Hyvää lauantaipäivää. Olen jo aamulla kuuden aikaan ollut MILO-herran kanssa, joka on meillä pari päivää kylässä, pienellä aamukävelyllä. Ja täytyy kyllä sanoa, että kesäaamut ovat huikean hurmaavia edelleen, vaikka näitä kesiä ja kesäaamuja mahtuu jo aika iso määrä tässä elämässä. Nyt kun olen istuskellut partsilla juoden kahvia (Elvis-kupista) kera croisantin ja siirtynyt miesluolaani kirjoittamaan tätä Elämänmenoa blogiani ja Elvis CD soi taustalla.....hmm...kyllä elämä tuntuu hyvälle. Kävelyä Haukilahden ja Toppelundin rannoilla, kahvittelua ja tapaamisia kaveriden kanssa. Kirjojen lukemista ja aurinkoa. Elämä soljuaa pikkuhiljaa ja voisin kyllä toivoa ja olla toiveikas, että sitä todellakin voisi vielä nauttia joitakin vuosia, sillä kyllä vähän pelottaa tuo vuosien karttuminen, kun kohta tulee taas yksi vuosi lisää. Pakko joustaa, sanosi tähän yksi jo poismennyt ystäväni. Kohta lähdetään Muruni ja Milon kanssa taas kävelemään rantoja pitkin Tapiolaan ja pidetään siellä lounas tauko jossakin....niin tälläistä.....ELÄMÄNMENOA! Elvis laulaa juuri SENTIMENTAL ME....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti