Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: ON AIKA JA TOTUUDEN HETKI

Tänään on taisteltava. Nyrkkeiltävä. Liikuttava. Vastustajallani on huonot jalat. Aikaa 10 minuuttia...Ei saakeli, onko tää nyt ihmisen hommaa, odottaa, että pääsee kehään mahdollisesti toisen lyötäväksi ja tyrmättäväksi. Kaikkeen sitä tulee ryhdyttyä. Tänään on voitettava....Tänään on voitettava....Aikaa 5 minuuttia...BÖRJE HANSSON tulee kertomaan, että INGO ja BERTIL ovat kehässä pitämässä puhetta ja toivottamassa ihmiset tervetulleiksi. "Laitetaan hanskat käteen", sanoo faija. Istun penkillä faijan sitoessa hanskat käsiini. Nyt se on sitten menoa. "Onko hyvä?" kysyy faija saatuaan hanskat käsiini. Lyön muutaman kerran seinään. "Okei, hyvältä tuntuu." "Nyt, Harri, lähdetään, nyrkkeile, liiku. Katso ensimmäinen erä. mitä kaveri on syönnyt. Sinulla ei ole mitään hätää. Sinä osaat nyrkkeillä. Sinä olet kunnossa. Lähdetään ja toimitetaan se kaveri eläkkeelle."

Näillä sanoilla lähdimme kohti kehää läpi 15 0000 ihmisen väkijoukon minun imiessä sähköä ja tunnelmaa itseeni varjonyrkkeillen kevyesti käytävillä ihmisjoukon keskellä. Ajatukset olivat keskittyneet vain yhteen ainoaan: voitan tänään. Nousen suoraan kehään, heilautan kättäni joka suuntaan tervehtien yleisöä. Vastustajani nousee kehään musta silkkiviitta päällään. Minulla itselläni on punainen. Kuuluttaja esittelee meidät. Kehätuomari komentaa kehän keskelle, kättelemme, palaamme omiin nurkkiimme ja gongi soi. Ensimmäinen erä. Aloitan terävällä vasemmalla suoralla, joka tavoittaa heti vastustajani kasvot. Kaksi, kolme, neljä.... Vasen suorani pommittaa hänen päätänsä. PIERRE THOMIAS keinahtelee kevyesti puolelta toiselle ja pyrkii lyömään vasenta koukkua ja oikeata suoraa vastalääkkeeksi vasemmalle suoralleni, ne kyllä torjun helposti käsineisiin, mutta voimaa ja terävyyttä niissä tuntuu olevan. Ensimmäinen erä päättyy minun voittaessa sen selvästi. Faija ryntää kuin tuulispää ylös kehänurkkaukseen ja on kuin aurinko: "Loistavaa Harri, loistavaa. Tämä on nyrkkeilyä. Jatka samalla tavalla, mutta varo THOMIASIN vasenta, sillä se tuntuu olevan hänen pahin aseensa". Kurlaan suutani vedellä. Gongi soi. Toinen erä.

Aloitan samalla tavalla. Vasen, vasen, vasen, oikea, ei osu.... Vasen, vasen... Vastustajani oikea osuu kasvoihini. Ei hätää. Kestän sen. Ei sattunut. Vastustajani yrittää nyt rajusti saada yliotteen lyöden molemmin käsin koukkuja, mutta vastaan suorillani ja pystyn pitämään erän tasaisena. Erä päättyy. "Loistavaa. Kaikki menee hyvin! Koeta käyttää enemmän oikeata". Sanoo faija. Kolmas erä. Vasen, vasen, oikea...Ohi...Vastustajani on melkoisen tarkka kaveri. Vaihdamme lyöntejä. Hän lyö koukkujaan vastaan suorilleni. Vasen, vasen, oikea... ohi ja silloin se tapahtuu. Vastustajani tavoittaa maksani. Vihlaiseva kipu viiltää lävitseni. En saa näyttää, että lyönti osui, mutta en voi mitään. Tuntuu kuin en saisi henkeä. Kädet putoavat alas. Liiku, liiku, liiku, huutaa aivoni minulle, ja tämä pelasti minut, sillä liikkuessani taaksepäin ympäri kehää kädet alhaalla ei PIERRE THOMIAS saanut minua kiinni ja onnekseni gongikin soi kolmannen erän lopuksi.

"Ei mitään hätää. Vedä syvään ilmaa keuhkoihisi js haista tätä". Faija työntää hajusuolapullon nenäni alle. "Nyt alkaa viimeinen erä. Nyrkkeile, liiku. Näithän, että se on hidas jaloistaan. Juoksuta nyt sitä ympäri kehää ja koeta vasemman jälkeen lyödä perään oikealla. Nyrkkeile, nyrkkeile, liiku", huutaa faija vielä perään. Neljäs ja viimeinen erä. Teen niinkuin käskettiin. Tanssin ympäri kehää PIERRE THOMIAS perässäni lyöden vasenta suoraani toistuvasti vastustajani tavoittamatta minua nyt kertaakaan, sillä en jää hetkeksikään paikalle ja anna hänelle uutta mahdollisuutta vahingoittaa minua...Vasen, oikea ja lyönnit tavoittavat yllättäen THOMIAKSEN poskipään. Hän horjahtaa. Liikun edelleenkin. Vasen, oikea ja THOMIAS hoippuu sekapäisenä kehässä, mutta pysyy pystyssä. Gongi soi. Olen voittanut...Olen voittanut...Selvisin jatkoon....Olen pelissä mukana...