lauantai 16. kesäkuuta 2018

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: SITTENKIN PIKAINEN PALUU KEHÄHOMMIIN


JORMA WENESKOSKI ilmoitti seuraavien kilpailujen olevan 24.2.1969 Helsingissä Messuhallissa, joten harjoituksetkin alkoivat taas vanhalla rytmillä. Aamulla lenkillä ja illalla salille sparraten itseäni ottelukuntoon.
Kaikki maistuikin nyt oikein hyvälle ja sitten vielä Helsingin Sanomat julkaisi uutisen, jonka mukaan olin noussut The Ringin Euroopan listan Euroopan mestarin 10. haastajaksi. Näin täyttyi yksi haaveistani: olla kymmenen parhaan ammattilaisen joukossa sarjassani. Harjoitukset ja salainen seurusteluni ANITA HIRVOSEN kanssa jatkuivat päivittäin. Messuhalliin vastustajakseni oli jälleen sovittu kohuttu musta LEX HUNTER. Valmistauduin korjaamaan turhat puheet peruutuksestani edellisellä kerralla, mutta nytkään tämä kohuottelu ei valitettavasti toteutunut, sillä nyr oli LEX HUNTERIN vuoro peruuttaa. Tilalle olisi tulossa ranskalainen BERNARD MARTIN.
Harjoitukset kovenivat taas kovenemistaan päivämäärän 24.2. lähestyessä.  Ruotsista BERTIL KNUTSSON tarjosi otteluja 16.3 Malmössä tanskalaista PREBEN RASMUSSENIA vastaan, joka oli silloin seitsemäntenä Euroopan listoilla, ja Tukholmassa 25.4 Italian mestaria BRUNO MELISSANOA vastaan, joten otteluja tuntui nyt olevan kovasti tiedossa.


24.2 aamulla tapahtui punnitus Hotelli Olympiassa missä vaa`alla totesin vastustajani poikkeuksellisesti minua pitemmäksi kaveriksi. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun kohtaisin itseäni pitemmän vastustajan ammattilaisena. Illalla Messuhallin pukuhuoneessa odottelin vuoroani jonkin verran hermostuneempana kuin tavallisesti, sillä epäonnistuminen kaikkien edellisten kirjoitusten jälkeen olisi ollut kuin kuittaus niiden paikkansapitävyydestä ja se ei tuntunut kovinkaan miellyttävältä ajatukselta. Oli kuin moni ystäväni olisi arvannut epävarmuuteni, sillä Messuhallin pukuhuoneeseen tuli useita sähkeitä, joissa toivoteltiin onnea ja menestystä kamppailulle. Myös BERTIL KNUTSSONILTA tuli sähke: "Onnea Harri, pidä titteli! (obesegrad - voittamaton)".


Näissä tunnelmissa nousin jälleen kerran Messuhallin kehään 5500 ihmisen osallistuessa siihen kannustus- ja pilkkahuutoineen, joten jäi kyllä taas kerran epäselväksi, olinko suosiossa vai en. Mutta sillä ei kai ollut niin väliä, sillä todellinen vastustajani oli vastapäisessä kulmassa ja sielussani pelko epäonnistumisesta, joka olisi voitettava. BERNARD MARTIN, Ranska - HARRI PIITULAINEN,Suomi -ottelu 8 erää ja selostus suoraan Helsingin Sanomista:
"Harri Piitulainen toinen ottelu Suomessa ammattilaisena oli esityksenä hieno ja vakuuttava. Jo ensimmäisessä erässä Harri naputteli Ranskan BERNARD MARTININ nenän verille nopeilla vasemman käden lyönneillään. MARTIN oli hitaampi ja suoraviivaisempi...Kolmas erä oli edeltäjiään parempi. MARTIN pahoin veressä Piitulaisen tehokkaiden nyrkkien alla. Neljännessä erässä Piitulaisen salaman nopea vasen-oikea yhdistelmä pudotti MARTININ istumaan luvunottoon.
Viidennestä erästä lähtien ottelun taisteluhenki ja luonne koventuivat entisestään. MARTIN kesti hyvin iskuja, tuli taukoamatta päälle ja löi railakkaasti. Piitulainen vaikutti yllättävän väsähtäneeltä ja tarjosi liikaa naamaansa lyönneille. MARTIN käyttikin tilaisuutta hyväkseen ja sai erän menemään tasoihin. Seitsemännessä suomalainen oli eniten vaikeauksissa. MARTIN eteni varmasti ja löi sisukkaasti. Erä menikin ranskalaiselle. Viimeinen kolmeminuuttinen oli illan paras yleisön raivotessa suosiotaan. Piitulainen löi taukoamatta ja lujaa molemmin käsin. MARTIN yritti lähikamppailussa käyttää koukkuja ja ahdistella suomalaista köysiin. Tämä liukui kuitenkin alta pois ja löi taas. Välillä miehet olivat päät vastakkain yrittäen takoa vartalokoukkuja. Hieno erä kruunasi Piitulaisen selvän pistevoiton..."
Näin Hesari, mutta kun on monta miestä, niin on monta mieltä. Päivän Sanomat otsikoiden "Selkäsaunojen selkäsauna" näki ottelun näin: "Elämänsä selkäsaunan sitä vastoin sai ranskalainen BERNARD MARTIN, joka kohtasi Harri Piitulaisen. Täydelliseltä tyrmäykseltä ranskalainen säästyi vain sen takia, että Piitulaisella ei - ikävä kyllä - ole riittävästi iskuvoimaa tämänlaisen teon aikaansaamiseen. Jo ensimmäisessä erässä VESTION vaatettama Piitulainen hallitsi tilanteet, sillä hänen vastustajansa, joka painoi 63,6 kg. osoittautui varsin hitaaksi, vaikka löikin ihmeen hyvin - ei kyennyt useinkaan suojaamaan. Toinen erä meni varsin tasaisissa merkeissä, joskin kolmannessa erässä suomalaisen ylivoimaisempi nyrkkeilytaito pääsi näkyviin ja hän hallitsi tilanteet. Joskin unohti usein suojauksensa. Viidennessä erässä MARTIN oli täysin poissa pelistä ja kaiken järjen mukaan olisi ottelu pitänyt keskeyttää Piitulaisen hyväksi. Mutta yllättäen MARTIN kuitenkin piristyi ja tämä erä olikin varsin tasainen kummankin iskiessä varsin hanakasti toisiaan ilman suurempaa suojausta. Iskut olivat tässä erässä varsin virheellisiä ja varsinkin Piitulainen syyllistyi sisäkämmenlyonteihin. Seitsemännessä erässä kumpikin otteli hitaammalla vauhdilla jättäen ratkaisun 8. erän varaan. Viimeisessä erässä Piitulainen yritti erittäin hanakasti tyrmätä vastustajansa, mutta ranskalainen onnistui kuitenkin suojautumaan sisukkaasti ja hymyili tyytyväisenä, kun ottelu päättyi. Tuloksena oli MARTINILLE raskas selkäsauna ja Piitulaiselle ylivoimainen pistevoitto. Kokonaisuudessaan ei ottelu ollut mitenkään erinomaista mainosta ammattinyrkkeilylle, sillä BERNARD oli liian useassa erässä Piitulaisen iskusäkkinä ja vain se, ettei Harrin iskuissa ollut riittävää voimaa, pelasti ranskalaisen tyrmäykseltä".
JOMI LIMMONEN sitä vastoin kirjoitti Suomen Sosialidemokraatissa: "Illan paras nyrkkeilijä oli Harri Piitulainen, joka nyrkkeili juuri sellaista ammattinyrkkeilyä, jota suuri yleisö kaipaa. Harrin vasen iski tarkasti, muutama hieno huiputus ja viimeisen erän ankara taisto valloittivat piippuhyllyt lopullisesti..." Näin vaihtelevat mielipiteet yhdestä ottelusta lähes laidasta laitaan. Ja homma jatkuu... Pari päivää ottelun jälkeen julkaisi Ilta-Sanomat koko sivullaan uutisen "Harri Piitulainen pääottelijaksi Malmöön, mikäli SAN kumoaa ottelukiellon". Tuntui hyvälle, että otteluja oli kovasti tiedossa ja ensimmäinen 16.3. Malmössä tanskalaista PREBEN RASMUSSENIA vastaa. Mutta iloni oli ennenaikainen, sillä SAN ja JORMA WENESKOSKI pitivät huolta, etten saisi otella ennen kuin olisin otellut toisen kotimaisen otteluni, joka edellä olevassa rangaistuksessa oli määrätty. No, ei se onneksi koko maailmaa ollut. Ehtiihän sitä vielä, ajattelin tietenkin vähän harmissani ja jatkoin harjoituksiani päivittäin ollakseni valmis, kun tulisi taas nyrkkeilyn aika. Samalla kävimme elokuvissa ja vietimme salaisia iltoja ANITA HIRVOSEN kanssa, vain parin ihmisen toistaiseksi tietäessä seurustelustamme.                          

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti