Boxing is My Life - Harri Piitulainen: Harrin elämän käänteitä alkaen vuodesta 1960, nykypäivän Virtual Boxingstar ja Kehäkulmaeläkeläinen jatkaa kommentointiaan, kuvia Harrin albumeista, otteluväläys Göteborgista 1967 (Ruotsin viimeinen ammattilais-ilta) ja Nettikirja Elämäni Poltinmerkit, joka kertoo elämästä nyrkkeilyuran jälkeen.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
MENNÄÄN KAHVILLE 16.11.2011
Tänään aamupäivällä istun kotona katsellen ikkunasta ulos ja poden pientä flunssaa jo kolmatta päivää. Ei meinaa nyt millään jättää minua rauhaan. Joten treenit taitaa tältä viikolta jäädä tekemättä. Eilen olin kuitenkin liikkeellä ja tapasimme MASA Von ELMIN ja PEKKA HJELTIN kanssa E.T CHARLIESSA, söimme lounaan ja siinä samalla MASA Von ELM, jota voin nimittää KUVAKIRJA-TAITEILIJAKSI, julkisti jälleen yhden kuvakirjan yllätykseksi minulle. Kirjan nimi oli KUMMISEDÄLLENI ja oli kuvakertomus STEN SUVION Patsaanpaljastus tilaisuudesta 14.8.2011 HYRSYLÄN MUTKASTA! Sitten ajoimme LASILAAKSOON, PEKKA HJELTIN kotiin. Ja kylläpä oli uskomaton talo pihoineen PEKKA ja ANITA HJELTILLÄ. Joimme kahvia kera emännän uunituoreen mustikkapiirakan ja vasta leivotun kakun kanssa. PEKKA HJELT joka on meidän painijamestareitamme 1970-luvulta näytti meille mm. kuvia Montrealin olympilaisista. Hienoja, upeita ja nostalgisia kuvia nuoruudesta. Tosin isäntämme on mieleltään ja fyysisesti vieläkin kuin nuori poika. Energinen, täynnä sykettä ja suunnitelmia. Hän on kuin tyhjenemätön sähkölaitos, jossa virtaa riittää vaikka muillekkin jakaa! Hieno ja lämmin sydäminen kaveri. Kuin myös tämä KUVAKIRJA-TAITEILIJA MASA Von ELM, jonka olen saannut ilokseni tuntea jo 1960 alkaen, ja tuntuu kuin hänkin jaksaisi yllättää minut kerta toisensa jälkeen. Energiaa tuntuu virtaavan hänessäkin. Äsken lähettelin meilin KAHVITTELIJAT ryhmälle ja toivotin tulevan perjantaina tervetulleeksi KAHVITTELEMAAN cafe Caruselliin 19.30-12.30! Lupasin ottaa KUMMISEDÄLLENI kuvakirjan mukaan. Koitan toipua flunssastani ja tehdä ensi viikolla taas paluun treenienkin pariin. En tiedä, mutta tämä pienimuotoinen elämäni mitä elän, tuntuu kiehtovalta, ystävien sydämen lämpö, heidän sykkeensä, glamourinsa, menestyksellinen elämänsä saa minutkin aina tuntemaan että elän suurempaa elämää kuin muuten olisi mahdollistakaan, vaikka ei sikseen jo ELÄMÄ että saa ELÄÄ ON SUURTA! Jatketaan matkaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti