perjantai 5. huhtikuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hyvää huomenta te kaksi blogini lukijaa. Niin, 2013 kuulin varmuudella, että teitä olisi neljä, nyt en ole kuullut kuin yhdestä, olen tainnut jääde todellakin sen oven ulkopuolelle, mitä 2013 joku lukijani kirjoitti minulle. Samaa on ollut myös kevät päivät tällä viikolla ja hetket Mellstenin Paratiisirannan terasilla suorastaan huikeita! Sitten se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni? Onhan sitä kuljettu kohtuullisesti TUNTUMAA SÄILYTTÄEN, mutta sekin on nyt kyllä jäämässä hiukan aurinkoisten päivien varjoo, sillä taidan käydä Tuulimäen Boxingsalilla vain sateisina ja pilvisinä päivinä.  Tää on vähän sellainen PÄIVÄNSÄDE ja MENNINKÄINEN juttu! Pohdin myös 2013 noiden nuorien boksareiden tulevaisuutta ja nyt EDIS TATLI on nousemassa MADISON SQUARE GARDENIN kehään NEW YORKISSA 20. HUHTIKUUTA joka on todella SUPER tilaisuus hänelle. Hasste on kova ja vaativa, mutta peukut on pystyssä ja hengessä olen EDIS TATLIN KEHÄKULMASSA!
Nyt "kirjoitetaan" EDIS TATLI historiaa, kun tuossa kuvassa siinä vieressä ollaan TARMO UUSIVIRRAN kirjan julkkareissa, ehkäpä vielä jossakin vaiheessa olen EDIKSESTÄ kertovan kirjan julkkareissa? Sitä historiaa tehdään vielä, vaikka ainesta löytyisi jo nytkin! Niin täytyy mun hiukan kuitenkin vielä mainita siitä painonhallinnasta, joka on ollut jo monen kymmenen vuoden projektini se on HALLINNASSA ja käynnissä, vain ystävieni GLAMOUR elämä ja vieraillut buffetpöydissä haittaavat sitä. En pysty kaikista kieltäytymään, tulee vaan mieleen vieläkin KAIKUWAARAN 25-vuotis PARTY viime viikoloppuna, siitä joutuu vieläkin selviytymään, jotta hankittu kilo olisi poissa...no sehän on sitä PAINONHALLINTAA!!!

6.4.2013 kirjoitettua....
Hyvää huomenta te neljä blogini lukijaa. Joo, teitä on jo varmuudella neljä, näin on minulle kerrottu. Sehän on ihan makeeta ja juuri eilen yksi lukijoistani sanoi "Hei Harri, miksi ei sinusta ole kuulunut mitään maanantain jälkeen, vai jäitkö oven ulkopuolelle siitä kevät ovesta ulos astuttuasi"? No täytyy kyllä todeta, että tämä viikko meni taas vilauksessa ja kevätpäivät ovat olleet huikeita, vaikkei lämpöasteet kovin korkealle vielä ole nousseetkaan. Mutta ollaan pienen jengin kanssa kyllä keskipäivän aikaan istuttu cafe Mellstenin terassilla kahvikupposten kanssa, naama aurinkoon päin, cafeen huovat jalkojen päällä, toppatakit vielä päällä, että tarkenee. Mutta hetken on lämpö kasvoilla jo antanut vinkkiä mitä tuleman pitää. Vähän vielä malttia, niin eiköhän se kevään lämpö hulvahda päälle ja kiedo kevät syleilyynsä! Ja sitten se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tien kulkeminen? Mitä siitä nyt sitten sanoisi? Onhan sitä kuljettu, ainakin kohtuullisesti tällä viikolla. Tuulimäessä tullut käytyä treenaamassa ja hmmm, parissa buffetpöydässäkin vierailtua, enkä uskalla syyttää ystäviäni siitä, kun vielä tarjosivat niin maukkaat vierailut herkkumaailmaan eikä minulla ollut voimaa ja rohkeutta kieltäytyä siitä. Olen kuitenkin saannut taas kilon pois ja enään yksi kilo, niin olen taas samassa painossa kuin 1.1 vuoden alkaessa! Sehän olisi jo ihan hyvin. Voisin silloin ainakin sanoa, että en ole lihonnut vaan pitänyt painoni hallinassa! Painonhallinta olisi siis vahva puoleni! Eilen vierailin Kaivopuiston rannassa cafe Carusellissa ja tapasin Seinäjoelta ja Ylihärmästä kotoisin olevan tämän päivän nyrkkeilytähden JUHO HAAPOJAN. Olen nähnyt muutaman hänen matsinsa ja tavannut noin pikapikaa kehän äärellä. Olen vahvasti pitänyt hänestä. Nyrkkeilijänä hän on taistelija kehässä. Hän on alemman raskaansarjan huippunyrkkeilijä, joka muutama kuukausi sitten otteli kovan 12 erän ottelun Euroopan Mestaruudesta erittäin hyvän, mestaruutta hallitsevan Puolalaisen kanssa Saksassa ja on otellut 24 ottelua häviämättä niistä kuin kolme. Kehän ulkopuolella hän on huippusympaattinen, miellyttävä ja todella jalat maassa oleva kaveri. Siksi olikin miellyttävää ja todella hienoa, kun saatoimme istua hetken ihan face to face keskenämme. Vaihtaa hiukan kokemuksiamme nyrkkeilystä ja tuntea kuinka tämä laji ja BOXING kokemus tekee meistä "veljiä" ja nyrkkeilykavereita. Jos mun nyrkkeilyura aikoinaan oli kohtisuoraa ja nopeasti kohti ammattilaisuraa, on JUHON ura ollut hiukan vaikeamman alun jälkeen kovaa taistelua ja tinkimätöntä treenaamista, kovaa tahtoa tehdä itsestään MESTARINYRKKEILIJÄ, sitä ei voi kuin ihailla. On suuri nautinto saada tutustua näihin tämän päivän tähtinyrkkeilijöihin. Kuulla heidän fiiliksistään. Heidän tiestään tässä kiristettyjen köysien maailmassa. Ja kuinka upeaa on havaita heidän fiksuutensa, miellyttävyytensä. Olen ihastellut AMIN ASIKAISEN uraa, hänen super sympaattista luonnettaan ja herrasmiehen käytöstään. EDIS TATLI on selvästi kiehtova persoona ja loistava nyrkkeilijä. Emme ole vielä hänen kanssaan kunnolla tutustuneet. NIKO JOKINEN myös kova taistelija ja hyvä nyrkkeilijä kehässä. Hänet olen tavannut enemmän ja useammin nyrkkeilykehien äärellä vuosien aikana, mutta emme istuneet vielä kunnolla face to face. ROBERT HELENIUSTA en ole myöskään kunnolla tavannut, mutta seuraan mielenkiinnolla ja parasta mahdollista toivoen myös hänen uraansa. BOXING siis on edelleen ja on ollut sitä mulle koko mun ikäni suuri juttu. Sitä ei voi tajuta oikeastaan kukaan, sitä itse kokenut kovin helposti, sitä kunnioitusta toista kehä GLADIAATTORIA kohtaan, joka on valmis astumaan sinne kirkkaasti valaistuun kehään kohtaamaan toinen huippuunsa trimattu taistelija silmästä silmään. Jotenkin olen ollut aina hyvin ylpeä ja hyvin otettu siitä, että olen saannut tutustua niin valtavaankin määrään, niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiinkin FIGHTEREIHIN ja MESTAREIHIN. Upeisiin nyrkkeilijöihin ja ihmisiin. He ovat mulle muistojeni kautta rakkaita ja suuria. Heistä olen kirjoittanut kirjassani, täällä blogissani, heistä on minulla kuvia kehässä ja kehän ulkopuolella. Ja nämä nyrkkeilyfiilikset tuntuvat vain pysyvän yllä ja huomaan seuraavani näiden uusien nyrkkeilytähtien edesottamuksia, toivovani heille hyvää elämää ja menestystä niin nyrkkeilykehissä kuin sen ulkopuolellakin, siitäkin huolimatta, että nyrkkeily on lajina niin kova ja armoton. Toivottavasti heidän NYRKKEILIJÄN UNELMANSA
toteutuu!
                         

keskiviikko 3. huhtikuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Tänään aamupäivällä istuin Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin terassilla. Aurinko paistoi, meri kimalteli edessäni. Tuuli oli vielä hiukan kolea. Kevään lämpö vielä odotuttaa. Mutta kuitenkin KEVÄT ON ALKANUT! Tuttuja kavereita tupsahtaa paikalle maistelemaan ensimmäisiä hetkiä terasilla.Tämä on niin tuttua monen kymmenen vuoden ajalta, mutta aina yhtä kiehtovaa.Mieli on täynnä odotusta lämpenevistä päivistä. Kevät ja Kesä edessä! Oikeastaan voisin avata Mellstenin Paratiisirannan terassi-ja rantaelämän 2019 tänään ja toivottaa vierailijat tervetulleeksi vierailemaan ainutlaatuiseen rantamiljööseen tänne Espoon Haukilahden rannalle. Onhan täällä käynny ystäviä ja kavereita näiden kymmenien vuosisin aikana vaikka ketä. Nyt on valitettavasti ja surukseni monia täällä kanssani hauskoja hetkiä viettäneitä taivaallisille rannoille siirtyneitä. Yksi sellainen on esimerkiksi ILMO LOUNASHEIMO jota tahdon kuvalla täältä muistaa ja samalla ymmärtää tätä elämän kulkua. Aikansa kutakin, sanotaan. Kavereita on paljon ja ehkä jonakin päivänä törmään kuviin Mellsteni Paratiisirannasta jonkun jo poismenneen ystäväni kanssa ja saatan ottaa vielä mukaan päivääni Mellstenin Paratiisirannassa!
   TERVETULOA siis Kevääseen & Kesään 2019 Mellstenin Paratiisiranalla. Jos me tavataan täällä,     otetaan SELFFIE siitä päivästä ja hetkestä ja taltioidaan tänne!!!

Enpä olisi uskonut että seuraava kuva jonka taltioin tänne Mellstenin Paratiisiranta juttuun olisi Ex-Euroopan Mestarin OLLI MÄEN vierailu ja kahvittelu 2017 kesällä tapaamassa minua. OLLI MÄKI nukkui pois 6.4.2019 Lauantaina. R.I.P. OLLI MÄKI Nyrkkeilykaverini ja ystävä. Tämä oli viimeinen kohtaamisemme, mutta se on mieleenpainuva!


maanantai 1. huhtikuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Avataanko ovi kevääseen...mielenkiintoinen kysymys? Mellstenin Paratiisiranta ja rantaelämä lähestyy, kahvittelu tänään kavereiden kanssa cafe Torpanrannassa. Askeettisuuden ja Kurinalaisuudentie hakusessa. Treenit Tuulimäen Boxingsalilla jatkuu, sillä edelleen nuo glamourin ja säihkeen keskellä elävät ystäväni saavat minut välillä repsahtamaan "ikuisesta" laihdutuskuuristani, niinkuin nyt viimeksi viikonloppuna MAKKARA PARTYSSA, josta tuloksena oli kilon painonnousu  Pyöräilykausi alkaa huhtikuussa ja kävelyt MILON kanssa ja terassikahvit kuuluvat arkipäivään...niinpä ei muutoksia arkipäivään ja yksinkertaiseen elämääni....


AVATAANKO OVI AUKI KEVÄÄSEEN? Niin, sitä mietiskelin viisi vuotta sitten ja monikaan asia ei ole siitä muuttunut. Olen vanhentunut viisi vuotta, pääsiäisherkkuja taas syöty, Mellstenin Paratiisirannassa käyty, ja ne kilot, ikuinen ongelma, vaikkei ihan niinkuin viisi vuotta sitten. Hallinnantasoni on parantunut, ei enään ihan yhtä monta possumunkkia cafe Mellstenissä kuin aikaisemmin! Tavoite on sama kuin viisi vuotta sitten, laihtua huhtikuun aikana 1 kilo, sehän olsi jo suuri ilo! Treenaaminen Tuulimäen Boxingsalilla jatkuu, kävelyt täällä Mellstenin rannoilla ja pyöräilykausi, se käynnistyy heti kun lumet ja lämpötila nousee +10 asteeseen! Tänään pidetään COFFEETIME kavereiden kanssa cafe Torpanrannassa ja sitä sitten jatketaan viikottain ja odotetaaan ilmojen lämpenemistä, kevät aurinkoa ja terasille siirtymistä sisätiloista! Joten toivotan kaikille kahdelle blogini lukijalle HYVÄÄ ja HAUSKAA HUHTIKUUTTA....
ISO D eli DANNY kahvittelemassa cafe Torpanrannassa ja edelleen iskussa, niinkuin kuvasta näkyy!

1.4.2013
Hip hei hurraa! Huhtikuun eka päivä! Vihdoinkin voi sanoa, talvi on taas ohitse. Alkaa olla viimeisiä kuvia missä taustalla näkyy vielä näin paljon lunta ja merenjää on lumivalkoinen. Niinkuin on ollut nyt Pääsiäisen aikana, kun olen päivittäin käynnyt kävelemässä Mellstenin Paratiisirannan edustalla jäätä pitkin kävelylenkkejä, ennen cafe Mellstenin terassille siirtymistäni päivän kahvi ja aurinkosessioon. Tämä mennyt maaliskuuhan meni taas vilauksessa. Jopa niin nopeasti, etten ehtinyt lihoa kuin pari kiloa. Ja ihan tosissaan, ei mikään aprillipila. Olen ollut saamattomampi kuin koskaan laihdutuskuurini suhteen. Kaikki tavoitteeni siitä ovat kaatuneet buffetpöytien kiehtoviin ja herkullisiin kattauksiin. On tietysti väärin syyttää siitä ystäviäni, mutta jos menisin yksin syömään, menisin syömään salaattiannoksen ja jälkiruoaksi ottaisin vain kupin kahvia mustana. No onneksi nyt on uusi kuukausi. Olen päättäväisyyttä täynnä. Pääsiäisherkut on kaikki syöty. Joten salaatiannokset, yksinäiset hetket Tuulimäen salilla lisääntyvät, kävelylenkit autioilla rannoilla lisääntyvät. Suljen puhelimen, pidän nettiyhteydet minimi määrässä, vain kaloritaulukkoja tutkien. Edessä on siis astuminen kevään ovesta ulos, kulkeminen ASKEETTISUUDEN ja KURINLAISUUDEN TIETÄ Mellstenin Paratiisirantaan. Vaikka tapaisinkin siellä ystäviäni, ilmoitan jo nyt kieltäytyväni niistä jumalattoman herkullisista possumunkeista, joita aina kahvin kanssa syömme. Älkää houkutelko minua herkuttelemaan! Cafe Mellstenistä tulee siis LAIHDUTUSKLINIKKANI!!! En tietystikään kieltäydy kommunikoimasta teidän ja niiden ystävien kanssa, jotka sinne nyt sattuvat tulemaan huhtikuun aikana, mutta älkää tarjotko possumunkkeja! Pääsiäisen aikana tapasin siellä paljon kavereita. Yksi sellainen oli taas rundilta palannut rokkari JYRKI69, joka taitaa olla taas viikon Suomessa ja sitten neljän maanosan keikat taas odottavat. Boxingtreeneihin ei taideta keretä tällä kertaa? Tässä kuvassa siis JYRKI69 on täydellisessä Rock and Roll iskussa ja lähdössä taas rundille bändinsä THE 69 EYS kanssa. Minulla sen sijaan on edessä kulkeminen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIETÄNI kohti Mellsteni Paratiisirantaan, elämää cafe Mellstenin terassilla ilman herkkuja ja TAVOITTEENA huhtikuun aikana laihtua KILO ei siis lihoa....huh, huh....kovat ajat edessä....astuessani nyt ulos ovesta kevääseen ja kohti MEREN RANTAA!!!

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Eilen oli Makkara & Rock and Roll Party Vuosaaren Venekerholla jossa juuri 25 vuotis kiertueelta palannut KAIKUWAARA yhtye oli kutsunut läheisensä, kaverinsa ja myös purjehtijaväkeä juhlimaan menetyksellistä 25 vuotis kiertuettaan!  Ilta oli rokkaava, hieno ja hauska! Kiitokset siitä isännille ja emännille. Ilta huipentui tietysti muutaman tunnin KAIKUWAARAN 25 vuotisen uran dokumentin ohella musiikilliseen iloitteluun kaikkine musiikkilajeineen. TOM BACCASIN ja bändin GRAZY oli yksi kohokohta, Rock and Rollia saimme tietty myös. Ilta oli siis todella hauska ja maistuva, joka tuhosi viimeisen kuukauden laihdutuskuurini ja kilon nousu eilisestä on tosiasia, joka vie mut taas todellisuuteen. Rock and Roll elämällä on hintansa! No ei auta. Tänään on taas suoritettettava katumusharjoitus Tuulimäen Boxingsalilla!

ANDY KUKKONEN, JUHA SAUNAMÄKI ja minä etualalla parin makkaran jälkeen iloisissa Rock and Roll tunnelmissa, takana Suomen Eversti Parkerina tunnettu PERTTI PAJUNEN tarkkaillee tilannetta! Tuo Rock and Roll elämä on aina hiukan "vaarallista" mutta kylläkin maistuvaa, tulipa vaan mieleen kun katsoin mitä 31.3.2014 tapahtui....No huomenna kahvitellaan kuitenkin taas cafe TORPANRANNASSA...nähdään siellä....Rock and Roll....


31.3.2914 kirjoitettua
Viikko alkoi taas kahvittelulla KAHVI KAVEREIDEN kanssa viehättävässä ja kulttuuripitoisessa cafe KAPPELISSA! Jengiä oli taas runsaasti paikalla, iloisina, positiivisina sekä tulevaisuutta pelkäämättöminä! Siis rohkeata porukkaa!
Kahvittelun jälkeen lähdimme kävelemään Rock and Roll kitaristin ERKKI SUTELAN kanssa Kaivopuiston rantoja pitkin Hietalahteen ja siellä Hietalahden hallissa Roslundin ruokamestassa syömään EKIN tarjoamat erittäin maistuvat WORKING CLASS HERO hampurilaiset. Uskallanko suositella niitä?
Ja tässä sitten Rock and Roll kitaristi ERKKI SUTELA itse WORKING CLASS HERO hampurilaisen ääressä!
 Voiko ihminen enään näyttää onnellisemmalta ja tyytyväisemmältä?
ERKKI SUTELA valmiina aloittamaan kulinaristisen hampurilais-matkan!
Mainittakoon että ERKKI SUTELA on yksi Suomen johtavia hampurilaisasiantuntijoita laajan maailman hampurialispaikkojen tuntemukseksen vuoksi.
Jännitinkin tänään aivan sikana, minkälaisen arvosanan tämän päivän WORKING CLASS HERO hampurilainen saa? Ehdotinhan itsekin paikkaa  suosittelun mukaan. Jään odottamaan hampurilaisaiantuntijan ERKKI SUTELAN lausuntoa asiasta....OLIKO ROCK AND ROLL???

perjantai 29. maaliskuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta


Eilen oltiin tuon kuuluisan Kuvakirjataiteilijan ja Rock and Roll kuvaajan MASA von ELMIN kanssa Helsingin Kulttuuritalolla kuuntelemassa kitarabändejä, niin englannista kuin yhtä suomalaista jo legendaarista THE FIRST bändiä! Tuossa Masa von Elmin ja mun välissä onkin elohopeamainen, superiloinen FIRSTIN rumpali ja laulusolisti SUNTSI JÄRVINEN. Hänen rock and roll historiansa on vertaansa vailla niinkuin hänen tulkintansa GOOD GOLLY MISS MOLLY tulkintansa, mitä en saannut eilen kuulla, mutta sen esitti  jo legendaarinen englantilainen THE SWINGING BLUE JEANS bändi ja tarjoili kunnon Rock and Roll session muutenkin! Sitten sattui yksi hassu tapaus taas. Juuri muutama päivä sitten kerroin paluustani, tai ainakin yrityksestä palata takaisin blogijuttujeni pariin, Tietenkään siinä ei ole mitään ihmeellistä, olenhan tehnyt niin jo monta kertaa lähes parinkymmenen vuoden aikana, Nää jututhan ei kerro myöskään mitään suuria tarinoita mun elämästä, vaan siitä yksinkertaisuudesta missä elän, ja pienestä elämän polustani jota kuljen. Tosin ystäväni, jotka elävät menestyksellistä elämää, elävät glamourin ja säihkeen keskellä tekevät elämästänikin suurta ja mielenkiintoista! Eilen jokatapauksessa sattui hauska juttu, kun istuimme MASA von ELMIN kanssa väliajalla kahvion yhden pöydän äärellä, tuli pariskunta päydän äärelle ja ja miellyttävä herrasmies tervehti minua ja sanoi, MOI, MINÄ OLEN SE TOINEN BLOGISI LUKIJA....olen aina epäillyt ettei näitä mun juttuja lue kuitenkaan kukaan, tai korkentaa kaksi, mitä olen kuitenkin epäillyt...no 2014 sain siitä yllättävän vahvistuksen, että lukijoita on varmuudella ainakin yksi...herrasmies ja Rock and Roll mies Munkkiniemestä....no en kysynyt lukeeko hän edelleen, minullahan on ollut paussikin menossa...no tässä alla kuitenkin juttu 8.6.2014 kirjoitettu...oli hauska tavata taas LENNART! PS. Ihan vain INFONA tässä samalla cafe TORPANRANNASSA kahvitelaaan MAANANTAISIN "jengin" kanssa 10-12,,,tervetuloa mukaan!

8.6.2014 kirjoitettua
Toisista sanotaan,, että ovat sunnuntailapsia. Joskus tuntuu että minäkin voisin kuulua siihen ryhmään. Ainoa on vaan se, etten tiedä onko sunnuntailapsi positiivinen tai negatiivinen ilmaisu. Ehkä kesänlapsi sopii vielä paremmin mulle. Olenhan syntynyt 30 päivä toukokuuta suoraan kesää viettämään! Oli miten oli. Aloitin kuitenkin tämän sunnuntain aamulla kello 6.00 meidän partsilla. Olin keittänyt kahvit (pannullisen), tehnyt voileipiä, laittanut mansikoita ja kirsikoita lautaselle ja magno tuoremehua lasillisen vielä mukaan. Kuuntelin lintujen sirkutusta ja katselin hiukan huolissani taivaalle, sillä näytti ettei olisi tulossa ollenkaan aurinkoinen päivä. Kolmen tunnin jälkeen lähdin pyöräilemään Tapiolaan ja sieltä sitten Mellstenin Paratiisirantaan, jossa muutamia  kavereita jo olikin. Tänään on siis satanut, paistanut aurinko vuoronperään. Iltapäivällä sitten ajoimmekin MURUNI kanssa cafe Torpanrantaan
sen kauniille ja merenläheiselle terassille kahvittelemaan. Saimmekin pöydän aivan merenpuoleisesta laidasta. MURU haki latet ja aurinko paistoi aivan ihanasti ja tunsin olevani aika lähellä sitä sunnuntailapsen imagoa! Mutta sitten tapahtui jotakin ihmeellistä. Joillekkin se on arkipäivää ja heille se tapahtuu lähes päivittäin. Minulle se oli harvinaista. Suorastaan ensikertaista! Niin haluatte varmaan tietää mistä puhun? No niinpä menenkin asiaan. Tehän tiedätte, että nää blogit ja bloggaajat ovat kova juttu meillä ja maailmalla. Toiset bloggaajat saavat jopa sponssoreita, kun kehuvat paikallisia ravitsemusliikkeitä ja kahviloita, niinkuin minä nyt esimerkiksi mainitsen tässä tämän, aivan ihanan cafe Torpanrannan terassin. Minäkin olen joskus maininnut, että minullakin on pari lukijaa, jotka seuraavat näitä mun blogitarinoita ja juttuja. Mutta en ole oikein uskonut tosissani, että näin olisi?  Mutta nyt, kohdalleni pysähtyy, siinä ohi kävelemässä ollut pariskunta ja mies katsoo minua. Hän on nuorekas herrasmies, sympaattiselta vaikuttava, ehkä jopa Munkkiniemen älymystöä ja kysyy minulta, oletko sinä Harri Piitulainen? Tunnustan olevani. Jolloin hän sanoo haluavansa kiittää minua hauskoista blogijutuistani, jotka ovat usein saanneet hänet hyvälle tuulelle töissä niitä lukiessaan. VAU, olen kirjoittanut näitä blogitarinoitani jo 2000 luvun alusta saakka ja nyt kuulen ensimmäisen kerran, että joku niitä todella lukee! Uskomatonta. Ja juuri pari päivää sitten päätin taas aloittaa blogin pitämisen pienen paussin jälkeen ja varoitin, että elän vain yksinkertaista elämää, enkä arvannut, että tällä yksinkertaisella elämälläni olisi todella joku seuraajakin ja se, että saisin jonkun hyvälle tuulelle ja nauttimaan tästä, on jopa enemmän, kuin olen uskaltanut toivoa. Ihanaa tämä yksinkertainen elämä. Sen kunniaksi ajettiin vielä Mellstenin Paratiisirantaan syömään ITALIA pizza MURUNI kanssa ja hieman siellä ihmettelin, kun paikalliset purjehtijat pitivät kuivaharjoittelua rannalla. No hyvä olla varovainen ennenkuin menee veteen saakka!

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Aina välillä kun katson mitä olen kirjoittanut mutama vuosi sitten, niinkuin nyt 17.3.2011, niin huomaan toistavani itseäni ja asioita, mikä todistaa kirjaimmellisesti että elän yksinkertaista elämää,  joka on ollut aina tavoitteeni. RONI KASPI joka on valitettavasti poismennyt on jäännyt kuitenkin mieleeni ja muistoihini hienoista ja hauskoista hetkistä! Tuulimäen Boxingsalilla käyn edelleen ja mietin nyt jälleen treenipävien soveltamista kevätpäivien ja auringonpaisteen mukaan, aurinkoisena päivinä kävelyä merenrantoja pitkin ja pilvisinä päivinäTuulimäen salilla BOXINGIA!
KAHVITTELUTKIN kavereiden kanssa ovat jatkuneet, joten huomenna kahvitellaan cafe Torpanrannassa. ELVISTÄKIN ollaan ESA MALMIN alias MASA von ELMIN kanssa käyty katsomassa, nyt tosin jo kolmea!
Ja voin kyllä siteerata tuota 2011 kirjoittamaani KYLLÄ TÄÄ KEVÄT ON IHMEELLISTÄ AIKAA ETTEN SANOISI TAIKAA!!!




17.3.2011 kirjoitettua....
Olen nyt ihan hylännyt nyrkkeilyn. Tuskin muistan koko lajia. On nimittäin jo kolmas päivä, kun en ole treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla. Sen sijaan olen tehnyt kävelylenkkejä pitkin rantoja Matinkylästä Tapiolaan. Eilen tapasinkin Tapiolaan saapuessani RONI KASPIN, ystäväni vuosikymmenien takaa ja pidimme lounastunnin yhdessä tarinoiden ja muistellen tapahtumia ja ihmisiä aikojen takaa sekä peilailimme tätä päivää ja elämäämme nyt! Siitä tuli mieleeni että RONI KASPIN hauis oli loistavan jäntevässä kunnossa, vaikka hän täyttää seuraavaksi 70 vuotta! Suora ihailuni RONI! Eilen kävin kyllä illalla pitämässä treenit JYRKI69:lle ja pidin kovemmat treenit hänelle, ehkä huonon omatuntoni vuoksi, oman harjoitteluni unohtaneena. Tai ei oikeastaan unohtaneena vaan tietoisena päätöksenä. Aurinkoisena päivänä teen kävelylenkin pitkin merenrantoja ja pilvisinä päivinä laskeudun muutaman kymmenen metriä maan alle Tuulimäen boxingsalille nyrkkeilytreenien pariin! Elän nyt siis elämää kuin PÄIVÄNSÄDE ja MENNINKÄINEN, tiedättehän laulun? Nämä kaksi eivät voi kohdata toisiaan samana päivänä, vaikka kuinka rakastaisivat toisiaan! Näin se siis menee nyt, tämän kevään ja kesän ajan. Elän täysin luonnon saneleman rytmin mukaan. Olen todellakin luonnonlapsi tai siis oikeastaan luonnon eläkeläinen. Huomenna taas aamupäivällä kahvitellaan cafe Kappelissa ja illalla menen Helsingin Jäähalliin MARKKU LINDSTRÖMIN vieraana katsomaan HIFK-JOKERIT ensimmäistä pudotuspeliä. Sunnuntaina sitten kultturin pariin juuri Afrikasta leijonanmetsästyksestä kotiutuneen ESA MALMIN kanssa Helsingin Kulttuuritalolle, katsomaan ELVISTÄ, eikä vain yhtä vaan kahta ELVISTÄ! Kyllä tää kevät on ihmeellistä aikaa, etten sanoisi taikaa! TOMMI LÄNTISEN laulu KEVÄT ja MINÄ soi mielessäni........niin minä kävelen kohti merenrantaa.....taas kuljetaan valoon päin.....minä ja kevät....pimeys ohi....taas kuljetaan valoon päin....ja enköhän minä palaa tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI taas jonakin aurinkoisena päivänä!

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta


Näin tässä eilen huippuhienon jutun BOXINGISTA ja EDIS TATLISTA. Hän on saannut huippuottelun New Yorkiin Madison Square Gardeniin! Olen jo muutaman vuoden ajan silloin tällöin kirjoittanut EDIKSESTÄ. Hän on hieno ja hyvä nyrkkeilijä. Sympaattinen ja tyylikäs kehän ulkopuolella. Ja koko Suomihan seurasi hänen TANSSII TÄHTIEN KANSSA menestystään TV:ssä! Ottelu New Yorkissa tulee olemaan haastava, mutta voiton tullessa, mahdollisuudet Maailman Mestaruusotteluun ja suuriin palkkioihin ovat mahdolliset! Peukut pystyyn ja ollaan EDIS TATLIN KEHÄKULMASSA HENGESSÄ!

Viimeksi tavattiin TAREN kirjajulkkareissa! Hyviä harjoitusfiiliksiä ja ONNISTUNUTTA MATKAA EDIS!












Tässä vähän vanhaakin juttua vuodelta 2018....
Eilen aloitin jo vähän varkain BOXING treenikauteni 2018! Se on ties kuinka mones kymmenes kohdallani. Tämä on lähinnä vitsi, sillä minähän oon jo vanha äijä. Mutta yksi juttu mikä on kuitenkin säilynyt vuosikymmeniä on rakkaus nyrkkeilyyn. Pidän siis tuntumaa yllä kevyillä treeneilläni Tuulimäen boxingsalilla muutaman kerran viikossa. Tästä ei enempää, mutta olen seurannut nyrkkeilyä kaikki vuosikymmenet, ystävystynyt uusien meidän tähtinyrkkeilijöiden kanssa ja käynnyt katsomassa heidän matsejaan ringsidella ja jopa kahvilla joidenkin kanssa ja kuullut tarinoita heidän tiestään kiristettyjen köysien ja kirkkaiden valojen loisteessa Olen kärsinyt heidän tappioistaan niin kehässä kuin sen ulkopuolella. Sillä en soisi kenenkään kärsivän tappioita ei kehässä eikä elämässä. Olen joutunut jättämään hyvästit jo monelle ihailemalleni kehäsankarille, mutta ovat jäänneet kyllä mieleeni ja tunteisiini elämään.

Nyt eilen katsoin TV:stä, poikkeuksellisti en ollut paikalla, EDIS TATLIN hienon ja loistavan EM-ottelu revassin Francesco Pateraa vastaan 12 erän ottelussa. Heidän edellisessä ottelussaan EDIS hävisi EM-tittelinsä yllättäen. Nyt EDIS oli isäntä kehässä koko 12 erän ajan esittäen hienoa ja kypsää nyrkkeilyä. Oli nopeutta, taitoa ja kovuutta! Sitä oli hienoa katsoa. Olen tavannut pari kolme kertaa tämän nuoren miehen ja hän on todellaa sympaattinen, kohtelias ja tyylikäs. On kiva iloita hänen voitostaan ja menestyksestään ottelussaan ONNITTELUT ja toivotan menestystä edelleen tulevissa koitoksissa, oli ne sitten EM tai MM kehissä ja hyvää ja onnellista elämää! BOXING IS MY LIFE on sitä minullekin edelleen mielessäni!