maanantai 3. huhtikuuta 2023

HARRY´s CORNER: KEVÄÄN AVAUS 2023


Kevät...auringonpaiste...uusi aikajakso....kevät 2023! Kuulostaako hienolta ja tutulta? Minä ainakin hämmästyin tai ehkä nolostuin? Miksi? No, äijähän täyttää parin kuukauden päästä 76 vuotta ja omassa yksinkertaisuudessaan iloitsee keväästä ihan kuin se olisi ainutlaatuista? Sehän tulee aina talven jälkeen, niin ettei sen pitäisi olla millään niin yllättävää, kuin tuosta reaktiostani voisi saada sen käsityksen. Ei siis ihme että tarinoissani on vain kaksi, korkeintaan kolme seuraajaa ja ystäviä joita tapaan niitäkin vain muutamia. Ainoa mikä tässä huhtikuun ensimmäisen päivän tarinoissa pitää paikkansa, pidän tylsästä elämästä ja sitähän olen pystynytkin järkähtämättömästi elämään. Ainoastaan glamourin ja säihkeen keskellä elävät ystävät sitä aina välillä järkyttävät. Onneksi kuitenkin harvoin. Tänäänkin käveltiin taas tuo vakituinen rantakierros Haukilahden ja Toppelundin rannalla. Aurinko kyllä todella paistoi, niin että tunsin lämpöä jo kasvoillani, meri oli rauhallisuudessaan huikean näköinen. Rannassa  kävellessä oli vielä kyllä lunta polun kulkiessa pitkin merenrantaa seuraten ja ihmeekseni kuulen kuinka muitakin ihmisiä, jotka myös rannalla kävelivät, kehuivat keväistä ilmaa, auringonpaistetta, lumoavaa päivää...Hmm..onko muitakin jotka pitävät tälläisestä tylsästä päivästä ja elämästä? Kävelyn jälkeen kävimme ihanan Muruni kanssa syömässä buffetpöydässä Tapiolassa, ostoskeskus Ainoassa, sushibuffetissa....ah, taivaallista...No joo, onhan tää tylsää, huomenna Tuulimäkeen treenaamaan taas sen 14 erän treenini ja jatkamaan taistelua vanhuutta vastaan. Hmm...pitäsi kai taistella tylsyyttä vastaan, olla kuuntelemassa jossakin Rock and Rollia ja maistelemassa glamour elämää, päivittää sitä Instagrammissa, Facebookissa ja ties missä some jutuissa, mutta sehän on niiden nuorten hömsötyksiä. Nyt iltapäivällä minä luen kirjaa, kuuntelen CD-levyjäni, joita tuntuu olevan loputtomiin. Tarkoitukseni on ehtiä kuuntelemaan ne loppuelämäni aikana, mutta hitto, kun on hyviä, nyt soittaa ja laulaa juuri MUDDY WATERS kappaletta Mannish Boy...Joo odotetaan kevättä 2023, jatketaan tylsää elämää....on muuten ihan mieletön biisi...



1.3.2021 kirjoitettua....
No niin, voisiko sitä taas sanoa, että KEVÄÄN AVAUS on tehty, sillä nyt menneellä viikolla maaliskuun ensimmäinen päivä, kun istuin cafe Mellstenin terassilla auringonpaisteessa juoden kupin kahvia tuntien auringon lämmittävän jo kasvojani. Sitä sanotaan maistiaiseksi! Se ei tietenkään tarkoita, että kevät ja auringonpaiste olisi taas läsnä päivittäin, mutta se oli oven raoitus kohti kevättä!

Mikään ei ole paljonkaan taas muuttunut vuodesta 2016 kun bloggasin alla olevan jutun. Blogini lukijoita tuskin on enään neljää. Ymmärrän sen hyvin. Samaa vanhaa höpinää keväästä, auringosta, treenaamisesta Tuulimäen Boxingsalilla.  Tylsää, niin tylsää luettavaa. Ainoastaan minä nautin, kun rakastan tylsää elämää ja kevään ja kesän odotus on minusta aina yhtä kiehtovaa kuin ennenkin, mutta olenhan sitä kokenut vasta pari vuotta yli 70 vuotta. Joten valmistaudun jälleen tylsään elämääni, jota tietenkin piristää tapaamiseni galamourin ja säihkeen keskellä tapaamiani ystäväviäni,    

jotka mahdollisesti saattavat myös jonakin päivänä vierailla Mellstenin Paratiisirannassa ja kuulen tarinoita maailmalta ja suihkuseurapiirien tapahtumsta!

Ystäväni MILO odotttaa myös taas uutta terassikesää 2020!

Onpa jännittävää keitä sieltä Helsingistä eli Stadista tai jopa Vantaalta tai jostakin Suomesta matkustaa vierailulle Mellstenin Paratiisirantaan? Kerran jopa legendaarinen HÄRMÄN HÄJY vieraili siellä Pohjanmaalta,


1.3.2016 kirjoitettua.....
Hei arvoisat neljä blogini lukijaa! Ensimmäiseksi HYVÄÄ KEVÄTTÄ 2016! Se voidaan nyt virallisesti katsoa avatuksi, kun Mellstenin Paratiisirannan CAFE MELLSTEN on avattu ja se on joka päivä auki. Minulle se on mullistus taas elämääni. Arkeni muuttuu auringonpaisteiseksi. Kävelyni pitkin merenrantaa kahville tai jopa lounaalle Mellstenin Paratiisrannan terasille. Saada tuntea jälleen häivähdys lämpöä kasvoillani, meren kimallus auringonpaisteessa on kuin ovi aukeaisi jälleen paratiisiin. Ei ihme, että paikan nimi on MELLSTENIN PARATIISIRANTA. Sosiaalinen elämä saa ihan uudet mittasuhteet. Ystäviä jopa Vantaalta matkustaa kahvittelemaan tänne! Niinpä olenkin todella jännittynyt KEITÄ vierailee tänä kesänä MELLSTENIN PARATIISIRANNASSA? Tämä ei ole mainos vaan tämä on KEVÄÄN AVAUS! Tästä lähdetään kohti kesää. Tervetuloa vierailulle!


Terassi on vielä tyhjä....

Eilen vieraili terasilla Haukilahtelainen terassikoira MILO nauttien terassikamiinan lämmöstä!


Tässä samalla tämä on muistokuva CALLE STENIUKSESTA, joka on poismennyt, mutta oli yksi Mellsteni Paratiisirannan vakiokavereita. R.I.P. CALLE STENIUS

Kanssani kahvitteli Mellstenin Paratiisiranassa Merineuvos ja Tivolijohtaja CALLE STENIUS, jonka kanssa olen kuvassa Fuengirolan Tivolin edustalla viime kesänä. Voin sanoa, että sirkus pyörii ja elämä on täynnä säpinää CALLE STENIUKSEN seurassa!