pariisia kohti, ja takertuivat nyt siihen. Seurauksena oli, etten voinut perua suullista lupaustani ja nyt saankin nousta lentokoneeseen joulukuun ensimmäisenä päivänä ja sitten tapella tanskalaisen kanssa seuraavana iltana. Hän painaa kyllä enemmän kuin minä, mutta palkkio on liian houkutteleva, jotta olisin sitä voinut vastustaa. Tuomioihin nähden Tanskan maassa voitaisiin olla joskus tyytymättömiä, mutta niinhän on joka paikassa, että omaa köyttä vedetään kiivaasti. En kiitä, jos en murisekaan. Näin jutteli PIITULAINEN ottelun jälkeen palattuaan kotiin harjoittelemaan ja valmistautumaan jo taas kolmen viikon päästä tapahtuvaan otteluunsa, lentääkseen takaisin Kööpenhaminaan.