Boxing is My Life - Harri Piitulainen: Harrin elämän käänteitä alkaen vuodesta 1960, nykypäivän Virtual Boxingstar ja Kehäkulmaeläkeläinen jatkaa kommentointiaan, kuvia Harrin albumeista, otteluväläys Göteborgista 1967 (Ruotsin viimeinen ammattilais-ilta) ja Nettikirja Elämäni Poltinmerkit, joka kertoo elämästä nyrkkeilyuran jälkeen.
sunnuntai 25. huhtikuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 25.4.2010
Huomenta OSKU. Oli mukava taas eilen puhua kanssasi, kun soitit sieltä Floridasta. Olen pyöräillyt tänä aamuna Tapiolan Otsolahteen kahville. Yhdelle tosi makeelle terassille. Aurinko paistaa lämpimästi. Kevät on tullut Suomeen. Paikan nimi on muuten cafe Ankkuri. ELVIS laulelee ihania laulujaan nappikuulokkeissani. Oli muuten hauska kuulla, että olet menossa ensi viikolla LAS VEGASIIN katsomaan FLOYD MAYWEATHER JR:in matsia. Hän on loistava nyrkkeilijä. Oli hauskaa kuulla, että sinulla on luxus-hotellista sviitti varattuna. Eihän se antamani lempinimi EMIIRI ole sitten kovin kaukaa haettu. Ihanaa, tiedän että nautit siitä. Mehän rakastimme aina matkustamista, hyviä hotelleja ja hyvää ruokaa! Elämä rullaa edelleen eteenpäin, mutta muistot seuraa mukanamme. Mulla oli muuten "syntinen" aamu (silloin meillä oli niitä öisin, heh), edessäni on nimittäin uunituore, vielä lämmin rinkulamunkki ja kuppi kahvia. Thats Life! Tämä osuus oli ihan erikseen nyrkkeilykaverilleni ja ystävällleni OSKULLE koska hän väittää kurkistavansa aamuisin tänne nettisivulleni nähdäkseen mitä touhuan ja mikä on fiilis? No eipä tässä mitään erikoista. Tunnen jatkuvasti taivaallista onnellisuutta ja olotilaa vain jo siitä, että on elämässä vielä mukana! Aurinko, Rock and Roll, BOXING....BOXING....BOXING...edelleen vahvasti mukana. Nyt siinä omassa yksityisyydessäni treeneissäni Tuulimäen boxingsalilla. On kuin olisin löytänyt rakkauden uudelleen. Vaikka sitä on mulla ollut koko ajan läheisteni ja ystävieni kautta. Ehkä se on vain tämä SPECIAL RAKKAUS, jonka olen joskus menettänyt. Joka on joskus jättänyt minut. Paiskannut minut ulos KEHÄSTÄ! Osoittanut riittämätömyyteni. Pirstonnut maailmani. Mutta sydämestäni se tunne ei ole koskaan poistunut. Se on aina säilyttänyt siellä oman nurkkauksensa. Se sykkii ja nauttii ja muistaa! Kaiken! Luulenpa että OSKU tietää mistä kirjoitan. Nyt alkoi juuri soimaan Nousevan Auringon Talo, HOUSE OF THE RISING SUN se The ANIMALSIEN versio. Ah, kuinka aurinko hyväilee mua. Sen lämpö tuntuu kasvoillani. Voin vain ihmetellä kuinka näin "pienenä" ja "mitättömänä" on saannut tuntea näin suuria tunteita? Tuntuu todella,kuin olisin saannut jo kaiken ja kuitenkin elämä on opettanut, että se on yllätyksiä täynnä. Viime perjantaina tapasin yhden kaverin ja hän ehdotti että kirjottaisimme kirjan yhdessä, yhdestä suuresta, yhdestä mulle läheisestä nyrkkeilijästä. Miksei? Tämä on vasta idea, mutta aloitin heti perjantaina kelaamaan asiaa ja tempauduin täysin siihen. Teen tutkimusmatkoja menneeseen ja kuitenkin myös oma elämä liippaa läheltä sitä.....kummallista, kummallista tämä elämä? Tunteita, rakkautta, ystävyyttä. Menee välillä huonosti, välillä menee hyvn. Välillä epäonnistuu ja välillä taas tulee onnistumisiakin. Niin, sehän on tätä elämää! Tänään on hieno aurinkoinen päivä. Aurinko paistaa lämpimästi. Taidanpa jatkaa pyöräilyä merenrantoja pitkin. Katsoa meren välkehtiväisyyttä. Luonnon kauneutta. Ah, kuinka kaunista onkaan....palaan taas jonakin päivänä.
tiistai 20. huhtikuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 19.4.2010
Mikä ihana aamupäivä tänään olikaan! Lähdin pyöräilemään pitkin merenrantoja Tapiolan Waynes Coffeeseen kahville. Eipä uskoisi vallalla olevaa luonnon aikaan saamaa mullistusta ja tuhkapilven olemassaoloa taivaalla. Kun istuin Westendin suoran penkillä katsellen auringon paisteesta välkehtivää merta ja yläpuolella olevaa sinistä taivasta. Näkymä oli taas kerran lumoava. Tunsin taas kiehtovaa olemassa olon olemista! Kummallinen tämä maailma? Suuria luonnon mullistuksia siellä täällä, taloudellista epävarmuutta monilla aloilla. Lentoyhtiöitä nyt koitellaan. Monien maiden turismi saa nyt kovan iskun, ainakin muutamaksi lähikuukaudeksi. Mutta elämä jatkuu. BARCELONA pelaa tänään MILANOSSA Mestareiden liigaa futiksessa. Jalkapallo miljonäärit joutuivat matkustamaan bussilla aikamoisen matkan pelipaikalle. Niinkuin nyt niin monet muutkin tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa. Tämä on käsittämätön ilmiö? Ilmiö jolle ei ollut ennustetta. Ilmiö joka yllätti tämän maailman jossa on viime vuosina totuttu lentelemään sinne sun tänne. Kiireellä hoitelemaan kiireellisiä asioita. Siksi kun itse istun tässä omassa pienuudessani nauttien huikeista näkymistä, tuntien auringon lämmittävän kasvojani, ISOKYNÄ LINDHOLM laulaa nappikuulokkeissani jotain loistavaa kappalettaan......oletko olemassakaan....nään syvällä elämässä sortuvan maan......älä valita nyt...tunnen ristiriitaisesti onnellisuutta, mutta en voi olla tiedostamatta, tuntematta murhetta taas niiden puolesta jotka tämän tulivuoren purkauksen vuoksi ovat joutuneet kärsimään. Toivottavasti kaikki palautuu taas nopeasti ennalleen. Jatkoin siitä matkaa Tapiolaan BEATLESIEN sävelmien rytmittäessä polkemistani. Tapiolassa tapaan ex-keihäänheittäjän, hyvin sympaattisen ja iloisen LEO PUSAN ja valokuvaan hänet FACEBOOK ryhmääni FACE to FACE TODAY. Käydään JERRIN kanssa syömässä kiinalaisessa. Juon kupin kahvia Waynesissä. Pyöräilen takaisn rantoja pitkin Matinkylään kotiin ja vietän vielä tunnin "ektaasin" parvekkeella kuunellen yhtä parhainta BEATLES CD:tä BEATLES FOS SALE levyä. Torkahdan aurinkotuolille vaipuen nirvanaan. Ihana päivä. Ihana elämä. En ole varmaan ansainnut tätä. Mutta nautin siitä. Elämä on ollut uskomatonta ja on sitä tänäänkin. Ja kuitenkin, onpa tämä käsittämätön ilmiö, tämä elämä kaikkine variaatioineen. Miten sen kaiken voisi ymmärtääkkään?
maanantai 12. huhtikuuta 2010
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 12.4.2010
Aurinko, tuo ihana valoilmiö paistaa jälleen kun katson tuosta ikkunasta ulos. On ehdottomasti vuoden hienoin aikajakso menossa. Kevät on jo tosiasia. Pyöräilykausi alkanut ja Mellstenin Paratiisirannan rantapäivät taas parin kuukauden päästä edessä. Boxingtreenit jatkuvat hyvässä mallissa 12-14 erän treeneinä jokatoinen päivä. Edelleen suuri nautinto. Olen saannut yhden treenikaverinkin mukaan innostumaan treenaamisesta, nimenomaan BOXINGISTA. Elämä soljuaa nyt rauhallisesti treenit, pyöräily ja ystävien tapaamiset stadin eri kahviloissa, jotka kohta siirtyvät tereasseille, Kauppatori ja Snellmannin kahvitelttakin ilmestyy kohta talvitauaolta asemapaikalleen. Elämä on pienimuotoista, mutta niin kovin suurta. Eilen aamupäivällä kävin pyöräilemässä Espoon rantoja ja soin kahvia cafe Mellstenin terassilla seuraani liittyneiden JYRKI69 ihanan rakkaansa kanssa. Kuulin että joitakin muitakin ystäviä on jo tähystäneet näkyykö minua terassilla. Tuntuu kuitenkin kaikesta pienimuotoisuudesta ja askeettisesta sekä kurinalaisesta tiestäni huolimatta että näiden ystävieni kautta saan koko ajan tapahtumia mitä erillaisimmissa tilaisuuuksissa. Ystävieni glamouri ja syke elämään pursuaa kivoja hetkiä sekä tapahtumia. Jo KAHVITTELIJOIDEN tapaamiset perjantaisin cafe Kappelissa aamupäivisin on aina tapahtuma, jossa hauskinta on se ettei koskaan tiedä ketä tulee paikalle ja yllättää vierailullaan. Maailma tuntuu välillä pieneltä. On Proffessoria, taiteilijaa, urheilijaa, toimittajaa, liikemistä ja naisiakin silloin tällöin tuomassa LADY näkökulmaa tapaamisille. On konsertteja erilaisia. Viimeksi THE CHARADES yhtyeen rumpali ja bändin johtaja JARI MOBERG kutsui mut Ravintola Wäiskiin kuuntelemaan kitaramusiikki iltaa. Olimme siellä MASA von ELMIN eli Esa Malmin sekä JONE "Big Boss Man" KRIGSHOLMIN kanssa ja oli hauska ja erikoinen ilta. LASSE NORRES oli kutsunut pääsiäisenä AMERICAN CAR SHOWHUN. Maanantaisin ollaan kahviteltu Tapiolan Waynes Coffeessa jalkapallon hengessä ESA ja PAAVO HEINOSEN ja AULIS RYTKÖSEN kanssa ja koska mulla on CANAL SPORTTI kotona niin seuraan tiiviiisti futista maailmalla ja LEO MESSI on tällä hetkellä yli kakkien muiden, mutta sitten on niin paljon monia muita fantastisia futaajia, joita on ilo seurata. Nyt odotan niin valtavan suurella ilolla ja uteliaisuudella keävvän kehitystä, nautin treenaamisesta, ystävien tapaamisista, ratsastan kamelilla ajatuksissani edelleen TUNISIASSA OSKU KANERVAN kanssa, joka soitti mulle juuri pari päivää sitten FLORIDASTA, uima-altaan ääreltä, jossa söi juuri BANAN SPLIT jäätelöannosta, bikiniasuisia kaunottaria ynpärillään, RICKY MARTIN, OSCAR DE LA HOYA ja SHAKIRA seurassaan, ja kertoi että on lämmintä, aurinko paistaa ja elämä hyvälle maistaa, ei tätä millään voi laistaa, kun elämä kulkee oikeata kaistaa, silloin elämän onnen haistaa......OSKU KANERVA.....TUNISIA.....niin monet muut matkat, leirit, jännittyneet hetket pukuhuoneissa ennen matsia, illat matsien jälkeen seikkailuntäytteisine kokemuksineen, ja YSTÄVYYS....joka edelleen on läsnä kaikkien näiden kymmenien vuosien jälkeen on ARVOKASTA! Näin se elämä menee on tapahtumia, ihmisiä, onnistumisia, epäonnistumisia kymmenien vuosien takaa, on ollut ystävyyttä, rakkautta, glamouria ja glamourin häviämistä ja kuitenkin kun katsoo sitä tilkkutäkkiä mikä tästä elämästä on muoidostunut, en mitään muuttaisi pois, en mitään sulkisi pois, olen kiitollinen kaikesta kokemastani ja tunnen sein edelleen, vahvasti, se sykkii sisälläni tähän päivään ja tämä päivä olen siitä ONNELLINEN se on upea, aurinkoinen, miellyttävä. En tunne enään kaipaavani mitään ihmeellisyyksiä, mitään suurta, tunnen vain eläväni ja saaneeni jo niin paljon etten rohkenesi pyytääkää enään enempää ja kuitenkin haluan elää, tuntea tätä päivää, kokea huomista, nauttia perheestäni ja ystävistäni, tapahtumisista sekä toivoisin vielä pitkää treenikautta ja 18 erän treenikuntoa viidesti päivässä, pyöräilulenkkejä rannoilla auringonpaisteesa, vähän matkoja etelän lämpöön ja biitseille, niin kuitenkin....ELÄMÄÄ, ELÄMÄÄ, auringonpaistetta, rock and rollia, sykettä, glamouria sellaisena kuin minä sen tunnen....pienimuotoisena, askeetttisena ja kurinalisena ja pieninä paloina kerrallaan....miksei? Oikein hyvää huhtikuun jatkoa, kevään tuloa.....palaan asiaan taas jonakin päivänä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)