Tänään on treeneistä vapaapäivä. Kävimme poikani JERRIN kanssa Grilli Torossa syömässä pihvit ja sen jälkeen siirryin Cafe & Bar Haukilahden rantaan kahvittelemaan ja lukemaan kirjaa elokuisessa hyväilevän lempeässä auringonpaisteessa . Kun tulin kotiin kuulin suru-uutisen VESA-MATTI LOIRI on kuollut. Huh, taas yksi ystävä vuosikymmenien ajalta. Yksi ystävä jonka kanssa tapasimme harvoin, mutta vuosikymmnien aikana niitä kuitenkin mahtui paljon. Meillä oli selvästi molemminpuolinen kunnioitus ja tapaamisemme oli iloinen ja tunnelmallinen. VESKU kävi aikoinaan katsomassa minuakin, kun nyrkkeilin Ruotsissa ammattilaisena.
Minä myös VESKUA, kun hän koitti myös nyrkkeilyä, niiden monien lajien lisäksi mitä hän urheili. Hän oli uskomattoman lahjakas niin monessa, urheilussa, taiteilijana ja ihmisenä niin ystävällinen ja iloinen aina kun me tavattiin. Yksi päivä VESKU soitti mulle ja sanoi, voisitko Harri olla mukana mun tulevassa kirjassa jota JARI TERVO työstää ja kirjoittaa? Olen antanut JARILLE sun puhelinnumeron, niin hän soittaa sinulle. Lupasin ja sanoin tavataan taas joku päivä ja päivitetään tätä elämää....niin tämä elämä on yllätyksellistä tässä iässä ja elämän vaiheessa, kun sanoo tavataan joku päivä ja tavataan.....se päivä saattaa olla myöhässä....R.I.P. VESA-MATTI LOIRI
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti