On aika avata taas uusi viikko ja yrittää paluuta ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tielleni. Olen nimittäin aivan eksynyt siltä. Tunnen suorastaan huonoa omaatuntoa nyt kolmen vapaapäivän jälkeen (treeneistä) pitkän viikonlopun jälkeen, jolloin kuljin taas herkuttelijan valtatietä ihan liiaksi. Tosin on pakko antaa kunnia maininta tyttärelleni JESSICALLE, joka oli eilen vuorossa, (perheenvälisen neljän tähden illallisen), ja loihti loistavan italialaishenkisen ateriakokonaisuuden alkuruokineen ja jälkiruokineen. Putosin sijaille kaksi ja ensi sunnuntaina, kun on Muruni vuoro putoan ilmeisesti numerolle kolme. Syömisessä olen kyllä selvästi ykkönen! Siinä olen suorastaan epätoivoisen hyvä. Olen menettänyt täysin "Tiikerinsilmäni" ja jopa "Tiikerin hännästä" kiinni saaminen on vaikeata menneen kesän jälkeen. Annoin selvästi liikaa löysää ja se on keräääntynyt nyt jopa ympärilleni. En voi antaa itselleni nyt kunniamainintaa. En edes minkäänlaista mainintaa tai ehkä kuitenkin yhdellä sanalla "surkimus"! No, tämä täytyy taas kestää. Aloittaa uudelleen. Unohtaa mennyt ja elää niinkuin tämä olisi ensimmäinen päivä uutta elämää. Mennä Tuulimäen boxingsalille. Välttää ystäviäni, jotka houkuttelevat buffetpöytien äärelle ja rock and roll elämään. Varsinkin sitä yhtä aatelista sieltä Maunulasta. Oho, mikä tekstiviesti kilahti juuri kännykkääni? SEPPO SUKKI tuo seikkailija, maailman matkailija, kilpa-autoilun Tallipäälikkö, laskettelija, purjehtija, ym.ym. ehdottaa MELLSTENIN PARATIISIRANTAA tänään ja cafe Mellsteniä puolenpäivän aikaan, buffetpöytää, kahvia ja munkkipossua! Huh, mistä näitä vaarallisia ystäviä löytyy, ei ainakaan Saunalahdesta. Kieltäydyn jyrkästi, mutta ehdotan Tapiolan Waynes Coffeeta salaatti annoksen parissa! Näen "Tiikerihännän pään"! Tunnen kuinka adrenaali virtaa minuun. Selkärankani jäykistyy. Olen päättäväinen. TÄNÄÄN EI HERKKUJA! Uuusi päivä, uusi elämä! Olen valmis kohtaamaan uuden päivän, uuden viikon ja kulkemaan ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietäni! Yksi asia minua kyllä kauhistutti enemmän kuin edellämainitut asiat ja sai ajattelemaan, että tämä elämä on niin häilyvää, sattumia, jotka voivat olla turmiollisia ja kauhistuttavia. Luin aamulla, että nuori nyrkkeilylupauksemme MATTI KOOTA oli joutunut ampumisvälikohtauksen seuraamuksena sivullisena myös uhriksi ja oli saannut luodin jalkaansa Jalasjärveläisessä ravintolassa, ollessaan siellä käymässä. Järkyttävää! Onnellista on, ettei henki mennyt ja tästä toipuu, mutta ikävää on että MATTI KOOTA, joka oli valmistautumassa tuleviin MM-kisoihin ja tuleviin kauden otteluihinsa joutuu nyt jonkun aikaa pysymään sivussa kehätaisteluista. Toivotaan että MATTI toipuu hyvin tästä tapauksesta ja paluu kehiin takaisin tapahtuu menestyksellisesti, kun sen aika taas on. MATILLE voimia ja pikaista paranemista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti