ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Niin, kylläpä aika on hupaa! Minunkin on pitänyt ylläpitää tätä blogiani lähes päivittäin. Mutta niinpä se on vaan jäännyt pitämättä. Ei sikseen, että tällä oikeastaan olisi ketään, jotka näitä juttuja odottaisi. Kunhan vaan omaksi ilokseni tätä kirjoittelen ja itselleni tälläistä olen mennyt lupailemaan. Viimeksi taisin kirjoittaa jotakin pikkuhiljaa elämisestä vai olisiko se ollut treenaamisesta sekä painonpudotuksesta? No nyt voidaan unohtaa se! Sillä sekin lupaus on unohunut! Viime viikon suurimman osan vietin MURUNI kanssa viehättävässä ja kauniissa Tallinnassa. Ruoka oli suuremmoista ja leivonnaiset uskomattomia!

Hienot ilmat suosivat terasilla istumista ja merenrantaa kävelemistä. Niin ennen näitä muutamaa SUGAR DAY päivää olin ehtinyt viettää Malagan matkan jälkeen 27 NOU SUGAR päivää ja olin ehtinyt laihtua 500 gramaa! No nyt joudun aloittamaan alusta + 2 kiloa painonnousulla. En aio murehtia tätä vaan lähden innolla ja positiivisesti ajatellen uuteen alkuun, uskoen hämmästyttävään tulokseen syyskuun aikana! Jolloin olen viettänyt yli 30 NOU SUGAR päivää ja kulkenut KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tietäni.Olen nyt siis palannut KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tielleni tai ainakin etsin sen tien alkua!

Nyt siis makea elämä on kohdallani taakse jäännyttä, kuljen tätä KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tietäni. Ja ainakin mielikuvissani koitan välttää buffetpöytiä (muutamia vaarallisia ystäviä buffet-pöytineen) suljen kännykän, hylkään Facebookin, Twitterin, virtuuaalisen elämän houkutuksineen. Valitsen yllä olevan yksinkertaisuuden ja vaellan yksinäisyydessä KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tietäni ja kun syyskuun viimeinen päivä koittaa, ennenkuin lennän NIZZAAN katsomaan JOHNNY HALLYDAY showta ja viettämään muutaman NIZZA-päivän, olen laihtut jälleen sen nyt tulleen 2 kiloa + 1 kiloa POIS!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Niinpä se on! PIKKUHILJAA on tässä iässä jo mentävä. Esimerkiksi painopudotuksessa ennen meni, kuin hups vaan, muutama kilo, mutta nyt jälkeen 20:nen NO SUGAR päivän jälkeen olen saannut vain 500 grammaa pudotettua? Omituista? Treenitkin ovat alkaneet ja nekin tuntuvat neljän kuukauden paussin jälkeen raskaalta. Joudun selvästi aloittamaan kevyemmällä erämäärällä kuin aikaisemmin, eli 10 erän treenillä. Aika turhauttavaa ja neljä kertaa viikossa tuntuu olevan ihan tarpeeksi. PIKKUHILJAA siis mennään nyt eteenpäin!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Olen istunut jo runsaan tunnin treenin jälkeen Ison Omenan sporttitoimistossa. Juonnut pari kuppia kahvia ja syönnyt yhden herkullisen croisantin. Ah, kuinka rentouttavaa taas treenaamisen jälkeen. Istua tässä kaikessa rauhassa. Antaa ajatuksien soljua hiljalleen ihan omalla rytmillä, vähän eilisissä ja vähän huomisissa. Mutta kumpikaan ei ole niin tärkeä, kuin tämä hetki! Ja mikä tässä hetkessä on nyt niin tärkeää? Vaikea sanoa. Mulla ei olr mitään ihmeellistä tai tärkeää tulossakaan. Vain elämää niinkuin IRWIN GOODMANIN laulussa. Eilinen on mennyttä, joka kuitenkin on jättänyt jättimäisen vuoren muistoja, hyviä, hauskoja ja jännittäviä. Ne riittää mulle. Onneksi ei tarvitse elää niitä uudelleen. Mutta tämä hetki. Se on uskomattoman tärkeä. Katson vilinää tässä ympärilläni. Olen sivullinen tarkkailija. Ja silti tunnen kuinka elämä sykkii ja pulppuaa. On pieniä haaveita. Elämää perheeni kanssa. Ystävien taapaamisia. Pieniä matkoja ja tapahtumia. Erilaisia pieniä paloja elämää. Hyvin yksinkertaista ja simppeliä. Ja ON TÄMÄ HETKI! Jättefint niinkuin INGOKIN sanoi aikoinaan!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

I COME BACK on yleinen lause nyrkkeilyssä. Onneksi se ei koske kuitenkaan minua, muuten kuin paluussani Boxing treenieni pariin! Vähän sitä kyllä etukäteen pelkäsinkin. 4 kuukauden paussin jälkeen ja joidenkin ylimääräisten kilojen jälkeen ei paluu ollut kevyt, vaan lähinnä raskas. Nyt on kaksi harjoitusta takana ja analysoinnin paikka! Joudun miettimään johtuuko treenin 10 erän treenaaminen ja sen tuntuminen raskaalta iästä vaiko ylimääräisistä kiloista? Eihän kymmenen kilon nousu 4 kuukauden aikana pitäisi tuntua? Aloitin treenit tutusti varjonyrkkeillen pari erää. Mutta huomaan etten ole niin terävä ja sähäkkä kuin ennen paussia. Sitten pari erää säkkiä ja sama juttu . Ei haluttua terävyyttä ja voimaa? Kuitenkin pari erää vähemmän kuin ennen paussia. INGO-palloa eli pistepalloa seuraavat kaksi erää. No, jotain puuttuu nopeus ja terävyys ja tempo. Hitto! Seuraavaksi erä PUNCMACINELLA ja tunnen etten todellakaan ole PUNCMACINE. Erä päärynäpalloa. Joo, mene, mutta ei samalla tempolla kuin ennen paussia. Lopuksi vielä pari erää varjonyrkkeilyä kehässä. Lähinnä tyylitellen, vasentasuoraa lyöden ilman kunnnon sähäkkyyttä. Antaisin arvosanan 5+ kun kuitenkin sain hien pintaan. Mihin nyt päätyisin? IKÄ vai PAINO? 4 kuukauden paussi ja tatsi kadoksissa. Ihan niinkuin on ollut ASKKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni. Joudun treenaamaan ilmeisesti enemmän kuin kaksi kertaa löytääkseni edellä mainitut. Taidan olla kadoksissa koko mies. On pakko ottaa lusikka kauniisti käteen, eikä sillä syödä nyt BANANA SPLITTIÄ! On vältettävä glamourin ja säihkeen keskellä eläviä ystäviäni, buffet pöytiä, princestårta tarjouksia. On sanottava KIITOS EI!Huh, kuinka kovalta tuntuvatkaan tulevat päivät, viikot, kuukaudet, vuodet ennenkuin olen taas kunnossa, hoikka ja trimmissä....

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Sunnuntai ja keskipäivä. Istun Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin terasilla rannan "kuninkaallisten" kanssa. Meitä on jo reilusti yli kymmenen niinsanottua kantajengiä paikalla. Tarinat sinkoilevat aiheesta toiseen. Minä yritän lukea JENS LAPIDUKSEN triologian kolmatta osaa, joka on nimeltään LUKSUSELÄMÄÄ! Toisaalta tämäkin on kyllä jonkunlaista LUKSUSELÄMÄÄ! Mellstenin Paratiisirannan cafen terassilla uskomattomien ja mielenkiintoisten glamourin ja säihkee sävyttämien, lähes tarunomaisten persoonallisuuksien kanssa, joille lähes jokainen maailmankolkka on tuttu.On COSTA LAGUNASIN RUHTINASTA, MERINEUVOSTA, MALAGAN PRINSSIÄ, Mr. FORDIA, ORLANDON LEIJONAA, hurmaavia KREIVEJÄ kaksin kappalein, RUHTINATARTA ja PRINSESSOJA, SEBASTIAN VETTELIÄ, TENNISÄSSIÄ ja MARKIISIA. Ja jengiä tuntuu yhä tulevan lisää. Kesä, hmm, kinkkinen asia tänä kesänä. Ei vielä oikein alkanutkaan. Nytkin vaihtelee pilvisestä auringonpaisteeseen! Mutta vielä on kesää jäljellä, jossakin laulussakin lauletaan. Ehkäpä? No mulla on viikko aikaa kun alkaa Boxing treenit itselleni Tuulimäen Boxingsalilla ja silloin viimeistään palaan takaisin ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tielleni. Ensi viikko aikaa! Joku on laittanut jo tuohon mereen jonkin ihmeellisen muovipoijun, jossa lukee ASENNE!!! Loistavaa , täytyy siis löytää oikea asenne ja on luovuttava LUKSUSELÄMÄSTÄ!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Upea raikas aamu tänään kävellessäni Mellstenin Paratiisirantaan  aamu kuuden jälkeen tuntui ja näytti hyvälle. Tänään on stadin futisderby Sonera Stadionilla kun HJK ja HIFK pelaavat keskenään futista. Sonera Stadion on kuulemma loppuunmyyty. Me mennään kokoonpanolla ESA HEINONEN JESSICA-tyttöni joka tuli eilen Rhodoksekselta, missä vielä toistaiseksi oli ollut aivan normaalia turistielämää. Mitä tapahtuu nyt sitten kun kreikkalaiset äänestivät EI EU:lle? No keskitytään nyt kuitenkin ensin tähän tämäniltaiseen futismatsiin HJK vai HIFK, kumpi voittaa? Onpa ollut nyt hienoja kesäpäiviä ja on ollut mukavaa istua Mellstenin Paratiisirannassakin, ainakin jonkun hetken. Keskiviikkona lennetään Malagaan jossa on kuulemma 34 astetta lämmintä. Kuulostaa lämpimältä. Myös elämä ilman FACEBOOKKIA jatkuu enkä ole kokenut edes mitään suurempia vieroitus oireita. Hiukan tietysti tuntuu oudolta, kun yli tuhat virtuaalista ystävää on poissa ja en ole nähnyt päivityksiä mitä kaikkea hienoa siellä glamourin täyttämässä FB:n virtuaalisessa elämässä tapahtuu. Tänään siis oikeassa elämässä rantaelämää ja futismatsi illalla. Huomenna pakataan matkalaukut ja aikaisin keskiviikkoaamuna lennetään MALAGAAN.

                                                 Elämää ilman FACEBOOKKIA

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Istun parstsilla aamukahvin kera ja ihmettelen tätä Hawaijilaista lämpöä mikä meillä on nyt vallalla. Eilen olin aamupäivällä Mellstenin Paratiisirannalla, mutta luovutin jo iltapäivällä liian kuuman takia? Hah, eipä olisi uskonut. Alan varmaan tulemaan vanhaksi. Ennen ei alle 10 tunnin rantapäivään olisi tullut luovutusta. Silti päivä oli nautinto. tein pari lenkkiä Westend-Mellsten rantaraittia Milon (tyttäten dogi) kanssa ja lempeä merituuli tuntui hyväilevän pehmeältä. Rantaraitin varrella oleva ranta oli niin täynnä auringonpalvojia kuin olla saattaa. Illalla meidän uuteen kotiin tuli vieraita. HAWAIJIN PRINSSI ja aatelisherra MASA von ELM viehättävine puolisoineen. MURUNI oli valmistanut melkoisen illallisen meille, joten minä ainakin voin unohtaa taas kaikki ajatuksetkin heinäkuussa aloitettavasta dietistä ja siirtää sen heti elokuuhun. AH, kuinka helpottavaa. Ei siis tarvitse vielä etsiä sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietä. Missä se sitten onkaan? Illalla tutustutin HAWAIJIN PRINSSIN kuvakirjaraiteilija MASA von ELMIN Rock and Roll kuvakirjojen kautta mm. JOHNNY HALLYDAYHIN ja katsoimme myös JOHNNYN Route66 show DVD:ltä sillä aikaa, kun suloiset puolisomme istuivat terassilla viiniä maistellen ja tyttöjen juttuja jutellen. HAWAIJIN PRINSSI joka on vannoutunut ELVIS fan,i tykästyi selvästi myös JOHNNY HALLYDAYHIN. Ja jos olisin vielä FACEBOOKISSA, niin varmasti painaisin virtuaalista tykkää nappia. Mutta koska olen hylännyt FACEBOOKIN ja kaikki virtuaaliset ystäväni en voi tehdä sitä. Tosin mulla on taas tullut pari ystävää lisää eli taitaa olla jo 6.No se ei tietänkään kuulu mitenkään tähän, mutta on pakko sanoa että tämä oikea tapaaminen tälläisten tarunomaisten ystävien kanssa, oikeine haluksineen ja tarinoineen ylittää häikäisevimmätkin virtuaaliset halaukset! TYKKÄÄN!