ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hyvää torstaipäivää ystävät. Tänään aamulla kävin taas harrastamassa taisteluani vanhuutta vastaan ja harjoittelemassa Tuulimäen Boxingsalilla 12 erän harjoitukseni. Olen siis siirtynyt kymmenestä erästä kahdentoista erän harjoitukseen. Sitä pidän jo lähellä normaalia harjoituksena ikäni huomioon ottaen. Lokakuu on siis lähtenyt hyvin liikkeelle ja pari kutsuakin on patyyn tullut, josta sitten enemmän, kun ovat ajankohtaisia. Tässä on myös mukana vanhempaa blogijuttua, kun kerroin kuinka minua on aina kiinnostanut asia TEE TYHJÄSTÄ MEILENKIINTOINEN ELÄMÄ mikä nyt on hiukan liioitellusti ajateltu sillä elämähän on aina mielenkiintoinen meillä jokaisella. Se että saa olla elossa ja terveenä on jo suurta. Peilasin sitä vain tähän elämääni, jossa on ollut monenlaisia sävyjä ja tapahtumia. Olen kuitenkin aina sanonut olevani kiitollinen kokemastani elämästä. Ja tänä päivänä tunnen vain onnellsuutta perheestäni, ystävistä ja tästä elämänmenosta joka on nyt menossa. Elämähän on aina osiltaan arvoitus, mitä se tuo eteen ja mitä tapahtuu? Nyt mennään lokakuuta päivä kerrallaan, koitan käydä harjoittelemassa 3-4 kertaa viikossa. Minulla on laadittu harjitusohjelma vuoden loppuun jonka yritän toteuttaa. On maanantaiset kahvittelut cafe Torpanrannassa. Ja niinkuin sanoin parit partytkin edessä. Annan nyt elämän soljua hiljalleen päivä kerrallaan ja bloggaaan välillä, kun jotain tapahtuu, tapaan joitakin ystäviä. En kuitenkaan aio kertoa tätä kenellekkään, joka tietysti tuo eteeni mielenkiintoisen arvoituksen lukeeko kukaan näitä mun nettisivuilla olevia blogijuttuja missään vaiheessa? Olkoon tämä mun yksi TEE TYHJÄSTÄ MIELENKIINTOINEN ELÄMÄ???

 Moi. Kesä 2025 taas lähenee  haasteineen. Minullehan se ei ole enään niin suuri, kun olen eläkkeellä ja kohta 78 vuotias. Olen tietysti jo tapani mukaan tehnyt harjoitusohjelman kesälle 2025. Sen suorittamisen merkitys ei ole mikään ihmeellinen, mutta se on mun tapani taistella vanhuutta ja kiloja vastaan. Toinen tärkeä juttu on maanantaisin HEI ME KAHVITELLAAN tapaamiset kavereiden kanssa Cafe Torpanrannassa.  Haluan tässä samalla toivottaa  hyvää kesää sekä kesäistä mieltä...onnellisuutta ja unelmia rauhasta koko maailmassa ja että ihmiset olisivat toisillensa hyviä ja toisiansa ymmärtäviä....kyllä olisi maailmassa paljon mitä pitäisi muuttaa ja parantaa? No minä jatkan omaa pikkuriikkistä elämääni yrittäen itse olla hyvä ihminen ja muistaa isäni sanat jotka hän sanoi useamman kerran, kun olin ihan pikku poika "Harri muista, ystävällisyys ja kohteliaisuus ei maksa mitään".....

6.6.2024 kirjoitettua....Torstai on toivoa täynnä. Me kaikki tiedämme ja olemme kuulleet tuon lauseen mikä nyt sinänsä tuntuu melkoisen merkityksettömältä. Sitä voisi kyllä toivoa joka päivään.  Maailmassa kuohuu monella tapaan ja uutiset ovat melkoisen negatiivisia. On nuorten ja vanhuksien mielen ahdiistusta. Minä taas koitan edelleen noudattaa yhtä oivaltamaani mietettä jo vuosikymmenien takaa.... TEE TYHJÄSTÄ MIELENKIINTOINEN ELÄMÄ. Sitä miten siinä olen oonistunut tai tänä päivänä onnistun on vaikea sanoa. Nyt kuitenkin, oikeastaan ainoa, mitä olen tähän kesään päättänyt on varjonyrkkeily leirini tuossa Toppelundin Areenalla eli Vihreässä Temppelissä joka on JYRKI69 antama nimitys tuolle treenipaikalle. Tarkoitus on noin 15 harjoitusta per kuukausi.kesän 2024 ajan. Toukokuu meni 16.sta treenillä. Painonpudotus tuon herkullisen ja hienon Andalusian kierroksen jälkeen on menossa, mutta en ole oikein vielä saannut siihen oikeaa otetta. Se on vielä hakusessa. No näin taas tämän aikaisemmin kirjoittamani blogijutun jonka voin näin siirtää myös tähän päivään ja tähän hetkeen.....

15.1.2024 kiejoitettua....

Nämä tarinat ja muistelot vievät minut usein kymmenien ja kymmenien vuosikymmenien päähän. Toisaalta tunnen siitä hyvää mieltä sillä muistot tuovat niin paljon mieleen, isäni, ystävät sieltä kiristettyjen köysien maailmasta, joka jotenkin tuntuu vain kuuluvan elämääni, jopa vielä tänäänkin vaikka käynkin mahdotonta taistelua vanhuutta vastaan....mutta ei ajatella sitä tänään ja tämän jutun kanssa sillä en muista kuka, mutta kerran joku pyysi minua kirjoittamaan Ruskaturnauksen käsiohjelmaan luvun ja se oli tietysti ilo minulle olla mukana nyrkkeilyssä. Parin päivän päästä lähden korkeanpaikan leirille (vitsi) Puerto Ricoon Kanarialle missä kävellään paljon, vietetään päiviä Amadoresin rannalla, upea ranta, mutta odotan jo kovasti, kun palaan sieltä takasin alkaa tämän vuoden treenikausi Tuulimäen boxingsalilla taas neljästi viikossa ja silloin varmaan tunnen taas BOXING IS MY LIFE.....

SYNTYNYT NYRKKEILIJÄKSI. Toivottavasti kukaan ei ymmärrä tätä otsikkoa väärin. Tuli vain mieleeni, kun näin kirjoituksen minkä olin kirjoittanut joitakin vuosia sitten pyynnöstä RUSKA-TURNAUKSEN käsiohjelmaan. Jossain mielessä tämä kyllä pitää paikkansakin. Nyrkkeily on ollut mun lajini, mun rakastettu ja mulle rakas. Siitäkin huolimatta, että  monet muut lajit ovat Suomessa suositumpia kuin NYRKKEILY. Arvostetuimpia ja kunnioitetumpia. Minäkin kunnioitan kaikkea urheilua sekä urheilijoita lajista riippumatta. Kuitenkin uskallan sanoa; MINUN LAJINI ON NYRKKEILY!

Se on ollut NYRKKEILIJÄN ELÄMÄ! Synnyin virtuoosimaisen nyrkkeiljän poikana suoraan nyrkkeilyyn. Hän liitti mut samana päivänä kun synnyin Viipurin Nyrkkeilijöiden jäseneksi. Tuli aika mun innostua nyrkkeilyyn, heikkona ja heiveröisenä pikkupoikana 13-vuotiaana. Tuntui kuin se päivä olisi vain odottanut sitä hetkeä kun aloittaisin tämän lajin. Missään tapauksessa se ei ollut helppoa. Olet YRJÖ PIITULAISEN NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN poika. Olen tästä kirjoittanut kirjani NYRKKEILIJÄN UNELMA. Se kertoo myös, että rakkauteni on nyrkkeily! En ole koskaan peitellyt enkä kieltänyt sitä. Kuitenkin arvostan kaikkia muita urheilulajeja ja urheilijoita, ihmisiä ja ystäviä. Tie on ollut välillä kova, mutta elämä on ollut kuitenkin onnekas. Olen saannut paljon ystävyyttä ja rakkautta. Suurimpana tänään tunnen, että mulla on perheeni, MURUNI ja lapseni JESSICA ja JERRI ja olen saannut elää. Olen 75 vuotias ja käyn edelleen treenaamassa, lyön säkkiä, palloja, varjonyrkkeillen. Rakkaus nyrkkeilyyn on olemassa, EHKÄ TUO OTSIKKO ON KUITENKIN TAVALLAAN OIKEIN?

 

E