MUTTA EI KAHTA ILMAN KOLMATTA Lannistumatta edellisistä illoista päätti isäni järjestää 3.9.1950 Helsingin Messuhallissa vielä ammattinyrkkeilyillan, jossa hän myös itse nyrkkeilisi, kun joutuu näköjään sen joka tapauksessa tekemään. Tyylikäs mainos kertoi: AMMATTINYRKKEILYN HUIPPUJA SUURMAAILMAN TYYLIIN. ELIS ASK - GERARD LAURENT, Ranska YRJÖ PIITULAINEN - GINO MENOZZI, Italia, SULO GUSTAFSSON . EINO SALO, LEO LJUNBERG - ERKKI PIISPA. Mutta huolet eivät promoottorilta loppuneet, lehtien kysellessä: KUKA USKOO PIITULAISEN VOITTOON? Jaksaako yleisö kolmea iltaa? Uusi riita nyrkkiasiassa - amatööriotteluja uhkaa tappio! Sittenkinkö nyrkkiriita? Tänään aamulla kajahteli kumman kuuluisia tarinoita nyrkkeilyrintamalla. Amatöörit ovat synkistyneet. Vaikuttaa että heidän suunnittelemansa ilta, vastustajinaan itäisen naapurimme hirmuyksikkö, on hiukkasen ruvennut horjumaan. Syykö? PIITULAINEN on onnistunut loistavasti omien lippujensa ennakkomyynnissä. Nyt ovat amatöörit joutuneet vaikeaan välikäteen: hellittääkö suomalainen nyrkkeilyväki kukkaronsa nauhoja kolmena peräkkäisenä päivänä? Mutta vailla huolia ei ole PIITULAINENKAAN. Nyt on ERKKI PIISPA rikkonut kätensä niin pahasti, ettei sunnuntaisesta ottelusta tule mitään. Mistä mies tilalle? PIITULAINEN on kääntynyt ranskalaisten ja englantilaisten managereiden puoleen, mutta toistaiseksi saanut epäävän vastauksen. Ovat pelänneet omia holhokkejaan, koska vastustajana on juuri Ranskassa hyvän nimen saanut "Lekkeri" LJUNBERG. Valmis mies olisi PIITULAISELLA Ruotsissa. Hän on eräs loistavimpia amatöörejä ja harkitsee nyt siirtymistä ammattilaiseksi. Sopimus on PIITULAISEN puolelta selvä. Paperitkin on kirjoitettu. Mutta siitä puuttuu kuitenkin tämän ruotsalaisen nimi. Toivotaan, että allekirjoitus tulee. Kyllä silloin näkisimme tosi ottelun. ELIS ASK on hoitanut valmistautumisensa hyvin. Kellon tarkkuudella on hän elänyt viimeiset kuukaudet. Paino on pudonnut niin paljon, että ensi sunnuntainen vastustaja onkin jo höyhensarjan miehiä. Harjoitteluissa olen havainnut, että ASKIN nopeuskin on kehittynyt vanhan hyvän ajan malliin. Jos poika on saanut itseensä tarpeeksi iskukestävyyttä, tulee voitto. Mutta voi, jos kerrankin suojaus pettää, kyllä silloin on mettiäissurina lähellä. Mutta kuka uskoo PIITULAISEN voittoon? Taitaa se joukko olla aika pieni. Italian tyrmääjä MENOZZI on sellainen tuulimyllypoika, ettei kehässä ole ennen nähty. Kuusi ensimmäistä erää on yhtämittaista vauhtia. Ei hetkeksikään hän anna vastustajalleen rauhaa - mutta jos PIITULAINEN jaksaa tanssia nämä kuusi ensimmäistä erää, silloin voi sävelkin muuttua. Mutta kaikkihan on suurimmalta osiltaan - jos....
PIITULAINEN VOITTI PISTEILLÄ MENOZZIN JA SAI 4500 KATSOJAA Yrjö Piitulaisen ammattilaiskilpailut saivat 4500 ihmisen katsojakunnassa verraten hyvän kannatuksen. Varsin harvoin on onnistuttu saamaan niin hyviä ulkomaisia nyrkkeilijöitä kuin tällä kerralla ja kotimaisetkin ottelut menivät täydestä mukiin. Ammattinyrkkeily lienee saanut eilisen johdosta joukon uusia kannattajia. Eri asia sitten on, missä määrin ilta kannattaisi itselleen
järjestäjälle, joka ilmoitti, että hänen on saatava katsomoon juuri mainittu 4500, että ilta kannattaisi. Ihmeellistä kylläkään yleisö ei sanonut äänekkäämpää vastalausetta, vaikka SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu ilmoitettiin ratkaisemattomaksi. Onhan ilmoitettu, että uusien kansainvälisten sääntöjen mukaan tasapeli on hyvin vaikea nyrkkeillä, koska tuomareiden piste-erojen. on oltava mahdollisimman pieni. Todellakin SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu oli tasaväkistä luokkaa ja niin ollen tasapeli hyväksyttävä. Alkuottelussa LEO LJUNBERG ja VILLE SALMINEN ottelivat verraten vauhdikkaasti neljä erää, kunnes SALMISEN molemmat silmäkulmat aukesivat ja hänen itsensä ehdottama luovutus hyväksyttiin. PIITULAISELLA VAIKEAA! Kohta toisena suoritettiin ottelu YRJÖ PIITULAISEN ja italialaisen GINO MENOZZIN välillä. Jo alusta pitäen saattoi huomata, että italialainen tulisi jäämään alakynteen, ellei hänen joku kovista lyönneistään pystyisi nukuttamaan illan promoottoria. Italialainen oli erittäin vaikeasti otettava vastustaja, joka sitoi yhtenään lähiottelussa. PIITULAINEN tuntui jo muutamaan otteeseen suuttuvankin, kun ei saanut iskua. Täydet kymmenen erää kuitenkin kuluivat ja PIITULAINEN julistettiin ylivoimaiseksi pistevoittajaksi. Tästä illasta muodostuikin isäni viimeinen ottelu ammattilaisena ja hän ripusti hanskansa naulaan 32:n ammattilaisottelunsa jälkeen, mutta vielä 1952 oltuaan STEPA SUVION kanssa valmentamassa Ruotsin nyrkkeilyn olympiajoukkuetta ja toimiessaan myös harjoitusvastustajana pojille Ruotsissa, kosiskeli EDVIN AHLQVIST vielä isääni takaisin nyrkkeilykehään, mutta tämä ei jaksanut enää innostua ajatuksesta. Nyrkkeily ei kuitenkaan koskaan jäänyt pois hänen elämästään, sillä myöhemmin hän toimi 6 vuotta Viipurin Nyrkkeilijöiden puheenjohtajana sekä veti samalla seuran harjoituksia ja sitten tulikin vielä mun nyrkkeily 10 vuotta. Vielä senkin jälkeen hän veti monta vuotta Helsingin Nyrkkeilyseuran harjoituksia, joten kyllä nyrkkeilyä on tässä perheessä riittänyt. Ja kun minäkin vedin 20 vuotta kuntonyrkkeilyä 10 vuoden aktiiviuran jälkeen tunsin jatkavani isäni viitoittamaa tietä lajin parissa perintönä.....
Kun nyt olen käynyt lävitse tämän isäni hienon, on pakko sanoa, loistavan nyrkkeilyuran ja on annettava tunnustus, isäni oli kyllä meidän perheemme mestari selvästi, mutta minulle se, että kun olin lukenut näistä otteluista ja kuullut isäni tarinoita niistä, oli minullakin mahdollisuus yrittää näitä samoja asioita. Tiesin jo aloittaessani, että rima on todella korkealla. Kuitenkin linkit niin monta kertaa kohtasivat toisensa, että se välillä tuntui kuin unelta, sadulta, joka kuitenkin oli tapahtunut. Kun ILMO LOUNASHEIMO arvosteli minua, ihan lempeäsi kyllä, eikä ensimmäistä kertaa, kirjoittaessani NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani, (olin tehnyt sen käsikirjoituksen jo 1978, joka julkaistiin sitten 2001), etten esitellyt siinä isääni kunnolla, toivon nyt tämän korvaavan sen ja haluan vielä loppusanoina lausua, olen kiitollinen ja onnellinen, olen saanut olla mukana nyrkkeilyssä, kokea voittoja ja tappioita, saanut tutustua nyrkkeilyn kautta, niin moniin ihmisiin nyrkkeily -ja muustakin maailmasta ja siitä olen myös kiitollinen - ETTÄ TUNNEN MYÖS NÄIN TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ. Harri Piitulainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti