Maaliskuun 1. päivänä ilmoitti Ilta-Sanomat etusivullaan: "Piitulaisen ensiesitys Helsingissä" ja urheilusivulla oli koko sivun juttu "Messuhallin yleisö näkee Harri P:n vihdoinkin paidatta".
Sama muissa pääkaupungin lehdissä "Piitulainen 24.11 Helsingissä", "Piitulainen näyttää taitonsa ensi kertaa kotikehässä", "Olli ja Harri vetonaulat Messuhallin kehässä 24.11". Tuntui hyvältä. 10. ammattilaisotteluni oli vanhassa kunnon Messuhallissa, jossa niin monesti oli tullut nyrkkeiltyä jännittävät SM-ottelut ja maaottelut amatöörinä. ALI SANOU, jonka piti tulla vastustajakseni 24.11 Messuhalliin, vaihtui toiseen algerialaiseen nimeltään MOHAMMED SOUITA.
Kolmen viikon ajan ennen tätä iltaa riitti taas sähinää. Lehdet kävivät läpi tähänastisia ottelujani ja kertoivat tämän otteluni ratkaisevan jatko-ottelut. Jossakin vaiheessa kävin joka ilta Yrjönkulma-nimisessä tanssipaikassa, jossa jalkapalloilumme virtuoosi ja maestro KAI PAHLMAN järjesti tansseja.
Lehdessä mainostettiin hienosti "Solisti EINO GRÖN, illan yllätyksestä vastaa Harri Piitulainen-show". Hienosta mainostuksesta huolimatta show sisälsi ainoastaan sen, että annoin pari vapaalippua tulevaan ammattilaisiltaan ja kuuntelin kuin öö, kun KAI PAHLMAN heitti huulta: "Paljonko sä olet maksanut tosta sun tyylikkäästä puvustasi?" "400 markkaa", vastasin. "Älä nyt. Sillähän olisi saannut jo uusiakin...." sanaili KAITSU ja tunsin olevani varsinainen show-tähti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti