sunnuntai 22. joulukuuta 2019

ON AIKA TOIVOA ja TOIVOTTAA!

Tällä kuvalla 55 vuotta sitten otetulla, haluan toivottaa ja toivoa teille kaikille (kahdelle) bloginilukijalle HYVÄÄ  ja ILOISTA JOULUA! Joulunajan odotus on mennyt nopeasti ja ollaan melkein JOULUAATOSSA. Me hiljennytään perinteellisesti perheeni kanssa joulu illalliselle kotonamme ja nauttimaan yhdessä olostamme jouluiltana. Ihaninta mitä voisin ajatella on, että kaikilla ihmisillä olisi kaikki hyvin ja onni ja rauha täyttäisi mielen. Kuitenkin tiedämme jokainen, ettei niin aina ole. Haluan kuitenkin toivoa parasta mahdollista JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2020 meille kaikille! Tämäkin on tietenkin epärealismia, mutta tänään voi kuitenkin TOIVOA ja TOIVOTTAA: RAUHAA, ONNELLISUUTTA, RAKKAUTTA ja TERVEYTTÄ kaikille!

perjantai 13. joulukuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Joulun alusaikaa....

Joulu siis lähenee päivä päivältä ja yllätyin, että 2010 tänä päivänä tapasimme Hawaijin Prinssin ARI WISKARIN kanssa Vantaalla! Ja se, että me emme puhuneet lumesta, poroista tai Joulupukista vaan etelän auringosta ja lämmöstä...No joo, Hawaijin Prinssinä ARI WISKARI on tietysti asiantuntija....

13.10.2010 kirjoitettua.....
Tälläisena päivänä kun ulkona on HRRRR kylmä ja lumista, niin etelänlämpö sekä auringonpaiste, turkoosin värisen meren kanssa nousee mieleen. Samalla ajatuksiini hiipii kysymys, kuka voisi tällaisena päivänä tuoda valoa sieluuni? Kuka ihmeessä olisi sellainen, joka olisi yhtä auringon ja rantaelämän kanssa? Kuka olisi kuin kala turkoosin värisessä meressä? Kiitäisi aallon harjalla ylväästi meren kuohutessa ympärillä? ELVIKSEN Blue Hawaii laulu alkaa soimaan korvissani. Silloin tiedän..... sehän on tietysti Hawaijin Prinssi, lainelautailun virtuoosimainen surffaaja, rantaelämän todellinen nautiskelija ARI WISKARI! Lähetin jännittyneenä hänelle tekstarin. Onko hän Vantaalla vai Hawaijilla? Hetken päästä HÄN soittaa ja kuulen, että hän on Vantaalla! Kerron että kaipaan aurinkoa, lämpöä ja biitsejä tai lohdutuksena lounasta hänen kanssaan ja tarinoita maailman biitseiltä, jotka ovat hänelle tuttuja. Sovimme, että matkustan tapaamaan häntä Vantaalle JUMPOON! Kuulen, että se on kehä 3:sen varrella. Ja hän vakuuttaa, että se JUMPO on kehä 3:sen sisäpuolella! Hyvä. Käyn tankkaamassa auton ja ennenkuin lähden ajamaan kohti Vantaata, käyn Isossa Omenassa Waynes Coffeessa juomassa vielä cafe Mocca kahviannoksen. Sitten olinkin valmiina matkaan kohti JUMPOA! Olen jäännyt boxauksesta joululomalle ja jatkan treenejäni vasta ensi vuoden puolella. Tuntui vain siltä, että kaipaan nyt vähän lomaa myös treeneistä. Putkiremontissa, toivoman mukaan, on viimeinen viikko menossa ja poikkeuksellinen olotila asumisessamme saa taas normaalin muodon. Tulevana perjantaina on myös vuoden 2010 viimeinen kahvittelupäivä cafe Carusellissa. Nyt alkaa olemaan kyllä jo sellainen tunne, että haluaa aloittaa valmistautumisen jouluun ja joulurauhaan sekä vuoden 2010 pariin viimeiseen viikkoon. Tässä niitä näitä ajatellessani ja ELVIKSEN Blue Hawaii CD:tä kuunnellessani kurvaan JUMBON parkkitaloon.                                                                          
Kävelen sisään ja löydän ARI WISKARIN luonollisesti FONDA DEL SOL nimisen paikan edestä! On se ARI todellinen aurinkomies! Siirrymme syömään ja kuulen ARILTA tiivistelmän parhaista rannoista, ihanimmista thai-hierojattarista sekä suosituksen TENERIFFELTÄ OASIS-hotellista kattoterasseineen, uima-altaineen ja kertomuksen, että DAVID VILLA käy siellä usein myös lomalla! Syömme loistavan italialais/espanjalaisen lounaan ja jälkiruoaksi tietenkin BANANA SPLITIT, joka tuo mieleemme myös tuon FLORIDAN EMIIRIN OSKU KANERVAN ja ARI joka on menossa MIAMI MARATONILLE 30.1 miettii olisiko EMIIRI tulossa todellakin hänen vesipojakseen hänen maratoonia siellä juostessaan? Siitä oli ollut puhetta heidän viimeksi tavatessaan. Joten tässä terveiset OSKULLEKIN......vesipoikaa tarvittaisiin HAWAIJIN PRINSSIN kirmatessa maratoonia silloin 30.1 siellä MIAMISSA!                                                                                                                                                                    
Pois lähtiessä tapaan vielä kuuluisuuden, jalkapallo kuuluisuuden, valmentaja kuuluisuuden, vaimonsa kanssa JUMBOSSA käymässä olleen MARTTI "Mara" KUUSELAN! Entisen Suomen Jalkapallojoukkueen, silloin menestykseen Suomen joukkueen valmentaneen valmentajan ja KREIKAN liigassa myös merkittävän valmennustyön tehneen iloisen ja sympaattisen jalkapallomiehen! Kerron että olen futisfani ja seuraan tiiviisti CANAL SPORTILTA matseja. Vaimoni mielestä liikaakin. Ja pyydän ARIA ottamaan kuvan minusta tämän jalkapallon mestarivalmentajan kanssa! Ajellessani takaisin Espooseen ajattelen, että tämä vuosi 2010 on ollut onnellinen vuosi. Mikäli tämä viimeinenkin kaksi viikkoa sujuu hyvissä merkeissä. Tämä onnellisuus on niin suotavaa meille kaikille. Vaikka sitä aina nykyään hiukan varjostaa suruviestit ystävien poismenosta ja sairauksista. Siltä ei voi välttyä eikä ummistaa silmiään. Mutta siksi sitä kiitollisempi pitäisikin olla hyvistä hetkistä. Ystävistä ja läheisistä. Mukavista tapahtumisista ja tapaamisista. Ja luottaa kaikesta huolimatta tulevaan ja sen onnellisuuteen! Toivotaan parasta. Hyvää loppuvuotta ja onnellisuutta vuodelle 2011! Pidän nyt pienen loman myös tästä kirjoittamiosesta ja palaan tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI ensi vuonna vuodenvaihteen jälkeen. Kaikkea hyvää, olkaa kiltisti! Ja nauttikaa JOULUSTA ja JOULURAUHASTA!

torstai 12. joulukuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Joulu lähenee!

Joulupukki ja ex-painimestari PEKKA HJELT josta Joulupukki on ottanut "niskalenkin" on vetänyt PEKAN totiseksi, sillä eihän Joulupukin kanssa voi painia vai onko PEKKA vain jännittynyt Joulupukin yllättäen tavattuaan!!

keskiviikko 11. joulukuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: JOULUN ALUSAIKAA!

JOULUN ALUSAIKAA, niin se on taas käsillä. Olen näköjään kirjoittanut siitä 11.12.2014 ja voin yhtyä siihen, että on vaikea olla huomaatta nyt Joulun lähestymistä ja Joulun sanomaa...osta, osta, osta....se mitä yksi päivä huomasin, niin sporttikahvilani Isossa Omenassa on poissa? Täytyisi nyt vähän miettiä löytäisinkö Isosta Omenasta toista uutta Sporttikahvilaa, jossa pitää pientä kahvi-ja ajatus miittinkiä itseni kanssa tai tavata mahdollisia kavereita kahvikupin ja tarinoiden ääressä näin talviaikaan ennen kuin taas tarkenee istua cafe Mellstenin terassilla? Maanantaisinhan HEI ME KAHVITELLAAN tilaisuus on cafe Torpanrannassa.  Nyt tuleva viikko onkin aika vilkas, minulle jolle ei yleensä tapahdu mitään, käydään AIRA SAMULIN-SUVION luona Hyrsylän Mutkassa JOULU PARTYSSÄ, Viipurin Nyrkkeilijöillä on 90-vuotis juhlat ja nyrkkeilykilpailut Ruskiksella.  Joululounastetaan MASA von ELMIN ja DANNYN kanssa. Tuulimäessä pitäsi ainakin pari-kolme kertaa käydä treenaamassa ennen Jouluaattoa.  Muutama muu juttu ja tapaaminen pitäisi hoitaa, mutta missä, kun paljon pitämäni Sporttikahvilani on hävinnyt? Stadissa pitäisi käydä ilman muuta katsomassa Joulu fiiliksiä, kävellä Aleksi, käydä Senaatintorilla, huh huh, kyllä tuntuu nyt kiirettä riittävän. Toivotan kaikille nyt hyvää ja miellyttävää JOULUN ALUSAIKAA....siinähän on aina taikaa....tähän vuoden aikaan....


11.12.2014 kirjoitettua....
Nyt alkaa olemaan jo lähes mahdotonta olla huomioida, että JOULU on tulossa! Minä tein siis paluun tänne blogiini pari päivää sitten. Ja jouduin ilmeisesti lähtemään taas pisteestä yksi lukija? Minä itse, kun koitan oikolukea tekstiäni, ettei siinä olisi ihan kauheasti kirjoitusvirheitä. Ja ennen kaikkea, että pysyn vakavasti aiheessa, Kyseessä on siis JOULUN ALUSAIKA! Istun jälleen sporttikahvilassani Isossa Omenassa, jossa jouluiset valot ympärillä luovat jo tunnelmaa. Joulupukit ja tontut pyörivät ympärillä ja levittävät JOULUN sanomaa, osta, osta, osta. Siltähän emme voi välttyä! Tänään perjantaina olen lähettänyt kahvittelukutsun KAHVITTELU jengille maanantain kahvitteluu cafe KAPPELISSA!

Ja voin jo nyt kuvitella kuinka maanantaina, kun bussilla aamulla ajan Kamppiin ja kävelen cafe Kappeliin keskustassa, niin nautin kyllä siitä JOULUN tunnelmasta mikä silloin välittyy ympärilläni. Ehkä on parempi siirtää syrjään se päällimmäinen viesti kaupallisuudesta, joka myös välittyy.  Antaa mieluummin nousta mieleen, tunteen kauniista, valkoisesta, lumen peittämästä maasta, jota JOULUPUKKI porojen vetämällä reellä ajelee tullessaan tuomaan lahjoja läheisille sekä kilteille lapsille. Ainakin ennenvanhaan se oli kilteille lapsille? Jouluvalot ja kauniisti joulukoristellut kauppojen ikkunat antavat kyllä joulutunelmaa.  Joulupukit ja tontut joita silloin liikkuu jo kaupungilla antavat hyvän mahdollisuuden kertoa lahjatoivomuksia.
Tässä muuten jo viime maanataina kuuluisa kuvakirjataiteilija
MASA von ELM ja minä tavattiin yksi korvatunturin parhaimmista
joulupukeista Senaatintorilla! Ja toivottiin muuten aurinkoa!
Jouluaatto nousee taas mieleen. Joulupöytä kaikkine herkkuineen. Ai,ai, ei taida taas tänäkään vuonna laihdutuskuurini ihan onnistua ahkerasta harjoittelustani huolimatta. Mutta jääpähän taas ensi vuodeksi tavoitetta. Nyt on kuitenkin parempi kokonaan unohtaa taas kaikki tälläiset turhat painon valvonta ja pudotukset ajatuksista, antaa mielen liukua kuin JOULUPUKIN reen, kulkusten kilkattaen lumisella tiellä kohti JOULUAATTOA! Ei muuta kuin HYVÄÄ JOULUNALUS AIKAA! Jaa, kenellekköhän tätä sitten toivotan, eihän minulla ole lukijoita, ei tykkäyksiä eikä tökkäyksiä. No, koitanpa nauttia vaikka sitten itse tästä JOULUNALUS AJASTA!

maanantai 9. joulukuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: HEI ME KAHVITELLAAN

Tänään kahvittelimme taas kavereiden kanssa cafe Torpanrannassa ja koska jäämme nyt pienelle JOULU tauolle niin ajattelin mainita, että tämä vuosi on ollut taas hauska ja nautittava kavereita tapailessa. Yksi asia, jonka tämä alla oleva 9.12.2010 kirjoitettu blogijuttuni muistutti mieleeni on että myös tämä vuosi on viennyt läheisiä ja hienoja ystäviä taivaallisiin kehiin. Aika kulkee todella kovaa vauhtia, yhdeksän vuotta on vilahtanut. Kaikesta huolimatta jatketaan HEI ME KAHVITELLAAN tilaisuutta taas 30.12. cafe Torpanrannassa vielä ennen kuin siirrymme vuoteen 2020!

                                            9.12.2010 kirjoitettua....
Eilinen aamu alkoi ikävällä uutisella, suruviestillä, joilta ei ole voinnut välttyä viime vuosina. Yksi kaveri, jonka olen tuntenut kauan. Kohtasimme aina silloin tällöin milloin missäkin showtilaisuuksissa, joskus stadissa sattumalta, mutta aina kohdatessamme vaihdoimme kuulumisia. Monen monituista kertaa, hän kysyi voisinko alkaa pitämään hänelle treenejä? Viimeksi tapasimme hänen ja hänen vaimonsa kanssa Jose Felicianon konsertissa Helsingin Kulttuuritalolla ja silloinkin juttelimme hetken elämän menosta ja hän pyysi jälleen puhelinnumeroni ja sanoi että haluaisi aloittaa treenaamisen kanssani. Hän kertoi muuttaneensa tai muuttavansa Haukilahteen, joten Tuulimäen boxingsali, missä käyn, sopisi loistavasti myös hänelle. Pidin hänestä niin laulajana kuin ihmisenäkin. On niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä tätä elämän päättymistä. Sitä että maanpäällinen vaelluksemme päättyy. Näin nopeasti. Sillä tuntuu kuin kaikki olisi tapahtunut vasta äskettäin. Sekin, taisi olla ensi kerta kun tutustuimme KARI TAPION kanssa, jotakin 60-luvun lopussa Ravintola Klippanilla, jossa olin viettämässä iltaa ystävieni kanssa ja tämä nuorimies lauloi siellä silloin ja illan vanhetessa tapasimme, tutustuimme toisiimme. Aika on mennyt niin nopeasti. Emme ehtineet aloittaa yhteisiä treenejä. Mutta ehkä me vielä treenaamme joskus siellä "taivaallisissa kehissä", mistä sitä tietää? Lepää rauhassa KARI TAPIO! Oli aina mukava tavata sinua. Kavereiden poismenot eivät voi olla vaikuttamatta ja tietoisuuden elämän rajallisuudesta käyvän mielessä. PAHLMANIN KAITSULLA oli tapana usein sanoa ja joskus jopa soitta minulle ja sanoa "ELÄMÄ JATKUU", kun oli tullut turpaan jossakin matsissa (ei tietenkkän ollut usein mahdollista) tai jotain muuta tyrmäävää elämässä tapahtuessa ja niin sen on oltava, meille, jotka jäämme tänne maan päälle vielä jatkamaan taisteluamme erillaisilla areenoilla. minä eläkeläisenä jatkan taisteluani vanhuutta vastaan treenailemalla Tuulimäen boxingsalilla ja tapailemalla kavereitani, niinkuin eilen illallakin, olimme jo pari viikoa sitten sopineet loistavan, sympaattisen ja yhden elävimmistä ihmisistä mitä tiedän, energiapatteriston omaavan ystäväni "Jäämeren Kuningas" ex-painimestarin mm. Suomen Mestarin vuosilta 1973 ja 1975 ja 1976 sekä lisäksi loistava menestys PM ,EM ,MM sekä Olympialaisissa maailman huipputasolla, ystäväni PEKKA HJELTIN kanssa menevämme Hotelli PRESSAAN katsomaan VARIETEE MAGICAN näytöksen, jonka on tuottanut taikurimestari TIMO KULMAKKO! Esitys oli loistava ja esiintyjät kansainvälistä huippuluokkaa ja saatoimme vain pohtia PEKAN kanssa kuinka paljon työtä ja harjoitusta esiintyjien taidot ovatkaan vaatineet? Uskomattomia alansa taiteilijoita ja mestareita! Huomenna taas, siis uskomatonta, on jälleen perjantai ja KAHVITTELU päivä kahvittelijoiden kanssa cafe Caruselissa. Viimeksi sinne tuli yllättäen JOULUPUKKI. Kukahan yllättää tällä kertaa.....ehkä HELINÄ KEIJU? Elämä on niin yllättävää, niin hyvässä kuin huonossakin, mutta se on kuitenkin AINUTLAATUISTA joten ehkä on kuitenkin syytä nauttia joka päivästä, kun täällä olla saamme. Koittaa jakaa iloa, ystävyyttä, rakkautta niin ystävillemme kuin muillekin ja ottaa myös sitä vastaan kun sitä saamme! Se on LAHJAA ELÄMÄLTÄ!