Boxing is My Life - Harri Piitulainen: Harrin elämän käänteitä alkaen vuodesta 1960, nykypäivän Virtual Boxingstar ja Kehäkulmaeläkeläinen jatkaa kommentointiaan, kuvia Harrin albumeista, otteluväläys Göteborgista 1967 (Ruotsin viimeinen ammattilais-ilta) ja Nettikirja Elämäni Poltinmerkit, joka kertoo elämästä nyrkkeilyuran jälkeen.
tiistai 19. heinäkuuta 2011
ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 19.7.2011
Hyvää huomenta. Vielä eilen istuin hotellimme kattoterassilla aamiaisella ja katsoin Rooman talojen kattojen yli Pietarinkirkkoa ja aurinko paistoi jo kuumasti tähän aikaan. Olen viettänyt "tyttöjeni" Muruni ja Jessican kanssa viikon Roomassa, katsellen kulttuuria, syöden pizzaa sekä pastaa, syönnyt jäätelöä kera caputzinon. Italiassa taitaa olla maailman paras jäätelö! Hotellin aamiaishuone, joka oli hotellin kattoterassilla oli romanttisen kaunis ja näkymät huikeat ja aamiaispöytä herkullisen runsas. Aivan liian runsas minulle, niinkuin koko Rooma herkkuineen. Joten nyt mulla on tuliaisena 12 kiloa italialaista tuotantoa mukanani ja se kaikki taitaa olla vatsan kohdalla! Käveltyä tuli paljon ja Coloseumilla tuli käytyä, Espanjalaisilla Portailla hengailtua, ja Dolce Vita elokuvan Fontana Di Trevin suihkulähteellä. Kulttuuria tuli pizzojen ja pastojen lisäksi ahmittua ja niitä kirkkoja, palazzoja sekä piazzoja riitti määrättömästi. Yksi päivä vietettiin Rooman Lidon rannalla Venetzia-kylpylässä, yksi aamupäivä Sant Angelon kirkon alapuolella Tiberin joen rannalla olevalla altaalla, pari kertaa käytiin syömässä Rooman Hard Rock Cafeessa, ettei rock and roll unohtuisi. Täytyy siis todeta että ROOMA tuo ikuinen kaupunki on valloittava ja romanttinen, täynnä sykettä valtavan historian kera. Viikko oli vain niin lyhyt aika, että se oli kuin pintaraapaisu siitä suuresta italialaisesta menosta ja elämästä. Ehkä siellä pitäisi olla ihan muutama kuukausi tai vuosi, jotta ehtisi kaiken nähdä ja tutustua tähän italiailaiseen elämänmuotoon ja rytmiin. Voisin pitää siitä, mutta tunsin kuitenkin taas suurta rakkautta palatessani kotiin, Espooseen ja Stadiin. Nyt kun istun tässä partsilla kuunnellen lintujen sirkutusta, katsellen harmaata taivasta eikä ole mihinkään kiire, tunnen kuinka hyvä on olla taas kotona, Suomessa! Ajattelin tässä hiljalleen aloittaa taas tarinointini tästä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen, seuraamaan elämän menoa, ehkä vähän pohdiskelemaankin miltä tämä elämä tuntuu nyt, aika tiimalasissa valuu enkä enään nuorru tästä, mutta koitan kuitenkin vielä maistella elämän makuja, tuntea sen tuoksun ja valloittavuuden. Oli valloittavaa nähdä ja kokea ROOMA mun "tyttöjeni" kanssa! Näin tänään tiistai aamuna, kesä kuitenkin vielä jatkuu ja varmaan aurinkokin vielä näyttäytyy, joten jatketaan elämää ja kesää ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti