ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 25.4.2010

Huomenta OSKU. Oli mukava taas eilen puhua kanssasi, kun soitit sieltä Floridasta. Olen pyöräillyt tänä aamuna Tapiolan Otsolahteen kahville. Yhdelle tosi makeelle terassille. Aurinko paistaa lämpimästi. Kevät on tullut Suomeen. Paikan nimi on muuten cafe Ankkuri. ELVIS laulelee ihania laulujaan nappikuulokkeissani. Oli muuten hauska kuulla, että olet menossa ensi viikolla LAS VEGASIIN katsomaan FLOYD MAYWEATHER JR:in matsia. Hän on loistava nyrkkeilijä. Oli hauskaa kuulla, että sinulla on luxus-hotellista sviitti varattuna. Eihän se antamani lempinimi EMIIRI ole sitten kovin kaukaa haettu. Ihanaa, tiedän että nautit siitä. Mehän rakastimme aina matkustamista, hyviä hotelleja ja hyvää ruokaa! Elämä rullaa edelleen eteenpäin, mutta muistot seuraa mukanamme. Mulla oli muuten "syntinen" aamu (silloin meillä oli niitä öisin, heh), edessäni on nimittäin uunituore, vielä lämmin rinkulamunkki ja kuppi kahvia. Thats Life! Tämä osuus oli ihan erikseen nyrkkeilykaverilleni ja ystävällleni OSKULLE koska hän väittää kurkistavansa aamuisin tänne nettisivulleni nähdäkseen mitä touhuan ja mikä on fiilis? No eipä tässä mitään erikoista. Tunnen jatkuvasti taivaallista onnellisuutta ja olotilaa vain jo siitä, että on elämässä vielä mukana! Aurinko, Rock and Roll, BOXING....BOXING....BOXING...edelleen vahvasti mukana. Nyt siinä omassa yksityisyydessäni treeneissäni Tuulimäen boxingsalilla. On kuin olisin löytänyt rakkauden uudelleen. Vaikka sitä on mulla ollut koko ajan läheisteni ja ystävieni kautta. Ehkä se on vain tämä SPECIAL RAKKAUS, jonka olen joskus menettänyt. Joka on joskus jättänyt minut. Paiskannut minut ulos KEHÄSTÄ! Osoittanut riittämätömyyteni. Pirstonnut maailmani. Mutta sydämestäni se tunne ei ole koskaan poistunut. Se on aina säilyttänyt siellä oman nurkkauksensa. Se sykkii ja nauttii ja muistaa! Kaiken! Luulenpa että OSKU tietää mistä kirjoitan. Nyt alkoi juuri soimaan Nousevan Auringon Talo, HOUSE OF THE RISING SUN se The ANIMALSIEN versio. Ah, kuinka aurinko hyväilee mua. Sen lämpö tuntuu kasvoillani. Voin vain ihmetellä kuinka näin "pienenä" ja "mitättömänä" on saannut tuntea näin suuria tunteita? Tuntuu todella,kuin olisin saannut jo kaiken ja kuitenkin elämä on opettanut, että se on yllätyksiä täynnä. Viime perjantaina tapasin yhden kaverin ja hän ehdotti että kirjottaisimme kirjan yhdessä, yhdestä suuresta, yhdestä mulle läheisestä nyrkkeilijästä. Miksei? Tämä on vasta idea, mutta aloitin heti perjantaina kelaamaan asiaa ja tempauduin täysin siihen. Teen tutkimusmatkoja menneeseen ja kuitenkin myös oma elämä liippaa läheltä sitä.....kummallista, kummallista tämä elämä? Tunteita, rakkautta, ystävyyttä. Menee välillä huonosti, välillä menee hyvn. Välillä epäonnistuu ja välillä taas tulee onnistumisiakin. Niin, sehän on tätä elämää! Tänään on hieno aurinkoinen päivä. Aurinko paistaa lämpimästi. Taidanpa jatkaa pyöräilyä merenrantoja pitkin. Katsoa meren välkehtiväisyyttä. Luonnon kauneutta. Ah, kuinka kaunista onkaan....palaan taas jonakin päivänä.