KESÄAIKAAN: KUUNTELEN ELÄMÄÄ!

Hauska välillä blogata näitä vanhoja juttuja ja lukea niitä ja huomata kuinka pari vuotta, kun on kulunut, niin asiat ei ole kauheasti siitä muuttuneet. Eilen istuin Ison Omenan cafe Retrossa ja mietiskelin kuinka kuvaisin tätä päivää ja miten sen tunnen. Ajattelin että KUUNTELEN ELÄMÄÄ sopii ja kertoo sen hienosti. Tunnen kuinka seuraan täälläkin tätä kauppakeskuksen hyörinää, hälinää ja kuulutuksia. Ihan niinkuin, jos istun Mellstenin Paratiisirannan rannassa, kuuntelen lokkien kirkaisuja, aaltojen pientä liplatusta rantakiville. Tässä parvekkeella nyt istuessani samoin kuulen autojen äänet tuossa vähän matkan päästä niiden huristaessa kotitalomme ohitse. Linnut sirkuttavat pihapuissa. Ja sitten se tuon vanhan blogijutun pohtiminen mihin ryhmään kuulun, tuntiessani hiukan epätoivoa, kun en osannut sijoittaa itseäni oikein mihinkään ryhmään? Silloin totesin futishullut, olevan ehkä lähinnä, kun oli menossa futiksen MM-turnaus ja mitä ihmettä, nyt on menossa futiksen EM-turnaus, jota seuraan taas täydellä innostuksella. Eli ryhmäkin tuntuu olevan edelleen hallussa!

16.6.2014
Joskus saavuttaa sen uskomattoman olotilan, jossa tunnet olevasi kaiken ulkopuolella, vaikka olet suuren kauppakeskuksen sisäpuolella keskellä sen vilkkautta ja ihmispaljoutta. Tunnet olosi rentoutuneeksi. Katsot vilinää antaen ajatusten soljua hitaasti puntaroiden mihinkähän ryhmään kuuluisin? Ehkä ryhmäni on eläkeläiset, vaikka jollain lailla en tunne kuitenkaan itseäni vielä ihan siihen ryhmään kuuluvaksi. Olen vielä liian innostunut elämään. Mutta,..... APUA....

Jos en ole eläkeläinen, niin mihin ihmeen ryhmään voisin itseni lukea? En saa mieleeni mitään konkreettista. Tässä istun cafe Retron "terassilla" ja katselen ihmisvilinää alapuolellani. Aamupäivällä olin pyöräilemässä, joka kuuluu mun tähän kesä projektiini. Saada määrätty määrä kilometrejä kesän aikana. Mutten kyllä tunne itseäni pyöräilijäksikään. Olen enemmänkin sellainen sunnuntai-pyöräilijä. No MM-futis nyt täyttää ainakin meneillä olevan kuukauden mielenkiintoni. Ahaa, ehkä tässä voisi löytyä ryhmä FUTISHULLUT heh, heh. Tästä ei vaimoni kyllä pidä. Tai sitten sanoo, löytyipä ryhmä sinullekin! Tuossa aikaisemmin varoitinkin jo yksinkertaisesta elämästäni, mutta en arvannut se se on näin yksinkertaista. Nyt täytyy kyllä todeta ettei se ole kovin merkittävääkään, kun en löydä edes ryhmää mihin tuntisin kuuluvani. Jos ei nyt tuo mainitsemani FUTISHULLUT ole tarpeeksi merkittävä. No, eipä ole ihme, että on niin rentoutunut olo