ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

 

ANNE SISKONI....Viime yönä ei oikein uni tavoittanut, minua kun huomasin ajattelevani sinua, satoja, muistoja ja päiviä meidän elämästämme. Siitä päivästä, kun sinä synnyit ja minä olin seitsemän vuotias ja sain koulusta vapaapäivän, että pääsisin sinua katsomaan, vastasyntynyttä siskoani. Näitä muistoja on todella paljon yhteisen lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Sitten tuli minun aikani perustaa perhe Raijan kansssa ja saimme lapset Jerrin ja Jessican. Ja sinä Anne olit Anne-tätinä vahvasti mukana hoitaen lapsiamme meidän ollesssa työn takia jossakin. Ja nämä vuodet ovat säilyneet ja säilyvät vahvasti muistoissamme. Tälläisenä päivänä jolloin hyvästelemme sinut taivasmatkalle ja suuret määrät muistoja sekä tapahtumia nousee mieleen voin tänään todeta koko perheeni voimin ja sanoa KIITOS ANNE KAIKESTA. LEPÄÄ RAUHASSA MUISTAMME SINUA! Jessica, Jerri, Raija ja Harri Ps. Pääset nyt rakkaan isämme luokse toiveesi 

mukaisesti, isän hautaan. Tullaan katsomaan sinua.

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Tänään on perjantaipäivä. Olen käynnyt Tuulimäen Boxingsalilla taistelemassa vanhuutta vastaan ja ehkä sain taas 15 minuuttia lisää elinaikaa..... tää on mun oma ajatukseni ja motivaationi tälle treenaamiselle. Enkä todellakaan tiedä voisiko tämä joka treeni tuoda 15 minuuttia lisää elinaikaa? Tää on vaan mun hauska oivallus tälle mun jutulle. Nyt tänään oli siis 40.nes treeni siitä kun elokuun eka päivä palasin taas salille seitsemän kuukauden paussin jälkeen. Rocktähtemme JYRKI 69 oli taas myös mukana ja on valmistautumassa keski- Euroopan kiertueelle  jonne lähtee ensi viikolla. 30 päivää ja keikkoja joka päivä viidessä eri maassa. Huh huh...se on taas sitä Rock and Roll elämää!

Tarinaa aikaisemalta ajalta....

Välillä, kun minulla on sellainen "ikuisuus projekti" käydä läpi kuvia ja juttu arkistojani (jotka ovat olleet pahvilaatikoissa) purkaa niitä ja ehkä tallentaa muistojen joukkoon ja uuden "Studioni seiunälle" kuvia kymmenien ja kymmenien vuosien varrelta! Sitten kun käsiini osuu kuvia jotka tuovat todellakin hyviä fiiliksiä ja hauskoja muistoja jo vuosien takaa,,,niin kävi nyt näiden kuvien myötä. Elettiin aikaa jotain 1992 kun SAMULI EDELMANN halusi auttaa nuorta huippulupaavaa nuorukaista Rovaniemeltä nimeltään JYRKI VIERELÄÄ!

                            SAMULI EDELMANN ja  JYRKI VIERELÄ

EX-huippunyrkkeilijämme ERIK NIKKINEN vastasi valmennuksesta ja oli JYRKI VIERELÄN kehäkulmassa myös matseissa.Tässä valmistautuminen menossa.

        Joskus tapaan kundeja sattumalta, hauskat ja hyvät muistot saavat hymyn kasvoillemme!

Tässä tänä vuonna ammattinyrkkeilyillassa, vasemalla oleva legendaarinen Hawaijin Prinssi ARI WISKARI todistaa JYRKI VIERELÄN ja minun lämmintä tapaamista.

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

On sunnuntai aamupäivä. Eric Claptonin vinyylilevy soi levysoittimessa. Ulkona on harmaata ja viileetä. Syksy on todella tullut. Olen käynnyt aamulla taas Tuulimäen Boxingsalilla treenaamassa 12 erän harjoitukseni. En voi sanoa että tuntisin nuortuvani tai että kuntoni on loistava, mutta voin olla tyytyväinen, että olen pystynyt palaamaan minulle normaaliin harjoitus sessiooon. Ja tuo logo tai vaakuna yuossa vieressä sopii edelleen mun elämääni. Sitä kuinka kauan? Se on vaikeaa tietää. Huolestuttavaa on niin läheisten kuin ystävien poismenoa, jolta ei tämän vuoden aikana ole voinnut välttyä. Koitan nyt kuitenkin hiukan itsepäisesti, hiukan periksiantamattomasti, päättäväisesti toteuttaa taas tälle syksylle ja vuoden loppuun tekemäni harjoitusjuttuni? Sitten ensi vuosi? Sen aika tulee sitten myöhemmin ajankohtaiseksi, mutta jotain suunnitelmia on jo kyllä vuoden alkuun. Maanantaina taas cafe Torpanrannassa HEI ME KAHVITELLAAN kavereiden kanssa, joten samalla tervetuloa kahvittelemaan.

 

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

 

Tämän blogijuttejeni otsikko ELÄMÄNMENOA koskee tänään enemmänkin, sillä eilen menetin pikkusiskoni ANNE PIITULAISEN hänen nukkuessa pois tästä elämästä. Olin 7 vuotta vanhempi ja muistan kuinka olin seitsemänvuotias ja ekalla luokalla koulussa, kun ANNE syntyi ja sain vapaapäivän koulusta ja olin ihmeissäni pikkusiskostani, jota olin katsomassa Hesperiankadulla Mehiläisen sairaalassa missä itsekin olin syntynyt. Kuvassa ollaan koko perhe Piitulainen Isäni, Äitini ja meidän Maltankoira Monika hänen sylissään, joka oli Annelle hommattu ja joka nukkui ANNEN vieressä yöt. Tietenkin perheemme elämään mahtuu paljon muistoja ja tapahtumia. Olen nyt ainoa vielä mukana tässä elämässä ja  ELÄMÄNMENOSSA.  

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hello my friend! Tervetuloa taas tänne Harrin Kehäkulmaan. Tänään on siis tiistaipäivä ja olen käynnyt aamulla Tuulimäen nyrkkeilysalilla taas treenaamassa. Huomenna on vapaapäivä ja kuukausilounas taas ESA HEINOSEN kanssa mikä on aina miellyttävä ja hauska tapaaminen, jalkapalloa, nyrkkeilyä ja elämänmenoa ja hampurilaisateria! Tänään olikin jo todella syksynen ja pimeä sekä sateinen aamu. Siksi onkin oikeastaan hauska kun tässä alla on yksi vanhempi tarina joka kertoo kevään iskuista.....

Tarinaa viime keväältä....

Joo KEVÄÄN ISKUT.... Maaliskuu on vaihtumassa ja se on ollut aina innostava juttu - KEVÄT ja KESÄ.... Tulossa! Nyt olen kertonut, että Kanarialla onnistuin murtamaan vasemman käteni, jonka paraneminen tuntuu kestävän ja estävän sillä säkin ja pallojen lyömisen joten en ole saannut aikaiseksi mennä Tuulimäen boxingsalille treenaamaan. Eilen hylkäsin sen ajatuksen koko 2025 kevään ja tein treeniohjelman VARJONYRKKEILY leirille tuohon kotini vieressä olevalle Toppelundin nurtsille ja Haukilahden rannoille tekemään kävelylenkkejä 1.8 saakka, jolloin yritän paluuta Tuulimäen boxingsalille odottaen että käteni olisi taas silloin kunnossa, vasensuorani voisi taas iskeä säkkiä ja palloja...no sen näkee sitten? HEI ME KAHVITELLAAN cafe Torpanrannassa jatkuu maanantaisin kello 10-12 ja kohta päästään taas terassikahvitteluille. Cafe Mellsteni terassi, joka on huikea tulee olemaan useankin päivän vierailun kohde viikottaisin. Sinne voisinkin sopia myös tapaamisia kavereiden kanssa tarinoimaan ja vaihtamaan kuulumisia? No se nähdään mitä tapahtuu ja suoriudunko laatimastani harjoituohjelmasta ja keitä KEVÄT 2025 tuo terasseille kahvittelemaan ja ehkä myös Toppelundin Areenalle varjonyrkkeilemään?

8.3.2023 katselin taas vanhaa blogipäivitystä tai oikeastaan useampaakin. Jäin miettimään. Toisaalta tuntui hyvälle ja kivalle nähdä kavereiden kuvia ja huomata, että elämässä on yhä sykettä. Ja mikä riemastutti, yksinkertainen elämäni, kävellä Haukilahden rantoja, minkä tein tänäänkin, toimii. Kahvittelut maanantaisin Cafe Torpanrannassa. Toimii. Harjoitteluni Tuulimäen Boxingsalilla ja taisteluni vanhuutta vastaan on jatkunut edelleen. Toimii. Joten kun luen nuo vanhemmat jutut, niin saan todellakin varmistettua sen, olen yksinkertainen, vain elämä on moninkertainen. Joten jäädään odottamaan kevättä enemmälti miettimästä ja otetaan KEVÄT 2023 vastaan, kun se sieltä on tullakseen. Tänään oli lunta ja kylmää....Tulee tosiaankin Mallorca mieleen, kun luin noita vanhempia kirjoituksia.

 

10.3.2020 Eipä tämä mun elämä tästä paljon muutu, kun lukasen ja katson näitä blogijuttuja aikaisemmilta  vuosilta. Olen todella yksinkertainen ja niinpä tämä yksinkertainen elämä sopii minulle mainiosti. Aika kyllä juoksee hurjaa vauhtia ja vuosia tulee lisää. Eilen kahviteltiin cafe Torpanrannassa ja jengiä oli taas koolla ja tarinoita monenlaisia. Cafe Mellsten liittyy edelleen kevääseem ja kesään. Liittyykö pyöräily? Se on vielä arvoitus. Nyt parina vuotena se on jäännyt aika minimaalliseksi. Niin kuin tää blogin pitäminen päivittäin. Onko mulla mukamas liian kiire? Kaikista lenkkitavoitteista olen kyllä luopunut ja tyydyn kävelemään merenrantoja, niin täällä Espoossa kuin stadissakin. Tietty jos asuisin Mallorcalla Palmassa, niin lenkkeily voisi saada suuremman innostuksen. No ei auta, minä asun Haukilahdessa lähellä cafe Mellsteniä ja Mellstenin Paratiisirantaa ja se kuuluu kyllä lähes päivittäiseen yksinkertaiseen elämääni. Se mikä tuntuu kyllä myös aina säilyneen tähän yksinkertaiseen elämääni on ELVIS joka on tulossa huhtikuussa Savoy-teatteriin keikalle, niin sinne on kyllä mentävä. Tämä kevään odotus kyllä täyttää taas elämäni. Odotus ensimmäisistä hetkistä cafe Mellstenin terasilla jolloin tunnen auringon säteiden lämmön kasvoillani...AH....se on uskomattoman hienoa!
Ihmettelen kyllä tätä yksinkertaisuuttani ja rakkauttani yksinkertaiseen elämään? Miten olen voinutkaan elää näin...Boxing...Rock and Roll...ystävät ja perhe...kevät....kesä...vuodesta toiseen...

10.3.2013 kirjoitettua....
Kylläpä tää aika juoksee kovaa vauhtia. Maaliskuunkin puoliväli lähenee. Vaikka mun on pitänyt, olen koittanut luvata sen itselleni, taltioida tapahtumia ja tapaamisia lähes päivittäin tänne blogiini, niin en ole pystynyt siihen. Päivät kulkevat vaan niin nopeasti ja kaikkea pientä tapahtuu koko ajan. Treeneissä olen käynnyt ihan kiitettävästi, laaditun treeniohjelman mukaisesti. Muutamia kavereita on tullut mukaan treenaamaan. Maanantain kahvittelussa cafe Kappelissa on käynnyt jengiä ja se on ollut yksi hieno päivä viikosta ja hups, vie maanantaipäivän mennessään. Nyt cafe Mellsten, Mellstenin Paratiisirannassa on taas avoinna joka päivä ja tuo yhden sykähdyksen näihin kevään "iskuihin" lisää. Pyöräilykausi alkaa olla ihan lähellä. Tunnen jo malttamattomana vetoa siihen, vaikka mun piti aloittaa se vasta joskus huhtikuussa pikkuhiljaa, mutta nää keväiset ilmat ilman lunta on tuonnut houkutuksen pyöräilyyn mieleeni. Ensiksi täytyy kai viedä pyörä huoltoon. Lisäksi olen tehnyt yhden lenkkitavoitteenkin itselleni ja olen ostanut uudet hienot lenkkaritkin. Se idea syntyi viime kesän aluksi Mallorcalla, mutta en oikein tiedä pitäiskö mun sitä varten muuttaa Mallorcalle sen toteuttaakseni? Tuntuu nimittäin etten täällä oikein löydä siihen tarpeellista motivaatioita. Muuten tuntuu aivan huikealta tunne keväästä, auringosta ja terassipäivistä. Pyöräilystä, joka taas jonakin päivänä vie mut Kauppatorille kahville ja lihikselle, joka merkitsee kesän tulleen päiviini. Ja yksi hauska juttu on ikäänkuin sitten kevään päätös on ELVIKSEN konsertti, olette kai kuulleet ELVIS PRESLEYSTÄ? Joo, ELVIKSELLÄ on keväällä konserttikiertue Euroopassa useammassa maassa. Minä olen menossa tsiigaamaan sitä LONTOOSEEN!

No mutta siihen on nyt vielä aikaa ja paljon 

on tekemistä mulla tuon mun kuntoiluohjelman kanssa, sehän ei ole mitenkään itsestään selvä että sen saan tehtyä? On yhtä sun toista pientä, tapaamisia ja tapahtumia tulevan kevään aikana. Ei mitään ihmeellistä, vain "KEVÄÄN ISKUJA" minulle! AH, KEVÄT....kuinka ihanaa....elämän luxusta!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hyvää lauantai iltaa. TV:stä tulee juuri hieno ABBA dogumentti, jonka olen nähnyt jo useammankin kerran, mutta silti se on loistava! Tänään aamulla oli 30:nes treeni tämän syksyn harjoittelukaudesta Tuulimäen Boxingsalilla. Olen päässyt taas normaaliin vauhtiin harjoittelussani, niin pitkän 7:män kuukauden paussin jälkeen. Se tuntuu hyvältä. 

Tarinaa Harrin Kehäkulmasta vähän aikasemilta vuosilta...

Tänään törmäsin niin hauskaan juttuunm, että se on ihan päivitettävä tähän päivään sillä esitän siinä kysymyksen OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....No sen voi nyt ottaa monella tavalla ja puhuisin tänä päivänä enemmänkin YSTÄVYYDEN KEHÄKULMASTA? Tämä on niin ajankohtainen edelleen, että sen voi päivitää tähänkin päivään Tervetuloa elokuu 2024. Maanantaisin HEI ME KAHVITELLAAN edelleen cafe Torpanrannassa. Nähdään siellä?

Aikaisemmin kirjoitettua:                                    Törmäsin facebookin 

 avustuksella yhteen vanhaan blogijuttuuni ja kysymykseen OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....hah hah...tuntui niin hauskalta näin yli 50:nen vuoden jälkeen, ei sikseen, ettenkö vieläkin kävisi boxing treeneissä, mutta vain TUNTUMAA SÄILYTTÄMÄSSÄ, mutta noin hengessä ajatellen, ei huono kysymys, kun minulla on kuitenkin HARRIN KEHÄKULMASSA facebook sivu.....

Tässä kuitenkin hiukan pohdiskelua joitakin vuosia aikaisemmin ja toinenkin kysymys nousee mieleen...olisiko syytä olla epätoivoinen vai toiveikas?

Tässä taas törmäsin yhteen blogijuttuuni 25.2.2013 ja olin silloin hiukan epätietoinen ja epätoivoinen tästä FACEBOOKIN virtuaalisesta elämästä? Ja nyt muutaman vuoden päästä on pakko tunnustaa, etten vieläkään ihan ymmärrä tätä FB logiikkaa, mutta olen kuitenkin "varjonyrkkeilyt" mukana. Hmmm….yksi selvä kysymys....OLETKO SINÄ MINUN KEHÄKULMASSANI....ei en tarkoita konkreettisesti, ei ole enään mahdollista, mutta mulla on Facebook-sivu HARRIN KEHÄKULMASSA. No joo, tää on vaan tälläinen huuli...

25.2.2013 kirjoitettua.....
 Ja sitten kun minä olen niin naivi, että ystävystyn ihmisten kanssa helposti, sen kummemmin edes miettimättä mihin yhteiskunta luokkaan tämä kyseessä oleva ihminen kuuluu. Moikkailen kaikkia helposti missä vain kuljenkin, sen tarvitsevan johtaa mihinkään ihmeempään ihmis-suhteeseen, kunhan nyt hetken hyvään mieleen! Nyt tuntuu todella hullulta, kun olin klikannut joillekkin, jotka olivat tykänneet ottamastani kuvasta, ehkä fiiliksistä siinä? Että olivat oikein klikanneet sitä kuuluisaa FB:n tykkää nappia! Naiviuudessani ja innostuksissani luulin, että se on virtuaalista ystävyyttä FACEBOOKISSA, jossa siihen kehoitetaan jatkuvasti, etsimään uusia ystäviä? Nyt FACEBOOK ilmoittaakin minulle, että olen lähettänyt joitakin ystävyyskutsuja ihmisille, joita en tunne? Herranjestas! Olen ollut lähes koko ikäni tekemisissä ihmisten kanssa joita en sen kummemmin tunne, eikä siitä ole ollut haittaa. Mutta nyt tämä virtuaalinen ystävyys onkin paljon herkempää ja arempaa kuin ihmisten oikea kohtaaminen face to face. FACEBOOKIN mielestä ystävyyden ehdottaminen ihmiselle, vaikka hän olisikin klikannut tykkää-nappia kuvasi kohdalla, on epäsopivaa ja pyysi näin minua peruuttamaan olemassa olevat ystäväpyynnöt! Huh, huh, toivottavasti en joudu myös ihan oikeaasti siihen, että joku viranomainen ilmoittaa minulle, älä hymyile ja tervehdi ihmisiä kaupungilla, joita ett todella tunne, ei vaikka, he tervehtisivät ensin. Ja virkavalta vaatisi minua ymmärtämään, ettei ystävällisyys ja iloisuus ole luonnollista vaan sitä tulee tarkkaan harkita ennenkuin sitä osoittaa ja pitää varmistaa, että ihminen on varmasti hyvä ystäväsi, ettet ystävystyisi kenenkään tuntemattoman kanssa! Ja nyt en sitten tiedä olenko EPÄTOIVOINEN vai TOIVOTON? Ja kumpi on enemmän EPÄTOIVOINEN vai TOIVOTON? Ja olenko minä se TOIVOTON ja sen lisäksi EPÄTOIVOINEN?

   

 Nyt mietinkin uskaltaisinko pyytää vastausta Filosofian Mestarilta ESA SAARISELTA, jonka kanssa olemme FB-ystäviä. Ja varmuuden vuoksi FACEBOOKILLE tiedoksi, että olen todella tavannut hänet ihan face to face. Ja pidän hänestä ja hänen persoonastaan kovasti. Hänessä on charmia ja sitä rajoja ylittävää ystävyyttä....EMPIMÄTTÄ....ja hän on antanut minulle kerran kirjansakin johon kirjoitti omistustekstin OLEN SINUN KEHÄKULMASSASI...AH, kuinka TOIVEIKKAALTA tuo ajatus nyt kuulostaakaan.

 Nyt ei kyllä olisi mitään syytä olla epätoivoinen, sillä nythän alkaa kohta kevät, kun cafe Mellstenkin Mellstenin Paratiisirannassa on auki taas joka päivä! Minkä terassilla on todellinen Ringside-paikka seurata kevään etenemistä. Tähyillä muutttolintujen tuloa taas Suomeen ja sitten myöhemmin erillaisten rantatipujen ilmestymistä rantaan ja kahvilan terassille. Eli ei mitään syytä EPÄTOIVOON!

Tässä kuva kotontani jossa minulla on sellainen "miesluola" joka on täynnä satoja kuvia, leikekirjoja ja valokuvia albumeja ja niitä on todella paljon, olenham jo kauan elännyt ja toivon tietysti vielä vuosia lisääkin.....

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hyvää huomenta on 1.10. lokakuun ensimminen päivä. On siis sopivaa pävittää tätä ELÄMÄNMENOA blogiani.  Kuukausi on mennyt nopeasti niinkuin tässä iässä aika tuppaa menemään. Kahvittelut maanantaisin ovat jatkuneet cafe Torpanrannassa, Treenini Tuulimäen boxingsalilla ja olen päässyt taas aika normaaliin treenivauhtiin mistä voin olla tyytyväinen. TIIAN ja JERRI-poikani VINSKI poika kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia ja tuntuu olevan iloinen ja puuhakas kaveri. Syksyn tulo on nyt myös käsillä ilmat viilentyneet ja yöt ovat jo pimeitä. Nyt lokakuuuksi ei ole sovittu mitään ihmeellistä menoa, joten jään suraamaan mitä se tuo tullessaan. Treenit kolme - neljä kertaa viikossa, kahvittelu kavereiden kanssa maanantaisin, ensi viikolla kuukausilounas ESA HEINOSEN kanssa. Tällä lähdetään liikkeelle. Harjoitusohjelmani on tehty vuoden loppuun saakka, joten siinä on kyllä tavoitetta. Oikeastaan on aika hauskaa ja mielenkiintoista MITÄ ELÄMÄ TUO TULLESSAAN? Niin sehän on ELÄMÄNMENOA,,,,ollaan siis valmiina....

1.9.2025 Niin tuo otsikko ELÄMÄNMENOA on kyllä varsin sopiva tähänkin päivään ja vuoteen. Yksi suuri asia on kun poikani JERRI ja hänen suloinen vaimonsa TIIA saivat pojan, jonka nimiäinen oli nyt viikonloppuna ja poika sai nimeksi VINCENT MANUEL. On ja oli ihanaa katsella heidän onneaan ja iloansa tästä heidän lapsestaan. Muuten oma elämänmenoni jatkuu tänään HEI ME KAHVITELLAAN cafe Torpanrannassa maanantaisin edelleen ja näen kavereitani ja ystäviäni. Taisteluni vanhuutta vastaan jatkuu 3-4 kertaa viikossa Tuulimäen Boxingsalilla. Epätoivoista, mutta täytyy yrittää? On siis syyskuun eka päivä ja mitä syksy tuo tullessaan jää nähtväksi. Koitan pitää yllä tätä blogiani ja kertoilla tätä ELÄMÄNMENOA tässä päivässä. Tervetuloa mukaan syksyyn 2025!

17.6.2023 Hei se on viikonloppu edessä. Tosin näin eläkeläiselle se ei niin kovin muuta tätä päiväjärjestystä, mutta ainahan viikonloppu on tarkoittanut vapaata ja tapahtumia. Ja niinpä tuli tässä mieleen, kun tämän nykyisen blogijuttujeni otsikko on ELÄMÄNMENOA, niin eikö viikonloppu sovi siihen hyvin ja siihen lisäksi hiukan kuvia elämänmenosta ja tapaamisista ystävien kanssa. Voi vain todellakin ihmetellä tätä ajan kulua ja elämänmenoa kuinka kovaa vauhtia se on menossa. Koitan pysyä kovasti tässä päivässä ja muodostaa jonkinlaista päiväohjelmaa, treenien ja kävelylenkkien kanssa, painonhallintaa, joka onkin ollut elämänaikainen projekti ja tämä kesäaika onkin aina ollut vaikea, jäätelöä, mansikoita, herkkuhetkiä terasseilla, pieniä matkoja jossa paikalliset buffetpöydät ovat houkuttelevia. Voisin sanoa ihan vuosikymmnien kokemuksesta että kesäajat ovat koettelevia ja haasteellisia, jos ja kun yrittää pitää kiinni treeni ja painotavoitteista. Olen tänään yrittänyt laatia jälleen uuden treenitavoitteeni tämän vuoden 2023 loppuun. Saas mähdä kuinka onnistun? On jokatapauksessa hienoa että on KESÄAIKA! Olen joskus kirjoittanut ylös itselleni istuessani Mellstenin Paratiisrannassa auringonpaisteisessa päivässä joskus vuonna 2001...."EN PYSTY PYSÄYTTÄMÄÄN AJAN KULKUA, MUTTA VOIN NAUTTIA SEN OHIKIITÄVISTÄ HETKISTÄ"!

Aina välillä sitä pysähtyy näiden blogijuttujeni kanssa ajattelemaan, kuinka aika on mennyt kovaa vauhtia ja kuinka joku on ollut jo todella kauan  ystäväni! Niinkuin tämä kuuluisa Kuvakirjataiteilija ja Rock and Roll valokuvaaja MASA von ELM. Mehän tavattiin jo 60-luvun alkupuolella mennessämme samaan kouluun ja heti ensimmäisenä päivänä meidät yhdisti diggaus ELVIKSEEN ja ROCK AND ROLLIIN. Jossain vaiheessa tiemme joksikin aikaa   kulkivat omia latujaan, mutta sitten taas tavatttiin ja ystävyys oli muuttumaton ja ELVIS ja ROCK AND ROLL myös edelleen olemassa. Nyt tämän "eläkeläisajan" olemme käynneet yhdessä jos toisessa konsertissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olemme tapailleet perheinemme.

Mutta yksi juttu on nämä MASA von ELMIN kuvakirjat niin reissuista kuin kotimaan konserteista, kuin tapaamisista esimerkiksi kahvittelun merkeissä kavereiden kanssa, Ne kirjat ovat suunnattoman arvokkaita niin hengessä kuin muutenkin. Ne voisivat olla kyllä kauppojen hyllyssäkin taiteellisten ja hienojen kuvien myötä ja tarinoiden jotka myötäilevät näitä kuvia! Niitä on jo aika paljon eikä se taida päättyä vielä tähän.  Pari vuotta sitten MASA von ELM yllätti yllä olevalla kuvakirjalla ja siitä enemmän tuossa alapuolella ja tuossa vieressä MASA von ELM Cafe Torpanrannassa  minun kuvaamanani ja tulevana viikonloppuna, eiköhän taas ole vähän ROCK AND ROLLIA!!!                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             2011 kirjoitettua.... Olipa todellinen Knock Out yllätys, kun ystäväni Kuvakirjataiteilija sekä Rock and Roll valokuvaaja MASA von ELM antoi eilen hienon ruokailumme jälkeen minulle paksun kuvakirjan HARRI 70, jossa oli upeita kuvia varmaan monta sataa. Ystävistäni, tapahtumisista sekä Rock and Roll konserteista viimeisen kuuden vuoden ajalta! Nyt ei siis ollut kysymys Back To Sixties jutusta, vaikka kuvissa olevilla minun lisäkseni ei 60-luku ole tuntematon. En kerro itse enempää, vaan annan MASA von ELMIN kuvakirjan kertoa kuvien kautta tästä ainutlaatuisesta lahjasta jonka ystävältä ja ystäviltäni sain. Valitsin monen sadan kuvan joukosta aivan satunaisesti noin 100 kuvaa. Toivon näin myös kaikille hyviä hetkiä ainutlaatuisen ystäväni MASA von ELMIN kuvakirjan kuvien kautta, onnellista ja hyvää elämää, Kun sain kirjan, en voinnut välttyä kyyneleiltä, siellä olevien monien pois menneiden ystävien kuvien ollessa siellä, mutta vaikka kaipaan heitä, koitan muistaa ilolla hyvistä hetkistä, elämäni aikana, niin poismenneitä, kuin teitä vielä elämässä mukana olevia, Koitetaan jatkaa vielä ainakin jonkin aikaa, Rokataan ja Boksataan! Kiitos kaiklle, 70 vuotta elämää on ollut melenkiintoista ja on mennyt älyttömän nopeasti! Sydämellisesti HARRI PIITULAINEN