ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 27.5.2010

Aivan loistava aamu taas tänään. Vain auringonpaiste puuttui tästä aamusta. Mutta tietoisuus siitä, että on kesä tulossa, eli seuraavat kolme kuukautta on todennäköisesti auringonpaisteisia päiviä tai ainakin aurinkoinen ja kesäinen mieli! Ja sitten vain kolme päivää niin täytän 63 vuotta! Se voisi aiheuttaa mulle kyllä ikäkriisinkin? Mutta en nyt ehdi sitä enempää miettiä. Eilen ainakinj vielä harjoittelin hyvän 14 erän treenin 10 kovaa erää säkkiä, päärynäpalloa ja varjonyrkkeilyä ja vasen suora, liikkumien säkin ympärillä toimi. BOXING tuntuu olevan vielä 63 vuotiaana suosikkilajini! Tosin myös futiksen MM-kisat alkavat kohta, jota seuraan tiiviisti TV:stä ja sitä voittaako MARADONNAN jengi koko kisan? Pyöräilyaika on saannut jo hyvän alkunsa. Ensimmäiset 500 km on takana ja voin jatkaa pyöräilyä pitkin merenrantoja rock and rollin säestyksellä. Aurinkopäivät MELLSTENIN PARATIISIRANASSA "Rantakuninkaalisten" kanssa on myös edessä. KAHVITTELUT perjantaisin cafe CARUSELLISSA. BOXING treenit Tuulimäen boxingsalilla JUHANNUKSEEN saakka. Siitä alkaa BOXING loma heinäkuun ajaksi ja paluu salille tapahtuu ELOKUUN 1:nen päivä! Parit matkat perheen kanssa on myös kesän aikana. Sitten on tapaamisia, kohtaamisia, tapahtumia kesäisillä terasseilla. Näillä eväillä siis kohti KESÄÄ ja 63:tta vuottani.....30.5.1947 kun synnyin isäni liitti mut VIIPURIN NYRKKEILIJÄIN jäseneksi ja nyt ensi keväänä VIIPURIN NYRKKEILIJÄT täyttää 100 vuotta, siihen vois olla mullakin yks juttu? Katsotaan nyt miten tässä ehtii ja jaksaa? Joka tapauksessa BOXING IS MY LIFE, uskaltaisin sen jo sanoa, on se vaan niin paljon tuonnut tullessaankin ja enpä tunne enään tarvitsevani enempää, vain päiviä, vain mutkatonta pienimuotoista elämää. Ei suuria kohokohtia, vain auringon lämpöä, vähän RAKKAUTTA, vähän YSTÄVYYTTÄ....tähän lopuksi ELVIKSEN I Got Lucky kappale ja siinä on KAIKKI! Oikein hyvää kesää kaikille, naittikkaa siitä ja elämästä! Palaan syksyllä takasin.....NYT AURINKOELÄMÄÄN!!!!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 25.4.2010

Huomenta OSKU. Oli mukava taas eilen puhua kanssasi, kun soitit sieltä Floridasta. Olen pyöräillyt tänä aamuna Tapiolan Otsolahteen kahville. Yhdelle tosi makeelle terassille. Aurinko paistaa lämpimästi. Kevät on tullut Suomeen. Paikan nimi on muuten cafe Ankkuri. ELVIS laulelee ihania laulujaan nappikuulokkeissani. Oli muuten hauska kuulla, että olet menossa ensi viikolla LAS VEGASIIN katsomaan FLOYD MAYWEATHER JR:in matsia. Hän on loistava nyrkkeilijä. Oli hauskaa kuulla, että sinulla on luxus-hotellista sviitti varattuna. Eihän se antamani lempinimi EMIIRI ole sitten kovin kaukaa haettu. Ihanaa, tiedän että nautit siitä. Mehän rakastimme aina matkustamista, hyviä hotelleja ja hyvää ruokaa! Elämä rullaa edelleen eteenpäin, mutta muistot seuraa mukanamme. Mulla oli muuten "syntinen" aamu (silloin meillä oli niitä öisin, heh), edessäni on nimittäin uunituore, vielä lämmin rinkulamunkki ja kuppi kahvia. Thats Life! Tämä osuus oli ihan erikseen nyrkkeilykaverilleni ja ystävällleni OSKULLE koska hän väittää kurkistavansa aamuisin tänne nettisivulleni nähdäkseen mitä touhuan ja mikä on fiilis? No eipä tässä mitään erikoista. Tunnen jatkuvasti taivaallista onnellisuutta ja olotilaa vain jo siitä, että on elämässä vielä mukana! Aurinko, Rock and Roll, BOXING....BOXING....BOXING...edelleen vahvasti mukana. Nyt siinä omassa yksityisyydessäni treeneissäni Tuulimäen boxingsalilla. On kuin olisin löytänyt rakkauden uudelleen. Vaikka sitä on mulla ollut koko ajan läheisteni ja ystävieni kautta. Ehkä se on vain tämä SPECIAL RAKKAUS, jonka olen joskus menettänyt. Joka on joskus jättänyt minut. Paiskannut minut ulos KEHÄSTÄ! Osoittanut riittämätömyyteni. Pirstonnut maailmani. Mutta sydämestäni se tunne ei ole koskaan poistunut. Se on aina säilyttänyt siellä oman nurkkauksensa. Se sykkii ja nauttii ja muistaa! Kaiken! Luulenpa että OSKU tietää mistä kirjoitan. Nyt alkoi juuri soimaan Nousevan Auringon Talo, HOUSE OF THE RISING SUN se The ANIMALSIEN versio. Ah, kuinka aurinko hyväilee mua. Sen lämpö tuntuu kasvoillani. Voin vain ihmetellä kuinka näin "pienenä" ja "mitättömänä" on saannut tuntea näin suuria tunteita? Tuntuu todella,kuin olisin saannut jo kaiken ja kuitenkin elämä on opettanut, että se on yllätyksiä täynnä. Viime perjantaina tapasin yhden kaverin ja hän ehdotti että kirjottaisimme kirjan yhdessä, yhdestä suuresta, yhdestä mulle läheisestä nyrkkeilijästä. Miksei? Tämä on vasta idea, mutta aloitin heti perjantaina kelaamaan asiaa ja tempauduin täysin siihen. Teen tutkimusmatkoja menneeseen ja kuitenkin myös oma elämä liippaa läheltä sitä.....kummallista, kummallista tämä elämä? Tunteita, rakkautta, ystävyyttä. Menee välillä huonosti, välillä menee hyvn. Välillä epäonnistuu ja välillä taas tulee onnistumisiakin. Niin, sehän on tätä elämää! Tänään on hieno aurinkoinen päivä. Aurinko paistaa lämpimästi. Taidanpa jatkaa pyöräilyä merenrantoja pitkin. Katsoa meren välkehtiväisyyttä. Luonnon kauneutta. Ah, kuinka kaunista onkaan....palaan taas jonakin päivänä.

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 19.4.2010

Mikä ihana aamupäivä tänään olikaan! Lähdin pyöräilemään pitkin merenrantoja Tapiolan Waynes Coffeeseen kahville. Eipä uskoisi vallalla olevaa luonnon aikaan saamaa mullistusta ja tuhkapilven olemassaoloa taivaalla. Kun istuin Westendin suoran penkillä katsellen auringon paisteesta välkehtivää merta ja yläpuolella olevaa sinistä taivasta. Näkymä oli taas kerran lumoava. Tunsin taas kiehtovaa olemassa olon olemista! Kummallinen tämä maailma? Suuria luonnon mullistuksia siellä täällä, taloudellista epävarmuutta monilla aloilla. Lentoyhtiöitä nyt koitellaan. Monien maiden turismi saa nyt kovan iskun, ainakin muutamaksi lähikuukaudeksi. Mutta elämä jatkuu. BARCELONA pelaa tänään MILANOSSA Mestareiden liigaa futiksessa. Jalkapallo miljonäärit joutuivat matkustamaan bussilla aikamoisen matkan pelipaikalle. Niinkuin nyt niin monet muutkin tuhannet ihmiset ympäri Eurooppaa. Tämä on käsittämätön ilmiö? Ilmiö jolle ei ollut ennustetta. Ilmiö joka yllätti tämän maailman jossa on viime vuosina totuttu lentelemään sinne sun tänne. Kiireellä hoitelemaan kiireellisiä asioita. Siksi kun itse istun tässä omassa pienuudessani nauttien huikeista näkymistä, tuntien auringon lämmittävän kasvojani, ISOKYNÄ LINDHOLM laulaa nappikuulokkeissani jotain loistavaa kappalettaan......oletko olemassakaan....nään syvällä elämässä sortuvan maan......älä valita nyt...tunnen ristiriitaisesti onnellisuutta, mutta en voi olla tiedostamatta, tuntematta murhetta taas niiden puolesta jotka tämän tulivuoren purkauksen vuoksi ovat joutuneet kärsimään. Toivottavasti kaikki palautuu taas nopeasti ennalleen. Jatkoin siitä matkaa Tapiolaan BEATLESIEN sävelmien rytmittäessä polkemistani. Tapiolassa tapaan ex-keihäänheittäjän, hyvin sympaattisen ja iloisen LEO PUSAN ja valokuvaan hänet FACEBOOK ryhmääni FACE to FACE TODAY. Käydään JERRIN kanssa syömässä kiinalaisessa. Juon kupin kahvia Waynesissä. Pyöräilen takaisn rantoja pitkin Matinkylään kotiin ja vietän vielä tunnin "ektaasin" parvekkeella kuunellen yhtä parhainta BEATLES CD:tä BEATLES FOS SALE levyä. Torkahdan aurinkotuolille vaipuen nirvanaan. Ihana päivä. Ihana elämä. En ole varmaan ansainnut tätä. Mutta nautin siitä. Elämä on ollut uskomatonta ja on sitä tänäänkin. Ja kuitenkin, onpa tämä käsittämätön ilmiö, tämä elämä kaikkine variaatioineen. Miten sen kaiken voisi ymmärtääkkään?

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 12.4.2010

Aurinko, tuo ihana valoilmiö paistaa jälleen kun katson tuosta ikkunasta ulos. On ehdottomasti vuoden hienoin aikajakso menossa. Kevät on jo tosiasia. Pyöräilykausi alkanut ja Mellstenin Paratiisirannan rantapäivät taas parin kuukauden päästä edessä. Boxingtreenit jatkuvat hyvässä mallissa 12-14 erän treeneinä jokatoinen päivä. Edelleen suuri nautinto. Olen saannut yhden treenikaverinkin mukaan innostumaan treenaamisesta, nimenomaan BOXINGISTA. Elämä soljuaa nyt rauhallisesti treenit, pyöräily ja ystävien tapaamiset stadin eri kahviloissa, jotka kohta siirtyvät tereasseille, Kauppatori ja Snellmannin kahvitelttakin ilmestyy kohta talvitauaolta asemapaikalleen. Elämä on pienimuotoista, mutta niin kovin suurta. Eilen aamupäivällä kävin pyöräilemässä Espoon rantoja ja soin kahvia cafe Mellstenin terassilla seuraani liittyneiden JYRKI69 ihanan rakkaansa kanssa. Kuulin että joitakin muitakin ystäviä on jo tähystäneet näkyykö minua terassilla. Tuntuu kuitenkin kaikesta pienimuotoisuudesta ja askeettisesta sekä kurinalaisesta tiestäni huolimatta että näiden ystävieni kautta saan koko ajan tapahtumia mitä erillaisimmissa tilaisuuuksissa. Ystävieni glamouri ja syke elämään pursuaa kivoja hetkiä sekä tapahtumia. Jo KAHVITTELIJOIDEN tapaamiset perjantaisin cafe Kappelissa aamupäivisin on aina tapahtuma, jossa hauskinta on se ettei koskaan tiedä ketä tulee paikalle ja yllättää vierailullaan. Maailma tuntuu välillä pieneltä. On Proffessoria, taiteilijaa, urheilijaa, toimittajaa, liikemistä ja naisiakin silloin tällöin tuomassa LADY näkökulmaa tapaamisille. On konsertteja erilaisia. Viimeksi THE CHARADES yhtyeen rumpali ja bändin johtaja JARI MOBERG kutsui mut Ravintola Wäiskiin kuuntelemaan kitaramusiikki iltaa. Olimme siellä MASA von ELMIN eli Esa Malmin sekä JONE "Big Boss Man" KRIGSHOLMIN kanssa ja oli hauska ja erikoinen ilta. LASSE NORRES oli kutsunut pääsiäisenä AMERICAN CAR SHOWHUN. Maanantaisin ollaan kahviteltu Tapiolan Waynes Coffeessa jalkapallon hengessä ESA ja PAAVO HEINOSEN ja AULIS RYTKÖSEN kanssa ja koska mulla on CANAL SPORTTI kotona niin seuraan tiiviiisti futista maailmalla ja LEO MESSI on tällä hetkellä yli kakkien muiden, mutta sitten on niin paljon monia muita fantastisia futaajia, joita on ilo seurata. Nyt odotan niin valtavan suurella ilolla ja uteliaisuudella keävvän kehitystä, nautin treenaamisesta, ystävien tapaamisista, ratsastan kamelilla ajatuksissani edelleen TUNISIASSA OSKU KANERVAN kanssa, joka soitti mulle juuri pari päivää sitten FLORIDASTA, uima-altaan ääreltä, jossa söi juuri BANAN SPLIT jäätelöannosta, bikiniasuisia kaunottaria ynpärillään, RICKY MARTIN, OSCAR DE LA HOYA ja SHAKIRA seurassaan, ja kertoi että on lämmintä, aurinko paistaa ja elämä hyvälle maistaa, ei tätä millään voi laistaa, kun elämä kulkee oikeata kaistaa, silloin elämän onnen haistaa......OSKU KANERVA.....TUNISIA.....niin monet muut matkat, leirit, jännittyneet hetket pukuhuoneissa ennen matsia, illat matsien jälkeen seikkailuntäytteisine kokemuksineen, ja YSTÄVYYS....joka edelleen on läsnä kaikkien näiden kymmenien vuosien jälkeen on ARVOKASTA! Näin se elämä menee on tapahtumia, ihmisiä, onnistumisia, epäonnistumisia kymmenien vuosien takaa, on ollut ystävyyttä, rakkautta, glamouria ja glamourin häviämistä ja kuitenkin kun katsoo sitä tilkkutäkkiä mikä tästä elämästä on muoidostunut, en mitään muuttaisi pois, en mitään sulkisi pois, olen kiitollinen kaikesta kokemastani ja tunnen sein edelleen, vahvasti, se sykkii sisälläni tähän päivään ja tämä päivä olen siitä ONNELLINEN se on upea, aurinkoinen, miellyttävä. En tunne enään kaipaavani mitään ihmeellisyyksiä, mitään suurta, tunnen vain eläväni ja saaneeni jo niin paljon etten rohkenesi pyytääkää enään enempää ja kuitenkin haluan elää, tuntea tätä päivää, kokea huomista, nauttia perheestäni ja ystävistäni, tapahtumisista sekä toivoisin vielä pitkää treenikautta ja 18 erän treenikuntoa viidesti päivässä, pyöräilulenkkejä rannoilla auringonpaisteesa, vähän matkoja etelän lämpöön ja biitseille, niin kuitenkin....ELÄMÄÄ, ELÄMÄÄ, auringonpaistetta, rock and rollia, sykettä, glamouria sellaisena kuin minä sen tunnen....pienimuotoisena, askeetttisena ja kurinalisena ja pieninä paloina kerrallaan....miksei? Oikein hyvää huhtikuun jatkoa, kevään tuloa.....palaan asiaan taas jonakin päivänä!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 30.3.2010

Hups, kuinka aika rientää. Mun on pitänyt tasaisin välein ainakin kerran viikossa kirjoittaa tunnelmia ja tapahtumia ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsottuna, mutta eihän tässä ehdi, heh, heh. On kaikenlaista pientä säpinää, pieniä matka "trippejä" ja ennenkaikkea treenit aamupäivisin, jotka sitten rentouttavat mut lepäilemään, kuuntelemaan ELVISTÄ ja nauttimaan päiväää, niin että jää kynäkin ottamatta ja teksti vääntämättä. No nyt kuitenkin tänään kun maaliskuu alkaa olla eletty ja kun huomenna on kuukauden viimeinen päivä koitin aktivoida itseni tämän "nettikynän" äärelle. Kuukausi on ollut IHANA. On ollut auringonpaistetta joka on tuonnut toivoa myös siitä että lämpöasteet nousisivat plussan puolelle ilman että tarvitsisin PLUSSA-korttia. Lumet sulavat pois, terassit aukeavat, ensimmäiset kahvit tulevat juotavaksi cafe MERENNEIDON aurinkoterassilla ja tunnen auringon säteiden lämmön kasvoillani. Kuuntelen BEATLES sävelmiä ja tunnen tämän elämän LOISTAVUUDEN, AINUTLAATUISUUDEN ja sen pienen YKSINKERTAISUUDEN mikä saa minut tuntemaan ONNELLISUUTTA! Saa tuntemaan että on syntynyt hyvään elämään! Nyt tämän maaliskuun aikana tuli taas 15 BOXINGTREENIÄ tehdyksi. Siis ihan liian vähän, jos olisi vielä otteluja edessä, mutta kun ei ole, niin ihan OK. Tulipa kerran tehtyä 18 eränkin kunnon treeni, joka antoi tietysti pienen merkin siitä että se kunto voi sittenkin vielä nousta tässäkin iässä. En ole siitä varma, mutta koitan vielä selvittää sitä vaikka tämän tulevan huhtikuun aikana. Toisaalta tunnen että áinakin joka toinen päivä pitäisi tehdä kävelylenkki näitä Espoon että myös stadin rantoja voidakseni tarkkailla ja tuntea keävään tulon, luonnon muuttumisen, nähdä sen valkoisen, mitä se nyt olikaan, ai niin lumen poistumisen elämöstäni ja sen tilalle tulevan vihreyden, auringonpaisteen, kimaltelevan meren! Asia jota en myöskään voi missata. Joudun siis tasapainoilemaan molempien asioiden välillä saadakseni molemmat. On tulossa selvästi kiire ja haastava kuukausi. Lähden nyt siis ottamaan huhtikuuta vastaan keväisen mielen ja ilon täyttäessä mieleni. On kuin uusi suuri seikkailu olisi edessäni! AH, kuinka jännittävää, kiehtovaa, lumoavaa.......kevätmieli....Tipitii, tipitii, tipitii.....kevät on, huoleton....tipitii, tipitii.....

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 8.3.2010

Olipas eilen taas keväinen päivä kun kävelin aurinkoisen stadin läpi Aleksi 13:ta kahville ja katselemaan paikan ikkunapöydästä stdilaista vilinää ihisten kävellessä Aleksilla. Ihmisiä oli todella runsaasti liikkeellä. Kahvilat olivat täynnä ja uskomatonta kuinka paljon turistejakin tähän vuodenaikaan oli liikkeellä stadin ydinkeskustassa! Tämä sai kyllä ajatukset todella kevään odotukseen. Vielä ei ole kyllä kovin lämmin. Kylmä viima tuntuu vielä kasvoissa eikä ilman käsineitä kauan ulkona kävellä. Mutta 2-3 viikkoa, sitten se taitaa olla jo mahdollista. Eilen aamulla kävin Tuulimäessä treenaamassa jo perinteellisen 12 eräiseni. Launataina olin Jämsässä Jämsän nyrkkeilyn puuhamiehen, toimittajan, ystävän, edesmenneen VEKA SILLANTAKAN muistoksi järjestetyissä muistokilpailuissa jonne minut kutsui sympaattinen ja energinen RENE JÄRVINEN, yksi nyrekkeilymme puuhamiehistä. Tapasin siellä joukon oman ikäluokkani nyrkkeilykavereita, maajoukkuekavereitani, niinkuin esimerkiksi Valkeakosken Hakan ja aikoinaan TVS:ssää edustaneen JOUKO "Jokke" LINDBERGIN, Jyväskylän "Muurinsäekijän" YKÄ SIKIÖN. OLLLI MÄKI Ex-Euroopanmestari, mun hyvin suuresti arvostamani ja sparrikaverini oli vaimonsa RAIJAN kanssa paikalla. On aina suuri nautinto tavata OLLI MÄKI. Paikalla oli mm. PEKKA RUOKOLA Ex-raskaansarjan mestarimme Tampereelta. Ex-promootori, valmentaja ja nyrkkeilijä AARNO "AAPELI" LUOMA Jyväskylästä, TARE UUSIVIRRAN kaveri ja valmnentaja TAREN ammattilaiskautena, SIKIÖN YKÄHÄN oli sitä TAREN amatöörikautena. Pahassa auto-onnettomuudessa ollut JUKKA TERIÖ oli myös katsomassa kilpailija. AAPELI LUOMAN kanssa sovittiin vierailusta "PULLA TAIVAASEEN" eili cafe SUCCESIIN syömään jättisuuret korvapuustit hänen tulleswsaan seuraavan kerran Stadiin, ehkä jo nyt tässä kuussa olevaan ammattinyrkkeilyiltaan? AAPELI haluaisi kokea sen kuinka vaipuu transsiin ja kuinka sielu siirtyy PULLATAIVAASEEN ja kuinka kaikki tuntuu niin hyvältä ja pehmeältä! Tapasin myös poismenneen AKI SIRKESALON isän ja hän oli kuullut että AKI oli aikoinaan käynnyt treenaamassa BOXING CENTERISSÄ! AKIN isä oli VEKA SILLANTAKAN hyvä ystävä, joka muisteli myös ystäväänsä nyrkkeilykehässä liikuttuneena. Mulle VEKA SIILLANTAKA joka oli myös STEN SUVION ja isäni hyvä ystävä tuttu jo polvenkorkuisesta pojasta saakka, mutta myös nyrkkeilyaikoinani teimme esimerkiksi yhden unohtumattoman nyrkkeilymatkan BERLIINIIN "Spandaun lehmusten alle" NYEKKEILYTURNAUKSEEN, joka oli loistava ja hieno matka VEKAN järjestämänä. Mukana oli lisäkseni Tampereen LAURI KÄHÖNEN ja stadin HeNyn RAIMO OIKARI. Ja se "Spandaun lehmusten alla" onkin sitten jo toinen juttu, mutta liittyi kyllä matkaan, extrana. Oli upeata nähdä niin monia nyrkkeilykavereita aikojen takaa paikalla ja oli hieno tunelman muistella VEKAA siellä hänen "koti kehäsään". Tapasin siellä myös VEKAN tyttären ja hän kertoi kyllä usein kuulleensa meidän tapaamsistamme hänen isänsä kanssa. On vain surullista kuinka paljon hyviä ihmisiä, ystäviä on jo pois lähetnyt näistä maan päällisistä kehistä. Mutta tämä on sitä elämänkulkua. Minä kun olen kuitenkin vielä täällä ELÄMÄN KEHÄSSÄ aion jatkka treenaamistani Tuulimäen kehässä edelleen ainakin jokatoinen päivä ja nyt kun kevät alkaa tekemään tuloaan on pakko mysö alkaa tekenään niitä kävelylenkkejä pitkin Espoon ja stadin merenrantoja, alkaa seuraamaan luonnon muuttumista kevääksi, siitä kesäksi. Se on upeimpia asioita mitä tiedän, kevään tulo, kävelylenkit pitkin merenrantoja, kuunellen musiikkia, rock and rollia, rakkauslauluja, ELVISTÄ, BEATLESIA, kitarabändejä, JULIO IGLESIASTA, latinomusiikkia yleensä, BADDINGIÄ, IRWINIÄ, TAPANI KANSSA ja DANNYÄ ja ties vielä vaikka mitä ja ketä....Joudun siis hiukan tinkimään nyt siitä 5-6 kertaa viikossa boxingtreenaamisestani ja ottamaan siitä pari päivää kävelylenkkeihin, kevään tarkkailuun, kahvitteluihin cafe URSULASSA ja KARUSELLISSA....AH, KUINKA IHANAA.....kevät on tulossa.....aurinkoa....rakkautta....ystävyyttä...elämää ja edelleen siinä mukana....VOIN TUNTEA VAIN ONNELLISUUTTA ja KIITOLLISUUTTA!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 1.3.2010

Jee, maaliskuu ja huomattava askel kohti kevättä. Niin tiedän ettei se meistä kenestäkään tänään siltä tunnu, kun tuota luntakin on taas satanut, mutta mulla on jonkinlainen pieni maistiainen siitä kun olin perheeni tyttöjen kanssa LISSABONISSA muutaman päivän kaupunkilomalla (hiihtolomalla) ja tutustuimme historialliseen LISSABONIIN suurella uteliaisuudella. Lentokentältä ajaessamme taxilla hotelliin saapuessamme, kertoi taxikuljettaja että seuraavana päivänä on futismatsi UEFA CUP ottelu SPORTING vastaan EVERTON! Tunsin heti että sinne! Tyttöjä en saannut houkuteltua mukaan. Olivat kai jo pelästyneet monisatapäisen englantilaisten EVERTON fanijoukon innostusta kaupunkikuvassa jo seuraavana päivänä sinivalkoisine EVERTON paitoinen ja kaulahuiveineen. No minä kuitenkin sain tilaisuuteni ja menin upealle ESTADIO JOSE ALVALADE keltavihreälle jalkapallostadionille. Matsi oli kotijoukkueen hallintaa ja toisen puoliajan lopussa 3-0 maali hiljensi kyllä melkoisesti valtavasti omiaan kannustanutta EVERTONIN kannattajajoukkoa. LISSABON patsaineen ja aukioineen, vanhoine taloineen ja linnoineen oli uskomattoman viehättävä. Käytiin yhtenä iltana FADO illassa. Taitavat musiikot soittivat kitaroita ja hienot bartistit lauloivat PORTUGALILAISESTA rakkaudesta ja elämästä! Yksi mikä mulle on aina huippuvaarallista näillä matkoilla, on jälkiruoat ja se BANANA SPLIT....ja niinpä nytkin taas repsahdin pahasti, kun esimerkiksi HARD ROCK CAFE LISSABONISSA oli aivan super hyvät ja isot BANANA SPLITIT, puhumattakaan hampurilaisaterioista. Mutta se nyt sitten on taas tehty eikä muuksi muuttaa voi. On annettava itselleni anteeksi. Onneksi tänään alkoi taas treenit Tuulimäessä ja maaliskuun ensimmäinen 12 eräinen tuli treenattua. Ja joudun ikäänkuin vähän rankaisemaan taas itseäni tuosta vierailustani BANANA SPLIT taivaassa....putoamalla Tuulimäen väestösuojan kellariin (20-30 metriä maan alle) ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tielleni ja treenaamaan tässä maaliskuussa 25 harjoitusta, niin enköhän opi tavoille! Hyvää maaliskuun alkua, palaan taas jonakin päivänä!!!