HARRIN KEHÄKULMASTA: Kuusi vuotta sitten TÄNÄÄN!

On todella hauska aina välillä vilkaista näitä vanhoja blogijuttuja, joita en ole sen jälkeen katsonut kun olen kirjoittanut! Kuvassa minä ja PASI TAAVITSAINEN ja JUHO TOLPPOLA jokunen viikko sitten TOM SJÖBERGIN kirjajulkkareihin menossa! Aina aika vähän muuttaa juttuja. PASI TAAVITSAINEN on edelleen hurmaava ja JUHO TOLPPOLA on nyrkkeilijästä siirtynyt promoottoriksi ja ensimmäinen ammattinyrkkeilyilta taitaa olla nyt tulevana lauantaina hänen järjestämänään!
KRISTIAN on täyttänyt 70-vuotta! Ja minä olen jatkanut treenaamista nimikkeellä Tuntuman säilyttäminen?

Tässä vuodelta 2011 25.1
Uskokaa tai älkää, mutta ulkona sataa lunta! Katselen olohuoneen ikkunasta ulos pihalle. On raukea olo. Leppoisa countrymusiikki soljuaa ulos kaiuttimista. Niitä taitaa olla kuusi kappaletta. Tunnen tänään itseni countrymieheksi. Olenhan tänään melkein ratsastanut stadin keskustaan aamiaiselle KERAVAN KREIVIN PASI TAAVITSAISEN 30-vuotis päivän kunniaksi! Nimittäin bussi jolla menin oli töpötäysi ja jouduin seisomaan pitäen kiinni yhdestä tolpasta kiinni, pysyäkseni pystyssä. Ruoholahdesta sitten kävelin Bulevaridille niin tuttuja lapsuuden maisemia. Abrahaminkatu 17, siinä asuin minä. Seuraavassa talossa SIMO, Eerikinkadulla GUGI, Kalevankadulla Harri, kavereita käy mielessäni. Olen EKBERGILLÄ ennen PASIA. Saan varattua meille ikkunäpöydän. Salskea sankari saapui ja söimme aivan loistavan, maistuvan aamiaisen EKBERGIN hyvästä aamiaispöydästä. Ja vielä pisteeksi päälle napolileivokset! Monta kuppia kahvia siinä tarinoidessamme nyrkkeilystä ja elämästä. Naisista ei puhuttu. Minä olen jo siihen liian vanha. Mutta lähtiessäni näky, jonka näin ovelta vielä sisään katsoessani, sai tuntemaan kaiherrusta.....KERAVAN KREIVI oli nuorten ja kauniiden naisten ympäröimänä nauraen iloisesti valkoiset hampaat välkkyen! Ja oli niin 30 vuotiaan näköinen kuin olla voi! Minä lähdin vielä kävelemään pienen kierroksen stadilla. Sitten Kamppiin ja bussilla takaisin Matinkylään countrymaisemiin. Eläkeläisenä oli vaativan aamiaisen jälkeen käytävä vähäksi aikaa nukkumaan. Ja kun heräsin oli posti tuonnut pienen paketin KOKKOLASTA! Siis ihan COUNTRY-maailmasta! BENGT HUHTA joka tunnettiin myös nimellä KRISTIAN 60-70-luvulla ja jonka VAPAAPÄIVÄ levyä tässä pari päivää sitten kaipasin, oli lähettänyt nyt minulle hänen ja hänen bändinsä EASY WESTIN upouuden CD-levyn nimeltään IN THE LONG RUN, joka nyt siis soi cd-soittimessani! Kaikki 6 kaiutintani välittää minulle mielyttävän äänen välityksellä leppoisan tunnelman country-musiikkia. Hyvä olo täyttää mieleni. Ääni ei ole enään sen nuoren KRISTIANIN, siinä on syvyyttä, lämpöä, elämän kokemusta. Nyt alkaa legendaarinen kappale MY RIPLE, MY PONY AND ME. Jos muistan oikein, RIO BRAVO elokuvasta, RICKY NELSON ja DEAN MARTIN lauloivat sen siinä. Olen myyty, olen otettu ja olen mielissäni. Katselen bändin kuvaa, "PENAN" kuvaa tänä päivänä. Hitto kyllä aika on kulunut. Me ollaan "äijiä" PENA! Mutta sydän muistaa. On hienoa että musiikki kuuluu edelleen elämääsi. Kiitos levystä. Me varmasti tapaamme vielä joku päivä, vaikka kirjoititkin minulle, että valitettavasti stadi on niin syrjässä KOKKOLASTA, jossa olette keikalla 7.2, mutta ehkä te tulette tänne eteläänkin päin jossakin vaiheessa ja me tapaamme vuosikymmenien jälkeen! Lopuksi sopii hyvin tähän uudelta country-levyltäsi kappale DREAMS OF YESTERDAY!!!