Tänään tunsin jo aamulla varhain olevani lähellä löytää sen Askeettisuuden ja Kurinalaisuuden tien alkupään, kun jo kahdeksan aikaan laskeuduin hissillä alas Tuulimäen Boxingsalille. Suoritin kevyen treenini uudella inspiroivalla teemalla TUNTUMAN SÄILYTTÄMINEN ja tunsin hien kohonneen kasvoilleni. Suunta on siis oikea. Ja nythän on vasta vuoden alku, joten aikaa on. Ajoin Ison Omenan cafe Retroon kahvittelemaan. Sitten siinä istuessani, mukavia ajatellen tunsin että alkoi hiukan hiukomaan. Niinpä E.T.CHARLIESSA olisi lounasaika! Ajanpa sinne!
Siinä ovella jo toinen riemastuttava tapaaminen tähän vuoden alkuun. MARKKU SARIN Torpan Poikien nyrkkeilijöitä 60-luvulta. Hänen jo poismennyt veljensä SAKARI SARIN oli SM-hopeamitalisti 1965 YRJÖ SIKIÖN silloin voittaessa mestaruuden. MARKKU on oikastaan Lapin Ruhtinaita, sillä niin paljon hän on siellä vaikuttanut töidensä kautta. Päivittelimme kuulumisia siinä syödessämme ja täytyy sanoa että tapaamisemme oli ILOINEN!
Koska teemani tänä vuonna on ENEMMÄN SPORTTIA KUIN HERKKUJA päädyin ottemaan lounaaksi avoimella mielellä AVOBURGERIN. Ei huono valinta, jos pitää hampurilaisista. Samalla voin kyllä suositella E.T.CHARLIETA lounaspaikaksi, valinnanvaraa löytyy buffetpöydästä ala carte annoksiin. Tänään siis oli jo lähellä ENEMMÄN SPORTTIA KUIN HERKKUJA, melkein jopa tasapeli, no joo, ehkä vielä niukka tappio...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti