Olen täysin epätoivoinen! Aurinko ei paista ja helteiset päivät ovat ohitse taas toistaiseksi. Ja myös kuntoiluni,( koska on nyrkkeilypaussi), on kokenut täydellisen romahduksen. ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tie on pelkkä muisto, joka on hukkunut jo ajatuksistanikin puhumattakaan sen tien kulkemisesta. Nyt viime viikonloppuna viettämäni 30 vuotis hääpäivä MURUNI kanssa antoi hyvän syyn herkutteluun, vierailuihin mukaviin ruokapaikkoihin runsaiden buffetpöytien äärelle ja mikä on tulos? Se on lähes katastrofaalinen. Jopa hallitusneuvottelut ovat sujuneet paremmin kuin minun kuntoilu/laidutuskuurini! Mutta toisaalta nythän on kesä ja nyrkkeilyloma. Ja kesällä mansikat kera jäätelön ja kermavaahdon maistuu aina paremmalta kuin talvisin, joten täytyyhän se hyödyntää. Ja Mellstenin Paratiisirannassa, cafe Mellstenissä ne uunituoreet possumunkit maistuvat ihan special-hyville. Jokainen, joka on siellä vieraillut tietää sen. Oikeastaan siksi on hyväkin pieni pilvinen jakso muutaman päivän ajan, niin voisin ehkä vieraantua niistä ja en näkisi enää unia, kuinka istun terassilla kahvia juoden edessäni kolme uunituoretta possumunkkia runsaalla hillotäytteellä! Voitte vain kuvitella minkälaista on nukkua tälläisten painajaisten kanssa. Eipä tässä auta kuin yrittää ryhdistäytyä, koittaa löytää terveellistä vähemmän hyvälle maistuvaa elämää, etsiä missä ihmeessä se KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tie kulkikaan? Oliko sen tien pää täällä Espoossa vai jossakin Stadissa? Siinäpä mulle taas tekemistä, ettei tämä eläkeläisen elämä muodosttuisi tylsäksi, vaikka niinkuin tiedätte, minä kyllä rakastan TYLSÄÄ ELÄMÄÄ ja pitäisin siitä, ettei tapahtuisi mitään muutoksia, sitä samaa rataa vain, aurinkoa, rantaelämää ja rock and rollia! Mutta olen aivan epätoivoinen tämänkin suhteen, sillä ystäväni, joita tapailen rannalla ja kahvittelussa esimerkiksi perjantaisin, elävät sitä glamourin täyttämää elämää, ovat seurapiirien kermaa, liikkuvat maailmalla ja seurapiireissä yhtä luonollisesti kuin minä yksinäistä rantaraittiani, vievät minutkin aina hetkeksi pois TYLSÄSTÄ ELÄMÄSTÄNI ja kuulen tarinoita maailmalta ja GLAMOURIN täyttämästä elämästä ja välillä tunnen kuin olisin itsekin ollut mukana siinä! Siitä tulikin mieleeni, että yksi lähes HOLLYWOODILAISTA elämää viettävistä ystävistäni, se kenen kanssa aikoinaan ratsastimme kameleilla pitkin välimeren rantaa, ja joka sai Tunisiassa loisteliaan ja voittoisan ottelun jälkeen EMIIRIN arvon, OSKU KANERVA tuo 60-luvun armoton vasenkätinen nyrkkeilijä, filmitähtien nykyinen kuntoiluvalmentaja on saapumassa FLORIDASTA Suomeen 16.6! Tämä vain infona lukuisille hänen ihailijoilleen! Ja sekin kyllä vie minut hetkeksi sille GLAMOURIN ja SÄIHKEEN täyttämään elämään ja kuulen minkälaista elämä voi olla! No oli miten oli, nyt tänään yritän kuitenkin lähteä vaikka pyöräilemään yksinäisiä rantaraittejani katsomaan, josko löytäisin sen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni? Palaan taas jonakin päivänä kertomaan olenko löytänyt kadonutta elämääni, päässyt taas rakastamaani TYLSÄÄN ELÄMÄÄN ilman GLAMOURIA ja SÄIHKETTÄ!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti