Ja niinpä me miehet ryhdyime valmistautumaan otteluun, jossa kohtaisin jo moneen kertaan tarjotun Italian mestarin BRUNO MELISSANON ammattinyrkkeilyillassa, joka olisi viimeinen laatuaan Ruotsissa, sillä sen illan jälkeen ammattilaisnyrkkeily olisi laitonta väkivaltaa, josta joutuisi vankilaan.
Nyt kuitenkin tapeltaisiin vielä laillisesti ja maksusta. Viimeinen ammattilaisilta Göteborgissa oli tietysti haikea meille kaikille entisille ja nykyisille nyrkkeilijöille, Minunkin kohdallani tämä sattui pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä juuri kun olin tässä vaiheessa uraani, jossa pystyin nyrkkeilemään Euroopan huippunyrkkeiljöiden kanssa, mutten kuitenkaan ollut vielä valmis kaikkein kovimpia vastaan, menetin tavallaan työpaikkani, jossa minua oli koko ajan viety eteenpäin rakentavasti, tarkoituksena järjestää minulle mahdollisuus siihen Euroopan mestaruuteen. Mutta nyt tuntuivat hyvät suunnitelmat valuvan hiekkaan. Nyrkkeilin kuitenkin 30.12.1969 Italian mestaria vastaan tasapelin lyöden heti ensimmäisessä erässä BRUNO MELISSANON istumaan hetkeksi kanveesille luvunottoon. Tällä kertaa oli tasapeli minusta ja lehdistöstäkin riittämätön, sillä voitin kahdeksasta erästä ainakin viisi, joten olisin kyllä voiton ansainnut. Mutta en välittänyt siitä niinkään tänään, sillä tunsin kärsineeni paljon suuremman tappion, ammattinyrkkeilykiellon astuessa voimaan. Kyyneleet silmissä hyvästelimme BERTIL KNUTSSONIN kanssa. Oli vaikea puhua mitään ja tästä päivästä menikin seitsemän vuotta ennen kuin taas tapasimme BERTILIN kanssa, siitä tapaamisesta kerroin jo edellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti