sunnuntai 17. lokakuuta 2021

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/73

YRJÖ PIITULAINEN OTTELEMAAN PARIISIIN Täytyy kai minunkin muistella hiukan Monsieur BRETONNELLIA tässä, ennen kuin isäni matkustaa takaisin Ranskaan ja Pariisiin ottelumatkalleen. Sattui nimittäin tosi hauska juttu, jonka BERTIL KNUTSSON kertoi meille tullessamme ensimmäiseen ammattilaisotteluuni Tukholmaan vuonna 1966. Hän oli soittanut ranskalaiselle suurmanagerille JEAN BRETONNELLILLE kysyäkseen vastustajaa ensimmäiseen ammattilaisotteluun tulevalle suomalaiselle. BRETONNEL oli kysynyt suomalaisen nimeä ja kuultuaan, PIITULAINEN, oli parahtanut: "Ei voi olla totta, hänhän on jo vanha ukko", jolloin BERTIL oli nauranut ja vastannut "HARRI PIITULAINEN, YRJÖN poika", Sen kuultuaan oli JEAN BRETONNEL sanonut tulevansa myös itse Tukholmaan ja haluavansa nähdä YRJÖN-pojan sekä tietenkin tavata myös YRJÖ pitkästä aikaa. Jälleen kerran hieno linkki isäni ja mun nyrkkeilyuran kohdatessa jotenkin toisiaan. Tapaaminen kuuluisan managerin kanssa oli tietysti liikuttavan lämmin ja sykähdyttävä. Hän ylisti isääni loistavaksi nyrkkeilijäksi ja sanoi odottavansa mielenkiinnolla otteluiltaa nähdäkseen minut kehässä. Hän sanoi tuoneensa mukanaan lahjakkaan myös nuoren tummaihoisen nyrkkeilijän PIERRE THOMIASIN testaamaan taitoni. Illan ottelustani en todellakaan kerro tässä, mutta sen verran kerron, että Monsieur BRETONNEL, joka vastustajani kehäkulmassa oli tätä avustamassa, oli lähetellyt lentosuukkoja isälleni ottelun aikana onnistuessani väistöissäni ja iskuissani. Jälleen kohtasivat siinä kymmenien vuosien aikajaksot taas toisensa. Vielä seitsemänkymmenluvun alussa olin muuttamassa Pariisiin. Olin enää lentolippuja vailla. Olimme sopineet liittymisestäni JEAN BRETONNELLIN nyrkkeilytalliin, jossa nyrkkeilisi myös sarjani Euroopan mestari ROGER ZAMI ja BRETONNEL kirjeessään suunnitteli että nyrkkeilisimme ZAMIN kanssa samoissa kilpailuissa muutaman kerran ja sitten hän voisi järjestää välillemme EM-ottelun, niin titteli pysyisi joka tapauksessa tallilla. Suuria suunnitelmia silloin, mutta ne jäivät käyttämättä, tuli muita suunnitelmia ja asioita elämässä. Joten tästä onkin luonnollista palata isäni toiseen Pariisin matkaan ja otteluun, joka olisi 31.10.1949 Pariisin kuuluisassa PALAIS des SPORT   nimisessä urheiluhallissa.


15.10.1949 isäni oli perillä Villa d`Ayrayssa, joka on vajaan 20 minuutin päästä Pariisista. Hyvin rauhallista, aivan kuin maalla. Pikimusta amerikkalainen JIMMY SWAN asuu ja harjoittelee täällä yhdessä kansamme. Hauska välisarjan vekkuli ottelee Euroopassa pari-kolme kuukautta. Tänään minä allekirjoitin JEAN BRETONNELLIN kanssa sopimuksen vuodeksi. Hän on tästedes managerini. Luonnollisesti varasin itselleni kuitenkin vapaat kädet Skandinavian suhteen. Muutamaa päivää ennen otteluaan pyydettiin YKÄÄ laulamaan radioon pari laulua ja säestämään niitä kitarallaan. Miehemme kävi studiossa, ja niin ranskalaiset saivat pienen erikoispalan kuunnellessaan laulavaa suomalaista nyrkkeilijää. 31.10.1949 oli kuitenkin laulut laulettu ja oli ottelupäivä 16 000:n  yleisön edessä PALAIS des SPORTIN kirkkaasti valaistussa kehässä. Vastustajana oli EMMANUEL "TITI"  CLAVEL.






Ilta olikin hyvin erikoinen, sillä juuri Azorien lento onnettomuudessa kuollut Ranskan nyrkkeilyn suuri tähti, keskisarjan maailmanmestari MARCEL CERDANIN muistotilaisuus pidettiin PALAIS des SPORTIN kehässä, jota yksi ainoa kehään suunnattu valokeila valaisi. Kuusi entistä maailmanmestaria osallistui yksinkertaiseen ja vaikuttavaan muistojuhlaan. Entiset maailmanmestarit asettuivat rintamaan kehään, jättäen väliinsä sijan vainajaa varten. 16 000 katsojan seisoessa kyynelehtivinä pidettiin hiljainen hetki MARCEL CERDANIN muistolle hetken päättyessä orkesterin soittamaan Marseljeesiin. Illan toisessa pääottelussa suomalaisen YRJÖ PIITULAISEN ja ranskalaisen EMMANUEL CLAVELIN välinen ottelu jäi ratkaisematta. PIITULAINEN ei tuntenut ranskalaisten uutta ottelusääntöä, jonka mukaan maahan lyöty nyrkkeilijä ei saa jatkaa ottelua, ennen kuin tuomari on laskenut kahdeksaan. PIITULAINEN johti pisteillä yhdeksänteen erään saakka, mutta kymmenennessä hänet lyötiin lattiaan kolme kertaa. Kahdella ensimmäisellä kerralla hän yritti jatkaa otteluaan liian nopeasti, mistä johtui, että hänen ja kehätuomarin välillä syntyi ylimääräinen käsikähmä, mutta kolmannella kerralla tuomarin onnistui saada hänet ymmärtämään, mistä on kysymys. CLAVELLIN nyrkkeily ottelun loppuvaiheissa katsottiin kuitenkin pisteiltään niin paljon paremmaksi, että koko ottelu julistettiin ratkaisemattomaksi. Tähän otteluun valmistautumisesta kertoili isäni minulle, vaihtaneensa kotonaan kaikki ovenkahvat vasemmalla kädellä avattaviksi ja aina kun hän otti jonkun esineen esimerkiksi kaapista, hän otti sen vasemmalla kädellä, nostaen oikean käden suojaamaan leukaansa, koska hän jo etukäteen tiesi "TITI" CLAVELLIN vaarallisesta oikeasta suorasta ja hänelle oli sanottu, jos pystyt välttämään sen, voitat ottelun. Kun yhdeksän erää oli mennyt ja isäni johti ottelua, hän ajatteli, että nyt hän näyttää kuinka suomalainen nyrkkeilijä hyökkää ja silloin ensimmäisen kerran unohti suojauksensa, tuloksena CLAVELLIN vaarallisen oikean räjähtävä isku leukaperiin ja tuttavuuden tekeminen kanveesin kanssa kolmasti. Tästä toisesta jutusta en ole varma, oliko se ollut äitiäni varten, täytyisi kai kysyä LEKKERILTÄ, LEO LJUNBERG, joka oli kuulemma paikalla silloin, kun kolme päivää oli kulunut ottelusta, hän yhtä äkkiä hotellihuoneessa tajusi: "Hei LEKKERI, me ollaan Pariisissa" ja oli sitten soittanut kotiinkin. Näin olin kuullut tämän jutun. Illan toisessa pääottelussa kohtasi isäni tuttu vastustaja GILBERT STOCK Keskisarjan Euroopan mestarin TIBERIO MITRIN, jolle kuitenkin hävisi pistein. Näin oli Pariisin matka ja isäni 27. ammattilaisottelu saatu päätökseen ja edessä uusi ottelu kolmenviikon päästä, mutta nyt jälleen Kööpenhaminassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti