HARRIN KEHÄKULMASTA: Uusi Vuosi 2025 & Uudenvuoden lupaukset?

Niinpä Joulu 2024 on ohitse ja on aika valmistautua uuden vuoden vaihtumiseen ja toivottaa vuosi 2025 tervetulleeksi!

No joo, siis taas on kohta vuosi vaihtumassa. Tulossa on Vuosi 2025. Onpa vuosia sieltä vuodesta 1947 alkaen mennyt jo paljon? Uudenvuoden lupaukset olisi taas tehtävä? En tehnyt niitä ihan 1947 alkaen, mutta aika pian sen jälkeen kuitenkin opin, että sellaisia on tehtävä ja tinaa valettava, josta sitten tulkittiin erillaisia asioira. No sitä ei kai tehdä enään. Tai en tiedä sitäkään varmuudella. Ehkä on jotain virtuaalista tinanvalantaa? Ja silloin tehtiin myös uudenvuoden lupauksia, hartaasti ja huolella.. Nythän ei ole enään paljon lupauksia tehtävänä  ja ne kymmenien vuosien aikana tehdytkin ovat jäänneet unholaan ja todennäköisesti pitämättä. Tää on tälläinen vanha perinne josta nuoremmat eivät ehkä ole kuulleetkaan. Tässä alla on kuitenkin jonkinlaista tarinaa vielä mun tavasta tehdä uudenvuoden lupauksia. Ei mitään järisyttävää,.... lukekaapa siitä ja jos saatte virikkeitä Uudenvuoden 2025 lupauksille, nin toivotan ONNELLISTA ja MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA mikä oli myös tapana silloin aikoinaan toivottaa, nyt sitä toivotenaan jollakin ulkomaan kielellä enimmäkseen esimerkiksi  HAPPY NEW YEAR !!!

Tässä joitakin vanhempia kirjoituksia...1.1.2022....HYVÄÄ UUTTA  VUOTTA! Taas kerran olen saanut mahdollisuuden siirtyä uuteen vuoteen. Ja edelleen se on mielenkiintoista ja uteliaisuus valtaa mielen: MITÄ VUOSI TUO TULLESSAAN? Päivä on alkanut pienellä aamukävelyllä tyttären dogin MILON kanssa, kun tytär oli vastaanottamassa Uutta Vuotta pohjoisessa Suomessa ja MILO otti vastaan vuoden meidän kanssamme. Se mikä aina kuuluu Uuteen Vuoteen on ne uudenvuoden lupaukset. No, ne olen kyllä taas laatinut, mutta niistä olen jo aikaisemminkin  kirjoittanut, joten jos jaksat lukea niin tervetuloa vuoteen 2021.....

kirjoitettu 2021....

Ollaan siirrytty UUTEEN VUOTEEN 2021! Se tuntuu kyllä aika huimalta 1947 syntyneelle! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA teille kaikille, olikohan se nyt kolmelle blogini lukijalle?  

          

 

Kirjoittamani myötäilee kyllä hyvin tätäkin päivää ja ajatuksiani. Olen tietysti taas hiton paljon vanhempi, mutta yhä KIITOLLINEN ELÄMÄLLE ja ELÄMÄSTÄ! Uteliaisuus jälleen uuteen vuoteen, sen tapahtumiin ja tapaamisiin on yhä olemassa.

Päivä oli kyllä vähän harmaa, mutta ei haitannut Uuden vuoden lupauksia, ne 60 oli taas koossa ja tavoitteet on tietysti laadittu, niin kuin aina tässä elämässäni. Se olenko koskaan niitä pystynyt sillänsä toteuttamaan, onkin ihan toinen juttu? Mutta yritys hyvä ja näin vuoden ensimmäisenä päivänä olen uskoa ja innostusta täynnä. Se, että iltapäivällä jouduin jo yhdestä lupauksesta luopumaan, niin jäljelle jäi enää 59 uudenvuoden lupausta... 

Ai että mikä se uudenvuoden lupaus mistä jouduin luopumaan oli? No kerron sen, jos ette kerro sitä eteenpäin....olin luvannut, etten syö tänä vuonna korvapuusteja, jotka ovat suurta herkkuani mm. cafe Mellstenissä, joka muuten aukeaa tänään ja on taas joka päivä avoinna, niin eipä nyt tarvitse kieltäytyä coffeesta kera korvapuustin. No jäähän näitä lupauksia vielä 59 kappaletta, eikä kaikki oli suinkaan kieltoja, vaan kannustaviakin lupauksia urheiluun ja Rock and Roll elämään..... Niin siitä tulikin mieleeni että sain yhden uudenvuoden toivotuksen, rokkaavan, Rock-stara JYRKI 69 lähetti "Hyvää Uutta Vuotta! Let´s ROCK & BOX! Niin kirjoitin tuossa alussa, että 1.1.2012 kirjoitin tänne blogiini, jonka pitämisen aloitin siis jo 2005, eli ihan kauheeta... Yli 15 vuotta sitten ja olen saanut parhaimmillani ilmeisesti vain 3 seuraajaa, joista yhden tiedän varmuudella postuneen joukostamme. Myönnän etten ole ollut niin aktiivinen kuin olisi pitänyt eikä mun jututkaan ole kiinnostavia, vain ystävistä ja tapaamisista juttuja, herkutteluista terasseilla, Rock and Roll konserteista, välillä nyrkkeilystä ja usein siinäkin jostain kaukaisista ajoista, joista kukaan ei ole varmaan kuullut mitään? Mutta ottaen huomioon ikäni, koulutukseni, niin eihän sitä voi tietenkään paljon toivoa, sillä digielämä on aika tuntematon elämänmuoto näin iäkkäämmälle ja jo riskiryhmään kuuluvalle, mutta koitan olla siitä välittämättä ja aina välillä innostun aloittamaan blogini pitämisen, niin kuin taas tänään (se on yksi uuden vuoden lupaus) tarkoituksena keskittyä  blogaamaan HARRIN KEHÄKULMASTA nimimerkillä, joka on myös yhden Facebook sivustoni nimi ja niinpä koitan ainakin silloin tällöin kertoa tapaamisista ja tapahtumista blogini kautta.... jos nyt mitään tapahtumia on...ja on se koronakin vielä....Tuulimäen Boxinsali on kiinni, joten en pääse treenaamaankaan, joten todennäköisesti rapistun päivä päivältä enemmän ja enemmän, korvapuustit lihottavat ja taas yksi uudenvuodenlupaus romuttuu (olen päättänyt laihtua kilon) vuoden aikana. Olen luvannut olla positiivinen, mutta pahoin pelkään, ettei se onnistu minulta, sillä sehän vaatisi onnistumisia, menestystä ja tykkäyksiä Facebookissa, Instagramissa, älykkäitä kannanottoja Twitterissä ja mitä kaikkea, vielä näitä sosiaalisia juttuja onkaan... Huh huh, kyllä tuntuu haasteelliselta taas tämä UUSI VUOSI, mutta toivotan teille kaikille kolmelle tai kahdelle lukijalleni mitä parasta ja positiivisempaa VUOTTA 2021 ja kun ja jos nähdään päivitetään yks kuva tapaamisesta tänne blogiini osoituksena, että 2021 ollaan edelleen elossa?

e

1.1.2012 kirjoitettua....
Ihan ensimmäiseksi haluan toivottaa teille kaikille ystävilleni, jotka luette tätä blogiani HYVÄÄ ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012! Toivottavasti olette täynnä ENERGIAA ja VOIMAA sekä UTELIAISUUTTA tulevaan vuoteen! Onhan se niin kiehtovaa, kun uusi vuosi alkaa. Se on kuin kirja, jonka avaat ensi kerran ja aloitat sen lukemisen sen ensi sivulta. Lähdet tutustumaan tarinaan, joka vie sinua eteenpäin monine tapahtumineen, vivahteineen, saattaa tuoda eteen valtavia yllätyksiä, se voi tuoda rakkautta, onnellisuutta, myös surua ja vähemmän onnellisia jaksoja. Se on elämää ja se pitää sisällään niin monenlaisia asioita, etten ainakaan minä ole vieläkään 64 vuotisen elämäni aikana siihen kyllästynyt ja uteliaisuus elämää kohtaan on edelleen voimakas. Tietenkään en ole enää yhtä energinen ja riehakas kuin nuoruudessani, yhtä vallaton mieleltäni, mutta se uteliaisuus elämää kohtaan on säilynyt. Ja ehkä se arvostus ystävyydestä, ihmisistä, joita on mahdollisuus tavata, tutustua heihin sekä niiden ystävien, jotka ovat jo sieltä kymmenien vuosien takaa, antaa perspektiiviä ymmärtää ystävyyden merkitystä ja arvokkuutta. Se kertoo myös kuinka kauan tätä elämää on jo eletty. Kuinka paljon on ehtinyt tapahtua? Olen aina ja olen yhä KIITOLLINEN kaikesta kokemastani, ystävistä, joita olen saanut kohdata, en oikeastaan voi sanoa, että olisin tehnyt jotain suurta, mutta voin sanoa, että ELÄMÄ ON OLLUT SUURTA! Tapahtumien kirjo siinä on ollut kieltämättä värikäs. On ollut dramatiikkaa, on ollut jonkinlaista glamouria ja menestystä, on ollut epäonnistumisia, en ole ehkä osannut aina valita oikein ja ajatella mikä olisi järkevintä? Olen antanut usein sydämeni ja mieleni ohjata elämääni. Olen heittäytynyt siihen kaikella uskolla sen oikeuteen ja törmännyt sitten seinään, pudonnut pepulleni, katsellut ympärilleni epätoivoisena, miten tästä nousisi? Mutta nyrkkeilijän sydämeni on pakottanut minut aina nousemaan ja jatkamaan "otteluani" ja nyt tänään 64v. ikäisenä voin olla vain KIITOLLINEN, että olen sen tehnyt! Nautin tänä päivänä elämästä yhtä uteliaana, mitä vielä on edessä? Nautin siitä, että minulla on perheeni MURUNI, JESSICA-tyttöni, JERRI-poikani, olen voinut olla heille isä. Ehkä olen ollut heille vähän "omituinen" isä nyrkkeilijän menneisyyteni ja nyrkkeilijän mieleni vuoksi, ovat ehkä joutuneet kohtuuttomasti kuulemaan siitä, mutta se on MUN ISÄNI synnyin lahja minulle! Se on vain tosiasia ja on kuulunut mun elämääni. Enkä ole voinut unohtaa sitä, en ISÄÄNI, YRJÖ PIITULAISTA, joka muuten täyttäisi 5.1 91vuotta, jos olisi vielä joukossamme! Sydämessäni hän on kuitenkin yhä! Näin avaan tämän vuoden 2012 tällä kirjoituksellani ja toivotan teidät taas mukaan jatkamaan tätä elämänpolun kulkemista kanssani. Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan, ensimmäinen sivu on vasta kirjoitettu! Vielä kerran HYVÄÄ ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2012 

HARRIN KEHÄKULMASTA: ITSENÄISYYSPÄIVÄN RUNO

ITSENÄISYYSPÄIVÄ saa aina tuntemaan kuinka onnellinen olen että olen suomalainen ja olen saanut elää Suomessa ja kuinka kiitollisia saamme olla isillemme, jotka taistelivat Suomen Itsenäisyyden puolesta rintamalla. Minunkin isäni oli siellä mm. taistelulähettinä, jossa erään kerran pari ammuttiin vahingossa heidän palattua eturintamalta omien pariin. Isäni kertoi harvoin näitä juttuja, mutta kerran hän kertoi kuinka olivat taas palanneet tehtävästä takaisin venäläislinjojen puolelta niin komentaja kiitti ja sanoi "Piitulainen, ensi kerran kannattaa ottaa lipas konepistooliin mukaan, jos joutuu vaikka vihollisen kanssa vastatusten" lipas oli lähtenyt kuulemma irti heidän ryömiessä siellä rajanylityspaikoilla metsässä, eikä hän ollut huomannut sitä. Sitten faija siirettiin armeijan viihdytysjoukkoihin ja hän näytösnyrkkeili rintamalla järjestetyissä tilaisuuksissa. Voin olla tästäkin onnellinen, että isäni selvisi sodasta ja minäkin sitten synnyin!

 Vuonna 2006 Itsenäisyyspäivän herkistämänä kirjoitin runon ja se oli tällainen:

   

 ON HIENOA OLLA SUOMALAINEN. ITSENÄISYYDEN KYNTTILÄN SYTYTIN MÄ JUURI, TUNNE SYDÄMESSÄIN  SIITÄ PULPPUAA SUURI. OLEN SUOMALAINEN SE ON OLLUT MULLE TUURI! KYNTTILÄN VALO VIESTITTÄÄ MUISTOJA ROHKEUDESTA SEKÄ TAISTELUISTA ANKARISTA. KIITOLLISIA OLLA SAAMME NÄISTÄ SANKAREISTA, JOTKA ITSENÄISYYDEESTÄ TAISTELI SUOMEN. NÄIN MEILLÄ ON OLLUT HYVÄ HUOMEN. VALO KYNTTILÄN VIESTITTÄÄ MYÖS LÄMMÖSTÄ JA YSTÄVYYDESTÄ. SIKS HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ TOIVOTAN SULLE, JOKA YSTÄVÄ OOT MULLE.                                                                                                                                    Harri Piitulainen

Sitten on vielä yks tarina minulle suuresta tunteesta Itsenäisyyspäivänä 6.12.1965 kun olimme Tukholmassa nyrkkeilemässä maaottelua Ruotsia vastaan legendaarisessa Eriksdahlshallenissa. Silloin marssittiin kehään ensin joukkuettain, raskaansarjan edustajan kantaessa maan lippua edessä. Maamme laulu soi kehässä ja nyrkkeilyparit esiteltiin ja kättelimme vastustajaamme. Tämä Itsenäisyyspäivän tunnelma ja tunne on säilynyt mielessäni, Suomen edustusasu päällä, taistelemassa Suomen edustajana....niinpä....OLEN SUOMALAINEN!!!

HARRIN KEHÄKULMASSA: Oletko sinä minun kehäkulmassani?

Tänään törmäsin niin hauskaan juttuun että on ihan päivitettävä se tähän päivään sillä esitän siinä kysymyksen OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....No sen voi nyt ottaa monella tavalla ja puhuisin tänä päivänä enemmänkin YSTÄVYYDEN KEHÄKULMASTA? Tämä on niin ajankohtainen edelleen että sen voi päivitää tähänkin päivään Tervetuloa elokuu 2024. Maanantaisin HEI ME KAHVITELLAAN edelleen cafe Torpanrannassa. Nähdään siellä?

Aikaisemmin kirjoitettua:                                    Törmäsin facebookin 

 avustuksella yhteen vanhaan blogijuttuuni ja kysymykseen OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....hah hah...tuntui niin hauskalta näin yli 50:nen vuoden jälkeen, ei sikseen, ettenkö vieläkin kävisi boxingtreeneissä, mutta vain TUNTUMAA SÄILYTTÄMÄSSÄ, mutta noin hengessä ajatellen, ei huono kysymys, kun minulla on kuitenkin HARRIN KEHÄKULMASSA facebook sivu.....

Tässä kuitenkin hiukan pohdiskelua joitakin vuosia aikaisemmin ja toinenkin kysymys nousee mieleen...olisiko syytä olla epätoivoinen vai toiveikas?

Tässä taas törmäsin yhteen blogijuttuuni 25.2.2013 ja olin silloin hiukan epätietoinen ja epätoivoinen tästä FACEBOOKIN virtuaalisesta elämästä? Ja nyt muutaman vuoden päästä on pakko tunnustaa, etten vieläkään ihan ymmärrä tätä FB logiikkaa, mutta olen kuitenkin "varjonyrkkeilyt" mukana. Hmmm….yksi selvä kysymys....OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....ei en tarkoita konkreettisesti, ei ole enään mahdollista, mutta mulla on Facebook-sivu HARRIN KEHÄKULMASSA. No joo, tää on vaan tälläinen huuli...

25.2.2013 kirjoitettua.....
 Ja sitten kun minä olen niin naivi, että ystävystyn ihmisten kanssa helposti, sen kummemmin edes miettimättä mihin yhteiskunta luokkaan tämä kyseessä oleva ihminen kuuluu. Moikkailen kaikkia helposti missä vain kuljenkin, sen tarvitsevan johtaa mihinkään ihmeempään ihmis-suhteeseen, kunhan nyt hetken hyvään mieleen! Nyt tuntuu todella hullulta, kun olin klikannut joillekkin, jotka olivat tykänneet ottamastani kuvasta, ehkä fiiliksistä siinä? Että olivat oikein klikanneet sitä kuuluisaa FB:n tykkää nappia! Naiviuudessani ja innostuksissani luulin, että se on virtuaalista ystävyyttä FACEBOOKISSA, jossa siihen kehoitetaan jatkuvasti, etsimään uusia ystäviä? Nyt FACEBOOK ilmoittaakin minulle, että olen lähettänyt joitakin ystävyyskutsuja ihmisille, joita en tunne? Herranjestas! Olen ollut lähes koko ikäni tekemisissä ihmisten kanssa joita en sen kummemmin tunne, eikä siitä ole ollut haittaa. Mutta nyt tämä virtuaalinen ystävyys onkin paljon herkempää ja arempaa kuin ihmisten oikea kohtaaminen face to face. FACEBOOKIN mielestä ystävyyden ehdottaminen ihmiselle, vaikka hän olisikin klikannut tykkää-nappia kuvasi kohdalla, on epäsopivaa ja pyysi näin minua peruuttamaan olemassa olevat ystäväpyynnöt! Huh, huh, toivottavasti en joudu myös ihan oikeaasti siihen, että joku viranomainen ilmoittaa minulle, älä hymyile ja tervehdi ihmisiä kaupungilla, joita ett todella tunne, ei vaikka, he tervehtisivät ensin. Ja virkavalta vaatisi minua ymmärtämään, ettei ystävällisyys ja iloisuus ole luonnollista vaan sitä tulee tarkkaan harkita ennenkuin sitä osoittaa ja pitää varmistaa, että ihminen on varmasti hyvä ystäväsi, ettet ystävystyisi kenenkään tuntemattoman kanssa! Ja nyt en sitten tiedä olenko EPÄTOIVOINEN vai TOIVOTON? Ja kumpi on enemmän EPÄTOIVOINEN vai TOIVOTON? Ja olenko minä se TOIVOTON ja sen lisäksi EPÄTOIVOINEN?

   

 Nyt mietinkin uskaltaisinko pyytää vastausta Filosofian Mestarilta ESA SAARISELTA, jonka kanssa olemme FB-ystäviä. Ja varmuuden vuoksi FACEBOOKILLE tiedoksi, että olen todella tavannut hänet ihan face to face. Ja pidän hänestä ja hänen persoonastaan kovasti. Hänessä on charmia ja sitä rajoja ylittävää ystävyyttä....EMPIMÄTTÄ....ja hän on antanut minulle kerran kirjansakin johon kirjoitti omistustekstin OLEN SINUN KEHÄKULMASSASI...AH, kuinka TOIVEIKKAALTA tuo ajatus nyt kuulostaakaan.

 Nyt ei kyllä olisi mitään syytä olla epätoivoinen, sillä nythän alkaa kohta kevät, kun cafe Mellstenkin Mellstenin Paratiisirannassa on auki taas joka päivä! Minkä terassilla on todellinen Ringside-paikka seurata kevään etenemistä. Tähyillä muutttolintujen tuloa taas Suomeen ja sitten myöhemmin erillaisten rantatipujen ilmestymistä rantaan ja kahvilan terassille. Eli ei mitään syytä EPÄTOIVOON!

Tässä kuva kotontani jossa minulla on sellainen "miesluola" joka on täynnä satoja kuvia, leikekirjoja ja valokuvia albumeja ja niitä on todella paljon, olenham jo kauan elännyt ja toivon tietysti vielä vuosia lisääkin.....

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/80

MUTTA EI KAHTA ILMAN KOLMATTA Lannistumatta edellisistä illoista päätti isäni järjestää 3.9.1950 Helsingin Messuhallissa vielä ammattinyrkkeilyillan, jossa hän myös itse nyrkkeilisi, kun joutuu näköjään sen joka tapauksessa tekemään. Tyylikäs mainos kertoi: AMMATTINYRKKEILYN HUIPPUJA SUURMAAILMAN TYYLIIN. ELIS ASK - GERARD LAURENT, Ranska YRJÖ PIITULAINEN - GINO MENOZZI, Italia, SULO GUSTAFSSON . EINO SALO, LEO LJUNBERG - ERKKI PIISPA. Mutta huolet eivät promoottorilta loppuneet, lehtien kysellessä: KUKA USKOO PIITULAISEN VOITTOON? Jaksaako yleisö kolmea iltaa? Uusi riita nyrkkiasiassa - amatööriotteluja uhkaa tappio! Sittenkinkö nyrkkiriita? Tänään aamulla kajahteli kumman kuuluisia tarinoita nyrkkeilyrintamalla. Amatöörit ovat synkistyneet. Vaikuttaa että heidän suunnittelemansa ilta, vastustajinaan itäisen naapurimme hirmuyksikkö, on hiukkasen ruvennut horjumaan. Syykö? PIITULAINEN on onnistunut loistavasti omien lippujensa ennakkomyynnissä. Nyt ovat amatöörit joutuneet vaikeaan välikäteen: hellittääkö suomalainen nyrkkeilyväki kukkaronsa nauhoja kolmena peräkkäisenä päivänä? Mutta vailla huolia ei ole PIITULAINENKAAN. Nyt on ERKKI PIISPA rikkonut kätensä niin pahasti, ettei sunnuntaisesta ottelusta tule mitään. Mistä mies tilalle? PIITULAINEN on kääntynyt ranskalaisten ja englantilaisten managereiden puoleen, mutta toistaiseksi saanut epäävän vastauksen. Ovat pelänneet omia holhokkejaan, koska vastustajana on juuri Ranskassa hyvän nimen saanut "Lekkeri" LJUNBERG. Valmis mies olisi PIITULAISELLA Ruotsissa. Hän on eräs loistavimpia amatöörejä ja harkitsee nyt siirtymistä ammattilaiseksi. Sopimus on PIITULAISEN puolelta selvä. Paperitkin on kirjoitettu. Mutta siitä puuttuu kuitenkin tämän ruotsalaisen nimi. Toivotaan, että allekirjoitus tulee. Kyllä silloin näkisimme tosi ottelun. ELIS ASK on hoitanut valmistautumisensa hyvin. Kellon tarkkuudella on hän elänyt viimeiset kuukaudet. Paino on pudonnut niin paljon, että ensi sunnuntainen vastustaja onkin jo höyhensarjan miehiä. Harjoitteluissa olen havainnut, että ASKIN nopeuskin on kehittynyt vanhan hyvän ajan malliin. Jos poika on saanut itseensä tarpeeksi iskukestävyyttä, tulee voitto. Mutta voi, jos kerrankin suojaus pettää, kyllä silloin on mettiäissurina lähellä. Mutta kuka uskoo PIITULAISEN voittoon? Taitaa se joukko olla aika pieni. Italian tyrmääjä MENOZZI on sellainen tuulimyllypoika, ettei kehässä ole ennen nähty. Kuusi ensimmäistä erää on yhtämittaista vauhtia. Ei hetkeksikään hän anna vastustajalleen rauhaa - mutta jos PIITULAINEN jaksaa tanssia nämä kuusi ensimmäistä erää, silloin voi sävelkin muuttua. Mutta kaikkihan on suurimmalta osiltaan - jos....

PIITULAINEN VOITTI PISTEILLÄ MENOZZIN JA SAI 4500 KATSOJAA Yrjö Piitulaisen ammattilaiskilpailut saivat 4500 ihmisen katsojakunnassa verraten hyvän kannatuksen. Varsin harvoin on onnistuttu saamaan niin hyviä ulkomaisia nyrkkeilijöitä kuin tällä kerralla ja kotimaisetkin ottelut menivät täydestä mukiin. Ammattinyrkkeily lienee saanut eilisen johdosta joukon uusia kannattajia. Eri asia sitten on, missä määrin ilta kannattaisi itselleen

järjestäjälle, joka ilmoitti, että hänen on saatava katsomoon juuri mainittu 4500, että ilta kannattaisi. Ihmeellistä kylläkään yleisö ei sanonut äänekkäämpää vastalausetta, vaikka SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu ilmoitettiin ratkaisemattomaksi. Onhan ilmoitettu, että uusien kansainvälisten sääntöjen mukaan tasapeli on hyvin vaikea nyrkkeillä, koska tuomareiden piste-erojen. on oltava mahdollisimman pieni. Todellakin SALON ja GUSTAFSSONIN ottelu oli tasaväkistä luokkaa ja niin ollen tasapeli hyväksyttävä. Alkuottelussa LEO LJUNBERG ja VILLE SALMINEN ottelivat verraten vauhdikkaasti neljä erää, kunnes SALMISEN molemmat silmäkulmat aukesivat ja hänen itsensä ehdottama luovutus hyväksyttiin. PIITULAISELLA VAIKEAA! Kohta toisena suoritettiin ottelu YRJÖ PIITULAISEN ja italialaisen GINO MENOZZIN välillä. Jo alusta pitäen saattoi huomata, että italialainen  tulisi jäämään alakynteen, ellei hänen joku kovista lyönneistään pystyisi nukuttamaan illan promoottoria. Italialainen oli erittäin vaikeasti otettava vastustaja, joka sitoi yhtenään lähiottelussa. PIITULAINEN tuntui jo muutamaan otteeseen suuttuvankin, kun ei saanut iskua. Täydet kymmenen erää kuitenkin kuluivat ja PIITULAINEN julistettiin ylivoimaiseksi pistevoittajaksi. Tästä illasta muodostuikin isäni viimeinen ottelu ammattilaisena ja hän ripusti hanskansa naulaan 32:n ammattilaisottelunsa jälkeen, mutta vielä 1952 oltuaan STEPA SUVION kanssa valmentamassa Ruotsin nyrkkeilyn olympiajoukkuetta ja toimiessaan myös harjoitusvastustajana pojille Ruotsissa, kosiskeli EDVIN AHLQVIST vielä isääni takaisin nyrkkeilykehään, mutta tämä ei jaksanut enää innostua ajatuksesta. Nyrkkeily ei kuitenkaan koskaan jäänyt pois hänen elämästään, sillä myöhemmin hän toimi 6 vuotta Viipurin Nyrkkeilijöiden puheenjohtajana sekä veti samalla seuran harjoituksia ja sitten tulikin vielä mun nyrkkeily 10 vuotta. Vielä senkin jälkeen hän veti monta vuotta Helsingin Nyrkkeilyseuran harjoituksia, joten kyllä nyrkkeilyä on tässä perheessä riittänyt. Ja kun minäkin vedin 20 vuotta kuntonyrkkeilyä 10 vuoden aktiiviuran jälkeen tunsin jatkavani isäni viitoittamaa tietä lajin parissa perintönä.....

Kun nyt olen käynyt lävitse tämän isäni hienon, on pakko sanoa, loistavan nyrkkeilyuran ja on annettava tunnustus, isäni oli kyllä meidän perheemme mestari selvästi, mutta minulle se, että kun olin lukenut näistä otteluista ja kuullut isäni tarinoita niistä, oli minullakin mahdollisuus yrittää näitä samoja asioita. Tiesin jo aloittaessani, että rima on todella korkealla. Kuitenkin linkit niin monta kertaa kohtasivat toisensa, että se välillä tuntui kuin unelta, sadulta, joka kuitenkin oli tapahtunut. Kun ILMO LOUNASHEIMO arvosteli minua, ihan lempeäsi kyllä, eikä ensimmäistä kertaa, kirjoittaessani NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani, (olin tehnyt sen käsikirjoituksen jo 1978, joka julkaistiin sitten 2001), etten esitellyt siinä isääni kunnolla, toivon nyt tämän korvaavan sen ja haluan vielä loppusanoina lausua, olen kiitollinen ja onnellinen, olen saanut olla mukana nyrkkeilyssä, kokea voittoja ja tappioita, saanut tutustua nyrkkeilyn kautta, niin moniin ihmisiin nyrkkeily -ja muustakin maailmasta ja siitä olen myös kiitollinen - ETTÄ TUNNEN MYÖS NÄIN TÄNÄKIN PÄIVÄNÄ. Harri Piitulainen

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/79

YLLÄTYKSELLINEN ILTA LAPPEENRANNASSA Ei mennyt tämäkään ilta niinkuin promoottori oli suunnitellut, sillä illan tullessa pääottelija LEO LINDBERG kieltäytyi nousemasta kehään. Riita ottelupalkkiosta johti tähän tilanteeseen ja näin se sitten tuona iltana tapahtui. Promoottorit HAGMAN & PIITULAINEN olivat täksi illaksi panneet toimeen Suomen toiset ammattinyrkkeilykilpailut, jotka saivat yllättävän käänteen juuri ottelutilaisuuden alkaessa sen johdosta, että pääotteluun määrätty LEO LINDBERG kieltäytyi astumasta kehään. PIITULAINEN ei kuitenkaan asiasta hämmästynyt, vaan ilmoitti, että ellei yleisöllä ole mitään sitä vastan, hän itse asettuu pääotteluun norjalaista EGIL WOLDIA vastaan. Olisi luullut, että Lappeenrannan oman suosikin poisjäänti olisi aiheuttanut valtaisat vihellykset, mutta aikaansaannoksena olivatkin suosionosoitukset.

Illan kuluessa suoritettiin ainoastaan kolme ottelua, joista ensimmäisessä kohtasivat uusintaottelun merkeissä VILLE SALMINEN ja ERKKI PIISPA. Varsin rajun yhteenoton jälkeen SALMINEN johti jo niin reippaasti, että yleisö odotti hänen selvää pistevoittoa, mutta sitten tapahtui tapaturma. Ottelijat löivät päänsä yhteen ja SALMISEN silmäkulma aukesi kolmen sentin matkalta aiheuttaen verenvuodon ja samalla ottelun keskeytyksen PIISPAN hyväksi. Illan toisessa ottelussa EINO SALON ja SULO GUSTAFSSONIN välillä oli raju ja todella näkemisen arvoinen. Kumpikin tiesi mahdollisuutensa. GUSTAFSSON kyttäsi tyrmäysmahdollisuutta, jota taas SALO yritti välttää ja hankkia pistevoittoa. Koskaan aikaisemmin eivät kaikki tuomarit suomalaisissa ammattinyrkkeilyotteluissa ole neljässä ensimmäisessä erässä merkinneet numeroita 20-20, mutta nyt siitä poikkeaminen olisi ollut vääryys. Viidennessä erässä näytti siltä, että SALO voittaisi ottelun ja hän saikin piste-enemmistön tässä vaiheessa. GUSTAFSSON kuitenkin vanhempana ja kokeneempana kuittasi sen kuudennessa lyömällä SALON nenän vuotamaan verta hänen uransa aikana toisen kerran. Se isku GUSTAFSSONILLE tässä  vaiheessa vaikutti niin paljon, että erä meni hänelle. Ottelu oli ratkaisematon, mikä oli yksimielinen päätös. EGIL WOLD - YRJÖ PIITULAINEN ottelu jo kohta ensimmäisen erän jälkeen kävi selväksi, että PIITULAINEN halusi vain leikkiä kissaa ja hiirtä häntä huomattavasti kevyemmän vastustajansa kanssa. Tuntui siltä, että hän olisi voinut tyrmätä WOLDIN millä iskulla tahansa, mutta PIITULAINEN tyytyi antamaan näytteen nyrkkeilytaidostaan. Viimeisessä erässä kehätuomari KULMALA keskeytti ottelun norjalaisen jo sitä ennen käytyä lattiassa pari kertaa ja PIITULAISEN jo siinäkin vaiheessa auttaessa vastustajaansa ylös. Yleisöä oli vain noin 1000 henkeä. Näin tuli isäni 31. ammattilaisottelu käytyä hieman yllättäen ja aika lyhyellä varoitusajalla, mutta ura ammattinyrkkeilyn promoottorina takkuili vahvasti.

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/78

AMMATTINYRKKEILYÄ  LAPPEENRANNASSA  Keskustelu kääntyi nyt pakostakin Lappeenrannan Maneesissa huomenna kello 17.00 alkaviin Lappeenrannan ensimmäisiin todellisiin ammattinyrkkeilykilpailuihin, joiden vetonumerona on LEO LINDBERGIN ja KURT KRUGERIN tyrmääjän, EGIL WOLDIN ottelu. Haastateltavamme, joka on tilaisuuden toisena promoottorina, mainitsi, että hänen tarkoituksensa on antaa lappeenrantalaisille todella hyvää nyrkkeilyä. Esimerkiksi huomenna ensimmäisen ottelunsa ammattilaiskehissä suorittavan EINO SALON ja SULO GUSTAFFSONIN ottelu olisi ollut helsinkiläisillekin nyrkkeily-yleisölle haluttu. ERKKI PIISPAN 8.erän ottelu kokenutta VILLE SALMISTA vastaan on myös makupala, jonka lopputulosta on ennakolta mahdoton sanoa. PIITULAINEN mainitsi, että LINDBERGILLE oli tarkoitus saada vastustajaksi maailmankuulu tanskalainen WAD, joka oli jo lupautunutkin ottelemaan, mutta tälle oli myöhemmin lääkäri määrännyt 3 kuukauden ottelukiellon.

PIITULAINEN kertoi edelleen, että hänelle tarjottiin ottelua kesäkuun 1.päivänä Englannin mestaria EDDIE THOMASIA vastaan, mutta joka nyt kuitenkin jää. Samaten hänellä olisi ollut tilaisuus otella tämän kuun 28. päivänä Saksassa, jolloin JERSEY JOE WALCOTT kohtaa saksalaisen raskaansarjan nyrkkeilijän HEIN HOFFIN. Tästäkin - muuten erittäin hyvästä tarjouksesta - haastateltavamme kertoi luopuneensa. Kysymyksemme onko PIITULAINEN jättänyt jo uransa aktiivinyrkkeilijänä vastasi hän jyrkästi kieltäen, niinpä suunnitteilla onkin ensi syksynä laaja Ranskan kiertue, johon mukaan tulisivat lisäksi LINDBERG, SALO ja PIISPA. Periaatteessa on asia järjestyksessä jopa niin pitkällä, että Helsingin Messuhalli on jo varattujäähyväisotteluita varten. Ranskalainen suurpromoottori ja manageri BRETONNEL tuntee suurta mielenkiintoa suomalaisnyrkkeilijöitä kohtaan - varsinkin haastateltavaamme - ja viimeksi LEO LJUNBERGIN voitokkaan vierailun jälkeen - joten hyviä vastustajiakin on luvassa. Haastateltavamme kertoi vielä paljon nyrkkeilymaailman viimeisistä kuulumisista, mutta niistä toisella kertaa. Kerrottakoon kuitenkin eräs omalaatuisen hauska tapaus, joka on ainoastaan muutaman päivän ikäinen. PIITULAINEN oli järjestelemässä maaseutukaupungissa ammattilaistilaisuutta, kun hänen luokseen saapui nuori, terhakka naistoimittaja haastattelutarkoituksessa. Neitokainen oli kysellyt PIITULAISELTA ummet ja lammet ja lopuksi tiedustellut: "Ette kai te itse koskaan ole nyrkkeillyt", johon PIITULAINEN oli silmää räpäyttämättä vastannut: "Ettei hän kerta kaikkiaan voi kuvitellakaan mitään niin ala-arvoisessa ja kerta kaikkiaan kauhistuttavassa paikassa kuin nyrkkeilykehässä". "Senhän minä saatoin arvatakin" oli neitonen vastannut, "Muutenhan teillä olisikin nenä lytyssä ja kasvot rikkinäiset ja olisitte muutemkin toisen näköinen kuin nyt"!

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/77

AMMATTINYRKKEILYILTA LAPPEENRANTAAN 14.4.1950 Huonosti taloudellisesti onnistuneen Messuhallin ammattilaisillan jälkeen päätti isäni kokeilla Lappeenrantaa. Lappeenrannan Maneesissa 14.5.1950 kesän kynnyksellä järjestettäisiin ammattinyrkkeilyilta, missä hän ei itse nyrkkeile vaan toimisi vain promoottorina yhteistyökumppaninsa HELGE HAGMANIN kanssa. Lappeenrannan oma poika LEO LINDBERG tulisi siellä suorittamaan pääottelun norjalaista EGIL WOLDIA vastaan. Ennen iltaa Lappeenrannassa promoottori YRJÖ PIITULAINEN kertoi haastattelussa hieman tämän hetken nyrkkeilyasioitaan. ELIS ASKIN viimeaikojen huono menestys on antanut suurelle yleisölle aiheen pohtia, onko mestarimme jo elänyt parhaat vuotensa, sillä eihän tästä ollut kuin runsas vuosi kun ASK oli maineensa kukkuloilla, voittaen mm.  CHARLES RILEYN ja MIGUEL ACEVEDON. Tämän jälkeen onkin ASKILLE koitunut enemmän vastoinkäymisiä kuin menestystä. Miten on tilanne nyt? Onko ASKILLA vielä mahdollisuuksia? Lehtemme kääntyi eilen yllä olevien kysymyksin parhaillaan Lappeenrannassa vierailevan mestarinyrkkeilijämme YRJÖ PIITULAISEN puoleen.

ELIS ASK ja promoottori YRJÖ PIITULAINEN

ASKIN ura ei ole lopussa. Hän on vasta 24-vuotias, joten hänellä on vielä kaikki mahdollisuudet edessään, vastasi haastateltavamme kysymyksiimme suoralta kädeltä. Suurimman syyn ASKIN viimeaikaisiin heikohkoisiin esityksiin luulisin olevan ennen kaikkea siinä, että hän on löysännyt entistä tavattoman lujaa ja vaativaa harjoitteluaan. On puhuttu paljon, hänen siirtymisestään kevytsarjaan, mutta en usko, että se sittenkään on kovinkaan paljon merkinnyt. Loppujen lopuksi uskon näiden kahden viimeisen tappion tehneen pojalle vain hyvää. Kunhan ASK, vain vapautuu jokapäiväisistä huolistaan ja arkipulmistaan sekä ottaa harjoittelun vakavin ottein näemme hänessä jälleen entisenlaisen kissamaisen nopean, raudanlujan ja päämäärästään tietoisen taistelijan, jolle tiet titteliotteluihinkin ovat avoimet. Tämän jälkeen YRJÖ PIITULAINEN kertoi omakohtaisesti havainneensa nyrkkeilyurallaan miten arvaamattoman suuresta merkityksestä ruumiillinen työ on aktiivinyrkkeilijälle. Hän huomautti, ettei ainoastaan harjoittelu - vieläpä tiiviskin - riitä, vaan ettei päämäärästään tietoiselle, riittävästi harjoitelleelle nyrkkeilijälle mikään ole niin terveellistä kuin raskas ruumiillinen työ. Esimerkkinä hän mainitsi oman viimeisen Ranskan matkansa, jolloin oli tuntenut itsensä jo henkisestikin alakuntoiseksi pidettyään kuntoaan ainoastaan harjoittelulla yllä.....

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/76

Hieno mainos kertoi: VAIN 5000 PÄÄSEE AMMATTILAISTALLIN ENSIESITYKSEEN! Illassa nyrkkeilisivät LEO LINDBERG - NOEL KLEIN, Hollanti ERKKI PIISPA - OLAVI OUVINEN, LEO LJUNBERG - ANCKER SHÖNE, Tanska SULO GUSTAFSSON - JIMMY SWAN,USA (isäni Pariisin tuttu) ja YRJÖ PIITULAINEN - HARRY BOS, Hollanti. Ja ilta meni näin: Perjantaiset ammattinyrkkeilyt muodostuivat - mustasta huolimatta - sittenkin tämän alan meikäläisiin oloihin nähden täysosumaksi. Koskaan ammattilaisottelut eivät ole ylittäneet odotuksia, eivätkä nämäkään ylittäneet niitä, vaikka tarjosivatkin nähtävää koko rahan edestä. Ohjelmassaan PIITULAINEN lupasi, että BOS kyllä lyö yleisönkin edestä, jos kilpailut eivät onnistu ja sen hän totisesti tekikin.

Vahinko nuorelle promoottorille, että juttu jäi tappion puolelle ja omat kasvot menivät tasaiseksi vain siitä ilosta, että sai tapella yleisön edessä. PIITULAINEN oli sitä mieltä, että se oli hänen oman uransa loppu nyrkkeilykehässä siitäkin huolimatta, että luvassa on tosi rahakamppailu Brittiläisen Imperiumin mestaria vastaan. Tämä ei kuitenkaan ollut viimeinen kerta, kun Suomessa ammattikilpailuja panen toimeen. Ensi kerralla järjestän sellaisen tilaisuuden, että sinne rynnätään, uusi promoottori selitti. Arviomme mukaan PIITULAISEN tappio näistä kilpailuista nousi noin 200 000 - 500 000 markkaan.
Näin siis 30. ammattilaisottelu YRJÖ PIITULAINEN - HARRY BOSS päättyi tasapeliin. Eilinen ammattinyrkkeilyilta oli jälleen vetänyt Messuhallin täyteen yleisöä. Paras ottelu käytiin YRJÖ PIITULAISEN ja hollantilaisen HARRY BOSIN välillä. Lopputulos oli ratkaisematon, joka suurin piirtein vastasi ottelun kulkua. PIITULAISEN 68kg ja BOSIN 67,5kg ottelu oli hyvä tasoinen. Vastakkain oli kaksi teknillistä ja avoimesti kamppailuun antautuvaa nyrkkeilijää.

BOS oli fysiikaltaan tavattoman vahvarakenteinen ja vastaavasti myös lujaiskuinen sekä suhteellisen nopeakin. PIITULAINEN puolestaan loisti tapansa mukaan väistöillään, joilla usein sai BOSIN iskut suhahtamaan ilmaan. Ottelun alkuerät sujuivat hienokseltaan PIITULAISEN merkeissä, mutta viidennestä erästä lähtien alkoi BOS päästä oikeuksiinsa. PIITULAISEN silmäkulma aukesi ja ottelusta muodostui varsin verinen. Ja seitsemännessä erässä nähtiin sellainen ihme, että PIITULAINEN oli kontallaan kanveesilla kuunellen lukua 8:aan. Ottelu kävi loppua kohden yhä rajummaksi ja otti BOS vielä viimeisessä 10. erässä loistavan loppukirinkin Ottelu tuomittiin ratkaisemattomaksi. Jossakin ulkomaisessa kehässä BOS olisi ehkä saanut voiton. Höyhensarjan ottelussa OLAVI OUVINEN ja ERKKI PIISPA välillä muodostui sikäli yllätyksellinen, että ennakolta varmaksi häviäjäksi ennustettu OUVINEN kirkkaasti voitti pisteillä PIISPAN 8. erän ottelussa.  Vahvistunut LEO LJUNBERG otteli tarkasti ranskalaisen ANCKER SCHÖNEÄ vastaan kärpässarjassa. Terävillä koukuilla LJUNBERG käytti juuttia lattiassa useaan otteeseen, kunnes 6. erässä tämän avustaja luovutti suojattinsa puolesta. SULO GUSTAFSSON ja amerikkalainen mustaihoinen JIMMY SWANIN ottelusta keskisarjassa muodostui huvittavan surkea esitys. SWAN kiemurteli kuin onkimato koukussa tehden mitä merkillisimpiä liikkeitä. GUSTAFSSON oli sen verran parempi, että sai pistevoiton. Ei ollut helppoa isälläni seuraavana aamuna, kaikki paikat kolottivat kovan ottelun jäljiltä ja epäonnistuminen taloudellisesti ammattilaisillan järjestämisestä varmaan rassasi mieltä. Ja olen kyllä monesti kuullutkin isäni puhuvan tästä illasta ja kertovan kuinka jo ennen otteluaan tiesi tuntuvasta rahallisesta tappiosta, oli otteluhalut aika vähissä ja kun vielä karhumainen HARRY BOS vahingoitti isäni kolmea kylkiluuta ottelun alussa tehden ottelemisen vieläkin vaikeammaksi, mutta kun oli pääottelija ja illan järjestäjä, ei voinut keskeyttää ottelua kesken, niin aamu oli todella musta ja kysymys: OLLAKO VAI EI OLLA....kävi kyllä mielessä...

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/75

YRJÖ PIITULAINEN - CHRISTIAN CHRISTENSEN KÖÖPENHAMINASSA 2.12.1949 pidettiin tänään ammattinyrkkeilyt joissa pääottelussa kohtasivat toisensa suomalainen YRJÖ PIITULAINEN ja tanskalainen CHRISTIAN CHRISTENSEN. Ennakkomainonnoissa sanottiin, että "laulava suomalainen nyrkkeilijä" PIITULAINEN, joka on suuressa suosiossa täällä, tulisi tässä ottelussa kohtaamaan nyrkkeilyuransa vaikeimman vastustajan. PIITULAINEN asetti silti päälaelleen kaikki ennustelut. Hän otteli kaikkein parhaimpaan tapaansa. Voitto meni ylivoimaisesti suomalaiselle. Hän esitti mitä loistavinta nyrkkeilyä, herättäen erikoisesti huomiota mainiolla liikehtelyllään ja väistöillään.

Tanskalainen onnistui kylläkin pariin otteeseen tempaista suomalaista lujalla oikeallaan, mutta nämä iskut eivät vaikuttaneet PIITULAISEEN. Suomalaisen iskut sattuivat kohti vatustajaa suurella tarkkuudella. Ottelu kesti kahdeksan erää, jonka jälkeen PIITULAINEN julistettiin voittajaksi. Eräs tanskalainen tuomari äänesti kyllä CHRISTENSENILLE voittoa, mutta tuomarille naurettiin. Tanskalaiset lehtimiehet mainitsivat PIITULAISEN voiton olleen ylivoimaisen. Näin loistavasti päättyi kuitenkin nyrkkeilyllisesti kova vuosi. 7 ottelua tasokkaita vastustajia vastaan. EM-haastajan mahdollisuus oli koko ajan lähellä, mutta sen vei kuitenkin sitten isälleni Lontoossa keskeytyksellä hävinnyt englantilainen EDDIE THOMAS, jonka ottelulistalla tappio isälleni olikin ainoa häviö ja hän myös EM-tittelin voitti.

Niin kuin myös vielä myöhemmin, nyt isälleni hävinnyt CHRISTIAN CHRISTENSEN voitti Euroopan mestaruuden. Liekö tässä ollut syy mikä siirsi isäni yrittämään Suomessa ammattinyrkkeilyiltojen promoottorina otellen myös itse iltojen pääottelut, mutta mielessä varmaankin nyrkkeilemisen lopettaminen, kuitenkin näin mahdollisuus jatkaa nyrkkeilyiltojen parissa kehän ulkopuolella. Joka tapauksessa nyt siirtyessämme vuoteen 1950 ja isäni järjestämiin ammattilaiskilpailuihin, joka olisi 17.2-.1950 Helsingin Messuhallissa.

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN/74

JÄLLEEN TASAPELI, NYT KÖÖPENHAMINASSA Vain vajaat kolme viikkoa tuosta kovasta ottelustaan Pariisissa isäni lensi Kööpenhaminaan kohtaamaan tanskalaisen MARTIN HANSENIN 18.11.1949 KB-Hallenin tutussa kehässä.

Ottelusta muodostuikin turhan tasainen ja kova, juuri Pariisin ottelusta toipuneelle suomalaiselle. MARTIN HANSEN oli luja, lakkaamatta päälle käyvä sekä kovaa lyövä tanskalainen lupaus. Hän löi YRJÖ PIITULAISEN hetkeksi lattiaankin kolmannessa erässä, joutuen kuitenkin parin sekunnin päästä sinne myös itse PIITULAISEN oikean suoran satuttamana. Ottelu päättyi tasapeliin. Ottelun jälkeisenä päivänä Kööpenhaminalaiset lehdet esittivät palstoillaan melkoisen vastalauseen, kun MARTIN HANSEN saatiin perjantaina tasapisteisiin meidän PIITULAISEMME kanssa.

Epäoikeudenmukaista, todettiin joka taholla. Harvoin on muuten PIITULAINENKAAN saanut niin kuuluisaa avustajaa, kuin PIITULAISELLA oli HANSEN ottelussa, nimittäin kuusi vuotta maailmanmestaruutta keskisarjassa hallinnut ranskalainen MARCEL THIL. Tanska tuntui janoavan miehemme päänahkaa. Hinnalla millä tahansa PIITULAISEN päänahka. Tämä tuntuu olevan tunnuksena Tanskassa. Sitä ainakin osoittaa managereiden kiinnostus suomalaista kohtaan, koska ovat nyt "ostaneet" hänet kohtaamaan hiljattain ammattilaiseksi siirtyneen CHRISTENSENIN, joka otteli samassa tilaisuudessa kuin ottelu PIITULAINEN-HANSEN tapahtui. PIITULAISEN kunto ei vaikuttanut erikoisen hyvältä, joten "omaan pussiinsa" katsovien tanskalaisten tuomareiden käsityksen lopputuloksesta saattaa hyvin ymmärtää. PIITULAINEN oli ollut näet vain vähän parempi. Kun näin tanskalaisen CHRISTENSENIN ensimmäisen kerran, niin tulin muutamille lehtimiehille sanoneeksi, että kohtaan hänet koska tahansa.

He pitivät silloisesta sanastani, jonka annoin matkatessani Pariisia kohti, ja takertuivat nyt siihen. Seurauksena oli, etten voinut perua suullista lupaustani ja nyt saankin nousta lentokoneeseen joulukuun ensimmäisenä päivänä ja sitten tapella tanskalaisen kanssa seuraavana iltana. Hän painaa kyllä enemmän kuin minä, mutta palkkio on liian houkutteleva, jotta olisin sitä voinut vastustaa. Tuomioihin nähden Tanskan maassa voitaisiin olla joskus tyytymättömiä, mutta niinhän on joka paikassa, että omaa köyttä vedetään kiivaasti. En kiitä, jos en murisekaan. Näin jutteli PIITULAINEN ottelun jälkeen palattuaan kotiin harjoittelemaan ja valmistautumaan jo taas kolmen viikon päästä tapahtuvaan otteluunsa, lentääkseen takaisin Kööpenhaminaan.