maanantai 30. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Arvoituksellinen Elämä

Olen aina pitänyt tätä elämää arvoituksellisena ja yllätyksellisenä. On aina yllättävää ketä tapaa ja missä. Eilen taas yllättäen tapasin Tuulimäen Boxingsalilla PEKKA VIKSTRÖMIN, hienon ystävän vuosikymmenien takaa, joka kävi kuntonyrkkeilemässä jo 2000-luvun alkupuolella treeneissäni. Innostus kuntonyrkkeilyyn on säilynyt! Hienoa. Treenattiin eilen yhdessä ja Rock and Roll soi salilla. On maanantai ja kahvittelupäivä, nyt siis cafe Torpanrannassa. Sekin on yllätyksellistä. Ketä tulee ja ketä tapaan tänään? Arvoituksellista elämää?



30.9.2014 kirjoitettua.....
Maanantai, uusi viikko ja kahvittelupäivä cafe Kappelissa kahvijengin kanssa, joka kokooontuu Kappelin Neidon lähelle jälleen vanhojen ja uusien tarinoiden kera. Ketä sinne tänään tulee on arvoitus? Niinkuin se on sitä joka kerta. Uusi viikko, sekin on arvoitus joka viikko. Mitä viikko tuo tullessaan, ketä tapaan viikolla? Voisi melkein sanoa, että vietän arvoituksellista elämää! Ainoa mikä on vakio on treenit tiistaista - perjantaihin Tuulimäen Boxingsalilla. Tai ei sekään ole ihan varmaan. Aina voi tulla jotain muuta, etten ehdikkään, tulee jotain muuta. Koitan olla nimittäin aika joustava tämän treenaamiseni suhteen. Oikeastaan pidän kiinni vain siitä, että saan 15 boxingharjoitusta kuukauden aikana tehtyä. Muuten annan elämän arvoituksellisuuden ohjata päiviäni. Tämä saa mut miettimään sitä, kun sanotaan joistakin, että hän on arvoituksellinen ihminen? Minähän en ole olleenkaan sitä. Ei mitään arvoituksellisuutta, sillä rakastan yksinkertaista ja mitään tapahtumatonta elämää. Etsin ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietäni ja haluaisin kulkea sitä, mutta olen epäonnistunut siinä vielä toistaiseksi. Tänään kävin vaa´alla pitkästä aikaa ja kun kesällä oli painoni noussut 7 kiloa niin nyt se oli noussut 2 kiloa lisäää. Onko se positiivista. Olen nousu kiidossa? Hmm, buffet-pöydät ovat arvoituksellisia? Yksi arvoituksellisista jutuista. Sitä täytyy hiukan alkaa ajatella, pitäisikö niitä välttää? Elämä on täynnä arvoituksellisia juttuja mitä en vielä oikein hallitse. No, nyt on kuitenkin heittäydyttävä taas uuden viikon arvoituksellisuuteen ja lähdettävä kahvittelemaan cafe Kappeliin ja tänään on vältettävä vierailua buffet-pöydässä. Toivottavasti kukaan ei houkuttele minua siihen tänään? Selvästi arvoituksellinen päivä edessä?

 Minä ja Hawaijin Prinssi ARI WISKARI buffet-pöydän äärellä. Hawaijin Prinssiä on vältettävä.        Hän on arvoituksellinen ja houkuttelee arvoitukselliseen elämään sekä buffet-pöytien äärelle!

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Vain elämää....


29.9.2010 ihmettelin tätä elämää eläkeläisen kehäkulmasta katsoen. Ja nyt voin ihmetellä sitä tänään ihan samalla tavalla. Sillä huomaan että, jos tänään kykenen menemään harjoittelemaan, niin se on taas vasta 15. treeni tässä kuussa, enkä ole kyennyt siihen 20. treeniin joka oli tavoitteena. No en jatka tästä aiheesta enenpää sillä tuo yhdeksänvuotta sitten kirjoittamani valaisee sen yhtälailla.






29.9.2010 kirjoitettua....
Huh, tätä eläkeläisen elämää. Tuntuu että päivät menevät vilahduksina ohitse ja just ja just ehtii käydä treenaamassa ja tapaamassa kavereita stadissa. Nytkin huomaan taas, että syyskuu on vaihtumassa lokakuuhun ja se mun 20 treeniä kuukaudessa ei taaskaan toteudu. Tänään nimittäin oli tämän syyskuun 14:sta treeni, joten kun huomenna aamupäivällä käyn treenaamassa, niin saan vaivaiset 15 harjoitusta täyteen. Miten ihmeessä sitä on joskus saannutkin sen 28 treeniä kuukaudessa suoritettua. Kyllä sitä vaan on annettava ikähyvitystä tänään, mutta kyllähän se 20 treeniä pitäis kuitenkin kuukaudessa saada vielä kokoon. No yritetään taas lokakuussa uudella uskolla. Eilen ja tänä aamupäivällä boxing tuntui taas tosi hyvälle ja vasen suora pelaa (tästä OSKU tykkää) ja oikea suorakin lähtee ihan kohtuullisesti. Treenin jälkeen jätinkin auton kotini parkkikselle ja hyppäsin bussiin 132 joka meni Kamppiin. Söin siellä Thaimaalaisessa cyrrykanaa annoksen ja siirryin cafe ROUGEEN juomaan latten ja odottamaan "Kalifornian Kuvernööriä" PALI USKALIA. Rougessa on muuten erittäin hyvä latte. Uskallan suositella. Ja muutenkin se, että olet stadin sydämessä, jossa ihmisiä tulee ja menee virtanaan ohitse, antaa sykettä ainakin näin eläkeläisen kehäkulmasta katsoen. Tapaat tuttuja, joista joku on menossa lentokentälle ja lentämässä Pariisiin työasioissa. Joku on menossa vain Metroon ja yliopistolle. Joku bussilla takaisin Espooseen. Hauskaa tavata erilaisia kavereita siinä PALIA odotellessa. PALI USKALI on myös yksi hyvä ystäväni jo sieltä menneisyyden sillan toisesta päästä. Opin tuntemaan PALIN 70-luvun alusta, kun hän kävi uskomattoman upealla OPEL urheiluautollaan ruokapaikassamme ANITA & HARRI, Castreeninkadulla Kalliossa, syömässä ja kuului kanta-asiakkaisiin, jolla oli oma kahvimuki PALI, baaritiskillä aina odottamassa jälkiruokakahvia varten. Sain muuten tilaisuuden antaa sen PALILLE takaisin viime talvena, PALIN täyttäessä merkittävän määrän vuosia. On upea tunne että ystävyytemme on säilynyt kaikki nämä vuosikymmenet. PALI on tyylikäs ja charmantti kaveri. Nyt olen palannut takaisin Matinkylään ja katselen kuinka ihanasti kesän kukkaset vieläkin kukkivat parvekkeella. Aurinko paistaa ja elämä hyvälle maistaa. Tosiasiassa en oikeastaan kovin paljon enään toivokkaan itselleni. Vain elämää kaikessa rauhassa. Läheisilleni rakkautta ja onnellisuutta. Nuoremmille menestystä ja tunnetta, että elämä tuntuu hyvälle. Olen varmasti saannut jo oman osani. Mutta aion kyllä nauttia joka päivästä sellaisena kuin se eteeni tupsahtaa ja lokakuussa on tavoite.... 20 BOXING TREENIÄ, saapa nähdä toteutuuko se? Muuten jatketaan tätä seikkailua tästä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen ja palaan taas pian tähän kehäkulmaan!
                                    Minä ja PALI USKALI cafe ROUGESSA

perjantai 27. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: AULIS RYTKÖNEN

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                AULIS RYTKÖNEN cup-kannun kanssa hänen ja hänen joukkueensa TOULOUSEN voitettua RANSKAN CUPIN 1957! Minulla on tämä kuva AULIKSEN omistuskirjoituksella!

tiistai 24. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: ARKIPÄIVÄÄ



Tänään kun katson viisivuotta sitten kirjoitettua blogijuttua huomaan, että tänäkin aamuna salille meno siirtyi johonkin muuhun aikaan päivästä. Ja edelleen olen etsimässä sitä KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN TIETÄNI? Näen jutusta että DANNYLLÄ on tänään syntymäpäivä! ESTRADY GLADIAATTORILLE onnittelut missä hän sitten tänäänkin on. Siellä jossakin kulkee MAANTIELTÄ TALOON ja TUULENSUOJAAN ja sitähän on kestänyt jo todella KAUAN ja DANNY SHOW jatkuu aina vaan !!!

                                                  ONNITTELUT YSTÄVÄNI
24.9.2019 kirjoitettua.....
Tänään aurinko paistaa, mutta HRRR siellä on kylmä ja ensi kertaa joutui taas aamulla kraapimaan auton ikkunat liikkeelle lähtiessä. Tänään aamulla oli vähän muuta tehtävää, joten kello 9.30 salille meno siirtyi. Mutta ei huolta, avaan tämän oven vielä tänään kello 13. Joten arkipäiväiset treenit jatkuvat tämän viikon osalta. Nyt onkin taas arkipäivä hakusessa, se kuuluisa ASKKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tie tai edes tien pää! Ei kukaan tiedä missä se on? Hyvää KESKIVIIKKO päivää kaikille ja Estrady Gladiaattori DANNYLLE syntymäpäivä ONNITTELUT, missä hän nyt sitten onkin!

lauantai 21. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Kirjailijat & Kirjallisuus

Elämässä varsin mielenkiintoinen sektori on kirjallisuus ja kirjat. Ainakin minä olen aina ollut niiden lumoissa. Itsekkin olen "yksinkertainen" kirjailija kirjoitettuani kirjan NYRKKEILIJÄN UNELMA nyrkkeilyurastani. Nyt suurimman huomion juuri ilmestyneistä kirjoista on saannut JARI TERVON LOIRI kirja. VESA-MATTI LOIRI on SUURI taiteilija IGONI meidän maassamme. Ihmisenä VESKU on valloittava ja sydämellinen. Olen tuntenut VESKUN kymmeniä vuosia. Hän on ollut myös moniurheilija lahjakkuus. Hetken myös nyrkkeilijä. Se ei ollut pitkäaikainen ura, mutta se intessiivisyys jolla VESKU siihen paneutui oli uskomaton ja ottelut sillä pienellä ajalla harjoittelulla olivat varmasti tarpeeksi kovia kenelle tahansa. Ei nyrkkeilijäksi niin helpolla kukaan voi alkaa. Se vaatii kuitenkin vuosien harjoittelun. Mutta VESKU osoitti kyllä lahjakkuutensa myös tähän lajiin. Olin sen aika läheltä seuranneena nähnyt. Siitä on ehkä jo pari vuotta aikaa kun VESKU mulle soitti ja kertoi että JARI TERVO on kirjoittamassa hänestä elämänkerta kirjan. Voisinko kertoa hiukan boxingista JARILLE, niin annan hänelle sinun gsm numerosi. OK. tietysti VESKU!
Kirjailija JARI TERVO sillon meillä käymässä ja ikuistettiin tapaaminen yhden kirjailijan kuvan edessä, molempien ystävän ja loistavan tarinan kertojan kanssa, siis JYRKI HÄMÄLÄISEN!

21.9.2013 kirjoitettua.....
KIRJALLISUUDEN LÄHTEELLÄ. Olen valmistautumassa lähtemään kahvittelemaan maanantai-kahvitteluun cafe Kappeliin ja viimeksi kirjoitinkin, että olenko löytänyt elämän lähteen tästä kahvittelusta ja ennenkaikkea kavereiden tapaamisesta, joidenkin jo vuosikymmenien ystävien kohtaamisesta, mutta myös uusien ihmisten ja uusien ystävien tapaamisesta. Tässä tuli mieleeni, että yksi ELÄMÄN LÄHDE on myös kirjallisuus ja sen tuoma maailma tarinoineen, muistelmineen ja historian kertomuksineen, melkein alalta kuin alalta. Olen aina pitänyt lukemisesta. Elämänkerroista, urheilijatarinoista, dekkareista ja romaaneista sekä maailman ja maamme historiaan perustuvista kirjoista. Viime viikolla sattui että kolme kirjailijaa, kaksi ammattimaista ja yksi muussa työssä vaikuttava ystäväni ovat kirjoittaneet jälleen uudet kirjat. Ensimmäiseksi sain postista SEPPO PORVALIN, nyrkkeilykaverini jo 60-luvulta uudet teokset postiluukusta. SEPPO PORVALI on kirjoittanut ansoituneita sotakirjoja, sotiemme sankareista hienoja kirjoja ja myös monista muista maamme tunnetuista ihmisistä elämänkertakirjoja. Ties jo kuinka monta kymmentä kirjaa.
SEPPO PORVALIN kaksi uutta kirjaa ovat TALVISODAN RITARIT ja KALEVI "Häkä" HÄKKISESTÄ legendaarisesta laskettelijastamme kertova kirja. Sankaritarinoita tiedossa.
Sitten kävin  BONNIERIN uudessa toimitalossa JOHNNY KNIGAN uudessa osoitteessa Korkeavuorenkadulla hakemassa Rovaniemeläisen ex-nyrkkeilijän PEKKA JAATISEN uuden kirjan TORPEDON joka vie mut nyrkkeilymaailmaan romaanin keinoin. On siis selvää että kiinnostaa minua.
PEKKA JAATINEN on ollut myös erittäin ahkera kirjoittaja ja on kirjoittanut jo suuren määrän sotakirjoja Lapin sodan historiaa valoittaen. AMIN ASIKAISESTA hienon elämänkertakirjan. Ja nyt mennään taas kehiin fiktiivisesti, mutta eiköhän sieltä löydy todellisia fiiliksiä kehäelämästä kiristettyjen köysien maailmassa.
Ja sitten haluan kertoa vielä yhdestä uudesta kirjasta, joka on vielä ilmestymistä vailla kauppojen hyllylle, mutta on tulossa ihan parin-kolmen viikon sisällä. Se vie minut vihreän veran kentille ympäri Suomen ja valoittaa jalkapallo MAESTROJA vuosilta 1960-1989. Sen on kirjoittanut suuri jalkapallosuosikkini ja ystäväni ATIK ISMAIL. Tulen saamaan kirjan  ATIK ISMAILIN jalkapallokirjan julkistamistilaisuusdessa, ja se on tietysti Stadionilla, missä olen nähnyt ATIKIN monia hienoja ja upeita pelejä maaleineen. Tämä on futiskulttuuri teko ATIK ISMAILILTA.
Tämä oli nyt tälläinen pieni kirjallisuus katsaus minulta näin viikon alkuun ja haluan onnitella ja kiittää teitä ystävät, SEPPO, PEKKA ja ATIK huomaavaisuudesta, jolla olette minua huomioinneet uusilla kirjoilla ja monilla hyvillä ajatuksilla. Ystävyys, ehkäpä voisimme, sen myös liittää sinne ELÄMÄN LÄHTEESEEN on suuri. Voikaa KIRJAILIJAT hyvin ja vielä kerran KIITOKSIA!



tiistai 10. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Boxing & Boxer

                                                                                                              
HYVÄÄ HUOMENTA. Eilen aloitin taas aamun treenaten ja kun katsoin blogijuttuani 10.9.2014 ei päivä tästä ollu paljon muuttunut. Kuvaa katsoessa äijä vähän taas vanhentunut, mutta vielä kuitenkin mukana TUNTUMAN SÄILYTTÄMISESSÄ 12 erän aamutreenissä. Siitä voi tuntea kyllä kiitollisuutta.  Viisi vuotta sitten oltiin JUHO HAAPOJAN kanssa Ekbergillä kahvittelemassa, mutta eilen ESA HEINOSEN kanssa kuukausilounaallamme BURGERILLA täällä Espoossa, joten laihtuminen edelleen vaikeata, sillä nämä GLAMOURIN ja DOLCE VITA elämän parissa viettävien ystävien kansssa joutuu liian usein herkkupöytien äärelle. En tietenkään voi olla siitä pahoillani.
ESA HEINONEN ja minä yhdellä KUUKAUSILOUNAALLAMME

10.9.2014 kirjoitettua.....
Tänään päivä alkoi taas, voin sanoa, tuttuun tapaan aamupäivätreenillä Tuulimäen uudella Boxingsalilla! Vielä sen remontti on vähän kesken, mutta kunnon säkkitreenin pystyy siellä kyllä treenaamaan.

Ja iltapäivällä olikin sitten suuri ilo tavata taas YLIHÄRMÄSTÄ kotoisin oleva mestarinyrkkeilijä (oikealla kuvassa) "Härmän Häjy" JUHO HAAPOJAN kanssa legendaarisella cafe Ekbergillä, jossa söimme salaatin ja vähän Ekberg-herkkua jälkiruoaksi kahvin kanssa. Toivottavasti tämä herkuttelu ei luo lisäpaineita 20.9 Hartwall Areenalla olevaan ammattinyrkkeilyiltaan painon nousun muodossa. JUHOHAN on pudottanut aikaisemmasta sarjastaan yhden sarjan alemmaksi ja on hoikistunut ja komistunut vain entisestään. Kyllä on komia ja miellyttävä kaveri tämä JUHO HAAPOJA!

maanantai 9. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Maanantai Kahvittelupäivä!




Hyvää viikonalkua taas teille kaikille kahdelle blogini lukijalle, Viikonloppu on ollut taas suorataan herkullinen, enkä puhu painosta mitään, enkä siitä mistä löytyisi KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN TIE, ei se ainakaan täällä Espoossa ole? Niin tänään on taas ME KAHVITELLAAN kahvittelupäivä cafe TORPANRANNASSA. Ei ole taas aavistustakaan keitä sinne olisi tulossa ja olisiko vielä mahdollista istua terassilla? Tosin aamu TV:ssä kyllä kerrottiin että helteitä on tulossa tällä viikolla? Yksi asia joka tulee mieleen tästä päivästä, jos hän olisi vielä elossa, olisi äitini syntymäpäivä tänään.  Näillä ajatuksilla avataan taas uusi viikko ja näyttää siltä että tämä viikko onkin hyvin vilkas, tapahtumia ja buffetpöytiä...Huolestuttavaa....






                                  VIELÄKÖ TÄNÄÄN ON TERASSIPÄIVÄ?

9.9.2014 kirjoitettua.....
Hieno viikonloppu takana. Aurinkoa, pyöräilyä ja kävelyä merenrannoilla. Vierailuja buffet päytien äärellä. Nyt on aika karistaa tämä viikonloppu ja seuraavien päivien aikana myös tämän viikonlopun aikana kertyneet kilot pois. Tunnen tulleiden kilojen painon henkisesti harteillani. Tunnen olevani heikko. Annoin jälleen periksi houkutuksille. Maistuvalle elämälle. Joskus todellakin lause ELÄMÄ ON MAGEETA pitää todellakin paikkansa! Olen hukannut täysin sen KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tieni. Olen alkanut epäilemään,, ettei se löydy täältä Espoosta ja Stadista ollenkaan. Sillä menet minne vain niin herkulliset terassit, ruokapaikat ja hauskat ystävät houkuttelevat niihin tutustumaan ja maistelemaan näitä kerta toisensa jälkeen. Tänään on taas KAHVITTELUPÄIVÄ cafe Kappelissa! Olen päättänyt jälleen kävellä kahvittelun jälkeen rantoja pitkin Kamppiin ja suoraan bussilla sitten kotiin Espooseen. Mutta, minua pelottaa, että joku näistä glamourin ja Dolce Vita elämää viettävistä ystävistä yrittää houkutella minua jälleen jonkun buffetpöydän äärelle. Minä en todellakaan voi tehdä sitä nyt. moneen päivään vaan mun on löydettävä se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIENI!

  Elämä TUKHOLMASSAKIN näyttää vaaralliselta. Seurassani Taxineuvos PERTTI PAJUNEN

lauantai 7. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: R.I.P SEPPO PORVALI KIRJAILIJA

R.I.P. SEPPO PORVALI! En olisi uskonut että 20.9.2016 kirjoittamani kirjoitus jäisi viimeiseksi yhteydekseni SEPPOON. Sain tänään hänen pojaltaan suru-uutisen SEPON poismenosta. olen joutunut jo vuosia jättämään hyvästit niin monelle ystävälle, nyrkkeilykaverille ja kuitenkin tämä aina yllättää, muistuttaa elämän katoavaisuudesta. Haluan tänään muistaa SEPPOA kirjoituksella 20.9.2016.....

Tämä tarina täytyy aloittaa vähän niinkuin toisesta päästä, ei alusta, ajasta jolloin tutustuimme SEPPO PORVALIN kanssa.  SEPPO PORVALI tänä päivänä arvostettu sotakirjojen tekijä, jolle myös urheilun ja viihteenkin tähdet ovat olleet kirjan aiheena. Hän on kirjoittanut, minun muistikuvani mukaan jo yli 30 teosta. Hän asuu nykyään ja on asunut jo vuosikymmeniä, hitto...oliko Thaimaa tai jossakin siellä päin. Mutta se juttu tässä tarinassa on se, että vaikka SEPPO PORVALI asuu maailman toisella puolella, posti luukusta putoaa aina hänen uusin teoksensa!

Tänään postiluukusta putosi hänen viimeinen teoksensa LEGIOONALAINEN PETERS. On uskomatonta miten vuosikymmeniä (60-luvulla) sitten alkanut nyrkkeily-ystävyys on edelleen voimassa. Menen pikkuhiljaa siihen alkuun, kun SEPPO oli nuori poikanen ja minä jo huomattavasti vanhempi, vaikkakin äsken katsoin, että hän on syntynyt 1950 ja minä 1947, joten ei meillä kuitenkaan ollut niin suurta ikäeroa, olin vain ehtinyt nyrkkeilemään usempia vuosia, ennenkuin SEPPO tuli mukaan. Isäni valmensi häntä ja hän oli todella innostunut lajista. Aloimme sparrailemaan harjoituksissa ja SEPPO oli vankka jässikkä ja sisukas. Vuodet menivät, SEPOSTA tuli toimittaja, nyrkkeilyharrastus kuitenkin jatkui ja minä olin jo ammattilainen ja aloin kesäisin kiertämään tanssilavoja nykkeilynäytöksien kanssa. SEPOSTA tuli mun toinen vastustaja, toinen oli JUHANI PÖLLÄNEN. Ehkä SEPONKIN kanssa ehdimme ainakin parikymmentä keikkaa ympäri Suomea tekemään ja kymmeniä eriä keskenämme matsaten. Reissut olivat SEPON kanssa aina mukavia. Tarinoita riitti, hän oli tarinankertoja ja vitseistä ei ollut tulla loppua vuorokaudenkaan aikana, jolloin olimme maantiellä palaamassa kohti stadia. SEPPO on kirjoittanut minustakin aikoinaan paljon juttuja "haastatteluja" ja kaikki ei aina ollut ihan miellyttäviä mun kannalta, mutta olemme ne sopineet kyllä keskenämme ja ystävyytemme on säilynyt. OK. se on aina suurta!
Tässä vähän esimerkkiä mainoksista ja paikoista missä SEPON kanssa nyrkkeiltiin. Paikkoja oli ihan tosissaan ympäri Suomen. Ja vaikka mitä sattui reissuillamme.                                                            



























Tässä kuva muistaakseni LOHJAN Suurlavalta, jossa SEPPO oli hurjalla tuulella ja yritti pommittaa mua oikein tosissaan taas kerran. Muistan, että lavalla oli niin hurja tunnelma, ettei CAROLA joka oli siellä laulamassa uskaltanut mennä lavalle, vaan oli lähes paniikissa ja sanoi, "en varmaan mene tonne lavalle, noi ihmisethän on ihan hulluina, ne tappaa mut", joten jouduimme CAROLAA lepyttämään ja sanomaan, ettei hänellä ole mitään hätää, me ollaan täällä kyllä valmiina auttamaan, jos jotain hätää tulee. Niinpä CAROLA veti hienon keikan taattuun tyyliinsä silloisella LOHJAN Suurlavalla.
Sitten tämä tarina vaatii vielä yhden kuvan, KIITOS SEPPO, ystävyydestä, huomaavaisuudesta, siitä, että pidät linkin yllä, minäkään en ole unohtanut niitä aikoja, elämä on mennyt hurjaa vauhtia, me nuoret pojat ollaan vanhoja äijiä, paljon on tapahtunut vuosikymmenien aikana kummallekkin, mutta sinä olet ja sinusta tuli, niinkuin silloin vuosikymmeniä sitten haaveilit, KIRJAILIJA, skol sille ja kaikkea hyvää SEPPO. Kiitos myös iskuista, vasemmasta koukusta, nyt luulen että otan sinut myös KEHÄKULMAANI (Facebookissa)

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: HEI ME KAHVITELLAAN


Niin syyskuu on taas alkanut, mutta kahvittelu HEI ME KAHVITELLAAN jengin kanssa jatkuu, niin kuin on kohdallani jatkunut jo 60-luvusta alkaen. Olen kahvitellut monissa stadin kahviloissa. Suosikki kahviloita on ollut paljon. Nyt suosikkina on cafe Torpanranta Munkkinimen rannassa. Huikea sijainti merenrannalla vanhan legendaarisen KALASTAJATORPAN läheisyydessä. Täälläkin olen käynnyt jo silloin kun se avattiin joskus -80 luvulla. Viime maanantaina oli vielä aivan ihana auringonpaiste ja terassilla oli upeata kahvitella. Tosiasia on kuitenkin että syyskuu on vaihtunut ja syksy tekee tuloaan. Se täytyy vaan kestää ja löytää aurinkoisuus sieltä mielestä. No tämän HEI ME KAHVITELLAAN jengin kanssa se ei maanantaisin ole vaikeata. Tässä alla kuva aurinkoisesta HEI ME KAHVITELLAAN jengistä cafe Torpanrannan terasilla. Kuvat on ottanut tietysti Kuvakirjataiteilija ja Rock and Roll kuvaaja MASA von ELM!






4.9.2013 kirjoitettua.....
Iltapäivä on mennyt parvekkeella nauttien ihanan lämpimästä auringonpaisteesta. Linnut ovat visertäneet puissa kuin konsanaan kesäpäivänä.Viikon aloitin maanantaina aamupäivällä cafe Kappelissa syyskauden kahvitteluavauksen merkeissä. Jengiä oli mukavasti paikalla syksyn ensimmäisessä kahvittelussa, joka jatkuu nyt joka maanantai kello 10.30-12.30 välisenä aikana vanhassa, tyylikkäässä sekä historiallisessa cafe Kappelin tiloissa. Laitankin tähän blogiani elävöittämään muutaman kuvan viime maanantain kahvittelusta.

         Taiteilija OMPPU OMENAMÄKI tyylikkäänä niinkuin aina saapumassa kahvittelemaan.

Ensin jotkut luulivat että myös CLIFF RICHARD on tulossa kahvittelemaan, kunnes huomasivat rumpali JUHA SAUNAMÄEN olevan siinä ja muistuttavan kovasti CLIFF RICHARDIA.

Kaverukset vuosikymmenien takaa painijamestari PEKKA HJELT ja ex-boxarit UFFE FJÄDER ja ERKKI KOSKINEN. Nyt kahtena aamupäivänä olen käynnyt Tuulimäen Boxingsalilla treenaamassa ja se on edelleen suuri nautinto. Ai että tuo aurinko paistoikin lämpimästi koko iltapäivän. Ihan hikipisarat kohosivat otsalle. Vielä pieni herkku hetki aurinkonamia. Huomenna onkin jälleen kuukausilounas ESA HEINOSEN kanssa. Kuukausi on mennyt taas vilauksessa. Taidamme käydä hiukan etukäteisarvioita Stadionillamme pelattavasta MM-karsinta futispelistä SUOMI vs ESPANJA, jota olemme ESAN kanssa myös menossa katsomaan. Onpa makeeta nähdä kerrankin paikanpäällä Espanjan kuuluja pelimiehiä. Pidän kuitenkin peukkuja Suomen Maajoukkueelle onnistumisen puolesta ja että Suomi-futis menestyisi, vaikka nyt taitaa vastus olla kyllä liian kova.

                                            ESA HEINONEN ja minä cafe Mellstenin terasilla

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

HARRIN TAPAHTUMAT: Syyskuun eka päivä!


Syyskuun eka päivä. Tarkoittaako se että syksy on tullut? No ainakin ilma on edelleen aurinkoinen ja lämmin. Aamiainen parvekkeella on maistunut katsellen lumoavaa luontonäkymää. Syyskausi on alkanut kyllä jo Tuulimäen Boxinsalilla ja ikäni unohtaen aloitin liian kovalla tahdilla ja sain, vaikka kuulostaa mahdottomalta tässä iässä "penikka taudin" vasempaan pohkeeseen ja missasin viime viikon treenit. Nyt tänään on tarkoitus palata ruotuun takaisin. MIRA POTKONEN voitti toisen Euroopan Mestaruuden naisten nyrkkeilyssä peräjälkeen. On todella UPEETA! Onnittelut siitä MIRA POTKOSELLE! Huomenna kahvitellaan taas cafe Torpanrannassa jengin kanssa.

1.9.2013 kirjoitettua....
Syyskuu ja mitä, vettä tulee kuin saavista, poissa on kesäinen ja aurinkoinen päivä. Mutta haitanneeko tuo. Kesä on ollut loistava ja aurinkoinen. Tänään aloitin syyskuun Tuulimäen boxingsalilla aamutreenillä kello 9.00 ja huomasin olevani nuorin treenaaja salilla. Tosin olin myös ainoa. Treeni tuntui kuitenkin loistavalta. Olen selvästi edelleen elämässä mukana eikä MARTTI HUHTAMÄEN kirjan MARA PUHUU OMIAAN väite kuolemastani ainakaan vielä ole ajankohtainen.
Treenin jälkeen kävin vielä kahvilla cafe Mellstenin terassilla, katselin myrskyävää merta, sadetta, istuessani katoksen alla. Ei tuntunut enään terassikeliltä. Niinpä tuntuukin varsin ajankohtaiselta aloittaa KAHVITTELUT huomenna sisällä viihtyisässä cafe KAPPELISSA sisätiloissa.