I COME BACK on yleinen lause nyrkkeilyssä. Onneksi se ei koske kuitenkaan minua, muuten kuin paluussani Boxing treenieni pariin! Vähän sitä kyllä etukäteen pelkäsinkin. 4 kuukauden paussin jälkeen ja joidenkin ylimääräisten kilojen jälkeen ei paluu ollut kevyt, vaan lähinnä raskas. Nyt on kaksi harjoitusta takana ja analysoinnin paikka! Joudun miettimään johtuuko treenin 10 erän treenaaminen ja sen tuntuminen raskaalta iästä vaiko ylimääräisistä kiloista? Eihän kymmenen kilon nousu 4 kuukauden aikana pitäisi tuntua? Aloitin treenit tutusti varjonyrkkeillen pari erää. Mutta huomaan etten ole niin terävä ja sähäkkä kuin ennen paussia. Sitten pari erää säkkiä ja sama juttu . Ei haluttua terävyyttä ja voimaa? Kuitenkin pari erää vähemmän kuin ennen paussia. INGO-palloa eli pistepalloa seuraavat kaksi erää. No, jotain puuttuu nopeus ja terävyys ja tempo. Hitto! Seuraavaksi erä PUNCMACINELLA ja tunnen etten todellakaan ole PUNCMACINE. Erä päärynäpalloa. Joo, mene, mutta ei samalla tempolla kuin ennen paussia. Lopuksi vielä pari erää varjonyrkkeilyä kehässä. Lähinnä tyylitellen, vasentasuoraa lyöden ilman kunnnon sähäkkyyttä. Antaisin arvosanan 5+ kun kuitenkin sain hien pintaan. Mihin nyt päätyisin? IKÄ vai PAINO? 4 kuukauden paussi ja tatsi kadoksissa. Ihan niinkuin on ollut ASKKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni. Joudun treenaamaan ilmeisesti enemmän kuin kaksi kertaa löytääkseni edellä mainitut. Taidan olla kadoksissa koko mies. On pakko ottaa lusikka kauniisti käteen, eikä sillä syödä nyt BANANA SPLITTIÄ! On vältettävä glamourin ja säihkeen keskellä eläviä ystäviäni, buffet pöytiä, princestårta tarjouksia. On sanottava KIITOS EI!Huh, kuinka kovalta tuntuvatkaan tulevat päivät, viikot, kuukaudet, vuodet ennenkuin olen taas kunnossa, hoikka ja trimmissä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti