VUONNA 2005 - VIRTUAL BOXINGSTARIN ALKU!

 31.12.05 12.37
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/66 TAVOITTEENA YLLÄTYKSETTÖMYYS! Aivan ihanaa, on vuoden viimeinen päivä ja heti herätessäni tunnen helpotusta, olen selvinnyt taas vuodesta ja ilman suurempia yllätyksiä! Laittelin aamuaterian valmiiksi koko perheelle ja sanoin JESSICALLE, käypä herättämässä äiti ylös, ettei vuoden viimeinen päivä mene nukkuessa. Aterian jälkeen, mun sanoessani lähteväni Isoon Omenaan kahville, MURU kysyi etteikö me voitaisiin mennä TAPIOLAAN vaihteeksi ja siitä kehkeytyi pieni ajatustenvaihto elämän vaihtelevaisuudesta sekä yllätyksellisyyden tarpeellisuudesta. Ihmisen ei pitäisi kuulemma jämähtää samoihin uomiinsa ja se sai mut taas AJATUSLAUKKAAN, miksi lähtisin TAPIOLAAN kahville, kun tuossa parinsadan metrin päässä on hyvä kahvila, kahvia ja croisanttia tuoreena, hyvät tuolit istua, terassimainen fiillis, ihmisten hyörinää ympärillä, miksi vaihtaa paikkaa vain sen takia että olisi toisessa paikassa? Jos kerran on hyvä paikka nytkin! Koitin perustella, jos on IHANA PERHE ja VAIMO, niin miksi pitäisi vaihtaa vaimoa ja perhettä vain siksi että tuntee heidät ja hyvin heidät tarpeineen? Jatkan ajatuslaukkaa, tahdon elää mahdollisimman yllätyksetöntä elämää, tasapainoista ja rauhallista, en kaipaa muutoksia, niitä on ollut tarpeeksi, koko elämä täynnä! Tahdon olla TYLSÄ, vaikka elämä on VÄRIKÄS! Tämä elämä kyllä tahtoo pitää huolta sen tapahtumarikkaudesta, iloineen ja suruineen. Ison Omenan cafe PREZZOSSA valitsin oman kantapöytäni, (tosin olen sen vaihtanut vuoden aikana kymmenen metriä), otan kahvin ja croisantin, luen iltalehdet molemmat, laitan PAUL ANKAN soimaan kannettavassani DVD soittimessani. Santsikuppia hakiessani kohtaan ARSKAN, hän on tullut takaisin MALAGASTA ja on pronssinruskea väriltään, onpa inhottavaa tähän aikaan vuodesta, toisaalta nautin ARSKAN puolesta, tiedän kuinka paljon hän pitää auringosta ja hänkin kuuluu MELSTENIN PARATIISIRANNAN vakituisiin "RANTAKUNINKAALISTEN" yhdistyksen jäsenistöön. Vähän ajan päästä "NUORIPARI" LIISA ja VEIKKO RIIKOLA tulevat pöytäni kohdalle ja istuvat hetkeksi pöytääni tarinoimaan ja nauran heille haluavani olla TYLSÄ vaikka elämä on VÄRIKÄS! Vähän ajan kuluttua MURU, JESSICA ja JERRI tulevat ja hakevat auton multa pois ja lähtivät TAPIOLAAN nauttimaan värikkäämmästä elämästä jättäen mut tänne oman tylsyyteni pariin. PAUL ANKA laulaa juuri kappaletta GRAZY LOVE ja tunnen sen kuvastavan tunteitani elämään! GRAZY LOVE, ihanaa olla TYLSÄ, toivottavasti elämä jatkuu yhtä YLLÄTYKSETTÖMÄNÄ, mutta toivon toki teille kaikille, ONNELLISTA, VÄRIKÄSTÄ ja TAPAHTUMARIKASTA VUOTTA 2006 ja jos mitään YLLÄTYKSELLISTÄ ei satu, niin palaan taas jonakin päivänä....

29.12.05 9.48
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/65 UUDENVUODEN LUPAUKSET! Hyvää Uutta Vuotta ystävät! Aivan loistavaa, tulossa on uusi vuosi ja uudet kujeet, uudet mahdollisuudet olla parempi ihminen, parempi ystävä, tehdä hyviä asioita, tehdä työnsä paremmin, rakastaa lähimmäisiään enemmän! Pari päivää ja se alkaa! On muuten ollut vaikeaa olla kirjoittamatta tänne mitään pariin viikkoon, mutta nyt olen palannut, aivan kuin uuden vuoden lahjana SINULLE! Meillä, varmaan lähes kaikilla, on tapana tehdä joitakin uuden vuoden lupauksia, jotka sitten tietysti pidämme, niinpä tässä tulee muutama minultakin! 1. LUPAAN ÄÄNESTÄÄ SAULI NIINISTÖÄ PRESIDENTIKSI! 2. SYÖDÄ VAIN VÄHÄN JÄÄTELÖÄ! 3. KERTOA KANERVAN OSKULLE TERVEISIÄ! 4. KERTOA MURULLENI AINAKIN KERRAN VIIKOSSA RAKASTAVANI HÄNTÄ! 5. ANTAA JESSICALLE VIIKKORAHAA! 6. KÄYDÄ JERRIN KANSSA KERRAN KUUKAUDESSA SYÖMÄSSÄ JOSSAKIN "MESTASSA"! 7. ALOITTAA AINAKIN KERRAN 2006 VUODEN AIKANA OMA NYRKKEILYHARJOITUKSENI JA LAIHDUTUSKUURINI AINA MAANANTAISIN! 8. KATSOA NYRKKEILYÄ JA PITÄÄ TREENEJÄ PALJON ! 9. OTTAA KESÄLLÄ JOKU PÄIVÄ AURINKOA MELSTENIN PARATIISIRANNALLA! 10. KÄYDÄ KAHVILLA MEDIARITAREIDEN JYRKI HÄMÄLÄISEN JA ISTO LYSMÄN KANSSA USEAMMANKIN KERRAN! 11. SITTEN YKSI TV-TOSIELÄMÄ LUPAUS, VALMENTAA RUBEN "HURRICANE" STILLER OTTELUKUNTOON!!! 12. PITÄÄ NÄMÄ LUPAUKSET SALAISINA, KERTOMATTA NIISTÄ KENELLEKKÄÄN! Palaan taas jonakin päivänä vuonna 2006....

13.12.05 15.30
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/64 NYRKKEILYÄ, TIETENKIN! VAIN MESTARUUS KELPAA P3-tallin, WELLDONEN ja HJALLIS HARKIMON yhteisprojekti alkaa 16.1.2006, joka avaa nyrkkeilyvuoden 2006 KISAHALLISSA! JUHO TOLPPOLA ja AMIN ASIKAINEN joutuvat aloittamaan vuotensa, näin etukäteen ajatellen, kovan ottelun kautta ja voittaessaan nostavat NYRKKEILYN HETI NOUSUKIITOON. Ennenkuin siirrymme vuoteen 2006, niin haluan muistaa vuodesta 2005 tietenkin kuntonyrkkeilyryhmiäni, ABBEY ROAD GROUP, TYSON GROUP, HARD FACE, WSOYN kuntonyrkkeilijät sekä muutamat henkilötreenattavani! On ollut mukava vuosi kansanne. NYRKKEILYSTÄ mulle on ehkä parhaitten jäännyt mieleen RICKY HATTON, jonka voitto virtuoosimaisesta KONSTANTIN TSZIUSTA oli ehkä vuoden suurin yllätys. Tällä ottelulla tämä 63,5 kiloinen, STOCKPORTISSA 6.10.1978 syntynyt "TERRIERI", joka on toistaiseksi voittanut kaikki käymänsä ammattilaisottelunsa sai haltuunsa sekä WBC että IBF liittojen alemman välisarjan mestaruusvyöt. Britit sanoivatkin että RICKY HATTON olisi paras 50 vuoteen ENGLANISSA ja se onkin paljon sanottu sellaisen nyrkkeilymaan ollessa kyseessä, sillä näitä suuria mestareita löytyy mm. RANDY TURPIN, FREDDIE MILLS, LLOYD HONEYGHAN, JOHN H. STRACEY, KEN BUCHANAN, ALAN MINTER ja ilman muuta vielä NIGEL BENN, LENNOX LEVIS ja vieläpä FRANK BRUNO! Joka tapauksessa RICHARD "RICKY" HATTON on todella tutustumisen arvoinen NYRKKEILIJÄ, RAUDANKOVA OTTELIJA ja sitten on tulossa, VARMASTI, Ateenan Olympialaisten teinisensaatio AMIR KHAN, jonka uran seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista nyt ensi vuonna 2006! AMMATTILAISTALLEJA on meillä Suomessa enemmän kuin koskaan, joten seurattavaa riittää kotimaisissakin AMMATTINYRKKEILY kuvioissa ykköstalliksi nousseen P3 TALLIN lisäksi! Amatöörinyrkkeilijöistämme selvimmin ovat näkyneet tietysti "MILLION DOLLARS" EVA WAHLSTRÖM, miehistä ROBERT HELENIUS, JARNO ROSBERG, JUSSI KOIVULA, JYRI NASKALI, PASI SILVENNOINEN, joiden kintereillä kuitenkin haastajiakin riittää, joten siinäkin seurattavaa vuodelle 2006! Tänä vuonna saimme kaksi loistavaa NYRKKEILYELOKUVAA, MILLION DOLLARS BABY sekä CINDERELLA MAN, aionkin käydä molemmat katsomassa vielä kolmannen kerran ensi vuonna! SUOMEN AMMATTINYRKKEILYLIITTO täytti 70 vuotta, RINGSIDE CLUB jatkaa voimakasta toimintaansa nyrkkeilyn hyväksi, NYRKKEILYSEUROISSA touhutaan jatkuvasti täydellä sydämellä NYRKKEILYLLE ympäri Suomea! NYRKKEILYN ERIKOIS-SAITIT www.boxing.fi MIIKA FORSSTRÖMIN pitämänä ja www.ammattinyrkkeily.net mainion PASI TAAVITSAISEN pitämänä tuovat joka päivä JÄTTIANNOKSEN NYRKKEILYÄ maailmalta ja kotimaasta luettavaksenne, KÄYKÄÄPÄ KATSOMASSA, niitä seuraamalla tiedätte lähes kaiken mitä NYRKKEILYMAAILMASSA tapahtuu. Olisi vielä kiva luetella kaikki NYRKKEILYKAVERINI, joita olen tavannut taas vuoden 2005 aikana, SE ON OLLUT HIENOA! Ja HE kaikkihan löytyvät näistä aikaisemmista jutuistani! Oikeastaan aion nyt jo toivottaa TEILLE KAIKILLE HYVÄÄ TULEVAA JOULUA ja MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA, nähdään NYRKKEILYN parissa ensi vuonnakin, 16.1.2006 KISAHALLISSA "METSÄSTYS ALKAA" illassa ensimmäisen kerran!!! Lämpimin BOXING terveisin, palaan taas vuonna 2006! Harri Piitulainen

09.12.05 12.25
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/63 OLKOON HUOMINEN SINULLE ONNISTUNUT! Iso Omena, cafe Prezzo. Olen aamupäivä kahvillani lempipaikassani (yhdessä niistä). Olen lukenut iltapäivälehdet, juonut kupin kahvia ja syönyt croisantin. Iltalehdessä KARI MELART on tehnyt jutun JUKKA "PYÖVELI" JÄRVISESTÄ, joka on valmistautumassa huomiseen KINGS-tallin ammattinyrkkeilyiltaan KAIVOHUONEELLA. Olisiko OSKU KANERVAKIN tullut Stadiin? Sillä lehdessä on ainakin kuva, missä OSKU pitelee pistehanskoja JUKALLE. Olen tuntenut JUKANKIN jo kauan, aina hänen nuoruusvuosistaan saakka. Pidän JUKKAA mukavana kaverina, joka jälleen vahvistaa vasenkätisten nyrkkeilijöiden sympaattisuutta. On pakko ihailla hänen innostustaan nyrkkeilyyn! Hänen yritystään palata kehään uudelleen ja uudelleen, tappioista huolimatta. 41 vuotiaana uhmata kohtaloaan näinkin fyysisessä lajissa on hurjaa. Ei ole ihme, että etsii sieltä "yläkerrastakin" hiukan apua. Olenkin jo useamman kerran kirjoittanut siitä, että nyrkkeily on tunteisiin vetova laji, niin hyvässä kuin pahassa. Kun tässä miettii sitä, onko se viisasta nousta enään kehään 41 vuotiaana, tappioiden jälkeen ja sitä kritiikkiäkin mitä JUKKAKIN on saannut osakseen sen vuoksi, niin siinä on tietysti aiheensa. Mutta sitten kun mietin vähän enemmän tätä elämää, järjettömyyksiä mitä tässä elämässä tehdään ja mitä tapahtuu jatkuvasti, niin kyllä tämä on aika pieni "järjettömyys" ja tämähän on JUKKA JÄRVISEN oma valinta, oma vastustamaton halu kokea KIRISTETTYJEN KÖYSIEN MAAILMAA, SEN KIRKKAAT VALOT, UNELMA VOITTAA VASTUSTAJANSA, OSOITTAA KRITIIKIN VASTAISESTI OLEVANSA YHÄ NYRKKEILIJÄ, VOITTAJA....suurempi mahdollisuus se on kuin KALLIKSEN tai SOINNIN on tulla valituksi PRESIDENTIKSI! Kun funtsii sitä, etteikö saisi yrittää epäonnistumisien jälkeen, niin ajattelen tässä esimerkiksi ihmissuhteissa epäonnistumisia, jos seurustelu on vaikka päättynyt viitisenkin kertaa, niin eikö silloin enään pitäisi yrittää, vaikka unelmoisi pysyvästä rakkaudesta? Pitäisikö todeta mahdottomuus tulla toimeen toisen kanssa ja luopua yrittämisestä kokonaan, tai olet liukastunut ja kaatunut tavallista useammin talvella, pitäisikö pysyä talvet sisällä ja tulla vasta kesällä ulos? Taitaa löytyä meiltä jokaiselta kymmeniä esimerkkejä kuinka ihmiset, luojan kiitos, monienkin epäonnistumisien jälkeen yrittävät uudelleen ja uudelleen! Näinhän sen pitää ollakin, ELETÄÄN NYT, YRITETÄÄN, RAKASTETAAN ja KANNUSTETAAN TOISIAMME, MEILLÄ ON LUULTAVASTI VAIN YKSI ELÄMÄ, JOTEN ONNEA HUOMISEEN OTTELUUSI JUKKA, OLKOON HUOMINEN SINULLE ONNISTUNUT, niinkuin teille kaikille muillekin....Palaan taas jonakin päivänä....

07.12.05 11.44
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/62 SINIVALKOINEN PÄIVÄ! Se päivä on taas kerran ohitse. Se SINIVALKOINEN päivä. ITSENÄISYYSPÄIVÄ! Isänmaallisuuteni, suomalaisuus, sinivalkoinen mieli yllättää mut kerta toisensa jälkeen. Se on mulle suurten tuntojen päivä. Eilenkin, kun aamupäivällä oltiin käyty aika pitkällä kävelylenkillä MURUNI kanssa, käytiin valmistamaan meillä kotia ja ruokaa iltaa varten. Kävin pari tuntia GOLDEN GLOVES "työhuoneessani" tekemässä kirjanpito hommiani (vuosi on lähenemässä loppuaan) ja tunsin SINIVALKOISEN mielialani vain kasvavan. Olin jo maanantaina kirjoittanut tänne itsenäisyyspäivän runon ja www.boxing.fi sivuille SINIVALKOISET terveiset NYRKKEILYVÄELLE, vaikka tiedän, etten saa minkään värisiä viestejä takaisin. NYRKKEILY on kuitenkin mulle yksi suuri SINIVALKOINEN asia, sillä jo aivan pikkupojasta, yksi suuri unelmani oli saada joskus pukea SUOMEN EDUSTUSASU päälleni ja kokea se marssi, GLADIAATTOREIDEN MARSSI tahdissa, musiikin soidessa, raskaansarjan edustajan kantaessa ylväästi SINIRISTILIPPUA jonon kärjessä, joukkueen nousu kehään asettuen "vihollismaata" vastapäätä, katsellen omaa vastustajaa silmiin, lähettämällä henkisen tiedoituksen, "kohta taistelu alkaa", laulaa mukana MAAMME LAULUA, ollen mukana joukkueessa taistelemassa SUOMEN puolesta! Yksi tälläinen nousee taas mieleeni, 40 vuoden takaa, kun 6.12.1965 ERIKSDALSHALLENIN kehässä TUKHOLMASSA kohtasimme RUOTSIN ja voitimme tämän 6-4 ensimmäisen kerran TUKHOLMASSA kahdeksaan vuoteen! Voittajat silloin olivat JOUKO LINDBERGH, OSKU KANERVA, PURTSI PURHONEN, RISTO JAAKKOLA, RAIMO NISULA ja minä. Maajoukkueen valmentajana ja avustajana toimi silloin itse JOMI "SUGAR" LIMMONEN. Se oli isänmaallinen ilta! Eilen illalla meillä söimme perheen kesken, RIIKKA ja JERRI (joka oli viime vuonna linnan juhlissa mukana), ANNE-siskoni, JESSICA-tyttömme, MURU ja minä sekä JYPE joka saapui jälkiruokakierrokselle ja katsomaan LINNAN JUHLIA! Viime ITSENÄISYYSPÄIVÄN vastaanottoa katsoimmekin LAULUJEN MESTARIN TAPANI KANSAN ja hänen kauniin rakastettunsa NINA Af ENEHJELMIN luona ja nyt katsottiin TV:stä kuinka TAPSA ja NINA olivat linnassa tanssin pyörteissä. On aina hienoa katsoa näitä linnan juhlia, kuinka suuri joukko ihmisiä, jotka ovat tehneet paljon maamme hyväksi, juhlivat siellä yhdessä. Ja kun linnan juhlat alkavat aina ensimmäiseksi MARSKIN RITAREIDEN astuessa sisään, tuentee aina SUURTA KIITOLLISUUTTA, näitä kaikkia sodassa olleita kohtaan tästä mahdollisuudesta, että on saannut elää SINIVALKOISESSA ITSENÄISESSÄ SUOMESSA! Tietenkin tämä nykyinen aikajakso EU:n ja muun kansainvälistymisen myötä on muuttamassa hiukan näitä SINIVALKOISIA muistoja ja asetelmia varmaankin tulevaisuudessa. Oli kuitenkin mukava nähdä taas monia tuttuja tyylikkäinä, komeina ja kauniina astelevan sisälle juhliin ja yksi pariskunta yllätti, Ilta-Sanomien TOIMITTAJALEGENDA RITA TAINOLA miehensä JUKKA TAPIOVAARAN kanssa, RITAN ollen siellä linnan juhlissa jo kymmeniä vuosia töissä, oli nyt siellä vieraana kutsuttuna. Hienoa, ihana yllätys! Voisin tietysti luetella paljon tuttuja, jopa ystäviäkin tässä, mutta jätän sen toiseen kertaan. SAULI NIINISTÖN mainitsen kuitenkin, sillä hänen tervehtiessään tyylikkäästi PRESIDENTTI TARJA HALOSTA, en voinut kuitenkaan olla ajattelematta.....kannatusluvut ovat jatkuvasti nousseet! Tänään olen palannut normaaliin päivärytmiini aamutreeneillä KISAHALISSA TYSON GROUPILLE, aamupäivä kahvillani croisantin kera CAFE JAVAN kautta kotiin. Iltapäivällä on taas WSOYN treenit, illalla niiden jälkeen Q-teatterissa jo paljon puhuttu NELOSTIE näytelmä ja myöhemmin tänään illalla täytyy katsoa miten MANCHESTER UNITEDIN käy MESTAREIDEN LIIGAN matsissa BENFICAA vastaan, joten tervetuloa arkipäivä! Palaan taas jonakin päivänä....

05.12.05 11.44
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/61 HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ YSTÄVÄNI!!! Virtual Boxingstar haluaa toivottaa sinulle hyvää itsenäisyyspäivää omalla runollaan ja tunnollaan, on hienoa olla SUOMALAINEN!!! ITSENÄISYYDEN KYNTTILÄN SYTYTIN MÄ JUURI, TUNNE SYDÄMESSÄIN SIITÄ PULPPUAA SUURI, OLEN SUOMALAINEN SE ON OLLUT MULLE TUURI! KYNTTILÄN VALO VIESTITTÄÄ MUISTOJA ROHKEUDESTA SEKÄ TAISTELUISTA ANKARISTA, KIITOLLISIA OLLA SAAMME NÄISTÄ SANKAREISTA, JOTKA ITSENÄISYYDEN TAISTELI SUOMEN, NÄIN MEILLÄ ON OLLUT HYVÄ HUOMEN, VALO KYNTTILÄN VIESTITTÄÄ MYÖS LÄMMÖSTÄ JA YSTÄVYYDESTÄ, SIKS HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ TOIVOTAN SULLE, JOKA YSTÄVÄ OOT MULLE! Harri Piitulainen

01.12.05 15.33
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/60 TULOSSA ON NYRKKEILYVUOSI 2006! Luin eilen Iltalehdestä taas kerran KARI MELARTIN kirjoittaman jutun ja ajattelin, tuossahan on yksi todellinen nyrkkeilytoimittaja selvästi syntymässä, sillä niin monta loistavaa juttua ja pakinaa on KARI MELART menneen vuoden aikana kirjoittanut! Ja luulen, että kirjoittaisi enemmänkin, jos nyrkkeilyn kiinnostus olisi vähän suurempi Suomessa. Joka tapauksessa, jutut tarunhohteisista mestareista, joita on kuitenkin aika paljon maailmalla, kiinnostavat elämäntarinoineen. ILMO LOUNASHEIMO on taltioinnut niitä loistavaan KEHÄN SANKARIT kirjaansa, mistä valitettavasti on painos päässyt loppumaan, mutta nyt kun WSOY:llä on tuo kuntonyrkkeily kovassa kurssissa ja talo kohta täynnä "LOISTAVIA NYRKKEILYTÄHTIÄ", niin ehkä innostus kantaa WSOY:tä tekemään vielä uuden painoksen KEHÄN SANKAREITA! Nyt on kyllä tulossa, nyrkkeilyvuoden 2006 innovaatioksi, RAIMO "HÖYRY" HÄYRISEN ja ILMON yhteisteos BOXINGISTA,mutta minä en tiedä vielä mitä se pitää sisällään, mutta joka tapauksessa, NYRKKEILYÄ! Nyt ensi lauantainakin on nyrkkeilyä, KING-TALLIN nyrkkeilyn ammattilaisilta, SEDU KOSKISEN isännöimässä KAIVOHUONEELLA, jossa olen muuten käynnyt jo aivan pikku,pikku poikana, joten voitte kuvitella, että siitä on kauan ja taidan nytkin taas mennä. Ja 16.1.2006 avaa vuoden NYRKKEILYN P3 tallin ilta KISAHALLISSA, jolloin todellisessa "kiirastulessa" ovat nyrkkeilytoivomme AMIN ASIKAINEN ja JUHO TOLPPOLA. Amatööripuolella, huolimatta hiukan heikosti menneestä MM-kisa käynnistä, en heittäisi vielä pyyhettä kehään, vaan haluaisin uskoa vuoden 2006 tuovan iloisia uutisia vielä monista nyrkkeilytilaisuuksista, EVA WAHLSTRÖM, ROBERT HELENIUS, JUSSI KOIVULA, JYRI NASKALI, JARNO ROSBERG ja vielä muutama muukin nyrkkeilijä nuorukainen, antavat toivoa odottaa mieluisia uutisia kiristettyjen köysien sisältä. SUOMI-RUOTSI maaottelukin on nyt viikonloppuna KOTKASSA ja KOTKAHAN on tuottanut yhden suurista nyrkkeilytähdistämme PENTTI HÄMÄLÄISEN ja ihan vain näin leikkisästi mainiten, tuossa aikaisemmin kertomani lauluduomme toisen puolikkaan JORMA VÄISÄSEN, lauluduon minkä menestystä Levyraadissa Floridan nyrkkeilylähettiläämme OSKU KANERVA hiukan epäili. Ammattinyrkkeily on monissa Euroopan sekä Amerikan maissa ja siellä OSKUNKIN nykyisillä kotikulmilla edelleenkin todella suosittua ja seurattua. On tietenkin mukava seurata näiden huippujen otteluja ja suorituksia kiristettyjen köysien sisällä, vaikka mun mielestä, kyllä SUOMALAISEN BOXARIN menestystarinaa ja otteluja on kymmenen kertaa hienompaa seurata ja elää mukana, joten näin toivon todella hyvää menestystä nyrkkeilijöillemme vuodeksi 2006 ja NYRKKEILYN NOUSUA, niin että KARI MELART saisi juttujen ja pakinoiden aiheita SUOMALAISISTA MESTAREISTA ja niitähän on ollut GEEBEESTÄ UUSIVIRRAN TAREEN, menestystarinoita, olympiavoittajia, euroopanmestareita, kehäkuninkaita, kovia ottelijoita,dramatiikkaa, glamouria ja elämää kehässä ja ulkopuolella! Mulla itsellänikin vuosi 2006 on kyllä selvästi nyrkkeilyvuosi, mitä se on ollut kyllä syntymästäni saakka, olen kai kertonut, ensimmäinen mitä näin tässä elämässä oli kehtoni yläpuolella roikkuvat minihanskat, jotka faija oli tuonnut AMERIKAN matkaltaan, samana päivänä, kun synnyin niin faija liitti mut VIIPURIN NYRKKEILIJÄIN jäseneksi 30.5.1947, jo ennen kuin täytin kaksi vuotta, näin olen kuullut, aukaisin "oikealla suorallani" faijan juuri tikatun silmäkulman, hänen tullessaan jostakin ottelumatkaltaan, Berliinin nyrkkeilyn olympiavoittaja Sten Suvio oli sylikummini, Elis Ask ja kumppanit niiltä ajoilta olivat usein kotonamme kylässä, sain ihanan tilaisuuden tutustua GEEBEE:hen yhdellä hänen vierailullaan 1970 luvulla Suomeen, olen todellakin saannut nähdä meidän SUOMALAISIA MESTAREITA monessa polvessa ja tunnen siitä jatkuvasti ihan loistavia fiiliksiä, joistakin olen kertonutkin pieniä tarinoita tässä vuoden aikana, mielettömän hienoja nyrkkeilijöitä, hyviä kavereita, hyvien hetkien kumppaneita, niin olin kertomassa, että vuonna 2006 tulee 15 vuotta KUNTONYRKKEILYN parissa täyteen ja jo se takaa, että vuosi on mulle NYRKKEILYVUOSI! Olen valmis taas pitämään treenejä 7 päivää viikossa ja nauttimaan JOKAISESTA JONKA SAAN KÄÄNNYTETTYÄ INNOSTUMAAN NYRKKEILYYN ja aion olla yhä yhtä naivi uskoessani, ETTEI NYRKKEILY VOI OLLA KIINNOSTAMATTA, ONHAN SE AATELISLAJI!!! Hyvää joulukuuta ja onnellista tulevaa NYRKKEILYVUOTTA 2006!!! Palaan taas jonakin päivänä....

28.11.05 12.13
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/59 KÄSITYÖNTEKIJÖIDEN LIITON 70-VUOTIS JUHLAILLALLINEN! Mikä olisikaan sopivampi aloitus näiden juttujeni COME BACK.iin kuin se, että ensimmäiseksi kerron viime lauantaina olleeni "Suomen Käsityöntekijöidenliiton" eli SUOMEN AMMATTINYRKKEILYLIITON (SAN), 70-vuotis juhlaillallisella KARTANO CATERINGIN JUHLASALISSA Hietaniemenkadulla, lähes lapsuuteni kulmilla. Viimeksi olinkin ollut kyseisessä paikassa 80-luvun alussa, silloin kun sen nimi oli ALIBI ja siellä oli JYRKI HÄMÄLÄISEN KULTAINEN MIKROFONI tilaisuus. Nyt oli PERTTI AUGUSTIN, mies Porvoonkadulta, koonnut edustavan joukon käsityön ammattilaisia, PUGILISTEJA, puffet-pöydän äärelle, tarinoimaan, tapaamaan toisiamme ja muistelemaan menneitäkin. Sen suhteen täytyy olla vähän tarkkana, ettei ihana vaimoni pääse taas sanomaan, aina niitä samoja vanhoja juttuja nyrkkeilystä! Joka tapauksessa, PERTTI AUGUSTIN, SAN:n jo hyvin pitkäaikainen sihteeri, jonka olen tuntenut jo kuusikymmenluvulta saakka, on tehnyt HUIMAN TYÖN AMMATTINYRKKEILYMME ETEEN, ANSAITSEE ONNITTELUMME että KUNNIOITUKSEMME siitä!!! Ihana henki vallitsi paikassa ja tunsin taas lämpöisiä, suuria fiiliksiä, sillä olihan paikalla AMMATTINYRKKEILIITON tämän hetken puheenjohtaja "KEHÄKUNINKAITAMME" PEKKA KOKKONEN, EX-EUROOPANMESTARI, HÖYHENSARJAN MAAILMANMESTARUUDESTA otellut OLLI MÄKI, Nyrkkeilymme USKOMATON GRAND OLD MAN ILMO LOUNASHEIMO hymyilevänä ja hyväntuulisena niinkuin aina ja kehoitti mua jatkamaan näitä kirjoittelemisiani omalla tyylilläni, SE TUNTUI HYVÄLLE, KUN SEN SANOI ILMO LOUNASHEIMO!!! Uskomaton NYRKKEILYMME SUPER VELJESSARJA MEROSET, RIPA, KARI ja EKKU olivat tietysti paikalla ja ovat kaikki varsin voimakkaasti edelleen mukana nyrkkeilyssä, ON OLLUT IHANAA SAADA ISKUJA NÄILTÄ KAVEREILTA!!! VASUREITA edustivat OSKU KANERVAN paistatellessa siellä FLORIDAN lämmössä, LOISTAVAT ERIK NIKKINEN, JONI NYMAN ja JYRKI VIERELÄ, HANKALIA KEHÄSSÄ, SYMPAATTISIA ULKOPUOLELLA!!! Nuoruuteni yksi TYYLINYRKKEILYN IHANTEITANI, samassa talossa silloin 1950-1960 luvun vaiheessa asunut KURT MATTSSON istui samassa pöydässä kanssani, niinkuin myös SIMO KÄRKKÄINEN, RINGSIDE CLUBIN KARI VALO,AIKUISTEN LELUKAUPAN "Tirehtööri" ja SAN:n "VAARALLISIN MIES", hän on kuulemma LIITON TILINTARKASTAJA!!! ESA LEHTOSAARI, nuoruuden kaverini ja NYRKKEILYTUOMARI TOISESSA POLVESSA istui PERTTI AUGUSTININ ja ILMO LOUNASHEIMON pöydässä!!!Hiukan nuorempaa polvea edustivat TIMO AHOLA, TAISTO M. MÄKI, ROOPE SARNAS, TOM HEISKANEN, joita en ollutkaan nähnyt pitkään aikaan!!! PROMOOTTOREITA paikalla edustivat tietysti KINGS-TALLIN "RÖÖPERIN RUHTINAS" TOM SJÖBERG, hänen oikea kätensä JARI GRÖNROOS, jonka isä KUSTU oli myös ilokseni paikalla, SAULI NIINISTÖN kaupungista SALOSTA, MIKKO SAARINEN oli ennallaan hyvän tuulisena eikä mies ollut paljonkaan muuttunut jälkeen 1960-1970 luvun, PORVOOLAINEN PROMOOTTORI J-P JÄRVINEN istu samassa pöydässä P3 TALLIN "KEHÄKUNINKAAN" OLLI MÄEN pojan PEKKA MÄEN vieressä ja nyrkkeilyn tulevaisuus oli voimakkaasti keskustelun aiheena. Voimme varmasti kaikki olla yhtä mieltä, että jokainen joka tekee työtämme lajimme eteen ansaitsee tukemme ainakin hengessä, jos ei enemmänkin!!! Samassa pöydässä istuivat tämän hetken AMMATTINYRKKEILYTÄHTEMME AMIN ASIKAINEN ja JUHO TOLPPOLA, ajtuksien varmasti liidellessä AMMATTINYRKKEILYSSÄ, OTTELUISSA, LAJIN HISTORIASSA, mikä oli nyt paikalla, useammassakin polvessa, NYRKKEILY KULTTUURI, TÄNÄÄN SE OLI LÄSNÄ!!! Ai että nautin siitä, MITÄ KAVEREITA, MITÄ NYRKKEILIJÖITÄ ja kotiin illalla tullessani nettisivujeni vieraskirjaan oli jättänyt terveiset SUNTTU, GÖRAN SUNDHOLM, mikä yllätys, NOSTALGIA NYRKKEILYSTÄ LIIKUTTI, jälleen kerran, NYRKKEILY ON KUIN MIELENI VARJO.....Palaan taas jonakin päivänä....

21.11.05 9.51
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/58 VIRTUAL BOXINGSTAR LOMALLE! Naputtelin naulaa seinään tässä sunnuntaina, ripustaakseni siihen pari diplomia, eteisen seinään jossa mulla on nyrkkeilykuvia, faijan ja mun mitalitaulut. Toinen oli 9.10.1991 saatu CITY-LEHDEN VUODEN PARAS diplomi vuoden uutena KUNTOILULAJINA BOXING CENTERILLE ja lajihan oli tietysti KUNTONYRKKEILY. Diplomin allekirjoittajana toimi silloin CITY-LEHDEN KARI KIVELÄ, joka taitaa olla tänä päivänä ILTALEHDEN päätoimittaja. KARIKIN kävi silloin ainakin jonkin aikaa itsekin treenaamassa BOXING CENTERISSÄ. Toinen oli SUOMEN NYRKKEILYLIITOLTA , kiitos kuntonyrkkeilyn eteen tehdystä PR-työstä ja sen ojensi silloin SUOMEN NYRKKEILYLIITON puheenjohtajana toiminut LIIKUNTANEUVOS LEO JOKELA, oikeana kätenään VIIPURIN NYRKKEILIJÄIN HEIKKI KÄHÖ. LEKSAN me kaikki 60-80 luvun boxarit muistamme hyvin, ystävällinen, innostunut nyrkkeilymies, KALEVI MARJAMAAN valmentaja KALLEN voittaessa EUROOPAN MESTARUUTENSA. Mulla on se kuva hyvässä tallessa, LEKSA ja KALLE ja myöskin YRJÖ SIKIÖ ja TARE UUSIVIRTA, TAREN voittaessa EUROOPAN MESTARUUDEN. LEKSA ja TARE ovat poissa joukostamme, mutta muistot elää yhä! Itseasiassa nämä diplomit veivät mut hetkeksi muistelemaan BOXING CENTERIN avajaisia 6.4.1989, samaan aikaa alkoi silloin GEE BEE turnauskin, joten avajaisissa oli nyrkkeilyväkeä ja ystäviä todella runsaasti paikalla. Päivä oli minulle upea, omistin sen puolitoista vuotta aikaisemmin kuolleen isäni muistoksi, tunsin että faija on läsnä ja mukanani ikuisesti tai ainakin niin kauan kuin itse elän ja touhuan tämän salini kanssa. Olin toteuttamassa taas kerran UNELMAANI NYRKKEILYSSÄ, täydellä sydämellä. Mieleeni nousee kaksi mielettömän hienoa NIGHT OF THE GLADIATORS galailtaa, toinen KATAJANOKAN CASINOLLA 1991 ja toinen HOTELLI LORDISSA 1992, ihan HOLLYWOOD tunnelmia, JYRKI "Jyräys" HÄMÄLÄINEN toimi illan JUONTAJANA ja MANAGERINA, oli TÄHTIESIINTYJIÄ, DANNY & ARMI, BIG BAD GIRLS tanssiryhmä KATAJANNOKAN CASINOLLA, HOTELLI LORDISSA oli TAPANI KANSA, SAMULI EDELLMAN, AIRA SAMULININ tanssiryhmä ja hehkeä JAZZ-COCTAILS, treenajistani muodostunut tanssiryhmä, yllätysnumerona minulle, en vieläkään ole unohtanut sitä, TELLA ROSSI-KOKKO, KATI HELANTO, ANNE PENNANEN, olivat ainakin siinä mukana, oli iltapukuja, hyvää ruokaa, iloista tunnelmaa ja jokaikinen paikka oli myyty! Tässä netissähän löytyy oikeastaan koko tämän unelmani kertomus, ELÄMÄNI POLTINMERKIT kirjastani, sellaisena kuin minä sen koin, eikä kaikki ollut kultaa mikä kiiltää! Helpottavaa on, kun aika paikkaa haavat ja tämä päivä vie mukanaan, tämän päivän ihmiset ja tunnelmat. Kuitenkin olen edelleen mukana KUNTONYRKKEILYSSÄ, useammankin ryhmän kanssa. Tuntuu hyvälle, saan edelleenkin jakaa näitä BOXING TUNNELMIA halukkaille. ensimmäinen mitä näin tässä elämässäni, oli kehtoni yläpuolella roikkuvat minihanskat, jotka faija oli tuonnut AMERIKAN reissultaan 1947, josta voit muuten lukea www.boxing.fi nettisivuilta NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI kirjastani. Olen myös kirjoittanut NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani omasta nyrkkeilyurastani, tunnelmista, ystävistä KIRISTETTYJEN KÖYSIEN maailmasta. Olen onnistunut pirstoamaan unelmani useammankin kerran, pettymään ja huomaamaan suuren vailinaisuuteni ja silti RAKKAUTENI NYRKKEILYYN on säilynyt ja koen sen edelleenkin. Sain tavoitella UNELMIANI, nyt sen aika on ohi tietysti jo monella tavalla ja kuitenkin olen taas menossa pitämään treenejäni ABBEY ROAD GROUPIN treeneihin RUSKIKSELLE. Kävelen sitä samaa RUSKIKSEN SUORAA sinne salille kuin 1963 alkaenkin, niin monet sadat kerrat kävelin iso ja painava treenikassi toisella olkapäälläni. KARI MERONEN, HARRI BERGLÖFF, PERTTI TAIVAINEN, SUNTTU SUNDHOLM,SIMO KÄRKKÄINEN, PENTTI POINTTINEN, HEIKKI HEILIMO, FREDRIK SERLACHIUS, REINO KOIVUNEN, MARTTI KOIVULA, ASKO PARTANEN, SAMI MAHKONEN mm. kävivät silloin myös siellä ja kaikkien kanssa on eriä oteltu! Luulen, että nytkin tässä PIENIÄ PALOJA ELÄMÄNI TERASSILLA jutuissani on NYRKKEILYÄ pulpunnut tarpeeksi, ainakin IHANA VAIMONI väittää mun elävän menneisyydessä muistellen näitä vanhoja juttujani, jotka eivät ilmeisesti kiinnosta kuitenkaan ketään? Olen kuitenkin nauttinut taas kerran ja niinkuin olen myös aikaisemmin kirjoittanut, mun ei tarvitse mennä edes leffaan, avaan vain hiukan sieluni ovea, niin "rainat" jo pyörii täyttä päätä ja ajan kuin vuoristorataa, IHANAA....NYRKKEILYÄ, RAKKAUTTA, YSTÄVYYTTÄ, VOITTOJA, TAPPIOITA, joita oli vaikeaa hyväksyä, mutta kuitenkin nekin oli ymmärrettävä elämääni kuuluviksi ja ovat antaneet paljon, voisin lopuksi kirjoittaa tähän vielä yhden runon; "KOVIN RIKKAUTTA HALUSIN, ETTÄ ONNELLINEN OISIN, KÖYHYYTTÄ OSAKSENI SAIN, ETTÄ VIISAS OLLA VOISIN, KOVIN TOIVOIN TURHAAN TAVARAA, ETTÄ ELOSTA NAUTTIA SAISIN, SAIN ELÄMÄÄ TÄYTTÄ JA AVARAA, JA SIITÄKIN NAUTTIA TAISIN. EN SAANNUT MITÄÄN MITÄ HALUSIN, SILTI KAIKEN SAIN MITÄ TOIVOINKIN".....Rakkaat ystävät, VIRTUAL BOXINGSTAR jää nyt pienelle paussille, mutta mulla on vieraskirja, kirjoittakaa, jättäkää terveisiä, vaihdetaan kuulumisia, kerrotaan elämästä! VOIKAA HYVIN! VIRTUAL BOXINGSTAR alias HARRI PIITULAINEN

16.11.05 13.14
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/57 POSTIKORTTI JA JOMI "SUGAR" LIMMONEN! Eilen oli harmaata, viileää ja kosteaa. Ajatuksiini vilahtaa väkisin kaipaus auringosta ja epämiellyttävästi, että kesään on nyt pitkä aika, pahimmat kuukaudet edessä! Tämän vuoden loppuspurttikin on edessäni, vaikka ei se mulle oikeastaan sen kiireisempää tee kuin on nytkään. Kuntonyrkkeilytunnit on sovittu jouluun saakka, joten kvarttaalitalouteni vaatisi mua nyt hiukan pohtimaan kevättä 2006 ja se taas paluttaakin ajtukseni välittömästi auringon puolelle, kyllä mä jotenkin jaksan taas tämän pimennetyn jakson, vaikkei harmaa olekkaan mun lempivärini. Minähän voin jujuttaa itseäni (olen hyvä siinä), aurinkoisilla ja lämpimillä mielikuvilla. Ja mielikuvien luominen helpottuukin heti hiukan, kun katson esimerkiksi eilen tulleita postikortteja, joista toisen on lähettänyt kuuluisa ja persoonallinen nyrkkeilytavaroiden kauppias NAHKA-SAKKE TENERIFFELTÄ! Ja toisen sain SOULISTA, JOMI "SUGAR" LIMMOSELTA, tiedättehän kaverin? Ihan nuori vaikka vuosiakin on jo kuitenkin kertynyt jonkin verran. HÄN on voittanut 10 SUOMEN MESTARUUTTA 1953-1964, otellut ja edustanut maatamme 39:ssä maaottelussa, voittaen niistä 29. HÄN on luonollisesti syntynyt STADISSA, vaikkakin ilmeisesti omista riippumattomista syistä joutunut nuorena asumaan jonkin aikaa JÄRVENPÄÄSSÄ ja aloitti nyrkkeilyuransa JÄRVENPÄÄN ISKUSSA, kunnes muutti takaisin STADIIN ja legendaarisen HELSINGIN TARMON tähtiä vilisevään joukkueeseen! 18 vuotiaana HÄN edusti SUOMEA 1953, voitettuaan yhden nyrkkeilymme tulevan legendan RISTO LUUKKOSEN valloittaen näin SUOMEN YKKÖSISKIJÄN paikan itselleen, päästen näin heti ottelemaan RANSKAAN ja ITALIAAN, SUOMEN edustajana! Voittoja ja otteluita kertyi vuosien ajan liukuhihnalla, maaotteluvoittoja, mestaruuksia ja 1960 ROOMAN OLYMPIALAISISSA niukka tappio kultamitalin voittaneelle FRANCO MUSSOLLE, jätti hänet varmasti vasten tahtoaan OLYMPIAPRONSSILLE, kiihkeässä ja tunteita täynnä olevassa ottelussa, fanaattisen italialaisyleisön kannustaessa raivokkaasti omaansa! JOMIN ura päättyi 1964 jälkeen, jolloin tuli vielä 10:nes SUOMEN MESTARUUS HELSINGIN TARMON paidassa. HÄNEN nyrkkeilynsä oli tyylikästä, määrätietoista ja tarkoituksenmukaista, siis hyvin ihailtavaa. Nyrkkeilyuran jälkeen JOMI oli myös MAAJOUKKUEEMME valmentajana ja joutui "kestämään" meikäläistäkin, mutta siitäkin JOMI selviytyi tyylillä ja lämmöllä, olenkin siitä jotakin kirjoittanut siinä yhdessä kirjassani, joten ei siitä enempää. JOMIA voi ehdottomasti sanoa yhdeksi NYRKKEILYMMME SUURLÄHETTILÄÄKSI, joka on antanut paljon NYRKKEILYLLEMME, myös kirjoittaen jo vuosikymmeniä, loistavia juttujaan nyrkkeilystä, suhtautuen siihen samalla ehdottomuudella, mitä HÄN vaati itseltäänkin, uskaltaen sanoa myös mielipiteensä silloin, kun nyrkkeily ei tyydyttänyt ja näyttänyt siltä, miltä sen pitäisi näyttää ja oikeastaan kun minäkin olen jo aivan nappulasta nähnyt JOMIN matseja ja HÄN edusti minulle myös sitä NYRKKEILYN TYYLIKKYYTTÄ, ELEGANSSIA, mitä nyrkkeily on parhaimmillaan, voin myös sanoa "kainosti" kaipaavani sen kaltaista NYRKKEILYÄ TÄNÄÄNKIN! Kun katsot tämän kaverin uraa, elämäntyyliä ihmisenä, niin JOMI LIMMONEN sopii todella esimerkiksi NYRKKEILYLLE, PARHAIMMILLAAN!!! Tässä mulla vain virisi tälläiset fiilikset JOMISTA, kun postikortti häneltä odotti mua kotona STADISTA tullessani. Kun illalla vielä RUSKIKSELLA, ABBEY ROAD GROUPIN harjoituksissa oli vieraana käymässä, "RÖÖPERIN RUHTINAS" KINGS-TALLIN PROMOOTTORI TOM SJÖBERG, niin STADIALISUUSKIN sai siunauksensa ja sitten sain vaihtaa vielä muutaman sanan "SEIKKAILIJA YSTÄVÄNI" OSMO "OSKU" KANERVAN kanssa suoraan FLORIDAN lämpöön ja kuulin OSKUN olevan täystyöllistetty BOXINGIN ja KUNTONYRKKEILYN suhteen ja tämä toi tuulahduksen suuresta maailmasta ja näen jälleen sieluni silmin, OSKUN KAMELIN SELÄSSÄ, RATSASTAMASSA ILOISENA JA NAURAVANA TUNISIASSA PITKIN VÄLIMEREN RANTAA, TURKOOSIN VÄRISEN MEREN VÄLKKEESSÄ, AURINGOSSA ja LÄMPIMÄSSÄ.....Päivän harmaus vaihtui näin lopullisesti auringon puolelle, KIITOS KUNDIT....Palaan taas jonakin AURINKOISENA päivänä....

12.11.05 9.38
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/56 KARI, SUNTTU JA MINÄ! 1961 VIIPURIN NYRKKEILIJÄT piti harjoituksia STADIONIN länsipuolella (uimastadionin lähellä) maanantaisin ja torstaisin sekä keskiviikkoisin PALLOKENTÄN voimailusalilla. Aloittelimme silloin KARI MEROSEN kanssa aikalailla samoihin aikoihin. KARIN isoveli RIPA, RISTO MERONEN oli jo luomassa täyttä päätä loistavaa nyrkkeilyuraa ja oli ainakin mun mielestä ihan loistava, salamannopeine lyönteineen ja hienon nykkeilytyylin omaavana taitoniekkana, suorastaan tavoittamattoman tuntuinen taidossaan! Sinä kesänä olin jo jossain KUORTANEN urheiluopistossa Suomen Nyrkkeilyliiton ensimmäisellä nyrkkeilyleirilläni. RIPA oli siellä ainakin ja eiköhän KARIKIN ollut myös siellä. 1961 SM nyrkkeilyt pidettiin B-MESSUHALLIN puolella, nykyinen KISAHALLI, jossa muuten RIPA ja KARI olivat vesipoikina kehäkulmassa, mua ei jostain syystä kelpuutettu tehtävään, mutta muistan niistä SM kisoista jännitysottelun, kun PURTSI, PERTTI PURHONEN voitti sarjan 60 kiloa loppuottelussa, silloin VAASAN NYRKKEILYKERHOA edustaneen SEPPO KOLKAN ja PURTSI oli tietysti meidän kaikkien nappuloiden ihanne, nykyäänhän sanotaan IDOLI. Samana vuonna olivat Nuorten SM nyrkkeilyt KOTKASSA, jossa VIIPURIN NYRKKEILIJÖIDEN ainoa voittaja oli myös sarjan 60 kiloa HARRI BERGLÖFF. PURTSI kävi myös EM kisoissa BELGRADISSA, jossa hävisi jo legendaariselle SKOTLANTILAISELLE DICK Mac TAGGARTILLE, mutta voitti POHJOISMAIDEN MESTARUUDEN OSLOSSA ja palkittiin kilpailujen parhaana nyrkkeilijänä. Näin meillä oli heti hienoja esikuvia meidän aloittaessamme KARIN kanssa nyrkkeilyn. Tänä samana vuonna mekin KARIN kanssa osallistuimme SUOMEN NYRKKEILYLIITON poikapäiville ( poikien SM) KOKKOLASSA ja voitimme siellä sarjamme, niinkuin luonollisesti myös RIPA MERONEN. Tästä vuodesta lähti midän BOXAUS! Samana vuonna ilmestyi myös meihin nähden pitkänhuiskea kaveri LEPPÄVAARASTA (jostain maalta), nimittäin vielä PITÄJÄNMÄESTÄ eteenpäin, no kuitenkin KEHÄ KOLMOSEN tältä puolelta, mutta KEHÄ YKKÖSEN ulkopuolelta, tosin kyllä ihan sen laidalta. Oikeastaan eihän sitä KEHÄ YKKÖSTÄ tainnut silloin vielä ollakkaan, mutta sijainniltaan tänään katsoen. Niin, kaverin nimi oli SUNTTU tai oikeastaan GÖRAN SUNDHOLM, mutta hyvin nopeasti, meille vain SUNTTU! Ystävystyimme pikavauhtia, sillä kaveri oli aina iloinen ja leveästi hymyilevä, joka myös hyvin nopeasti osoittautui sangen lahjakkaaksi nyrkkeilijän aluksi, joka omasi vielä, ikävä kyllä vastustajalle, harvinaisen kovan oikean suoran, jota vieläpä mielellään halusi kokeilla kaikkien harjoituskavereiden päähän. Meistä tulikin heti aika tiivis kolmikko, KARI, SUNTTU ja MINÄ! Kierreltiin kilpailuja, sparrattiin paljon keskenämme ja nautimme täysin siemauksin nuoruudestamme. Loimme mielikuvia nyrkkeily tulevaisuudestamme ja asetimme tavoitteeksemme ilman muuta voittaa 17 vuotiaina miesten SM:mät. 1962 poikanyrkkeilyn SM:mät olivatkin HYVINKÄÄLLÄ, jossa syötiin AARNI LINDHOLMIN baarissa lihapullia ja voitettiin jälleen sarjamme ja nyt myös SUNTTU. KARI muuten painoi silloin 37 kiloa, minä 51 kiloa ja SUNTTU 61 kiloa! Sinä vuonna, siis 1962 KARI voitti yksissä kilpailuissa myös ILKKA LIIKASEN, nykyisin siis ELOKUVAMIEHEN ILKKA ILKAREN nimellä tunnetun, tuli vain mieleen, kun tuossa vähän aikaisemmin tuosta ILKASTAKIN kirjoitin. Kiertelimme kilpailuja ja SUNTTU alkoi saada todellisen "KOVANAAMAN" mainetta kovata oikeasta suoastaan. Minä kohtasin ARTO NILSSONIN ensimmäisen kerran meidän kolmesta kohtaamisestamme. Me kolme alettiin olemaan melkoisen erottamaton kolmikko ja voittoja tuli liukuhihnalla missä nyrkkeilimmekin ja joku meistä kolmesta melkein aina palkittiin jollakin erikoispalkinnollakin. Silloin vuonna 1962 mulle alkoi tulla sellainen harmittava tulehdus alaselkään, joka hetkeksi vei multa mahdollisuuden kunnolliseen harjoitteluun, mutta kaikenlaisilla sädehoidoilla kuitenkin tuli pikkuhiljaa kuntoon. Painoni oli sen takia hiukan noussut ja olin vähän pyöristynyt, 51 kilosta 59 kiloon ja niinpä jouduinkin 24.10.1962 PALLOKENTÄN VIIPURIN NYRKKEILIJÄIN jäsentenvälisissä kilpailuissa samaan sarjaan SUNTUN kanssa, kun ensin olimme voittaneet kumpikin ottelumme. Joten finaalissa kohtasin nyt ystäväni ja harjoituskaverini sekä tämän pelätyn oikean suoran omaavan GÖRAN SUNDHOLMIN. Ja niinpä siinä sitten kävi, että jouduin kyllä tekemään kaikkeni välttääkseni SUNTUN oikean ja hävisin ottelun! Oikeastaan nyt tullaan POINTTIIN, miksi tässä muistelen näitä ammoisia aikoja, se LINKKI, mistä aina puhun, nimittäin nyt aamulla aamukahviani juodessani näin TALOUS-SANOMIEN kannessa suuren kuvan, tutun näköinen kaveri, no kyllä vähän muuttunut ja otsikko kertoi; SUMUTTAJALLA VUODEN KASVUYRITTÄJÄKSI ja tekstissä kerrotaan vielä GÖRAN SUNDHOLM NAPPASI PERJANTAINA SUOMEN KASVUYRITTÄJÄ KISAN VOITON! SUNTTU jatkaa näköjään voittojen tiellä! LOISTAVAA SUNTTU! ONNEKSI OLKOON. Olen todella iloinen puolestasi, muistan kuinka lopetit nyrkkeilyn silloin kun oltiin nuorten sarjassa opiskelusi vuoksi, eipä ole mennyt hukkaan, vaikka kyllä sinä nyrkkeilijänäkin olisit saannut hienon uran, niin uskon, PÄÄTTÄVÄISYYTESI OLI SITÄ LUOKKAA....Taas kerran, kiitos ystävyydestäsi, ne oli kivoja aikoja, tiedän että muistat, vaikka ei olla nähtykkään ja kun katson kuvia, niitä on muuten aikalailla meistä, hymyilemme aina ja ilo on läsnä. En tiedä luetko koskaan tätä juttua täältä nettisivuiltani, mutta olipa hieno juttu SUNTTU, vielä kerran ONNEA, VOI HYVIN ja TERVEISIN MARITALLEKIN, en unohda teitäkään....Ps. Oletkin ainoa suomalainen nyrkkeilijä joka jäi voittajaksi kohdallani, TÄMÄ ON TUNNUSTUS.....VOITTAJA......Palaan taas jonakin päivänä.....

10.11.05 10.27
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/55 BOSSE HÖGBERG! Eilen tultuani illalla treeneistä olin saannut suruviestin sähköpostiini Göteborgista Promoottoriltani ja ystävältäni BERTIL KNUTSSONILTA, "Hei Harri, valitettavasti minulla on nyt surullista kerrottavaa sinulle, BOSSE HÖGBERG on kuollut eilen kotonaan. Hän oli loppuun saakka SUURI TAISTELIJA"! Yllätyin taas kuinka voimakkaasti nuo vuodet RUOTSALAISESSA AMMATTINYRKKEILYKEHISSÄ, INGON ja BERTILIN tallissa ovat taltioituneet sisimpääni. Olen tuntenut niistä vuosista niin paljon iloa, ne ovat saaneet tunteeni lainehtimaan ja nyt kun kuulin, yhden SUURIMMAN KEHÄSANKARINI kuolemasta, NYRKKEILYKAVERINI, YSTÄVÄNI, tunsin viiltävää surua! Viime yön nukuin huonosti, jos ollenkaan, niin monet muistot BOSSESTA vilisivät mielessäni, haluan nyt muistaa tässä BOSSEA sillä mikä on olemassa, muistolla ensi tapaamisestamme, kohtaamisestamme Johanneshovin jäähallissa, Tukholmassa, 11.11.1966 ja lainata pienen pätkän Nyrkkeilijän Unelma kirjastani -----"KÄYTYÄNI SUIHKUSSA JA PUETTUANI SIVILIIVAATTEET YLLENI LÄHDIMME TAPAAMAAN ILLAN PÄÄOTTELIJAA BOSSE HÖGBERGIÄ JA TOIVOTTAMAAN ONNEA HÄNEN OTTELULLEEN EUROOPANNMESTARUUDESTA. KOPUTIMME VAROVASTI OVELLE, MISSÄ LUKI BOSSE HÖGBERG, EI SAA HÄIRITÄ, JA AVASIMME OVEN. OLEN PUHUNUT OMISTA PAINEISTANI JA HELVETILLISESTÄ ODOTUKSESTA ENNEN OTTELUA, MUTTA BOSSE HÖGBERGIN PAINE TAISI OLLA KYMMENKERTAINEN, SILLÄ ILMA SISÄLLÄ EI TUNTUNUT LIIKKUVAN MILLIÄKÄÄN VAAN ASTUIT KUIN ERILLÄÄN MAAILMASTA OLEVAAN KAMMIOON, JOSTA OLISIT VOINUT LEIKATA SIIVUJA JÄNNITYKSESTÄ, PAINEESTA, SÄHKÖSTÄ. HUONEESSA OLI BOSSE HÖGBERGIN LISÄKSI VAIN BÖRJE HANSSON. PÄÄTTÄVÄISYYS JA VOIMA, JOKA UHKUI BOSSE HÖGBERGISTÄ, OLI VALTAVA, TUNTUI ETTEI HÄN TARVITSE OVIA, SEN KUIN VAIN KÄVELEE SEINIEN LÄPI. TOIVOTAMME ONNEA OTTELULLE...BOSSE EI VASTAA MITÄÄN, NYÖKKÄÄ VAIN. JÄTÄMME HÄNET KAMPPAILEMAAN "RIIVAJAISIA" VASTAAN. SE OLI ENSI KOHTAAMINEN BOSSE HÖGBERGIN, RUOTSIN KOHUTUN SKANDAALINKÄRYISEN HUIPPUNYRKKEILIJÄN KANSSA. OTTELU, JONKA NÄIN HÄNEN NYRKKEILEVÄN, TAISTELEVAN, ITALIAN HIRMUKOVAA SANDRO MAZZINGIA VASTAAN, OLI OTTELU, JONKA VEROISTA EN OLE NÄHNYT JA TUSKINPA TULEN NÄKEMÄÄNKÄÄN; SIINÄ KAKSI ÄÄRETTÖMÄN KOVAA BOKSARIA YRITTIVÄT NYRKEIN SILPUTA ENSIMMÄISET SEITSEMÄN ERÄÄ TOISENSA RIEKALEIKSI JA SEN JÄLKEEN VALTAVAA VOITONTAHTOA UHKUVA BOSSE HÖGBERG TAISTELI VIELÄ ITSEÄÄN VAHVEMPAA JA PAREMPAA NYRKKEILIJÄÄ VASTAAN, JOKA ERÄ ERÄLTÄ SEURAAVAT KUUSI ERÄÄ SILPPUSI BOSSEA, MUTTA EI SAANNUT TÄMÄN HALUA VOITTAA MURTUMAAN, VAAN KEHÄTUOMARIN KESKEYTTÄESSÄ OTTELUN KOLMANNESSATOISTA ERÄSSÄ BOSSE HÖGBERG OLI PYÖRTYNYT KIRJAIMELLISESTI PYSTYYN, MUTTA EI SUOSTUNUT VAIPUMAAN KANVEESILLE. TUOMARI JOHDATTI BOSSEN KEHÄKULMAANSA. TUNSIN KYYNELIEN VALUVAN PITKIN POSKIANI JA KÄRSIN VERTAVUOTAVAN BOSSEN VUOKSI, JOKA JAKKARALLEEN ISTUESSAAN VAIPUI KASAAN KEHÄKÖYSIÄ VASTAAN. HALLISSA OLI HIIRENHILJAISTA 15000 IHMISEN TUIJOTTAESSA LUMOUTUNEENA JA KAUHUISSAAN TÄTÄ NÄKYÄ. 10 SEKUNTTIA....BOSSE HÖGBERG RYHDISTÄYTYY....PÄÄ NOUSEE RINNALTA YLÖS. HÄN EI SUOSTUNUT NYTKÄÄN ANTAMAAN PERIKSI VAAN KATSOI TURVONNEIDEN, VERISTEN SILMÄKULMIEN ALTA SANDRO MAZZINGIA JA NYÖKKÄSI TÄLLE....15000 IHMISTÄ OSOITTI SUOSIOTA SUURELLE NYRKKEILIJÄLLE BOSSE HÖGBERGILLE, JOKA OLI KÄYNNYT VALTAVAN TAISTELUN KEHÄSSÄ"----------HYVÄSTI BOSSE, LEPÄÄ RAUHASSA, OLET SYDÄMESSÄNI......

09.11.05 12.02
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/54 NYRKKEILYN PETER PAN! Nyrkkeilyn uusi nousu on nyt mahdollista, sillä nyrkkeilyn PETER PAN on sitkeydellään ja uurastuksellaan nyrkkeilyn parissa saannut vierelleen HELINÄ-KEIJUN (WELLDONE) joka siroittelee taikapölyä ympärilleen showbisneksen osaamisen kautta ja tuo nyrkkeilyyn mukanaan ROCK and ROLLIA. Kun vielä mukana on urheilubisneksen todellinen TAIKA-JIM (HJALLIS HARKIMO) on uuden sadun ainekset koossa. Nämä kolme käyvät taisteluun KAPTEENI KOUKKUA vastaan, joka hahmona hyvin vastaa nyrkkeilyyn ennakkoluuloisesti suhtautuvia ja yleensäkin negatiivis-sävytteisiä vastavoimia. Ja kun MTV on valmis televisioimaan illat, antaa sekin jo valtavan näkyvyyden tuleville ammattinyrkkeilyilloille. Tämä satu sai alkunsa jo kauan sitten PETER PANISTA eli PEKKA MÄESTÄ, joka syntyi aikanaan suoraan nyrkkeilyn pariin, MESTARIN POIKANA! Hänen isänsä on Suomen ehdottomasti SUURIA KEHÄGLADIAATTOREITA, taitajista parhaimpia, entinen AMATÖÖRI ja AMMATTINYRKKEILYN EUROOPANMESTARI OLLI MÄKI! PEKAN itsensä muistan tietenkin jo ihan pikkupojasta, mutta ennenkaikkea siitä kun PEKKA vielä itse nyrkkeili ja kävi treenaamassa BOXING CENTERISSÄ aina silloin tällöin. Kiinnitin huomiota PEKAN hienoon ja kovaan vasempaan suoraan, kundissa oli jotain teräksistä. Nyrkkeily kuitenkin loppui aika nopeasti ja PEKKA siirtyi valmentamaan tulevia nyrkkeilytähtiä, joista nyt kaksi, JUHO TOLPPOLA ja AMIN ASIKAINEN ovat hänen P3 tallinsa NYRKKEILYLUPAUKSIA! Olen seurannut PEKAN uurastusta nyrkkeilyn parissa vuosien aikana ja olemme joskus vaihtaneet mielipiteitä nyrkkeilystä ja nyt auennut mahdollisuus ei ole vain PEKAN P3 tallin ja niiden nyrkkeilijöiden UNELMIEN TÄYTTYMYS, vaan MERKITTÄVÄ juttu koko NYRKKEILYN kannalta, MAHDOLLISUUS että NYRKKEILY nousisi taas SEURATUKSI, PUHUTUKSI ja ARVOSTETUKSI urheilulajiksi Suomessa, ON OLEMASSA! Tottakai se vaatii JUHOLTA ja AMINILTA onnistumista, uusien NYRKKEILYLUPAUSTEN esiintuloa tässä samalla. Näkymät onnistuessaan ovat todella huimat. Toivotan ONNEA PETER PANILLE, HELINÄ-KEIJULLE ja TAIKA-JIMILLE, jotta alkanut satu päättyisi onnellisesti, TODELLISUUDEN tuodessa NYRKKEILYN näkyvyyden ja suosion takaisin Suomeen ja vieläpä EUROOPAN MESTARUUDEN Suomalaiseen kehään, ELIS ASKIN, RISTO LUUKKOSEN ja OLLI MÄEN jatkoksi, jotka ovat sen aikoinaan iskeneet ja olleet samalla MAAILMAN KYMMENEN PARHAAN ISKIJÄN JOUKOSSA THE RINGIN LISTALLA, HE OLIVAT USKOMATTOMAN HYVIÄ NYRKKEILIJÖITÄ!!! Näihin tekoihin yltäessään poikamme täyttäisivät kyllä HARTWALL ARENANKIN helposti. KATSOKAA P3 tallin nettisivuja www.p3boxing.com Ja aivan kuin tästä innostuneena LOWE & PARTNERS mainostoimiston sympaattinen toimitusjohtaja PERTTI URA teki tänään COME BACKIN KISAHALLIIN, TYSON GROUPIN aamutreeneihin, BOXING innostusta on selvästi ilmassa.....minä palaan taas jonakin päivänä....

06.11.05 12.10
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA/53 ELÄMÄN GLADIAATTOREITA! Nyt kun olen, tosin vain toisella silmällä, seurannut päiväkausia lehdissä pääosan viennyttä verotietojen esittelyä, olen taas voinnut vakuuttua itselleni sopivasta kappaleesta, I WHO HAVE NOTHING, joka muuten musiikkikappaleena on loistava muunmuassa SHIRLEY BASSEYN sekä TOM JONESIN laulamana! Joka tapauksessa se että sijoitun jonnekin sinne SALARAKKAAN tasolle, vaikka mä en oo edes kenenkään SALARAKAS, osoittaa sen ettei KUNTONYRKKEILY ole mikään bisnes, enkä minä ole mikään bisnesmies, mutta mitä siitä, elämä tuntuu silti mielenkiintoiselta ja kun unohdan itseni, mähän olen muutenkin jo täysin unohdettu noin yleensä, niin voin kuitenkin katsoa ja seurata mitä maailmalla muuten tapahtuu. Ja on hienoa nähdä niin monia ilahduttavia asioita, suuria ihmisiä, suuria suorituksia. Niistä voi nauttia täysin sydämin, niinkuin esimerkiksi nyt, että TEEMU SELÄNNE on taas loistavassa vedossa ANAHEIMISSA. Hän on palannut loistavalle tasolleen, upeata! PRESIDENTTIEHDOKKAAT ovat hyvin esillä ja ilokseni olen kuullut ja saannut viestejä monelta taholta, että oma PRESIDENTTIEHDOKKAANI SAULI NIINISTÖN suosio on yhä vain lisääntymässä, hänen kirjansa myy kuin häkä. Olen myös huomannut hänen nettisivujensa koko ajan kehittyvän ja nyt SAULI NIINISTÖN BLOGIKIN on saannut suuren kävijämäärän seuraamaan SAULIN presidenttikamppanjan päivittäistä kommunikaatiota tapaamisineen nettiosoitteessa www.niinistö.net. Kun viikolla vielä RUBEN "HURRICANE" STILLER kertoi näyttävästi ILTA-SANOMISSA kannattavansa SAULIA PRESIDENTIKSI hänen ajatuksiensa ja tavoitteidensa vuoksi, eikä slougan TYÖVÄEN PRESIDENTTI ollut ollenkaan huono, kun pohjana on todellinen ajatus pitää työlistämisen mahdollisuuksista kaikille suomalaisille huolta! Politiikasta onkin taas helppo palata takaisin urheiluun ja yhteen viikon ihanimpaan juttuun, kun television uutisista näin KEKE ROSBERGIN, isän onnea ja ylpeyttä, hänen antaessaan lausuntonsa NICO ROSBERGIN liittymisestä WILLIAMSIN talliin, missä KEKE itsekin ajoi maailmanmestaruutensa formuloissa. Mr. SEKO, DENNIS RODMAN pelaa tänään SM-korista TORPAN POIKIEN paidassa. Aika erikoinen juttu. Jääkiekossa HJALLIS HARKIMON JOKERIT on sukeltanut syvälle, mutta tänään näin hienon uutisen www.boxing.fi nettisivuilta, että huomenna HJALLIKSELLA olisi HARTWALL-ARENALLA tiedoitustilaisuus NYRKKEILYSTÄ ja paikalla olisivat myös nuoret NYRKKEILYGLADIAATTORIT JUHO TOLPPOLA ja AMIN ASIKAINEN, jotakin merkittävämpää on ilmeisesti NYRKKEILYN osalta tapahtumassa. Odotan mielenkinnolla, sillä eihän mikään vedä vertoja kunnon taistelulle kiristettyjen köysien sisällä. Kamppailulle, jossa kaksi miestä kohtaa toisensa, yrittäen tuhota toisen uran, murskata vastustajan voittamattomuuden! AMMATTINYRKKEILYOTTELUSSA on aina enemmän panosta yhdessä ottelussa, kuin yleensä urheilusuorituksissa, joten se tekeekin jokaisesta ottelusta AINUTKERTAISEN! Toivotan nuorille KEHÄGLADIAATTOREILLE JUHOLLE ja AMINILLE onnea KIRISTETTYJEN KÖYSIEN sisäpuolelle ja onnellista elämää sen ulkopuolella. Eilen nautin myös URHEILUKANAVAN tarjonnasta INTER MILANIN ja LAZION futismatsista ITALIASTA. Vaikka peli päättyi 0-0, nautin sen seuraamisesta samalla muistaen ITALIAN LEGENDAARISIA NYRKKEILYTÄHTIÄ, NINO BENVENUTIA, SANDRO MAZZINGIA, ANTONIO PUDDUA, SANDRO LOPOPOLOA, BRUNO ARCARIA, enkä unohtanut näiden maailmanmestareiden lisäksi ITALIAN MESTARIA BRUNO MELISSANOA, jonka kanssa nyrkkeilin tasapelin Ruotsin vihonviimeisessä ammattinyrkkeilyillassa 31.12.1969 GÖTEBORGISSA! Tänään olen tässä aamupäivällä nauttinut ELVIS PRESLEYN ELVIS FROM HAWAII DVD:stä, jonka annoin pojalleni JERRILLE, hänen täyttäessään perjantaina 21 vuotta! Huh, kuinka tämä elämä meneekään nopeasti. ELVIS on kyllä ESTRADIESIINTYJIEN SUPER GLADIAATTORI, KINGI!!! Joten tähän onkin hyvä päättää taas tämä pakinani ja todeta, on tää elämä ihanaa ja vaikka itselle ei tässä mitään kummempia tapahdukkaan, niin MAAILMA ja SUOMIKIN on täynnä hienoja GLADIAATTOREITA ja IHMISIÄ, MENESTYJIÄ ja SUORITTAJIA, jotka antavat hyviä fiiliksiä, tunteita, uskoa elämään! KIITOS ja ONNEA kaikille, palaan taas jonakin päivänä....ELVIS laulaa juuri WELCOME TO MY WORLD...

01.11.05 10.28
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/52 ROCKY BALBOAN PALUU! Lauantaina kävelin Tapiolasta rantaraitteja auringon paistaessa kirkkaasti, oli taas lumoavan kaunista. Musiikkina mulla oli ROCKY elokuvien musiikki, joka sai tietysti BOXINGIN sykkimään sydämessäni ja askeleihini enemmän terävyyttä kuin normaalisti. Luin aamulla ROCKY kuutosen tulosta ja ROCKY BALBOAN paluusta kehään. Eikä kuusikymppisen miehen paluu kehään kuulostanut kovin realistiselta, mutta nythän ollaankin tietysti ja vain elokuvamaailmassa. ROCKYN tarinahan alkoi kolmekymmentä vuotta sitten, kun elokuvabisnekseen hinkunut SYLVESTER STALLONE näki MUHAMMAD ALIN ja CHUCK WEBNERIN ottelevan raskaansarjan mestaruudesta. WEBNERILLÄ ei pitänyt olla mitään mahdollisuuksia ALIA vastaan, mutta hänen urhoollinen taistelunsa yllätti katsojat ja oli hetkiä jolloin ALI oli pahoissa vaikeuksissa vastustajansa kanssa, voittaen kuitenkin lopulta ottelun! Tästä innostuneena STALLONE päätti kirjoittaa WEBNERIN hahmon innoittamana elokuvakäsikirjoituksen kolmessa päivässä ja kieltäytyi myymästä sitä ilman, että sai itse näytellä pääosan. Loppu onkin jo historiaa, tiedämme kaikki mihin menestykseen ROCKY elokuvat STALLONEN veivät. Ensimmäinen ROCKY elokuva sai parhaan elokuvan OSCARIN. Tämän tarinan tärkeä osapuoli, innoituksen lähde, CHUCK WEBNER on nyt myöhemmin haastanut SYLVESTER STALLONEN oikeuteen saadakseen korvauksen ROCKYN esikuvana. ROCKY elokuvat ovat tuottaneet yli miljardi dollaria! WEBNER tyytyisi viidentoista miljoonan siivuun. Nyt kun ROCKYLLE suunitellaan paluuta vielä kuudenkymmenen vuoden iässä, niin en voi välttyä muistelematta, kuinka ikä vie terän ja terävyyden suuriltakin mestareilta. Muistan nuoren CASSIUS CLAYN ottelun legendaarista ARCHIE MOOREA vastaan ja muistan kuinka tunsin silloin surua tuosta ottelusta. Entinen legendaarinen mestari oli jo aikansa ohi. Ikä oli tehnyt tehtävänsä, hitaana ja kömpelönä sekä ylipainoisena Ex-mestari oli vain elävä hiekkasäkki nuorelle CASSIUS CLAYLLE. Olin todella surullinen silloin ja ajattelin sen olevan traagisinta mitä nyrkkeily voi tarjota. Mutta nyt kun katselee asioita lähes kuusikymppisen silmin, ymmärtää paremmin tämänkin puolen. Joillekin tuo NYRKKEILYN TULI, TAISTELUN HALU, VIETTI ja VOIMA yrittää mahdotonta, palaa sydämessä, kunnes on pakko taipua mahdottomuuden edessä. Se on surullista ja paradoksaalista! Toisaalta jokaisella on oikeus yrittää mahdotontakin. "BIG GEORGE" GEORGE FOREMAN teki mun mielestäni kyllä sellaisen tyrmätessään MICHAEL MOORERIN 45 vuoden iässä raskaansarjan MM-ottelussa vuonna 1994. Tosin olen sitä mieltä, että vuoden 1974 GEORGE FOREMAN olisi syönnyt tuon FOREMANIN välipalaksi mennen tullen. Ja tämä sai taas mieleeni ALI - FOREMAN ottelun, jonka olen katsonut kymmeniä kertoja videolta ja ihmettelen vieläkin, miten ALI kesti GOERGE FOREMANIN pommituksen ottamalla maailmanmestaruus tittelin takaisin itselleen, minkä oli menettänyt kieltäytyessään astumasta yhtä askelta, eli USA:n armeijan palvelukseen. Vuosia myöhemmin ALIN ja HOLMESIN ottelu oli tuskaista katsottavaa, ALIN aika oli ohitse, ikä ja tuleva Parkinssonin tauti tehneet tehtävänsä. Vuosia tästä LARRY HOLMES koki saman kohtalon kohdatessaan nuoren teräksisen MIKE TYSONIN. On monta muutakin legendaa joiden kohdalla ikä ja vuosien tuoma hidastuminen on voittanut heidän SYDÄMEN ja MIELEN PALON ja VOIMAN! JOE LOUIS, SUGAR RAY LEONARD, jopa SUGAR RAY ROBINSON, mutta loppujen lopuksi, MITÄ SITTEN? Parhaimmillaan he olivat näitä SUURIA MESTAREITA, niitä jotka antoivat esimerkin mitä NYRKKEILY ON PARHAIMMILLAAN, esimerkin TAISTELUTAHDOSTA, TAIDOSTA, LYÖNTIVOIMASTA, minä en ainakaan ikinä unohda heitä, en varmaan koskaan....enkä JOHN H. STRACEY:tä, upeita NYRKKEILIJÖITÄ! Jatkan kävelyäni auringonpaisteessa, ROCKY elokuvamusiikki soi edelleen, ihanaa tämä elämä, on niin paljon ihania asioita, perhe, ystävät, työ, mutta NYRKKEILY, vaikka en niin paljon enään sitä seuraakkaan tänä päivänä, on se kuitenkin edelleenkin, KUIN MIELENI VARJO, se seuraa mukana ja heittää ajatukseni niin kovin helposti siihen, ikäänkuin muistuttaen, olin joskus ollut nyrkkeilijä, nyrkkeilijän poika, enkä voi olla tuntematta siitä riemua! BOXING, kymmenet nyrkkeilykaverit vilistävät aina mielessäni, toivottavasti heidän elämänsä on onnellista. Eilen lokakuun viimeisenä päivänä tapasin LAPIN oman ROCKYN tai STALLONEN, nimittäin ex-nyrkkeilijän sekä kirjailijan ROVANIEMEN REIPPAAN PEKKA JAATISEN. Hän oli täällä STADISSA Kirjamessuilla uusimman kirjansa UHRIVALKEAT takia. Samalla sain näin mainion tilaisuuden treffata tätä POHJOISEN MIESTÄ, jonka elokuvakäsikirjoitus on vielä tulossa, näin veikkaan, joten vertaus ROCKY/STALLONE ei ole kaukaa haettu. Tosin STALLONE olisi tuskin koskaan pärjännyt PEKALLE nyrkkeilyssä, mutta tässä elokuvakäsikirjoituksissa, voivat vielä kilpaillakin! Lopuksi vielä runo MESTAREILLE, "OLET KUIN RAKETTI MATKALLA KUUHUN, OLET ILMIÖ TAIVAASTA, OLET TÄHTIEN TÄHTI, EI OLE IHME, ETTÄ YRITÄT VIELÄ KERRAN"....Hyvää marraskuuta, palaan taas jonakin päivänä....

28.10.05 20.16
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/51 ÄLKÄÄ KERTOKO OSKULLE! Nyt kun tämä on tälläinen juhlapakina, 51:des, niin omistan sen nyrkkeilykaverilleni OSKULLE, mutta ei kerrota sitä hänelle, syödään henkiset "BANANA SPLITIT"! Tämä lähti oikeastaan tästä kun KUNTONYRKKEILYSEURA VAPAA-AJANVIETTÄJÄT yllätti mut terveisillään ja pyysi ottamaan yhteyttä, kun liikun siellä TAMPEREELLA päin. Katsoin tietysti uteliaana netistä keitä siellä seurassa oikein vaikuttaa, kun tässä jätetyssä viestissä ei ollut kenenkään nimeä ja iloinen yllätys olikin kun näin, että AARNO "APE" LUOMA toimii siellä valmentajana. APEA olisikin mukava käydä morjestamassa ja viedä APE vaikka pizzalle, siinä kanaalin laidalla olevaan ROSSOON. Tuli oikeastaan tässä heti yksi hauska juttu mieleen, kun APE järjesti ammattinyrkkeilyillan siellä TAMPEREELLA ja lähes samaan aikaan kun kilpailut alkoivat laskeutuisi kone tänne SEUTULAAN ja toisi vielä yhden illan nyrkkeilijöistä valmentajineen ja jos en väärin muista, niin valmentajana oli mukana WALLY SWIFT, joka oli otellut ainakin meidän MAURI BACKMANNIN kanssa ja olikohan tasapelin. Vähän alkaa näköjään olemaan vaikea muistaa enään kaikkien kavereiden otteluja, näin neljänkymmenen vuoden takaa, mutta korjatkaa ihmeessä jos muistan väärin. Joka tapauksessa ajoin aikamoista haipakkaa keskikaistalla ajotietä ja kaikki kyllä väistivät kauniisti, silloin ei ollut vielä moottoritietä, samalla juteltiin matseista ja yhteisistä nyrkkeilytutuista ja ehdimme vielä mukaan iltaan ja mukana ollut nyrkkeilijä kehään ottelemaan. Sitä kenen kanssa hän otteli en muista, mutta TARE UUSIVIRTA se ei ollut kuitenkaan, joka oli kuitenkin luonollisesti mukana illassa, olihan tämä APEN järjestämä ilta. En muuten koskaan ole ajanut niin kovaa TAMPEREELLE kuin silloin. Joten tässä APE sinulle terveisiä, sinulla on pizzat tiedossa, kun tulen ja jos olet laihiksella voit syödä salaatin. Niin ja tuli mieleen, että olenhan minäkin otellut TAMPEREELLA, mutta siitähän voikin lukea NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjastani, joita KIRJAPÖRSSI myy 1 euron hinnalla, kiitos JOUKO HYVÄRISEN, joten käykääpä KIRJAPÖRSSISSÄ, siellä löytyy muitakin hyviä kirjoja. Sallittakoon pieni mainos, sillä KIRJAPÖRSSI on nyrkkeilyväen ikioma kirjakauppa tämän nyrkkeilystä innostuneen kirjakauppias JOKKE HYVÄRISEN myötä ja onhan JOKKE sitäpaitsi OSKU KANERVAN hyvä kavari ja siitä tulikin mieleeni, mitenköhän se OSKU voi ja onkohan syönnyt kovasti niitä BANANA SPLIT paketteja, kun siellä FLORIDASSA on niin kuumakin? Ja tulee tässä mieleen tietenkin OSKUN ja mun maajoukkuekaverit, LAURI "LATE" KÄHÖNEN, mitenköhän LATE jakselee. Viimeksi kun hänet tapasin, hänellä oli siellä TAMPEREEN keskustassa ravintola, jossa kävin syömässä. Siitä on tietysti aikaa jo kauan, mutta tuli tässä kirjoitellessa mieleen ja myös JOUKO LINDBERG, oli silloin TAMPEREELTA ja myös maajoukkueessamme ja vääräkätinen, niinkuin OSKUKIN, siis vasuri. Mutta JOKKEHAN asuu ja vaikuttaa nykyisin VALKEAKOSKELLA, joten en tiedä lasketteko siellä JOKKEA TAMPERELAISEKSI, vaikka eihän siitä VALKEAKOSKELTA oo pitkä matka sinne. Joo,joo, näitä kavereita ja juttuja tulee tässä kirjoittaessa väkisin mieleen muitakin, mutta koitan nyt lopettaa tämän kiusallisen muistelun, kaveritkin vaivaantuu jo näistä jutuista, mitä se OSKUKIN ajttelee siellä FLORIDASSA, kun mä aina heitän tästä BANANA SPLITISTÄ, mutta onneksi OSKU ei varmaan kuule tästä ja BANANA SPLIT tulee väkisin mieleen, kun oon ollut laihiksella viime vappupäivästä alkaen ja kun OSKU itsekin niin hienosti kuvaili mulle niitä litran paketteja joita sieltä löytyy, niin nään painajaisia öisin, OSKU syö vieressäni ja minä katselen, huh,huh! TAMPEREELTA voin hypätäkkin tavallaan TURKUUN tai oikeastaan tänne ESPOOSEEN, ISOON OMENAAN ja kerron kun yksi päivä menin vessaan, niin kuulen jonkun sanovan, "toi kaveri löi OSKUN nenän rikki"! En voinnut tietenkään hillitä uteliaisuuttani vessasta tultuani, siinä kahvilan puolella istuivat kaksi herrasmiestä ja menin heitä tervehtimään ja kuulen heidän olevan OSKUN kavereita, toinen entinen kodinkonekauppias ja toinen TURUSTA, antiikkikauppias ja kertoo samalla olevansa myös yhden meidän entisen maajoukkekaverimme hyvä kaveri, nimittäin HANNU MÄEN. Iloni vain lisääntyy, oli pakko lähettää HANNULLE terveisiä ja kertoa, että meistä löytyy kyllä täältä nettisivuiltani kuvakin, jossa olemme yhdessä silloin, nuorina ja komeina ESKILSTUNASSA maaottelussa. Ja annan myös herroille NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjat, kun kerran ovat OSKU KANERVAN kavereita, kirjasta löytyy vähän seikkailuistamme OSKUN kanssa, milloin AFRIKASSA, milloin jossain muualla EUROOPASSA, eikä silloin ollut edes EU:n aika, mutta voitte olla varmoja, että hauskaa oli, OSKU oli silloin niin villi nuorimies, jota piti yrittää mun aina vähän hillitä. Mutta en tietenkään kertonut tarkemmin näitä seikkailujamme, oho täytyy lopettaa, sillä OSKUN hyvä kaveri PALI USKALI näky soittavan, en tosin ehdi vastata nyt juuri puhelimeen, kun tässä kirjoitan, mutta soitan kohta PALILLE ja pyydän ettei kerro OSKULLE tästä jutusta, he kun ovat yhteydessä lähes päivittäin sellaisella kuu vai oliko se sateliittipuhelimella, pyydän kuitenkin PALIA kertomaan OSKULLE terveisiä, että on mielessäni, terveisiä! Ja minä palaan taas, mitä kauhulla tietysti odotatte, takaisin taas jonakin päivänä....

26.10.05 11.33
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/50 STADILAINEN NYRKKEILYPÄIVÄ ja NYRKKEILY INNOSTUSTA! Eilen kävin STADIONILLA STADI BOXINGIN ja seuran loistavan vetäjän RISTO KOPRAN sekä ERKKI KOSKISEN vieraana heidän harjoituksissaan. Hieno harjoitushenki ja kiihkeä harjoitusrytmi täytti salin eikä innokkailla treenaajilla tainnut tunnin harjoituksen aikana olla montaakaan hetkeä, jolloin olisivat saanneet vähän huilata. RIPA KOPRAN yli 30 vuotinen aherrus nyrkkeilyn parissa näkyi superpätevänä ohjauksena, kuntotreeniä ja nyrkkeilyoppia tuli koko jan. Oli ilo nähdä kundien touhua ja on aina ihanaa, kun näkee INNOSTUSTA NYRKKEILYYN! Vasemmasta suorastakin tuli siellä juttua ja kehoitin PANEUTUMAAN siihen, joka harjoitus, jokainen lyöty vasensuora, on pyrittävä aina parempaan ja virheettömään suoritukseen, aina nopeampaan, aina räjähtävämpään, tasapaino, nyrkkeilyasento, se on pystyttävä säilyttämään joka hetki. Tämä kehitys ei tapahdu heti, täytyy olla pitkäjännitteisyyttä, uskoa että vasensuora pysäyttää hyökkäyksen kuin seinään, PARHAIMMILLAAN! Se on hieno tunne. Tämä edellä oleva sopii myös kaikkeen muuhunkin nyrkkeilyssä, muihin lyönteihin, väistämiseen, liikkumiseen, PANEUTUMINEN, joka harjoitukseen pyrkien aina suurempaan taitoon sekä tilanteen hallintaan jokainen omalla kohdallaan. Kuulostaa ehkä aika yksinkertaiselta ja sitä se onkin, mutta sen treenaaminen lähes päivittäin muutamia vuosia, PANEUTUEN, onkin jo monimutkaisempi juttu, mutta KENELLÄ ON TAHTOA JA HALUA, HÄNEN ON KEHÄ! Ah, kuinka nyrkkeilyfiilikset meinaa temmata taas mukaansa, vasen, vasen, liiku, oikea vastaan, vasen, vasen, älä anna periksi poika...melkein kuulen faijan äänen, näen hänen ilmeensä tullessani erätauolle, taistelun tuoksinnan ollessa kuumimmillaan, tänään on voitettava....kyllä se BOXING on väkevä laji, voin tuntea aina välillä ne tunnelmat tänäänkin, ne hetket, ne voitot, ne tappiot, ei ihme että jo tuossa 1900 luvun alkupuolella sanottiin että NYRKKEILY ON AATELISLAJI! Oho aika vilahti taas niin, että mun täytyy lähteä treeneihin RUSKIKSELLE, jossa alkavat ABBEY ROAD GROUPIN treenit kello 21.oo, joten menee vähän myöhään tänään ja päivänihän alkoi jo aikasin KISAHALLISSA, tänään on selvästi taas enemmän boxingia ja kaikki nuoruuden aikani treenimestat tullut käytyä läpi. Vielä illalla myöhään tullessani kotiin, katsoin EUROSPORTILTA nyrkkeily, jottei nyrkkeily todellakaan olisi jäännyt liian vähälle tänään ja vielä kuin pisteeksi tämän edellä kertomalleni, olin saannut GÖTEBORGISTA sähköpostia, BERTIL KNUTSSONISTA on loistava haastattelu jossakin ruotsalaisessa lehdessä hänen elämästään nyrkkeilymaailmassa, olen saamassa lehden muutaman päivän päästä, tuskin maltan sitä odottaa! BERTIL KNUTSSON ja INGEMAR JOHANSSON ovat suuri osa sitä, että rakkauteni nyrkkeilyyn ja olemassa olevat fiilikset ovat olemassa, olen aina heille kiitollinen siitä ajasta jonka sain heidän ammattinyrkkeilytallissaan nyrkkeillä, hälsningar till BERTIL, alt är bra, jag hoppas vi treffas igen, håll i gong! BEST WISHES...Palaan taas jonakin päivänä... Palaan taas jonakin päivänä....

24.10.05 10.12
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/49 VIIKONLOPPU! Viikonloputhan ovat yllätyksiä täynnä ja ainakin tämä viikonloppu alkoi yllätyksellä, kun MURUNI soitti mulle perjantaina töistänsä vähän kello neljän jälkeen, "Hei haluatko lähteä mukaan muotinäytökseen"? "PALACESSA olisi MARIMEKON muotinäytös, joka alkaisi keloo 18.00". Pyysin vähän miettimisaikaa, sen aikaa kunnes hän ehtisi itsekin kotiin vaatteiden vaihtoon. Kello 17.00 olin kallistunut myönteiselle kannalle asiassa, joten ei muuta kuin suihkuun, BOSSIN puku päälle, paita, kravatti kaulaan ja olin valmis lähtöön. Ja tuo tilaisuus, joka oli GLORIA-lehden ja PALACEN yhdessä järjestämä, alkoi ANNE BERNERIN ja PALACEN ravintolapäällikön toivottaessa meidät tervetulleiksi jo ovella ja saimme tervetuliaisdrinkit käsiimme, minä ainakin erittäin hyvää tuoremehua. Katsellessani ympärilleni huomaan paikalla olevan vain naisia, ei ainuttakaan miestä, joten kysyn MURULTA, "hei, eihän siinä kutsussa lukenut , vain naisille"? Etsimme hyvät paikat ennen muotinäytöksen alkua ja huomaan pari muutakin herrahenkilöä kuitenkin saapuvan tilaisuuteen. Vähän mua kuitenkin hymyilytti. Ei tietenkään hassumpaa, naisia tyylikkäinä, hieno PALACEN miljöö ja niinkuin alkupuheissa kuulin, 1952 aloitti PALACE toimintansa. No siinä ei ollut mulle mitään uutta, faijanihan oli ollut jo silloin PALACEN asiakas, muistui mieleeni, niinkuin että PALACEN kahvio oli ollut yksi, meidän jengin kokoontumispaikoistamme 60 luvulla. Muutamia tunnettuja leidejä oli tietysti paikalla.Uskomaton SATU VUORISTO oli tyylikkäänä paikalla ja hänen ravintola-alan elämästäänkin tuli siellä puhetta, legendaarisesta VUORISTO-YHTIÖISTÄ ja muistoni ylettyivät hänen kohdallaan jo RAVINTOLA ESPILÄN aikoihin, LEO VUORISTOON, joka oli AMMATTINYRKKEILYLIITON puheenjohtajakin aikoinaan. "ROUVA SININEN" KAARINA SUONPERÄ-KATAINEN oli paikalla ja vaihdoimme poskisuudelmat ja kuulin JUHANIN olevan katsomassa lätkämatsia. RIITTA SUOMINEN näkyi myös olevan paikalla. MURUN töistä viehättävä ja iloinen CLARISSE BERGGÅRDH ja hänen JUHANINSA, lääkäri, kirjailija ja ajattelija JUHANI SEPPÄNEN oli kotona lastensa kanssa, lähetin terveiset. Muutamia muitakin tuttuja näkyi täälläkin, vaikkei nyrkkeilystä ollut tietoakaan. Muotinäytös oli nautittava, kauniita vaateita, hyvää musaa ja ihastuttavia malleja ja JUHANI KATAINEN on katsomassa lätkää? Ja kuin pisteeksi päälle, PALACE esitteli uutta huikaisevaa GOURNAMENT ruokaansa BUFFET pöydän välityksellä ja jouduin unohtamaan ajatukset dietistä, toivottavasti ei tule putki päälle! Lauantaina satoikin sitten vettä ja oli sopiva päivä antautua musiikkimaailman pauloihin, kun ensin olin aamupäivällä käynnyt hakemassa kaupasta ruokaa jääkaappiin ja hedelmiä ettei syömisputki eilisestä pääsisi riistäytymään valloilleen. Iltapäivällä soittelin vanhaa kunnon TAMLA MOTOWN musiikkia vinyyleiltä, STEVIE WONDERIA, DIANA ROSS ja THE SUPREMES, MARVIN GAYE, THE TEMPTATIONS antoivat taas kerran suuren musiikki nautinnon. Perhekin tuli kotiin, MURU oli ollut duunissa, JERRI pelaamassa biljardia, JESSICA ANNE-siskoni kanssa leffassa, joten olikin harvinaista, kun katsoimme kaikki yhdessä JERRIN tuomaa TINA TURNERIN elämänkerta DVD:tä, raju tarina, mutta loistava "mimmi", olen digannut aina TINA TURNERIA ja illalla katsottiin vielä EUROVISION 50-vuotis juhlia Kööpenhaminasta tulevasta lähetyksestä, joten tämä oli musiikki-lauantai! Sunnuntaina käveltiinkin sitten MURUN kanssa merenrannalla, juotiin vielä kahvit CAFE MELSTENIN terassilla, oli raikasta ja myös kaunista, joskin syysviileys tuntui jo vaatteiden läpi. Katsottiin JULIA ROBERTSIN elokuva, syötiin riistaa ja taas oli HUPS, viikonloppu lähes ohitse. Tampereella tämän vuoden TAMMER-TURNAUKSESSA olivat olleet voittoisia hyvät raskaansarjan miehemme ROBERT HELENIUS ja JARNO ROSBERG sekä 69 kiloisten ANSSI KORHONEN, JYRI NASKALI, jäi nyt toiseksi, mutta on loistava ottelija, onnittelut kundeille! Mun onkin aika lähteä vielä Ruskikselle treeneihin ja matkalla kuuntelin vielä HARPOA, CHARLIE CHAPLININ ihanaa sävellystä SMILE, HARPON omia sävellyksiä CHELSEA LADY, HONEYMOON....Ihana viikonloppu.....Palaan taas jonakin päivänä....

21.10.05 10.15
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/48 MOLTO BENE, DON CORLEONE!!! Moi, istun Kampin terminaalissa cafe ROUGESSA, valoisassa ja miellyttävässä ihmisiä kuhisevassa ympäristössä ihan kaikessa rauhassa. Kuppi kahvia edessäni. Olen menossa Ruskikselle ABBEY ROAD GROUPIN treeneihin, jotka alkavat kello 21.00. Ulkona on jo kunnon syyspimeys. Tästä TERMINAALISTA on selvästi muodostumassa "välietappi" paikka ollessani menossa tai tulossa. Täällä on ihanan monta vaihtoehtoa syödä tai juoda vain kuppi kahvia. Samalla täällä voi bongata tai tavata tuttuja, joita tuntuu tuossa ohitsenikin menevän kuin liukuhihnalla. Tämä viikko on mennyt taas uskomattoman nopeasti, treenien ja erillaisten tapaamisten parissa. Tällä viikolla, taisi olla keskiviikkona, tässä terminaalin lähellä, KAMPINTORIN toisella laidalla, jo tutuksi käyneessä CAFE NIINISTÖSSÄ oli niinsanotun PRESSAKLUBIN esittelytilaisuus, jonne minäkin olin aannut kutsun saapua katselemaan tilaisuutta ja PRESSAKLUBIN esittelyä. Sen puheenjohtajana toimi ansiokkaasti PIRJO KAUPPINEN. Kiinnitin huomiota hänen puheessaan, että mukaan ovat tervetulleita kaikki, titteleihin, säätyyn sekä yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, joten siksi kai minutkin oli sinne kutsuttu. Mukava oli kuulla , että NIINISTÖN TUKIJOUKOT ovat hurjalla vauhdilla kasvaneet ja ovat saanneet merkittäviä ja ansioituneita ihmisiä mukaansa rakentamaan sympaattisesta ja älykkäästä SAULI NIINISTÖSTÄ PRESIDENTTIÄ! Sillä aikaa kun kisa PRESIDENTIN virasta on menossa ja tietysti myös sen jälkeenkin, minä jatkan omalla pienellä sektorillani aherrustani, elämän kokemistani, koittaen nauttia pienistä palasista päivittäin olemisen ihanuudesta, ystävistä ja ihmisistä, lämpimistä tunteista ja ystävällisyydestä. Niinpä siirryinkin täältä cafe Niinistöstä terminaaliin ja siellä italialaisen ruoan ruokanurkkaukseen DON CORLEONEEN, jossa tapasin nuo mainiot ja iloiset MEDIARITARIT JYRKI HÄMÄLÄISEN ja ISTO LYSMÄN. Mukavien tarinoiden, entisaikojen "miekkojen kalskeen" melkein kuullen, söimme herkullista pastaa, MOLTO BENE! Eilen olin täällä nettisivujeni vieraskirjassa saannut kutsun RISTO KOPRALTA ja KOSKISEN EKILTÄ, tulla vierailulle STADI BOXINGIN treeneihin ja pyysipä RIPA mua kertomaan "vasemman suorani salaisuudenkin", tiedä sitä onko se mikään salaisuus, mutta ensi tiistaina menen kundeja morjestamaan STADIKALLE. En kieltäydy tapaamisista, jos joku niitä kanssani haluaa, kunnioitan aina sitä toivetta mielelläni. Koulukaverini SIMO SALONEN oli myös jättänyt terveisensä, joten SIMON kanssa on kyllä myös treffattava, kun saamme päivän keskenämme sovittua, mutta nyt mun täytyy lähteä Ruskikselle ja hypätä kympin ratikkaan, ihanaa tämä STADILAISEN elämä, rakastan sitä!!! Palaan taas jonakin päivänä....

18.10.05 11.22
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/47 ROCKSTAR, FILMSTAR, LIVESTAR, BOXINGSTAR!!! Istun OOPPERAN pihalla penkillä joka on suoraan päin aurinkoa ja kuuntelen PAUL McCARTNEYN Rock and Roll levyä, joka on loistava! On viikon alku ja maanantai ja syksy on tullut. Se edellä ilmoittamani terassikauden loppu on nyt totta. Ja jos tämä PAUL McCARTNEY on loistava, niin sitä oli myös PHIL COLLINSIN konsertti Hartwall Areenalla, jonka kävimme MURUN kanssa tsekkaamassa. Viikonloppuhan meni taas vilahtamalla ja nyt koitan asennoitua taas tämän viikon treeneihin, joista ensimmäinen alkaa tuossa selkäni takana KISAHALLISSA kello 12.00. Mulla on puoli tuntia aikaa nauttia tässä auringossa sen vieläkin ihanan lämpimistä säteistä. Onhan tässä maanantaissa aina jotain mukavaa, alkaa uusi viikko ja silloin kun elää niinkuin minä, pienien juttujeni kanssa, niin ei koskaan oikein tiedä, mitä viikko tuo tullessaan. Joten näin luonollinen uteliaisuus ja toive jostakin hauskasta on aina mielessä ja siitä tuleekin mieleeni myös yksi viisas lause; " ON SUURI ONNI, KUN EI TAHDO MITÄÄN, KUN EI OLE MITÄÄN, EIKÄ OLE MATKALLA MIHINKÄÄN"! Elokuvantekijä, "MOVIESFIGHTERS" ILKKA ILKARE lähetti kännykkääni tekstiviestin, "luin boxingstaran kaikki syksyn jutut kerralla väärinpäin, jatka samalla tavalla". Hienoa ILKKA! Toivottavasti tämä "elämäntyö taistelija" elokuva alalta saa kaikki uudet elokuvansa valmiiksi, levitykseen ja sitten vielä katsojajoukot palkitsevat sen runsaalla katsojamäärillä. Olen tuntenut ILKANKIN myöskin jo 60 luvun alusta, kun hänkin oli tuleva nyrkkeilijä HELSINGIN VOIMAILIJOISSA ja olen seurannut hänen täydellistä heittäytymistään ja omistautumistaan elokuvalle jo kymmenien vuosien ajan. Jotenkin mulla on sellainen tunne, että nyt olisi ILKKA ILKAREN aika! Elokuvamaailmassa pysyäkseni, kun tuossa aikaisemmin kirjoitin, KUIN ALAIN DELON ja JEAN-PAUL BELMONDO, herroista "MEDIARITAREISTA" JYRKI HÄMÄLÄINEN ja ISTO LYSMÄ, niin se on suuresti herättänyt huomiota ja kysymyksiä minulta, kumpi on kumpi? ISTOA itseäänkin on kuulemma kiinostanut kysymys, kun hän oli kuullut JYPELTÄ jutusta. Molemmat mainitut elokuvasankarithan ovat CHARMIKKAITA SEIKKAILIJOITA, TUNNETTUJA NAISSANKAREITA, YÖN SAALISTAJIA, VAHVOJA PERSOONALLISUUKSIA, en vieläkään haluaisi paljastaa sitä kumpi on kumpi, sanon vain edelleen niinkuin musta silloin bussin ikkunasta näytti, KUIN ALAIN DELON JA JEAN-PAUL BELMONDO! Elokuvamaailmassa edellen pysyäkseni SYLVESTER STALLONE on tekemässä vielä yhden ROCKY elokuvan, kuudennen sellaisen ja nimeltään ROCKY BALBOA! Niin ja sitten kun mietin itseäni, mikä elokuva, mikä näyttelijä on tehnyt muhun suurimman vaikutuksen, niin se on tietysti WALT DISNEYN KAUNOTAR JA KULKURI, jonka kävin aikoinaan katsomassa aika monta kertaakin. Pidin KULKURIN vapaata elämää rakastavasta elämänfilosofiasta ja kun olen KAUNOTTARENIKIN (MURUNI) löytänyt, niin tuntuu kuin elokuva olisi yhdistynyt todellisuuteen ´ja ihan vakavasti ottaen, ELOKUVAMAAILMA on kyllä uskomattoman hieno kaikkine loistavine elokuvineen ja näyttelijöineen. On niin paljon hienoja asioita tässä elämässä kuitenkin ja jotenkin näinhän se menee; "VOIT LÄHESTYÄ ELÄMÄÄ OIKEASTAAN VAIN KAHDELLA TAVALLA, VOIT OLLA JOKO UHRI TAI TAISTELIJA, SINUN PITÄÄ PÄÄTTÄÄ, HALUATKO KULKEA MUKANA VAI JOHTAA, HALUATKO PELATA OMILLA KORTEILLASI VAI MERKITYLLÄ PAKALLA. ELLET OSAA PÄÄTTÄÄ MITEN ELÄMÄSI PELAAT, HUOMAAT ETTÄ ELÄMÄ PÄÄTTÄÄ PUOLESTASI"!!! Palaan taas jonakin päivänä....

14.10.05 10.53
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/46 KUIN ALAIN DELON JA JEAN-PAUL BELMONDO!!! Ollessani matkalla Bulevardille WSOY GYM:iin pitämään treenejä näen bussin ikkunasta kaksi toimittajamaailman LEGENDAA, ORGINELLIT MEDIARITARIT, jo SUOSIKKILEHDEN päätoimittajuus yhdistää heidät vankalla siteellä toisiinsa! Kymmenien vuosien yhteinen taival MEDIAN palveluksessa, jonka aikana kummatkin olivat kuin , RITARI PELOTON vastaan TAVANOMAISUUTTA, antaen sanan säilän viuhua partaveitsen terävänä! He olivat aikansa KULTAISIA RITAREITA kustantajalle. Bussin ikkunasta katsoessani, kuin ALAN DELON ja JEAN-PAUL BELMONDO, kun he "harppoivat" pitkin Bulevardia Erottajalta kohti Hietalahtea, minne lienevät menossa, ehkä SALVEEN? Sehän on ollut monen LEGENDAN "henkinen linna" ja siellä pyöreässä päydässä on kerrottu monenlaista tarinaa. RITARIT joista kerroin, niinkuin tietysti jo arvasitte ovat ystäväni JYRKI HÄMÄLÄINEN ja ISTO LYSMÄ. En voinut olla kertomatta mieleyhtymääni bussin ikkunasta katsellessani. Minä menin vielä kerran jättämään jäähyväiset terassikaudelleni (jäähyväiset No 17) STRINBERGIN terassille ja näin jälleen LEGENDOJA! KIRKA kävelee siitä ohi kännykkään puhuen, mutta tulee morjestamaan mua sanoen, "TÄYTYY TULLA SANOMAAN OIKEIN KÄTTÄ PÄIVÄÄ" ja kertoo samalla tekevänsä jälleen uutta levyä! YES, FOREVER KIRKA AND ROCK AND ROLL!!! Kun KIRKA laulaa ROKKIA se menee luihin ja ytimiin! Uskomattoman menestyksellinen ura KIRKALLA on jo takana. Opimme tuntemaan toisemme jo 60 luvulla. HYVÄNTUULISUUS ja YSTÄVÄLLISYYS on ollut aina läsnä KIRKAN tavatessani. Asuimme KIRKAN kanssa melkein "naapuritalossa" KONALASSA 60-70 luvun vaihteessa. Hienoa KIRKA, odotan mielenkiinnolla uutta levyäsi. Vähän ajan päästä LEGENDA M.A. NUMMINEN kävelee ohitseni. Olisin mielelläni morjestanut MAURI ANTEROA, entistä ruoka-asiakastani RAVINTOLA ANITA&HARRIN ajoilta, ei olla taidettu sen jälkeen tavatakkaan. MA näytti voivan hienosti ja olevan voimissaan. Tunnetut alallaan, MARKO BJÖRS ja SARA HIRVELÄ tulivat yhdessä STRINBERGILLE ja terassille nauttimaan myös kauniista syyspäivästä. Tosin syksyn kylmyys alkoi jo tuntumaan ja oli aika lähteä vetämään treenejä, HYVÄSTI TERASSIKAUSI, joudun siirtymään nyt sitten varmaankin sisätiloihin! Seuraavana aamuna heräsin taas 05.45, keittelin aamuteetä, katsoin hetken telkkaria ja näin että tänään luvataan vieläkin aurinkoista ja lämpöasteita 15, mitä se sitten auringossa lieneekään? Joudun siis tänään torstaina hyvästelemään ilmeisesti vielä kerran terassikauteni. Aamutreenieni jälkeen tapaan TOMI LEHDON, entisiä BOXING CENTERILÄISIÄ, ihan sieltä alkuajoilta, 1990 luvun vaihteesta. Hän aloitti yhtäaikaa JYRKI PEKKALAN kanssa, josta en ole kuullut mitään yli kymmeneen vuoteen. TOMIN kanssa oli jokatapauksessa mukava tarinoida, JARI MÄNTYLÄ, JAAKKO OLLIKAINEN ja monet muut nimet vilahtelivat jutuissamme, vuodet vierii, ystävyys säilyy, hieno asia. Kävin väliilä kotona ja nyt olen HYVÄSTELEMÄSSÄ terassikauteni (hyvästely No18) Linja-autoaseman cafe LASIPALATSIN terassilla, kuppi lattea edessäni, aurinko paistaa, DEAN MARTIN laulaa NAPOLISTA, cafe NIINISTÖ näkyy 50 metrin päässä ja ihmisiä näkyy kävelevän sinne kahville. Tämä onkin hyvä paikka, löysin sen vain liian myöhään tänä syksynä. Mutta ei kai sillä ole väliä, olenhan mä muutenkin niin monessa asiassa myöhässä tässä elämässä, toisaalta oonhan mä joskus ollut vähän etuajassakin, joten voin ottaa vähän rennommin ja jättää "KEHÄT" muille ja valita itselleni tälläisen vähän taaempana olevan paikan, mistä ihailla näitä "ELÄMÄN JA MENESTYKSEN TEKIJÖITÄ" suuremmissa "KEHISSÄ". Minä hoidan tämän oman pienen "nurkkani" ja minulla olikin aina tapana antaa ahdistaa itseni "kehänurkkaan" ja väistää sieltä pois, hmm, oho, taas meinaa mennä boxingin ja muinaisaikojen puolelle, tulen nyt heti sieltä pois ja antaudun nyt vielä hetkeksi auringon ja DEAN MARTININ laulujen hyväilemäksi, JOKAISELLE JOKU ON KAI RAKKAIN, JOKAINEN VOI LÖYTÄÄ RAKKAUDEN.....Palaan taas jonakin päivänä.....

10.10.05 11.49
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/45 SPIN MUSIKAALI, JÄTTEFINT!!! Viikonloppuhan on yleensä riemastuttavaa aikaa. Meillä jokaisella on tietenkin oma tapamme viettää sitä, rentoutua, levätä, ladata "akkuja" viikon uusiin haasteisiin. Mulle viikonloppu on ennenkaikkea aikaa olla yhdessä MURUNI kanssa. Ja nyt viime lauantaina meille avautuikin taas hauska päivä kun JESSICA lähti ANNE-siskoni ja ÄITINI kanssa sirkukseen, niin me hypättiin bussiin ja ajaa karautettiin STADILLE. Lähdettiin kävelemään, kun ensin olimme käynneet tietysti cafe NIINISTÖSSÄ kohti KAUPPATORIA, silakkamarkkinoita ja SNELLMANNIN kahvitelttaa. Espalla vastaamme tulikin jo silakkapurkkipussi kädessä, entinen kulmien kundi, siis samoilta kulmilta kuin minäkin, rockmuusikko TOPMOST yhtyeestä, nykyisin suuren levy-yhtiön POMO, GUGI KOKLJUSHKIN vaimonsa kanssa. Jäätiin vähäksi aikaa juttelemaan siihen Espalle. GUGI olisi ajtuksissaan innostunut tulemaan treeneihini mukaan. Jään odottamaan fyysistä ilmaantumista salille! Kuulemme että JYRKI "JYPE" HÄMÄLÄINEN oli ainakin vähän aikaa sitten torilla. Ehkä näemme JYPEN sitten siellä. SNELLMANNIN kahviteltalla juomme kahvit perinteelisten lihapiirakoiden kera. Soitan JYPELLE, mutta kuulen, että hän on ehtinyt jo kävelemään CARUSELLIIN kahville. Toivotan hyvää päivää hänelle ja kerron että menemme runsaan tunnin päästä katsomaan RUOTSALAISEEN TEATTERIIN SPIN MUSIKAALIA. Ja VAU, mitä näimmekään, varmasti yhden parhaimmista Suomessa esitetyistä musikaaleista suomalaisten tai pitäisikö sanoa suomenruotsalaisten esittämänä! Taidokkaat lauluesitykset, loistavat tanssijat ja mitä TYTTÖJÄ, HUH!!! NICKE LIGNELL, TINO SINGH, ANNA HULTIN, loistavia!!! EEVA VILKKUMAA ja JONNA JÄRNEFELT karismaattisia tähtiä, lavasäteilyä, uskomattomia naisia!!! Tanssiryhmä super upea!!! Suosittelen, älkää missatko, todella huippu laadukas!!! Teatterin jälkeen kävimme IGUANASSA syömässä Burritosit ja mentiin kotiin viettämään lauantai-iltaa yhdessä. Sunnuntaiaamuna aamuateriaa syödessämme JYPE soittaa jo aamuvarhain junasta ja kertoo olevansa matkalla TURUN KIRJAMESSUILLE. Me MURUN kanssa teimme pitkän kävelylenkin ihanassa syysilmassa Matinkylästä rantoja pitkin Lauttasaareen CASA MAREEN syömään paikan herkulliset lämpimät kanaleivät. Haettiin JESSICA Äitini luota, missä oli ollut yökylässä. JERRI ja RIIKKA tulivat käymään ja lähtivät viemään JESSICAN jumppatreeneihin. RUBEN "HURRICANE" STILLER lähettää tekstiviestin, "en ehdi tänään treeneihin, mutta tiistaina nähdään", ja minä lähdin bussilla kohti RUSKEASUON LIIKUNTAHALLIA pitämään ABBEY ROAD GROUPIN treenejä. Ratikassa istuessani Mannerheimintietä huristellessa, JYPE soittaa ja on jälleen junassa, tulossa kohti STADIA. Hän kuulosti iloiselta, sillä kirja LAULAJAKUNINGAS OLAVI VIRRASTA on myynnyt hyvin ja ihmiset ovat pitäneet siitä! Tänään maanantaiaamuna KISAHALLISSA ollessani valmentamassa PEKKA VIKSTRÖMIÄ, kuulen että se nyrkkeilyn alkuajoista kertova lehtijuttu tuossa aikaisemmin, jota lainasin, olikin häneltä, eikä tältä toiselta PEKALTA, PEKKA KURJELTA, joten korjaan asian, mutta eihän sitä entisenä nyrkkeilijänä kaikkea voi muistaa, mukavia PEKKOJA molemmat ja juttu nyrkkeilyn alkuajoista oli kuitenkin mielenkiintoinen ja vielä nyrkkeilystä, SUOMI oli voittanut viikonloppuna VIRON 7-4 TARTOSSA, joten onnittelut SUOMEN NYRKKEILYMAAJOUKKUEELLE, nuorille NYRKKEILIJÄ POJILLEMME, BOX BOX!!! Palaan taas jonakin päivänä....

07.10.05 13.42
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/44 CAFE NIINISTÖ AVATTIIN TÄNÄÄN!!! Uskomattomasti aika rullaa eteenpäin ja vielä eilen istuin STRINBERGIN terassilla juomassa cafe laten, eikä enään aurinko paistanut ja ilmassakin oli nyt ainakin jonkinverran jo syksyn koleutta. Huh, tää on nyt taas siirtymistä harmauteen, koleuteen ja ennenkaikkea sisätiloihin. Voi että se on mulle aina vaikeata, olisin mieluummin ikuinen kesäihminen, mutta toisaalta onhan tässä syksyssäkin ja sen tuiskuissa, sateissa, luihin ja ytimiin menevässä viimassakin omat kokemuksia rikastavat puolensa. Ja kun selviää talvesta, mitä kyllä aina näin etukäteen ajatellen kovasti ihmettelen, lunta, pakkasta, kylmyyttä, niin sitten se kevät tuntuukin taas hyvälle ja terassit aukeaa, kukat puhkeaa kukkaan, väriloisto, valoisuus, lämpö, kaikki se ihanuus on jälleen edessä, OHO, nyt taisin mennä jo liian aikaisin liian pitkälle, meillähän on vielä mitä ihanin syksy auringon kera, ei ole vielä syytä vaipua syysmasennukseen tai mihinkään muuhunkaan apaattiseen olotilaan, vaan iloitaan tästäkin päivästä ja toivotan tässä samalla entiselle nyrkkeilyoppilaalleni TERHO PURSIAISELLE, joka täytti eilen 60 vuotta näin ajatuksin lämpimät onnittelut. Ja tänään sitten aukesikin vanhalla linja-autoasemalla uusi mannermainen kahvila, CAFE NIINISTÖ, jossa tarjotaan kahvia kaikille, jotka ovat jotain mieltä! Ja jonne toivotetaan tervetulleeksi, olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä. Paikka on auki päivittäin maanantaista-lauantaihin kello 11-19! Käykääpä kahvilla, sillä minä kävin jo katsastamassa CAFE NIINISTÖN ja paikalla vellovan mediaväen. Tapasin siellä tietysti entisen naapurini BENIN, LEENA HARKIMON, kampanjapäällikön HARRI JASKARIN ja sitten näin itse presidenttiehdokkaan mediaväen piirittämänä vastailemassa tunnettuun tyyliinsä kysymyksiin, hyväntuulisena ja positiivisella asenteella. Jouduin lähtemään pois ennenkuin mediaväki lopetti piirityksensä SAULI NIINISTÖN ympärillä, oli toinen tapaaminen jo ajat sitten sovittu. Mutta tärkeintähän olikin nähdä että ehdokkaani oli selvästi iskussa, kamppanjaväki oli vireällä ja positiivisella sekä iloisella mielellä, UNELMA ELÄÄ, SAULI NIINISTÖ PRESIDENTIKSI! Hiukan ennen lähtöäni sain halata vielä ikuisesti nuorekasta AIRA SAMULIN-SUVIOTA ja kerroin AIRALLE NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSISTÄ www.boxing.fi sivuilla ja siellä olevista monista kuvista STEPASTA, (STEN SUVIO, kultamitalin nyrkkeilyssä 1936 Berliinissä voittanut) ja faijasta, sekä AIRAN sisaresta INKERI SUVIOSTA ja faijasta jonkin muotinäytöksen tiimoilta. Tämän jälkeen CAFE NIINISTÖ kokikin varmasti yleisö ryntäyksen paikan avautuessa yleisölle kello 11.00. Bussille rynnätessäni vastaani tulee vielä PARTA-PEKKA JUUTILAINEN, entinen juoksijasankari 1960 luvulta, kättelemme pikaisesti, vaihdamme käyntikortteja ja sovitaan että joku päivä juodaan kahvit yhdessä ja tarinoidaan pidempään! Toivotan teille kaikille taas aurinkoista ja hyvää viikonloppua, palaan taas jonakin päivänä....

05.10.05 20.45
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/43 NYRKKEILY ON AATELISURHEILUA!!! Nyt kun olin katsomassa monen vuoden jälkeen nyrkkeilyä KINGS-TALLIN illassa ja kun käsiini osui kesällä PEKKA KURJELTA saamani ERKKI VETTENRANNAN loistava artikkeli; "KUN NYRKKIURHEILU SUOMEEN SAAPUI"! Mikä olisikaan sopivampi jatkamaan näitä BOKSAUS tunnelmia ja saan samalla tehdä oikein kunnon aikahyppäyksen, sillä nimittäin; "Jokseenkin tasan sata vuotta sitten, 9. heinäkuuta 1905, UUDEN SUOMETTAREN lukijoilta saattoi läikähtää kahvi sunnuntaiaamun kattaukselle. Pääkaupungissa esiintyi parhaillaan urheilijoita ulkomailta asti, ja edellisen päivän ohjelmaan oli kuulunut voimailua Kaartin maneesissa eli ratsastushallissa. Sinne kokoontuivat Suomen väkevimmät miehet VERNER JÄRVISTÄ myöten. JÄRVINEN tulisi seuraavana vuonna voittamaan olympiakultaa kiekonheitossa, mutta nyt hän osallistui painikisoihin, joiden väliajalla nähtiin lehden mukaan "rajattoman raaka ja syvintä inhoa herättävä näytös "boksauksessa" jonka esittivät Skandinavian mestari, tanskalainen A.RASMUSSEN ja helsinkiläinen J.A.ELFING". Se oli nykytermein nyrkkeilyä, englantilaisten sääntöjen mukaan tapahtunutta kaksintaistelua, jollaista ei näin julkisesti ollut Suomessa aikaisemmin esitelty. "Näytöksen soisimme olevan ensimmäisen ja viimeisen tämän maan rajojen sisällä", kuului UUDEN SUOMETTAREN varaukseton toivomus. Miksi nyrkkeilytaito teki niin kauhistuttavan vaikutuksen kirjoittajaan, joka selosti painiotteluja sekä muita urheilulajeja asiallisesti tai jopa innostuneesti? Vastausta on haettava 1800-luvulta asti. PAINIAKIN PIDETTIIN BARBAARISENA. Housunkauluspainin tapaiset perinnekamppailut eivät olleet valmistaneet suomalaisia tämän urheilun saapumiseen. Lehtimiehestä historian professoriksi siirtynyt SAKARI TOPELIUS vieraili LONTOOSSA 1862 ja hämmentyi metropolin ihmisvirroista terävine kyynärpäineen. Tämä oli totisesti "nyrkkitaistelun kotimaa", hän kirjoitti Suomeen palattuaan; tarvitsi vain seisahtua hetkeksi kadulla joutuakseen vyöryvien massojen tyrmäämäksi. Kolmen vuosikymmenen kuluttua valtioneuvos TOPELIUS oli läsnä, kun HELSINGIN ATLEETTKLUBI antoi varhaisimmat näytöksensä painiskelussa - kuten tuolloin sanottiin - ja painojen nostelussa. Myös painia pidettiin barbaarisena harrasteena, minkä takia ATLEETTKLUBIN toimet nostattivat heti vastustusta. TOPELIUKSEN sijaan asialla oli hänen ystävänsä VIKTOR HEIKEL, yliopiston voimisteluopettaja ja liikuntakasvatuksen korkein auktoriteetti maassamme. Painia rasitti myös sirkustausta. Maasamme vierailleiden sirkuspainijoiden eleet ja otteet muistuttivat 2000-luvun televisiotarjonnasta tuttua amerikkalaista vapaapainia. ATLEETTIKLUBIN maine kuitenkin puhdistui 1890-luvun lopulla. Suomalaiset pääsivät perehtymään ranskalaiseen eli moderniin painiin, jonka myös HEIKEL näki miehisenä ja luonetta jalostavana kamppailuna. KYLÄTAPPELIJOITA JA NYRKKIURHEILIJOITA! Nyrkkeilyä tiedetään harjoitetun maassamme jo 1800-luvun puolella, mutta yksityisestä aloitteesta ja ilman julkisuutta. Myös alakirjallisuutta oli sitä halajaville tarjolla. Vuosisadan vaihduttua urheiluliike sitten jäsjestäytyi valtakunnallisesti, ja kaikkiin ruumillisiin harjoitteisiin liitettiin juhlapuheista edelleen tunnettu paatoksellinen ylätyyli. Urheilua markkinoitiin nuorisotyönä, henkisten ihanteiden ja kansallisten päämäärien täyttymyksenä. Siinä tilanteessa nyrkeillä tapahtuva vastustajan murjominen edusti harppausta taaksepäin tunkkaisiin sirkussaleihin, jossa vallitsi viidakon laki. Entä sitten kylätappelut, joiden voitaisiin arvella edes joiltakin osin muistuttaneen urheilullisia nyrkkiotteluja? Vertaus on sikäli kohdallinen, että perinteisessä kylätappelussa vastustajia ei saannut tarpeettomasti vahingoittaa, tappamisesta nyt puhumattakaan. Uudella vuosisadalla kylien väliset yhteenotot olivat kuitenkin rappeutuneet omaan laskuunsa operoivien puukkosankarien urheiluksi, joten siinökin suhteessa kehitys oli boksauksen maahantulon kannalta epäedullinen. Huomattavimmat urheilukoitokset Suomessa tarjosi näihin aikoihin helsinkiläinen REIPAS. Vuodesta 1897 toiminut voimistelu-ja urheiluseura järjesti KAISANIEMEN puistossa 1903 ensimmäiset kansainväliset kilpailut ja heinäkuun tapahtuma 1905 nyrkkinäytöksineen oli niille suoraa jatkoa. Ottelun suomalainen osapuoli eli AUGUST ELFING oli kaiken lisäksi REIPPAAN perustaja. Nyrkkeilyn alkeisiin kirjansitoja ELFVING oli ennättänyt tutustua Yhdysvalloissa asuessaan. Hän oli ajankohdalle tyypillisesti monitaitoinen mies, joka oli aloittanut voimistelijana ja kilpaillut voimaurheilujen lisäksi myös jioksussa ja pyöräilyssä. AAGE RASMUSSEN, hänen tanskalainen opponenttinsa, oli saapunut REIPPAAN tapahtumaan seurueen kera, ja heillä olikin suomalaisille opetettavaa useammassa kuin yhdessä urheilumuodossa. RASMUSSEN voitti avauspäivänä eli lauantaina mailin pituisen kävelyn ja sunnuntaina viiden kilometrin kilpakävelyn. Nyrkkeilyä hän harjoitti sunnuntaina kohdaten ELFVINGIN toistamiseen, mutta siihen yhteenottoon ei UUSI SUOMETAR halunnut kajota enään sanallakaan. NYRKIN JA ALASIMEN VÄLISSÄ! Pääkaupungin muista lehdistä boksaukseen kiinnitti eniten huomiota HELSINGFORS-POSTEN. Lauantaisen näytöksen selostus paljastaa, että RASMUSSEN ja ELFVING olivat nahistelleet kolme erää, joista jokainen oli minuutin pituinen. Iskujenvaihto oli tosin ollut melko yksipuolista; "Pieni ja heiveröinen hra RASMUSSEN näytti olevansa uskomattoman ketterä ja erinomainen boksaaja, sillä hän takoi vastustajaansa kuin alasinta. Tavallisesta kuolevaisesta olisi tullut muhennosta tanskalaisen kourissa." ELFVING kesti kolme erää jalkojensa varassa ja sai katsomolta riehakkaan hyväksynnän. Sehän kannusti suomalaista yrittämään paremmalla menestyksellä seuraavanakin iltana. RASMUSSEN oli siihen mennessä voittanut kaksi kävelykilpailua ja osallistunut samana päivänä kymmenen kilometrin juoksuun, mikä ei kehässä tapahtunutta askellusta hillinnyt, kuten maanantain HELSINGFORS-POSTEN todistaa. "Tanskalainen tanssi jälleen, notkeana kuin kissa ja iski lyöntejä toisensa jälkeen hra ELFVINGIIN, joka kuitenkin urheasti puolustautui. Yleisön kannustushuudot ja aplodit eivät lainkaan ottaneet loppuakseen, mikä näyttää heidän olleen aivan toista mieltä kuin muuan tämän kaupungin sanomalehti, joka toitotti boksauksen olevan raakaa(...)." RASMUSSEN ehkä osoittautui suomalaista taitavammaksi lyömisurheilussa, mutta lehtien välisen varjokamppailun voitti UUSI SUOMETAR. Nyrkkeily joutui jälleen vetäytymään maan alle, pienten piirien paheeksi, noustakseen takaisin julkisuuteen vasta itsenäisyyden vuosina. SUOMEN URHEILULEHDEN nuori toimittaja LAURI PIHKALA oli jo sitä ennen suositellut nyrkkiurheilua, mutta vapaa-ajan harrasteena, ei kilpailullisena lajina. Ennakkoluulot olivat syvällä. Mutta 1920-luvulla PIHKALA ja kumppanit osasivat jo kertoa, että boksaus on pohjimmiltaan aivan jotain muuta kuin alasimen virkaa toimittavan vastustajan pahoinpitelyä. Nyrkkeilyn jalo taito ymmärrettiin Suomessakin keskinäisessä kunnioittamisessa kilpailevien HERRASMIESTEN KÄSITYÖNÄ, TERVEEN SIELUN viljelynä terveessä ruumiissa, sanalla sanoen AATELISURHEILUNA. Runomuotoon tämän tulkinnan puki YRJÖ JYLHÄ. Hänen antologiansa VIIMEINEN KIERROS ilmestyi vuonna 1931; sen ensi lehdillä tekijä poseeraa yläruumis paljaana ja nyrkkeilyhansikkaat käsissään. Näin JYLHÄ muotoili: "TUPPEEN PAINA RAUTA, KANSA MIEHEKÄS, JOS EI PUHE AUTA, ISKE NYRKILLÄS. NIMES SOLVAAJALTA, ÄLÄ PÄÄTÄ VIE, ISKE JALAT ALTA, KYLLIKSI SIINÄ LIE." Niinkuin huomaatte, ei ollut elämä helppoa nyrkkeilijöille todistaa yhteiskunnalle, että nyrkkeily on jalo urheilu sekä hyvä kasvatuksellinen urheilumuoto nuorille ja AATELISURHEILUA, niinkuin 1920 luvulla LAURI PIHKALA ja kumppanit sen ymmärsivät ja olihan isänikin NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI, joten kyllä siinä oli varmaan ihan oikeaa ajatusta....NYRKKEILY ON AATELISURHEILUA!!! Palaan taas jonakin päivänä...

01.10.05 13.13
PIENIÄ PALOJA ELEMÄN TERASSILTA/42 KINGS-TALLI, STUDIO 51 JA AMMATTINYRKKEILYÄ!!! Olin pitkästä aikaa RINGSIDE paikoilla ammattinyrkkeilyn kiehtovassa ilmapiirissä. KINGS-TALLI ja RÖÖPERIN RUHTINAS TOM SJÖBERG järjesti, olikohan se 38:nen ammattilaisillan SEDU KOSKISEN näyttävässä STUDIO 51.ssä. Siitä on oikeastaan jo monta vuotta kun viimeksi olen käynnyt katsomassa nyrkkeilykilpailuja. Tähän mut nyt innosti oikeastaan noiden edellä mainittujen lisäksi, JUHO TOLPPOLA ja AMIN ASIKAINEN, joiden ammattilaisotteluja en ollut vielä kertaakaan nähnyt. Kavereitahan olen kyllä tavannut aina silloin tällöin esimerkiksi harjoitussalilla ja pitänyt nuorten miesten sympaattisuudesta sekä heistä huokuvasta innostuksesta nyrkkeilyyn. Sitten se lopullinen juttu, mikä sai minut käymään SJÖBAN luona ostamassa illalliskortit, oli kun äitini tässä jokin aika sitten, täytti 80 vuotta, jota emme voineet juhlia silloin merkkipäivänä, hänen ollessaan Espanjassa merkkipäivänään nauttimassa auringosta ja lämmöstä. Joten nyt olikin hyvä tilaisuus yllättää äitini illanvietolla, mikä liittyy niin voimakkaasti hänen elämäänsä, NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN puolisona ja äitinäni on todellinen jättiannos nyrkkeilyä mahtunut hänen elämäänsä. Ilta alkoikin illallisella JYRKI SUKULAN taituroimalla BUFFETPÖYDÄN antimilla. Mukanani oli tietenkin myös MURUNI, poikani JERRI, joten melkein koko perhe, JESSICA tyttöni 9v. oli jäännyt siskoni ANNEN luokse, hän kun on vielä liian nuori tälläiseen iltaan. Syödessämme ilta alkoikin jo heti monilla mieluisilla tapaamisella siinä ruokailun aikana. Äidillänikin oli vielä paljon tuttuja nyrkkeilyväen joukossa. SJÖBA oli järjestänyt hienot paikat RINGSIDE:lla ja ilta alkoikin perinteisellä entisten nyrkkeilijöiden esittelyllä, kun RAIMO "HÖYRY" HÄYRINEN kutsui ensiksi "KEHÄKUNINKAAT" OLLI MÄEN ja PEKKA KOKKOSEN kehään, ja minutkin NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN poikana ja sitten ÄITINI, ja hei, taitaa olla ensi kerta kun 80 vuotias "tyttönen" esitellään kehässä ammattinyrkkeilyillassa! Oli ihanaa nähdä tänä iltana ÄITINI iloisuus ja tiedän kuinka koskettavaa tämä kehässä piipahtaminen oli, vanhojen ystävien näkeminen. Olen kiitoksen velkaa PROMOOTTORILLE huomaivaisuudesta ÄITIÄNI kohtaan ja nautin että ISÄNI nyrkkeilyhenki on edelleen mukana, HÄN oli uskomaton taituri kehässä! Lukekaa www.boxing.fi nettisivuilta NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI, se on tarina köyhän Viipurilaispojan noususta ammattiyrkkeilykehien suosikiksi ja ottelijaksi. Mullekin oli ihanaa nähdä taas pitkästä aikaa kavereita, KARI MERONEN, aina yhtä rakas nyrkkeilykaverini, JOMI LIMMONEN, merkittävä ja kunnioittamani nyrkkeilijä ja valmentaja, nyrkkeily toimittaja, jonka esteettinen nyrkkeilysilmä seurasi tarkasti numerotytönkin liikehdintää kehässä, OLLI MÄKI tietysti, kymmenien erien harjoituskaverini, joka antoi nuorukaiselle 60 luvulla "opetusta" harjoituskehässä, todellinen NYRKKEILYMESTARI, PEKKA KOKKONEN, myhäilevä puutarhuri ja armoton iskijä, joka kyllä karkoitti hymynvastustajalta, jos joku olisi uskaltautunut edes hymyilemään PEKAN kanssa otellessaan, BÖRJE KARVONEN, TAPANILAN ERÄN toinen vasuri, maajoukkuekaverini, halasin hellästi BÖRJEÄ, jota en ollut tavannut todella pitkään aikaan. Nuorempaa sukupolvea ROVANIEMEN TÄHTI, JYRKI VIERELÄ, jonka tulevia näytelmiä/elokuvia odotan mielenkinnolla, käsikirjoitukset ovat työn alla. Lähetin PEKKA JAATISELLE myös samalla Rovaniemelle terveisiä, KUSTU GRÖNROOS kävi morjestamassa myös ÄITIÄNI, ILMO LOUNASHEIMO, ikuinen nyrkkeilyinnostunut, PERTTI AUGUSTIN, jolta kuulinkin että tuossa aikaisemmin kertovani paikka PERTIN työpaikasta, Mikonkadun kulmassa ei ollutkaan RAKE vaan RENLUND, mutta sanoin, että laitetaan tämä muistamattomuus nyrkkeilyn piikkiin, joo ja paljon muitakin sekä paljon tunnetta ja muistoja mahtui tähän iltaan ja on myönnettävä että NYRKKEILYLLÄ on aika iso osa sydämessäni. Niin ja itse otteluista, on tietenkin kerrottava; Lahden VILLE PIISPANEN alkoi ammattinyrkkeilijän uransa voitolla, vaikkakaan ei helpolla. JUHO TOLPPOLA jatkoi voittojen tiellä, Rovaniemen SAMULI LEPPIAHO koki tappion ja AMIN ASIKAINEN voitti 15:sta peräkkäisen ammattinyrkkeily ottelunsa. Itse olisin kaivannut hiukan enemmän KEHÄELEGANSSIA, nyt ottelut olivat kylläkin AGRESSIIVISIA ja "LIHAN HAKKUUTA" suuremmilta osiltaan, vaikka on kyllä myönnettävä, että vastustajat melkoisen huonoilla nyrkkeilytaidoilla varustettuna, eivät antaneet meidän pojillemme paljon mahdollisuuksia teknillisen ja taidokkaan nyrkkeilyn esittämiseen, siksi kuitenkin kovaluontoisia ja fyysisesti vahvoja tappelijoita oli jostakin Armeniasta ja sieltä päin tänne tuotettu. Ei ollut kyllä kedehdittavaa poikien tilanne, mutta taistelutahtoa ja yrittämistä ei puuttunut, eikä jäännyt epäselväksi, että kundit ELÄVÄT TÄYSIN SYDÄMIN NYRKKEILYLLE, joten toivotan menestystä ja kiitollisimpia vastustajia kaikille kundeille ja pidin AMININ matsin jälkeen antamasta pususta ja halauksesta rakastetulleen, kaiken tämän kovuuden keskellä, RAKKAUTTA oli läsnä, muutenkin kuin mun fiiliksissäni nyrkkeilyyn ja nyrkkeilykavereihini! HYVÄ SJÖBA, lisää iltoja! Paikka näytti olevan täynnä nyrkkeilyn ystäviä! Boxingterveisin, palaan taas jonakin päivänä....

30.09.05 10.47
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/41 SYKSYISTÄ ARKIPÄIVÄÄ MIKONKADULLA!!! Keskiviikko aamu alkoi taas KISAHALISSA TYSON GROUPIN treeneillä aamulla 8.00 ja treenien jälkeen näytti, että päivästä voisi tulla vielä aurinkoinen, mutta iltapäivällä alkoi satamaan ja ollessani matkalla taas treenejä pitämään istun Ruoholahdessa hiukan sadetta pitämässä, edessäni kuppi kuumaa teetä ja katselen ikkunasta ulos, ilma on todella lohduttoman näköinen. Syksy on tullut ja tunnen kuinka sen harmaus koittaa tunkea sisääni ja kun päiväkin on ollut hiljainen, eikä kenestäkään ole kuulunut mitään, ei virtuaali maailmassa kuin tässä oikeassakaan, yhdistyy se täysin näihin syksyn fiiliksiin. SE ON NYT SITTEN SYKSY. WSOY GYM:in treeneissä syksy kuitenkin unohtui, kun WSOY:n tytöt salamoivin iskuin ja iloisin katsein karkottivat syksyn mielestäni. Treeneissä tänään 10 tyttöä ja "Kuningas" FREDRIK. Hieno harjoitusfiilis. Sen jälkeen caputzinolle Terminaalin cafe CAMPPIIN, vaikkei mun pitäisi vatsani takia kahvia juodakkaan. Illalla kotona näin vielä nettisivujeni vieraskirjastani mukavan tervehdyksen, JUKKA NAULAPÄÄ oli jättänyt terveisensä ja kertoi siinä jatkaneensa sytyttämääni BOXING INNOSTUSTA ja mikä sen mukavampaa kuultavaa. Torstain aamutreenieni jälkeen bussille menossa ollessani, tapasin aina hyväkuntoisen ja myhäilevän HELSINGIN ENERGIAN ylilääkärin MARTTI HYVÖSEN ja hän kertoi innostuneena kuinka ENERGIAN, (hänen aloittamansa) kuntonyrkkeilyklubi täyttää lähiaikoina 10 vuotta ja haluaisivat sinne "esiintymään" EVA WAHLSTRÖMIN juhlan kunniaksi. Voin vain onnitella MARTTI HYVÖSTÄ hienosta panoksesta kuntonyrkkeilyn parissa. Päivällä lepäilin ja laittelin kotona ruokaa, joten iltapäivällä liikkeelle lähtiessäni, olinkin taas virkeä ja innostunut, eikä syksystä ollut tietoakaan. Olin menossa yliopistolle pitämään tuntia. Ei, en opeta siellä ranskaa, vaan nyrkkeilyä. Olen kai siitä joskus maininnutkin. Bussissa kohtaan sympaattisen SAMI ALASEN. Hän on myös matkalla yliopistolle pitämään tunteja. SAMI on taistelulajien ja joogan specialisti ja täysin omistautunut työlleen ja perheelleen. SAMIN tunnit alkavat kahdelta, kun minun vasta kolmelta, joten ehdin hyvin vielä istumaan Mikonkadun AMARILLON terassille, juomaan caputzinon ja kuuntelemaan JULIO INGLESIAKSEN lauluja. Aurinko taas paistaa ja on edelleen normaalia syksyä lämpimämpi ilma, tarkenee tässä ulkona istuskella. Terassilla on rauhallista, mutta sopivaa vilinää ympärillä. Tässä selkäni takanahan oli, sorry, pieni aikahyppäys, BIO REA elokuvateatteri silloin kun minä olin nuoripoika. AH, muuten, kuinka hieno kappale nyt soikaan, ne kitarat, tuo ääni ja rytmi, 33 ANOS kappale nimeltään! Se vie mua taas mielessäni etelänrannoille, hieno päivä jälleen. Niin, ja tuossa vastapäisessä kulmassa oli RAKE, missä taisi ammattinyrkkeilyliiton sihteeri PERTTI AUGUSTINKIN olla töissä silloin. Ja vastapäisessä kulmassa oli FAZERIN kahvila, siellä toisessa kerroksessa ja pöytiintarjoilu siihen aikaan ja monta BANANA SPLITIÄ tuli siellä kyllä syötyä. Olikohan KANERVAN OSKU koskaan mukanani? Tuli vain mieleen näistä BANANA SPLITEISTÄ! NILSSONIN ARTSI oli kerran ainakin ANNENSA kanssa, silloin kun eivät vielä olleet naimisissa. Samalla TAISTO HÄIVÖLÄ kävelee kohdalleni, vaihdamme pikaisesti kuulumisia ja lähdemme kävelemään KLUUVIA kohden, TAISTO häviää KLUUVIIN ja SIMO SALONEN, luokkakaverini ja kauppias kävelee sieltä ulos. Jutellaan SIMON kanssa hetki, kun SIMON kannykkä soi ja hänen rakastettunsa soittaa MALAGASTA, minäkin juttelin hänen kanssaan muutaman sanan, AH, MALAGA, JULIO INGLESIAS, 33 ANOS kappale kitaroineen, TORREMOLINOS, menimme siellä kihlohin MURUNI kanssa vuonna 1980, ei nyt on aika mennä taas töihin ja temmata mieleni pois etelän auringosta. Simo jää puhumaan kännykkäänsä rakastettunsa kanssa, minä jatkan arkipäivääni ja palaan taas jonakin päivänä......

27.09.05 13.53
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/40 BONUS PÄIVÄ!!! Tänään on pilvinen päivä, joten auringossa istuminen MELSTENIN PARATIISIRANNALLA on poissa laskusta. Kun olimme syönneet yhdessä aamuaterian parvekkeella pikku prinsessani JESSICAN kanssa, lähdin pyörällä MERENNEITOON jatkamaan aamukahviani sekä lukemaan päivän iltalehdet. Siitä Melsteeniin ja istahdin yhdelle penkille Haukilahden venesataman kohdalla lukemaan PAUL McCARTNEYSTA kertovaa elämänkerta kirjaa. Varsin loistavaa sellaista ja aika hurjaakin. Ei PAULILLAKAAN ole aina ollut helppoa, vaikka onkin Englannin rikkain rokkari. Siinä lukiessani FREDDY BENSKY, naapuritalostani, joltain vuosilta 1955-1962, Ruoholahdenkatu 10:stä, kävelee kohdalleni; "Moi HARRI, mitä kuuluu"? FREDDY on ollut PURTSIN hyvä ystävä jo 1960 luvun alusta ja luonnut loistavan uran silmälasi optiikkona ja ilmeisesti myös aikamoisen omaisuuden keksinnöillään alallaan.En tosin kysynyt, onko näin, mutta oli mukava nähdä FREDDY samanlaisena, kuin hänet muistinkin. Jatkaessani matkaa pyöräilen TOPPELUNDIN rantaan, sen hienolle aallonmurtajalle istumaan ja lukemaan sekä juomaan kahvia termaristani. Vain lokit olivat seuranani ja silmieni edessä hyvin tummana lainehtiva meri, upeata! Parinpäivän päästä oli Juhannus herkkuineen, uusia perunoita, silliä, lohta sörsseleineen, laihdutuskuuri hiukan unohtui. Kesä-heinäkuun vaihde lähenee ja heinäkuun helteet? Tarinat tässä VIRTUAALI BOXINGSTARISSA kohtaavat jo toisensa, joita mulla on tuossa edellä taltioitu tältä 2004-2005 aikajaksolta ja näin olen saavuttanut lähempänä itseäni olevan tilan, tämä päivä, tämä hetki, jossa siirrynkin nyt sitten luontevasti vielä MERENNEIDON terassille, on 27.9 tiistaipäivä ja aamutreenitkin KISAHALLISSA HARD FACE ryhmälle on pidetty. On ollut mukava kirjoitella näitä pieniä tarinoitani tänne sähköiseen pöytälaatikkooni ja huomata, että aina joku käy täällä näitä lukemassakin. MERENNEITO on jo nyt arkisin kiinni, mutta ISÄNTÄ sattui olemaan paikalla maalaamassa lattioita ja termarissa oli hänellä kahvia, josta tarjosi mulle kupillisen ja näin saatoin jäädä vielä nauttimaan lähes kesäisestä päivästä paikan hienolle meriterassille. Tosiasiahan on, että syksy on tullut, mutta tälläinen BONUS PÄIVÄ on kyllä varsin maukas ja hyvältä maistuva, AURINKOA JA MERTA! Uusi mielenkiintoinen vaihe on kuitenkin edessä, syksy tapahtumineen ja kohtaamisineen. Mitä ajatuksia se herättääkään, mitä muistoja tuo mieleen, sen näkee sitten, toivotan syksyn tervetulleeksi ja toivotan tässä hyvää syksyä kaikille sattumoisin näitä juttuja lukevillekin, AH, kuinka tuo aurinko paistaakin nyt hienosti, niin kaunis päivä, jään "kellumaan ajatuksiin" ja palaan taas jonakin päivänä.....TÄMÄ PÄIVÄ, TÄMÄ HETKI!

26.09.05 14.02
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/39 EN OLE MATKALLA MINNEKKÄÄN, EHKÄ OLEN SAANNUT JO KAIKEN??? Toukokuu lähenee loppuaan. Tänään oli ABBEY ROAD GROUPIN viimeiset treenit ja alkaa kesäpaussi. Paikalla olivat tänään vain viisi "kovaa", JUHA "MURSKAAJA" ROSVALL, JARI "COPRAKÄSI" PUHAKKA, ILARI "RASKAS" LINTUKANGAS, "IRON-IIRO" KOIVIKKO ja PETRI "HOPEANUOLI" BÄCKSTRÖM. Pidin kundeille kunnon 10 erän säkkitreenit ja salin ainoa musiikki oli tänään säkkeihin osuvien iskujen läjähdykset. Kahdeksannen erän jälkeen erätauolla vallitsi hiiskumaton hiljaisuus, jonka rikkoi vain hengästynyt huohotus. Toukokuu todellakin lipuu kohti kesäkuun vaihdetta, kesä on tullut. Harmittavaa vain kannaltani, etten ole vieläkään ehtinyt "rantautua", olenkohan tulossa vanhaksi? Muuten elämä tuntuu kyllä mielenkiintoiselta ja pidän siitä. että tämä "elämän purjeveneeni" lipuu pikkuhiljaa ikäänkuin oikea purjevene, juuri ja juuri kevyen tuulen viedessä sitä eteenpäin. Ei ole mihinkään kiire, ei ole mitään mitä täytyisi saavuttaa nopeasti ja ehdottomasti. Meri välkehtii edessäni, aurinko lämmittää, pari lasta näkyy olevan jo uimassa, katselen tätä näkymää cafe Merenneidon terassilta jonne tulin suoraan treeneistäni. Ajelehdin mielessäni hiljaa eteenpäin. mihinköhän päädyn? PAUL ANKAN laulut, jotka soivat walkmannistani korviini, antavat tunteen eletystä ja tutusta. Kappaleiden tunteellisuus ja sentimentalisuus tuntuvat hyvälle. Näin tässä mieleni ajelehtiessa, antaessani sieluni kulkea heiveröisen tuulen hyväilemänä, auringon antaessa lämpönsä, tunnen saman kiitollisuuden tunteen, onnellisuuden, hyvän olon tulevan sisälleni, enkä ymmärrä miksi tunnen näin? Eihän mulla mikään oo mennyt niin hyvin, jos omaa menestystäni ja saavutuksiani ajattelen, mutta RAKKAUS, RAKKAUTTA. sitä olen saannut tuntea ja kokea. Edelleenkin, nyt perheeni kautta, mysteeristä tämä elämä! Nytkin istun tässä yksikseni, MURU ja JESSICA ovat Tammelassa mökillä, jonne eilen vein heidät. JERRI soitti vain vähän aikaa sitten, on rannassa Melstenissä ja kyseli, onko ne pari pihviä vielä siellä jääkaapissa? Aika ihan pysähtyy, EN TAIDA OLLA MATKALLA MINNEKKÄÄN, EHKÄ OLEN SAANNUT JO KAIKEN? Kuitenkin nyt taas kun olen tässä päivässä, syyskuun lähetessä loppuaan, edellä oleva ja tämä päivä eivät ole kohdanneet vielä toisiaan, mutta se ei ole enään kaukana. Vaikka tässä on vielä kesä välissä ennenkuin PIENIÄ PALOJA ELÄMÄNI TERASSILTA pakinat kohtaavat toisensa, kohtasivat tunteet, elämän onni ja onnellisuus eilen toisensa ja ajelehdin edelleenkin "elämäni purjeveneellä" lempeiden tunteiden ja heiveröisen tuulen kuljettamana. Eilen oli syyskuun 25.9 ja vau, mikä sunnuntaiaamu. Herään minuuttia vailla kahdeksan, olenpa nukkunut myöhään. Tytöt MURU ja JESSICA nukkuvat vielä. JERRI on RIIKKANSA luona, tulivat neljän aikaan aamulla. Tiedän sen koska lähettelimme tekstaria silloin, halusin tietää, että kaikki on hyvin. Laitoin aamuaterian valmiiksi keittiöön. Kävin vaa`alla, paino 84,5 kiloa. Aamuaterian jälkeen kävelin tänne Merenneitoon ja aamu oli todella huikaiseva, aurinko paistoi ihanasti, meri ihastuttavan utuinen, nappikuulokkeissani soi BLUES, HOWLIN WOLF laulaa kappaletta LITTLE RED ROOSTER, ah mitä sointuja, mikä soundi. Elämä tuntuu huippu hyvälle. PERHE ja RAKKAUS, kuinka suurta, YSTÄVÄT ja TUNTEET, kuinka nautittavaa, BOXING ja MUISTOT, kiitollista! Elämän mysteerisyys jatkuu, ajelehdin mielessäni edelleen pikkuhiljaa eteenpäin, miettien mihinkähän päädyn? En tiedä, olen vain onnellinen tästä päivästä, tästä kaikesta kokemastani. Odottelen nyt tässä cafe Merenneidon meriterassilla "tyttöjäni" ja jatkamme sitten yhdessä kävellen rantoja pitkin kohti Melsteniä ja Tapiolaa ja kohti tätä alkavaa viikkoa, taidanpa taltioida nämäkin fiilikset tänne sähköiseen pöytälaatikkooni! JYRKI HÄMÄLÄINEN oli käynnyt eilen jättämässä terveiset CINDERELLA MAN:sta vieraskirjaani ja kirjoitti; "CINDERELLA MAN OLI PIRUN HYVÄ.SE TAVOITTI NYRKKEILYN KIEHTOVAN MAAILMAN KAKSI AVAIN ASIAA, ATMOSFÄÄRIN JA OTTELIJOIDEN TODELLISUUDEN! ON VAIN TÄMÄ PÄIVÄ JA TÄMÄ OTTELU, HUOMISPÄIVÄÄ EI OLE LUVATTU KENELLEKKÄÄN!" Niinpä....Palaan taas jonakin päivänä....jos luoja sen suo....

24.09.05 15.53
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/38 TAIDAN OLLA PUGILISTINEN INTELLEKTUELLI??? Elviksen sensuelli ääni hyväilee mieltäni, se tunkeutuu syvälle sieluuni ja hänen laualmansa rakkauslaulut yhtyvät auringonpaisteeseen. Jo toinen helteinen päivä Suomessa on tosiasia. Olin KISAHALISSA pitämässä aamutreenit TYSON GROUP ryhmälle. Ne olivatkin tämän kevätjakson viimeiset. Harjoituksissa kävi myös valokuvaaja SIRPA PÄIVINEN kuvaamassa mua eiliseen haastatteluuni Helsinkiläiseen KIRKKO ja KAUPUNKI lehteen, johon mua haastatteli suloinen ja kaunis entinen nyrkkeilyoppilaani MINNA-SISKO MÄKINEN, tässä samaisella cafe JAVAN terassilla jossa nytkin istun. Se olikin hieno tuokio, missä luotailtiin hiukan syvällisemminkin elämää. Kun haastattelu oli jo tehty, saimme seuraamme myös Iltalehden ANTTI ARVEN. Nautinnollista kommunikointia sekä kertomuksia elämästä. Istuin kahden ammattitoimittajan ja kirjailijan seurassa, taidan olla PUGILISTINEN INTELLEKTUELLI? Jonkun ajan kuluttua kännykkäni soi ja yksi kirjailija lisää soittaa ja kysyy, "MIKÄ SIJAINTI"? Kerron sen hänelle ja JYRKI HÄMÄLÄINEN sanoo noukkivansa mut varttitunnin päästä kyytiinsä, mennään CARUSELLIIN, sen terassille kahville. Iltapäivällä käyn WSOY GYM:ssä vetämässä treenit ja koska ketään perheestäni ei ole kotona, jään kaupunkiin kuluttamaan aikaani, sillä seuraavat harjoitukseni Ruskiksella ABBEY ROAD GROUPILLE alkavat vasta muutaman tunnin kuluttua. Aloitan ajan kuluttamisen Ruotsalaisen Teatterin terassilla, johon paistaa loistavasti aurinko. Vain ruotsinkielen taidon puute hiukan arveluttaa, mutta saan onnekseni tilattua kahvin suomeksikin. DET ÄR BRA! SIRKKA SANDREN-LEPPILAMPI kävelee jossain vaiheessa ohitseni. Paikkaa alettiin sulkemaan, joten mun oli lähdettävä liikkeelle. Kävelin kohti Töölönlahdenrantaa, sain nimittäin idean kävellä Ruskikselle, kun kerran aikaa oli. Töölönlahden rannalle saavuttuani yksi pariskunta kävelee siinä vastaan ja miespuolinen sanoo, "MOI HARRI, MINÄ OLEN KARI MERTA", ja kertoo olevansa vanhoja RYSSÄNKÄRJEN (Lauttasaaren kansanpuiston) mökkiläisiä jo 1950 luvulta ja samalla muistelee kuinka työnsin sellaista kivikasaa harjoitellessani siellä kesäisin ja kerron, että niitä oli tasan 45 kiveä, en minäkään unohda sitä - siitähän on vasta 40 vuotta. Tästä onkin hyvä hypätä eiliseen, 23.9 perjantaihin ja tehdä ikahyppäys vielä kauemmaksikin. Tapasin nimittäin eilen mielenkiintoisen herrasmiehen, vuonna 1927 syntyneen JUHANI SAVION, tyttärensä SOINNUN kanssa, joka puolestaan on "KULMAN KILTSEJÄ, LAPPARILTA" eli samoilta kulmilta kuin minäkin 1960 luvun alulta. Niin JUHANISTA mun piti vielä kertoa. Hän innostui seuraamaan nyrkkeilyä 1936, GEEBEEN, GUNNAR BÄRLUNDIN ollessa innoituksen sytyttäjä. Lisäksi hän on nähnyt isäni ottelut niin amatöörinä kuin ammattilaisena vanhassa MESSUHALLISSA kaikkien muidenkin KEHÄSANKAREIDEMME ohella, myös minunkin matsejani siellä. Puhuimme nyrkkeilystä, ottelijoista, monista mestareista ja JUHANIN tietämys todisti aktiivisesta seuraamisesta kymmenien vuosien ajalta. Hieno tapaaminen todellisen "NYRKKEILYFRIIKIN" kanssa. Ehkäpä katsomme ne 7 JOEY GIARDELLON ottelua videolta, jotka hänellä mm. löytyy satojen nyrkkeilytaltiointiensa joukosta. JOEY GIARDELLO, tutustumisen arvoinen kaveri, siinä kuin JAMES J. BRADDOCK, jonka elokuvan CINDERELLA MAN:in kävin eilen toistamiseen katsomassa, seurassani JERRI poikani ihastuttavan tyttöystävänsä RIIKKAN kanssa, JUHA "MURSKAAJA" ROSVALL myös ihastuttavan runouden tutkijan ja hyvän oikean suoran omaavan, JUHAN RAKASTETUN, HANNA RUUTUN sekä VESA "JÄTTILÄINEN" REININ, juuri Amerikan matkaltaan palutuneen raamikkaan, mutta hyväntahtoisen raskaansarjan miehen kanssa. Kävimme ennen leffaa, loistavassa, pakko korostaa , LOISTAVASSA, hyvän ja iloisen palvelun sekä maistuvan ruoan paikassa, EERIKIN PIPPURISSA syömässä runsaan aterian ja sen jälkeen leffaan. Eikä CINDERELLA MAN ollut yhtään huonontunut vaan taisi olla jopa vielä parempi kuin ensikerralla, joten suosittelen edelleen JAMES J. BRADDOCK CINDERELLA MAN! Ja ensi perjantaina 30.9 onkin sitten KINGSTALLIN ja RÖÖPERIN YLHÄISYYDEN TOM SJÖBERGIN ja RAVINTOLOIDEN RUHTINAAN SEDU KOSKISEN STUDIO 51 :ssä ammattinyrkkeilyilta, minulla on jo illalliskortit, joten nähdään siellä, nautitaan BOXINGISTA ja GLAMOURISTA, jota paikka ja herrat SJÖBERG ja KOSKINEN meille yhdessä tarjoavat! Palaan taas jonakin päivänä....

19.09.05 12.22
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/37 LEIJONA MIEHEKSI!!! Olen jälleen aamukahvilla ja croisantilla cafe JAVASSA. Aamutreenit on pidetty. Tänään piti olla aurinkoinen päivä, jonka lämpöasteet kohoaisivat jo jonnekin 14 asteen nurkille. Taivas on nyt kuitenkin harmaan pilviverhon peitossa. Lieventääkseni auringotonta päivää lähden kävelemään vanhaa "demonien karkoitus" reittiäni, eli Espaa pitkin kohti Kauppatoria ja aivan kuin perinteitä noudattaen vastaani kävelee jälleen pitkänhuiskeassa tyylikkyydessään entinen nyrkkeilyoppilaani JARMO "PIISKANSIVALLUS" ELLONEN hymyilevässä persoonassaan. Vaihdamme kuulumisia, JARMO voi hyvin, hänen perheensä voi hyvin. ERIK hänen vanhin poikansa on jo 15 vuotias ja 180 cm pitkä, pelaa koripalloa HKT:ssä. Vasta vähän aikaa sittenhän mä vein nyrkkeilyhanskat Naistenklinikalle kun ERIK oli syntynyt ELLOSILLE! HKT:stä nousee mieleeni HKT:n hieno joukkue 1970 luvulta, TEIJO FINNEMANN, PERTTI LAANTI muunmuassa ja WAYNE THOMLINSSON, heidän jenkki vahvistuksensa, mitähän WAYNELLEKIN kuuluu? Elämä on täynnä jänniä ja mielenkiintoisia aikajaksoja, ihmisiä ja kohtaamisia. Tälläiset ihmiset niinkuin JARMO "PIISKANSIVALLUS" ELLONEN, antavat uskoa elämään ja sen tarkoituksen mukaisuuteen. Laitoinkin sen tapaamisemme kunniaksi PAUL ANKAN soimaan Walkmanniini, laulamaan tunnelmallisia kappaleitaan kävellen ohi Kauppatorin, ohi Olympialaiturin, ohi Ursulan, jonka jälkeen istahdin hetkeksi katselemaan SUOMENLINNAA, SÄRKÄNLINNAA ja merta. Viestin merkkiääni tai lähinnä kännykkäni värinähälytys havahduttaa mut pois haavemaailmastani ja MARKUS TILGMANN lähettää viestin, voisimmeko tänään tai huomenna juoda kahvit ja tavata toisemme. Soitin MARKUKSELLE että olen kävelemässä kohti CARUSELLIA, tavataanko siellä tunnin päästä? Carusellissa juteltiin pitkä tovi MARKUKSEN kanssa maailman menosta ja samalla sovittiin treenien aloittamisesta huomenaamuna kello 8.00 KISAHALLISSA. Iltapäivällä kypsyi päätös, että PIITULAISEN perhe "tyttöystävineen" lähtee myös huomenna Vappuristeilylle TUKHOLMAAN, sillä HYLJE LAIVALLA, niinkuin JESSICA totesi. Huomenna olisikin kiire päivä, mutta eiköhän me kaikki ehditä satamaan, ennenkuin laiva lähtee. Seuraavan päivän aamuna perjantaina olikin sitten kevättä enteilevä ilma. Aurinko paistaa, poutapilvien peittäessä sen hetkeksi, mutta onneksi vain hetkeksi. Meri edessäni on aivan peilityyni ja istun MERENNEIDON terassilla aamupalalla. Olen ollut jo STADISSA, KISAHALLISSA pitämässä ensimmäisen nyrkkeilytunnin MARKUS TILGMANNIN kanssa ja hyvin lähti homma toimimaan. Entisenä amerikkalaisen jalkapallon pelaajana MARKUS on selvästi liikunnallisesti lahjakas. Hän on kuitenkin nyt toipumassa selkäleikkauksesta, joten kunnon ja nyrkkeilytekniikan rakentaminen täytyy tehdä maltilla. Iltapäivällä otin sitten JESSICA-tyttöni mukaan yliopistolle "apuvalmentajaksi", sillä sieltä mennään sitten suoraan laivarantaan ja lähdetään Vappuristeilylle TUKHOLMAAN! Seuraavana aamuna pävä alkoikin loistavasti hyvin runsaalla aamiaisella, jonka jälkeen siirryimme pilvettömän taivaan alle kannelle nauttimaan auringosta ja TUKHOLMAN huikeista saaristomaisemista, siihen ei kyllästu koskaan. Hyvä avaus päivälle, kok PERHE JOUKKUEEMME yhdessä. Tukholmaan saapuessamme kävelimme laivalta kaupungille Östermalms torgetin kautta, käytiin SALUT HALLENINISSA "tuhannen ja yhden yön" herkkubasaarissa, käveltiin Storaplanin upean ostoskeskuksen läpi Kungsgatanille ja sitä kävellessämme huomaan AMBASSADÖRIN, ravintolan missä oli ensimmäisen ammattinyrkkeily otteluni punnitustilaisuus, oli muuttunut ja nimi oli nyt toinen ikkunoissa, kauanhan se siinä oli ollutkin. Tultiin HÖTORGETILLE, siitä GALLERIAAN ja sen uusitun ja laajennetun LUXUS ostoskeskuksen läpi DROTTNINGSGATANILLE kahville. Istuskelin siinä yksikseni tunnin ajan tyttöjen käydessä tavarataloissa ja putiikeissa. RIIKAN ja JERRIN pörrätessä omilla teillään. Joukkueemme taas tavatessa toisemme, kävelimme VANHAAN KAUPUNKIIN pizzalle. Sieltä minä kävelin vielä takaisin ÖSTERMALMS TORGETILLE kahville ja jäätelölle, oikeastaan kahdellekin ja RIIKAN ja JERRIN tullessa shoppailemasta tavaramääränsä kanssa, otimme taxin ja hurautimme laivarantaan. Oli aika lähteä kotimatkalle. Ja VOI HITTO, kun tulimme sunnuntai aamuna kotiin, kävin vaaálla ja olin huhtikuun aikan lihonut ja painoni oli taas 98,0 kiloa! Tää mun laihdutuskuurinihan toimii ihan väärinpäin. NO, mutta nyt se alkaa, ei korvapuusteja, ei jäätelöä, ei nameja, olen NO SUGAR HARRIUS PLAY. en voi jatkaa vesi herahtaa kielelleni! TUKHOLMASTA ja RUOTSISTA tulee tietysti mieleeni BERTIL KNUTSSON, INGEMAR JOHANSSON, BOSSE HÖGBERG ja monet muut ystävät ja tutut, BOXING ja GÖTEBORG, josta sainkin tässä 14.9, muutama päivä sitten ihanalta TARJA BROWN-LEHTISELTÄ sähköpostia ja hän kyseli kuulumisia ja vointia sekä kertoi BERTILIN olevan maailman ympärysmatkallaan bisnesnestä tekemässä, HONG KONG, AUSTRALIA ja KIINASSA piipahtaessaan osti sieltä huonekalutehtaankin valmistamaan pelipöytiä ja huonekaluja maailman pelikasinoihin, uskomaton 70 vuotias, energiaa riittää. Sitten kuulin hauskan jutun, BERTILIN viimeisin ravihevonen oli saannut nimekseen RAIJA (Muruni etunimi)! Lähetin TARJALLE meilin ja pyysin kertomaan BERTILILLE, jos hommaan LEIJONAN antaisen sen nimeksi BERTIL, on siinä LEIJONA MIEHEKSI ja niin syvällä sydämessäni nyrkkeily muistoineni ja läheisenä ystävänäni! Palaan taas jonakin päivänä....

17.09.05 17.35
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/36 DIILI ELÄMÄN KANSSA??? Muutaman päivän päästä vaihtuu taas toukokuu. Päivien lämpötilat nousevat ainakin jonkinverran ja syytä onkin, sillä täällä MERENNEIDON terassilla, vaikka aurinko paistaa, on hieman kylmä. Pohjoistuuli viistää suroraan mereltä kohtisuoraan paikan hienolle meriterassille. Kesäleiri infoa on jo lähtenyt jengille. Olen virittäytynyt boxing ja aurinko kesään ja valmiina pitämään treenejäni jopa neljästi viikossa. Iltalehti kirkui tänään lööpissään HJALLIS HARKIMON ja MERIKUKAN aviokriisistä! Mikä tätä elämää oikein vaivaa, mitä ihmiset oikein etsivät tästä elämästä? Mikään ei tunnu riittävän eikä kestävän. Hyvänolon tunne ja harmonia tuntuu olevan nykyajassa aina vain vaikeammin saavutettava asia. Olisikohan parempi, jos alettaisiin puhua enemmän diileistä elämän kanssa, kuin diileistä bisnesmaailmassa? Jotain kauniimpaa ja merkittävämpää täytyy olla. Uskoisin, että filosofi ja ajattelija ESA SAARINEN pystyisi antamaan ainakin vinkkiä ja ajatuksia näistä asioista. ESA tulee väkisin mieleeni näitä asioita funtsiessani. Seuraavana päivänä aamu olikin taas hieno ja aurinko nousi jo varhain, linnut lauloivat ja kevät antoi merkkejä itsestään. Mulla on tapaaminen sen nuoren miehen kanssa, joka pitää www.ammattinyrkkeily.net nettisivuja, PASI TAAVITSAISEN kanssa. Tapaamisemme oli sovittu mulle kovin tutussa paikassa, HIETALAHDEN TORIKAHVIOSSA, oltaisiin mun lapsuuden kulmilla ja olihan BOXING CENTERKIN tuossa 50 metrin päässä Lönkalla. Olenkin jo kertonut tuossa aikaisemmin, että olen ollut tämän 32 vuotiaan webbimestarin kanssa sähköposti yhteydessä boxing asioissa ja olemme siinä samalla hiukan syväluotailleet elämääkin meilin välityksellä. Nyt tapaisimme face to face! Ja mulla olikin ihan odotuksieni mukaan, ilo tavata hyvin tyylikäs ja älykäs nuori nyrkkeilykaveri, joka on varmasti eduksi lajillemme. Siinä tarinoidessamme myös luokkakaverini SIMO SALONEN, heh, heh, noin 45 vuoden takaa, tuntuu ehkä teistä joistakin pitkältä ajalta, mutta uskokaa pois, ei se sittenkään ole kovin pitkä aika, niin hän liittyi seuraamme ja taas jonkun aikaa tarinoituamme, seuraamme liittyi myös JYRKI "JYRÄYS" HÄMÄLÄINEN. Elokuvaaja JYRKI ARNIKARI käveli torilla kohdallemme ja kertoi treenaavansa edelleen kuntonyrkkeilyä ja nykyään RINGSIDE CLUBISSA. Hienoa, harrastus on jatkunut, jälkeen Boxing Centerinkin. Annan kirjani NYRKKEILIJÄN UNELMAN PASILLE, omistuskirjoittaen sen PASIN 5 vuotiaalle JULIUS pojalle, ehkäpä tulevalle painimestarille? Sain muuten jonkun henkilön, ei ollut nimeä, haukkuma ryöpyn yhdellä keskustelusaitilla, oikeinkirjoitustani moitittiin ja käskettiin mua pysymään takomassa säkkiä ja jättämään kirjoittaminen sellaisille, jotka sen osaavat. No niinhän mä olen jättänytkin, enkä ole häirinnyt toivottavasti ketään näillä jutuillani tänne sähköiseen pöytälaatikkooni, joten suotta nimimerkki "KÄSITTÄMÄTÖN" on tuohtunut, mutta mukavaa kuitenkin luonollinen reaktio sieltä VIRTUAALI MAAILMASTA, eikä olleenkaan KÄSITTÄMÄTÖN! Mutta vielä mennäkseni tähän päivään 15.9 perjantaihin, mulla on ollut vapaapäivä ja olen juonnut Isossa Omenassa KALLEN kanssa kahvia, syönnyt JYPEN kanssa hampurilaisen ja kävellyt Matinkylän rantaan ja pettymyksekseni, syksy on tullut ja cafe MERENNEITO oli kiinni enkä päässyt vielä syysauringon paistaessa juomaan merikahveja kauniissa merinäkymässä, mutta yritän vielä viikonloppuna, silloin se varmasti on auki. Loistavan CINDERELLA MAN nyrkkeilyelokuvan jälkeen, loikkasin tänään toisenlaiseen elokuvaan, nimittäin MARAGASCARIIN, jonka olimme katsomassa yhdessä rakkaan JESSICA tyttöni kanssa ja pakko myöntää, pidin siitäkin ja ALEX LEIJONA oli loistava!! Tämä oli elämän herkkua ja tuli kyllä vähän JESSICAN kanssa herkuteltuakin. Yksi juttu vielä tähän joltain viisaammalta: "HAASTE ONKIN OPPIA, ETTÄ JOS HALUAA ELÄÄ ONNELLISENA, ON VIISAINTA OPETELLA OTTAMAAN ELÄMÄ VASTAAN SELLAISENA KUIN SE ON. KUN EI ENÄÄN YRITÄ SAADA TODELLISUUTTA MYÖTÄILEMÄÄN TOIVEITAAN, TUNTEE ITSENSÄ VAKAAMMAKSI, JÄNNITTYNEISYYS HELPOTTUU JA SUHDE MIELTYMYKSIIN VÄLJENEE, ONNELLISUUS EI OLE ENÄÄN RIIPPUVAINEN MISTÄÄN TIETYSTÄ SEIKASTA, KUN EI PAKOLLA PYRI MÄÄRÄTTYYN SUUNTAAN, VOI RENTOUTUA JA SALLIA ELÄMÄN KULJETTAA MINNE TAHANSA JA JOSKUS TULOKSENA ON, ETTÄ ASIAT SUJUVAT ENTISTÄ PAREMMIN"!!! Palaan taas jonakin päivänä, kirjoitusvirheineenkin....

13.09.05 15.03
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/35 CINDERELLA MAN JA MIELEN TAHTO!!! Eilen istuin cafe Javassa terassilla aamutreenieni jälkeen, kun kaksi nuorta pukumiestä tuli luokseni ja toinen sanoi, "anteeksi Harri, saammeko häiritä sinua hetken"? Kertoivat olevansa menossa neuvotteluun ja olevansa lakimiehiä ammatiltaan ja myös nyrkkeilyn ystäviä. Kertoivat lukeneensa kumpikin vähän aikaa sitten mun NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani ja jutelleensa siitä keskenään ja nyt kun näkivät minut halusivat kysyä, miltä musta tuntui kun nyrkkeily niin äkillisesti kohdallani loppui ja luulenko että ammattinyrkkeily Ruotsissa vielä sallittaisiin? Kerron heille juuri Ruotsin TV:stä tulleesta upeasta INGON dokumentista, joka kuitenkin aiheutti Ruotsissa taas keskustelua nyrkkeilyn vaarallisuudesta, INGON sairastuttua Alzhaimerin tautiin pystymättä nyt muistamaan edes hienoja MM ottelujaan FLOYD PATTERSONIA vastaan. Sanoin että mun on vaikea ennustaa miten tämän asian kanssa käy tulevaisuudessa, sallitaanko amattinyrkkeily Ruotsissa vai ei. Mutta INGEMAR JOHANSSON oli kuitenkin fantastinen nyrkkeilijä ja RASKAANSARJAN MAAILMANMESTARUUS ei ole mikään pieni tapaus maailmassa, ei varsinkaan silloin siihen aikaan, joten kyllä Ruotsin pitäisi jo kunnioituksesta INGON suoritusta kohtaan paluttaa ammattinyrkkeily takaisin RUOTSIIN! Se toinen kysymys, miltä musta tuntui silloin on jo tietenkin niin monen kymmenen vuoden takana ja ne tunteet analysoituna ja läpikäytynä, mutta kyllä nekin on siellä tunteiden arkistossa ja saatan joskus, onneksi hyvin harvoin tuntea niitä tunteita itsessäni, niinkuin nyt menneenä keväänä, kun siinä huhtikuun puolessa välissä istun kaikessa rauhassa sunnuntai aamua kahvikupin äärellä cafe MERENNEIDON terassilla seuraten luontoa, ne jäät olivat jo merestä sulanneet, kaksi valkoista joutsenta ui viiden metrin päässä meressä, upottaen pitkiä kaulojaan veden pinnan alle syötävää etsien. Meri kimalteli ja näky oli huimaavan ihana, koskettava. Linnut sirkuttivat puissa takanani ja lokkien kirkaisut kaikuivat kauniissa kevätaamussa. MURUNIHAN oli MADRIDISSA, JERRI RIIKKANSA luona ja JESSICA oli ollut yötä ANNE-siskoni luona. Tunsin kuinka yksinäisyyden koukkuiset sormet näppäilivät kieliä sielussani jossakin syvällä ja tunsin kuinka jo sinne hautautuneita tunteita alkoi nousemaan pintaan. Yksinäisyys on ehkä tunteista yleisin, se on vastakohta rakkaudelle, se on tunne mikä valtaa ihmiset menettäessään läheisensä, elämän kumppaninsa. Joutuessa pois potkituksi työstään ja elämän turvallisesta tasapainoisuudesta ja sen turvallisuudesta. Yksinäisyyden tunne saattaa vallata sinut vaikka olisit kuinka suosittu taiteilija, urheilija, liikemies ja ihmisten ihailema. Se asustelee meidän sisimmässämme siellä tunteiden arkistossa ja sillä on tekemistä itsetuntommekin kanssa. Olemme joutuneet kaikki jossakin vaiheessa elämäämme tutustamaan siihen jossakin muodossa. On sanottu että NYRKKEILYKEHÄ on yksinäisin paikka elämässä. Olet siellä yksin kohtaamassa sinulle vierasta, joka yrittää tuhota sinut mahdollisimman totaallisesti, viedä maineesi, menestyksesi, arvokkuutesi ja kun "luukku" kehäkanveesilla aukeaa, putoat pimeään, herätessäsi olet siellä sielusi raunioilla, hämärä on ylläsi, olet alaston, olet vailla minuuttasi, yritä nyt siinä sitten olla vielä KEHÄSANKARI! Nyrkkeilijänä ja ihmisenä olen joutunut kokemaan tämän muutaman kerran elämässäni ja sen läpikäymisellä näin jälkeenpäin, on ollut suuri merkitys elämääni, se on antanut syvyyttä, ymmärtämystä olla onnellinen ja kiitollinen kaikesta kokemastani sekä ihmisistä joita olen saannut kohdata tielläni. Tänään aamupäivällä olin muuten katsomassa www.boxing.fi nettisivujen ja BUENA VISTA filmiyhtiön vieraana CINDERELLA MAN nyrkkeily elokuvan ennakkonäytöksestä. Elokuva oli SUUREMMOINEN, valtava tarina NYRKKEILYSTÄ, NYRKKEILIJÄSTÄ, ELÄMÄSTÄ ja sen kovuudesta 1930 luvun NEW YORKISSA, siellä suuren ihmisen, suuren nyrkkeilijän selviytymistaistelusta olosuhteissa jotka olivat kestämättömät. JAMES J. BRADDOCK, voitti lopulta nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden MAX BAERILTA hurjalla taistelulla ja MIELEN TAHDOLLA! KUNNIOITUKSENI ja IHAILUNI sai valtavat mittasuhteet tämän elokuvan nähtyäni. Tätä elokuvaa JAMES J. BRADDOCKISTA suosittelen kaikille. Tätä LOISTAVAA, VÄKEVÄÄ TARINAA ja jossa MESTARIN rakkaus perheeseensä, vaimoonsa ja kolmeen lapseensa saa varmasti jokaisen herkät tunteet lainehtimaan sisällä sydämessä. Elokuvissa tätä näytöstä oli katsomassa myös Stadionillamme Höyhensarjan Maailmanmestaruudesta otellut EX-EUROOPANMESTARI OLLI MÄKI, nuoret ammattinyrkkeilytähtemme, tyylikkäät JUHO TOLPPOLA ja AMIN ASIKAINEN, joille toivotin MIELEN TAHTOA tuleviin koitoksiinsa. Älkää missatko CINDERELLA MAN ensi-ilta 23.9! Minä palaan taas jonakin päivänä....

09.09.05 14.25
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/34 SEIKKAILIJOITA, LÖYTÖRETKEILYÄ ja AFRIKKA!!! Maaliskuu on kääntynyt viimeiselle kolmannekselleen. Istun metrokahvilassani Kaisaniemen metrotunnelissa. Paikassa jossa saan kahvin ja pullan 2:lla eurolla. Olen yliopistolle menossa pitämään treenejä. Mua vähän tässä itsekseni hymyilyttää. Kirjoitin sellaisen "perjantai" pakinan tänne nettisivujeni vieraskirjaan aiheesta HARRI PIITULAISEN COME BACK. Ja kirjoitin sen niin täysin överisti ja ajattelin kirjoittaessani, että jengi pakahtuu nauruun, mutta mitä vielä! Herranjestas, ottivat jotkut tosissaan ja jotkut jopa ärsyyntyivät siitä, joten katsoin aiheelliseksi nyt tänään maanantaiaamuna kirjoittaa sinne jutun otsikolla, MIKÄ ON TOTUUS! Joka valoittaisi asiaa niillekin, jotka eivät ymmärtäneet, tämä oli vitsi! Ja vitsin kohteena minä itse, mikä jäi kyllä joiltakin huomaamatta ja vanha "boxing demoni" henki taas hiukan kurkotti päätään ja todisti mulle, että on parempi pysyä sieltä nyrkkeilyn puolelta pois ja jatkaa vain tällä omalla kuntonyrkkeily linjallani mahdollisimman matalalla profiililla, etten ärsyttäisi ketään. Onneksi kevät on tulossa ja pakkanen on laskemassa. Niinpä seuraavana päivänä teinkin visiitin, kevään ensimmäisen, MATINKYLÄN HELMEEN, CAFE MERENNEITOON ja sen terassille istumaan auringon paisteeseen, kuunnellen TOM JONESIA nappikuulokkeistani. Huh, kuinka hyvältä tämä taas tuntuukaan. Meri edessäni on kyllä vielä jään ja valkoisen lumen peitossa ja ihmiset näkyy siellä hiihtelevän. Kuinkahan kauan menee tämän jään sulamiseen, jos ilmat jatkuvat tälläisina? Viikko, kaksi, ehkä se tarvitsee aikaa huhtikuuhun saakka. Vaikka olen koko ikäni seurannut ja nauttinut aina tästä kevään tulosta, en pysty muistamaan kovinkaan tarkkaan miten ja missä ajassa se jäiden lähtö tapahtuu. Vapuksi kuitenkin. Olen tuossa aikaisemmin kertonut kuinka "perjantai" pakinani vieraskirjassani sai taas "boxing demonit" nostamaan päätään ja kuinka jotkut ottivat juttuni tosissaan. Siitä ei ollutkaan näköjään vielä tarpeeksi kauan, siitä viimeisestä matsista, vain 35 vuotta! Laitettuani sinne vieraskirjaani selvennyksen palautui hiljaisuus takaisin, eikä kukaan edes onnitellut hauskasta vitsistä, vaikka ymmärtämättöminä lähettivät muutamia kitkeriä viestejä aikaisemmin. Se mikä on hienoa, olen tutustumassa www.ammattinyrkkeily.net nettisivujen pitäjään PASI TAAVITSAISEEN paremmin. Emme ole vielä tavanneet, mutta olemme vaihtaneet sielujemme tuntoja keskenämme ja tunnen PASIN kanssa selvää sielujen sympatiaa. Tapaamme toisemme vielä joku kerta kasvokkain, kunhan kevät etenee, niin mennään kevät auringossa kahville Hietalahden torille, mun lapsuuden kotikulmilla. Pidän edelleen tätä elämässä suurena asiana, löytää sielujen sympatiaa ja ystävyyttä! Upeita nuoria miehiä nämä nyrkkeilyn webbigurut MIIKA FORSSSTRÖM ja PASI TAAVITSAINEN. Heillä on nyrkkeilylle paljon annettavaa, sydämellistä ideologiaa, pyyteetöntä innotusta nyrkkeilyyn, rakentavaa ystävällisyyttä. Se on hienoa ja antaa toivoa. Tässä elämässä löytyy kyllä sittenkin reaktioita ja sydämellisyyttä nyrkkeilynkin parista. Aion jatkaa löytöretkeilyäni edelleenkin ja tästä löytöretkeilystä tulikin mieleen, että tapasin tässä Espalla, nyt muutama päivä sitten aurinkoisena syyskuun päivänä todellisen löytöretkeilijän ja seikkailijan, VIIDAKKO-HESSU HUTTUSEN AFRIKASTA! Hän oli tullut piipahtamaan AFRIKASTA SUOMEEN ja kohtasimme toisemme siinä Espalla Kämpin kohdalla. Olen kaivannut niitä VIIDAKKO SEIKKAILUJA Aamu TV:stä missä HESSU milloin missäkin maailman kolkassa alligaatoreiden, leijonien ja käärmeiden keskellä seikkaili, ja katsoin lumoutuneena ja kunnioituksesta mykistyneenä tätä VIIDAKKO-HESSUA, sillä muahan ei saa edes mökille Tammelaan hyttysten ja muiden "petojen" syötäväksi. Hessu kertoili tarinaa AFRIKASTA, muunmuassa tulleensa siellä kolmesti ryöstetyksi. Sitten kuulin yllättäen, että hän on ollut aikoinaan 15 vuotta merillä ja kaiken tämän lisäksi kuulin HESSUN olevan myös musiikki ihmisiä, säveltäjä ja laulaja! Mikä SEIKKAILIJA, mikä PERSOONA! Samalla hän pyysi kertomaan terveiset JYRKI HÄMÄLÄISELLE, joka niinkuin tiedämme, on myös SEIKKAILIJA tämän maailman, sieltä "viihdemaailman viidakoista". Ja olenhan minäkin ollut AFRIKASSA taistelemassa, siis nyrkkeilemässä ja en voi olla mainitsematta tuota vasuria FLORIDASTA, OSKU KANERVAA! Tuli vain mieleen VÄLIMERI, ratsastuksemme sen rantaa pitkin kameleilla, AFRIKAN mustat ja seikkailun täyteiset yöt, bongorummut, URHO KEKKONEN, JUSSI KERSCH, HOTELLI HILTON, PASI RUTANEN, KARTAGON RAUNIOT ja paljon muuta....Palaan taas juttuineni jonakin päivänä jonkun tapaamisen inspiroimana...

07.09.05 13.39
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/33 IT`S ONLY LOVE!!! Palaan vielä hetkeksi takaisin kevääseen ja maaliskuuhun joka on jo puolessa välissä. Olen tullut yliopistolta pitämästä treenejä ja poikkesin pitkästä aikaa Kampissa Tavastiaklubin vieressä olevaan kiinalaiseen DRAGON SPRINGIIN syömään paikan erinomaisen "kolme pientä" annoksen. Tässä samalla nyt kun vatsa on täynnä, niin on pakko tilittää, ettei laihdutus ja kuntokuurini ole vieläkään päässyt minkäänlaiseen alkuun. Joten taidan tilata banaania ja jäätelöä jälkiruaksi. Olen jo pari kuukautta jäljessä laihiksen aloittamisesta, Muruni kyllä sanoisi - 20 vuotta! Tosin muutenkin tuntuu että olen tässä elämässä jäännyt jälkeen monesta muustakin asiasta. Voisin ehkä olla pettynyt itseeni, jos olisin ankara ja vaativa itseäni kohtaan, mutta koska olen ymmärtäväinen, niin voinhan sanoa, niinkuin nykyään sanovat niin monet ja jopa "papitkin" jäätyään kiinni salarakas suhteistaan, "minäkin olen vain ihminen"! Ja mitä tässä eilisestä, sehän on eletty enkä voi sitä muuksi muuttaa ja huominen on kuin purjehdus kohti tiettymättömiä tuulia ja kokemuksia. Ja se pitääkin tämän elämän mielenkiintoisena. Näin mulle jää taas vain tämä päivä, jossa hyppäänkin tähän syyskuun alkupäiviin. Elämässä on aina ihmisiä, ystäviä jotka sijoittuvat elämässä EXCLUSIVE LIVERINGSIDE paikoille, joidenkin tapaamisien ja tapahtumien myötä. Mulla on ollut ilo tavata näitä ihmisiä todella paljon elämäni aikana ja annan sille suuren arvon. Olen yrittänytkin aina kertoa näistä ihmisistä näiden kirjoittamieni kirjojeni kohdalla ja niinkuin tuossa aikaisemminkin olen kirjoittanut, että tämä PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA juttuni elää kohtaamisten ja tapaamisten kautta ja antaa mulle mahdollisuuden pieniin aikahyppyihin ja muisteluihin. Nytkin kun menin eilen Niittykummun Mc DONALDSIIN niin ajattele, kuinka alas mä oon vaipunut tämän laidutuskuurini kanssa nyt. Mä meen Mc DONALDSIIN ja otan kupin kahvia ja pienen pussin porkkanoita, aika huolestuttavaa. Mutta sain siellä siihen korvausta, RAKKAUTTA, ei kuitenkaan mun tai oikeastaan olihan ne mun rakkaita ystäviä jo pitkän ajan takaa. Oikeastaan tää on pakko kertoa, niin pääsen tekemään pienen aikahyppäyksen taas. Jopa niin pitkälle, että te tässä netillä käyvät, olleet tainneet vielä syntyäkkään, kun kuusikymmenluvun alussa oli syntynyt, syttynyt, leimahtanut meille nuorille uusi tähti, uusi bändi, joka meni suoraan sydämeen. Niin, no mä kerron. Sehän oli tietysti DANNY ja ISLANDERS! Bassossa soitti silloin KAJ WALLIN. Näin näitä kundeja aina joissakin käänteissä ja en voinnut kuvitellakkaan mitään hienompaa nuorelle kuin laulaa ja soittaa bändissä, paitsi kohdallani tietysti ammattinyrkkeilijän ura. Joka tapauksessa rakastin laulajia ja soittajia sekä Rock and Rollia. 1965-1966 olin armeijassa Sandiksessa ja siellä palveli myös KAITSU WALLIN ja niinpä aina silloin tällöin tapasimme toisemme bussissa lomalle mennessämme. Ja muistan kuinka tyrmistynyt olin hänen kertoessaan lopettavansa muutaman vuoden sisällä soittamisen ja siirtyvänsä muihin hommiin bisnes maailmaan. Seuraavaksi nyt päästäänkin asiaan ja RAKKAUTEEN. Elettiin 70 luvun alkupuolta. Mulla oli yhden "tytön" kanssa yhteinen ruokapaikka Kalliossa ja sen nimi oli ANITA & HARRI, olette ehkä kuulleet siitä ja löytyyhän täältä nettisivuilta vähän kuviakin siitä! Niin olin siis kertomassa, siellä siihen aikaan kävi yksi nuoripari kujertelemassa, kävi siellä oikeastaan useampiakin, mutta olin kertomassa nyt KAITSUSTA ja MAIJASTA. Siinä kipinät lentelivät ja MAIJA oli suloinen kuin vain nuori tyttö olla voi. Aikanaan KAITSU perusti oman mainostoimiston ja tämän olen kertonut aikaisemminkin, mutta se on niin hieno asia, että sen voi kertoa useamminkin. Nimittäin siellä KAITSUN mainostoimistossa tapasin MURUNI, joka oli tullut mainostoimistoon töihin Hyvinkäältä! Joten aina joskus ajattelen, jos en olisi koskaan tavannut KAITSUA, jos hän ei olisi koskaan soittanut bassokitaraa ISLANDERSSISSA, ei en mä halua edes ajatella sitä. Hurja kuinka paljon mukavaa, fiiliksiä, tunteita ja nyt siis täällä Mc Donaldsissa tämä "nuoripari", näyttävät yhtä onnellisilta ja rakastuneilta, hyvin voivilta ja kauniilta kuin, hetkinen laskeskelen, noin 35 vuotta sitten, olette hyvä esimerkki elämästä ja rakkaudesta MAIJA ja KAITSU! Kuulutte EXCLUSIVE LIVERINGSIDE paikoille....Hienoa tämä elämä! Palaan taas jonakin päivänä....

02.09.05 14.48
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/32 WWW.NIINISTÖ.NET, SITÄ KADU ETT!!!! Tänään aamulla näin hienona ja aurinkoisena päivänä aloitin päiväni cafe JAVAN terassilla kahvikupin ja croisantin kanssa. Kuuntelin STINGIÄ CD-soittimesta,katselin levyn kantta ja kuuntelin kappaletta FIELDS of GOLD ja jotenkin SAULI NIINISTÖ tuli mieleeni. Presidenttipelihän on pian lähdössa täyteen vauhtiin. Olen seurannut kirjoituksia ja ehdokkaiden esiintymisiä kaikessa omassa rauhassani kenenkään häiritsemättä ja olen entistä vakuuttuneempi SAULI NIINISTÖN arvosta ja arvomaailmasta PRESIDENTIKSI! Tiedän, ettei minun mielipiteelläni ole niin suurta painoa asialle kuin toivoisin, mutta olen ilokseni huomannut SAULIN TUKIJOUKKOJEN kasvavan koko ajan moninkertaisesti minua merkittävimmistä ihmisistä ja voin näin olla ylpeä mukana olostani. Käykää tekin www.niinistö.net nettisivuilla, jo niiden tyylikkyyden vuoksi ja löydätte sieltä myös varmasti asiaa, mielipiteitä, jotka saavat teidätkin liittymään SAULIN TUKIJOUKKOIHIN. Minä olen jo siellä! Halusin laittaa tämän viestin tähän, kun eilen luin PRESIDENTTI EHDOKKAIDEN markkinointi tarvikkeista ja SAULILLA on ranneke, mistä näkee kenen joukoissa seisot. Mulla ei ole vielä sitä ranneketta, mutta ilmoitan sen näin omana netti informationa, yllyttäen teitä muitakin mukaani, www.niinistö.net, sinne voi ilmoittautua!!! Ja NYRKKEILYJENGI, tämä mies seuraa boxingia ja pitää siitä. On kaupungista missä on aina ollut nyrkkeilyä, SALOSTA, siellä on pitkä nyrkkeilyhistoria ja OSKUN ja mun aikaisia, EERO RUOKOMÄKI ja MIKKO SAARINEN. Ja juuri näitä funtsiessani kävelee kohdalleni RUBEN "HURRICANE" STILLER, joka myös kertoo minulle harkitsevansa SAULI NIINISTÖN äänestämistä PRESIDENTIKSI, joten tukijoukot ovat saamassa yhden valtakunnan älyköistä riveihinsä! Minä palaan taas jonakin päivänä....

01.09.05 13.42
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/31 BANANA SPLIT JA VASURIT!!! Eilen 31.8 tulin illalla WSOY GYM:in NYRKKEILYKESKUKSESTA treeneistä ja olin itsekin siellä vuodattanut hiukan hikeä, pitäessäni WSOY:n huippulupauksille pistehanskoja. Sillä aikaa oli tämä vasenkätinen lahjakkuus ja maajoukkuekaverini, ystävä elämän taipaleelta, nykyisin FLORIDASSA asusteleva OSMO "OSKU" KANERVA jättänyt puhelinvastaajaani viestin, että Jenkeissä saa nykyisin BANANA SPLITIN litran purkeissa ja siinä on kaikki annokseen kuuluva tilpetööri jo mukana. OSKU yritti selvästi horjuttaa meneillä olevaa laihdutuskuuriani, oikeastaan suorastaan suistaa sen raiteilta kokonaan! Vain vaivoin pystyin treenin jälkeen kävelemään Kluuvin FAZERIN ohi poikkeamatta sisälle "pienelle" BANANA SPLITILLE. Pystyin kuitenkin torjumaan tämän vasurin "hyökkäyksen", mikä ei ollut helppoa aikanaan kehässäkään. OSKU oli tosi vaikea vasuri, kaikkihan ne ovat, vaikka olisivat kuinka miellyttäviä ihmisinä. Inhosin vasurin kanssa ottelemista, niiden kanssa aina "naarmuutui". Tosin matsien jälkeisenä kaverina tämäkin vasuri oli mitä verrattomin yöelämään tutustuessamme, OSKUN kanssa ei ollut ainakaan tylsää! Tänään aamupäivänä istuskelin jälleen cafe JAVAN terassilla, hiukan huonosti nukutun yön jälkeen pohtiessani minkälaisessa pakkauksessa ne BANANA SPLITIT siellä OSKULLA olisi? EAGLESIN Hotel California soi CD soittimessani, kitarat vonkuu ainutlaatuisella tavalla, aurinko paistaa taas lämpimästi, vain BANANA SPLIT puuttuu. Niin olin tässä vielä kertomassa, että toinen armoitettu vasurimme, Ex-EUROOPAN MESTARI KALEVI "KALLE" MARJAMAA soitti ja vaihdoimme kuulumisia. KALLEN elämä on kunnossa! Se on hienoa! Sitävastoin aikanaan Kallen vastustajilla oli vaikeaa pysyä kunnossa koko ottelun ajan, sillä niin raudankova oli hänen vasen alakoukkunsa. Onneksi nyrkkeilimme ihan eri aikakaudella, enkä joutunut ottamaan sitä koukkua vastaan. Mutta olen saannut ilon usein jutella mukavia tämän Ex-MESTARIN kanssa. Nytkin hän pyysi lähettämään terveisiä sille toiselle armoitetulle vasurille, OSKULLE, että hän punnertaa joka aamu 85 punnerrusta, 150 vatsaliikettä, juoksee cooperin reilusti yli 3000 metriä, NONI hedelmäjuoman siivittämänä ja hänen vasen alakoukkunsa on edelleen raudankova. Älkää te muut välittäkö tästä, tämä on niitä vasurien välisiä juttuja.... Ja minä palaan juttuineni taas joku päivä, vaikka ette toivoisikaan....

31.08.05 10.44
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/30 YSTÄVÄT JA RAJOITETTU ELÄMÄ!!! Eletään maaliskuun alkua 2005 ja perjantai päivää. Mitään ihmeempiä ei ole kohdallani tapahtunut, vaan olen saanut elää tasapainoisen ja mukavan viikon niin perheeni kuin kuntonyrkkeilyn parissa. Oli tässä kylläkin yhdet näistä vuoden odotetuimmista juhlista, näin kuulin sanottavan, nimittäin 7 PÄIVÄÄ lehden juhlat kaapelitehtaalla. Ruoka oli hyvää ja siellä oli valtavasti vieraita kutsuttuna juhlimaan. Sieltä tungoksesta ja ihmisten paljoudesta bongasin kyllä muutamia muitakin 60 luvun tai sanoisinko, omaa ikäluokkaani olevia, niinkuin esimerkiksi, aina tyylikäs VIENO KEKKONEN, "nuorenparin" ARJA TUOMARILAN ja KAJ LINDIN, 60 luvun ehdottoman nyrkkeilytähden PURTSIN, uuden rakastettunsa kanssa, VUOKKO MATTILAN ja TAPANI HELMISEN, REISKA LAINEEN, VELTTO VIRTASEN ja aina hyvällä tuulella olevan LASSE NORREKSEN, "Rööperin Ruhtinaan" TOM SJÖBERGIN, Sporttisen SIRKKA SANDRENIN miehensä JERRY LEPPILAMMEN kanssa ja muutamia muitakin. Lähdimme kuitenkin aikaisin pois, meidän JERRIN tullessa autolla meitä noutamaan, olin saannutkin jo annokseni tätä elämää, mutta on kuitenkin mukava asia välillä nähdä ystäviä vuosien takaa. Paras glamouri on kyllä kotona perheeni kanssa nykyään, joten kerran vuodessa tälläisen vierailun voi kyllä tehdä. Tietysti ystävien ja tuttujen näkeminen on aina arvokas asia, tärkeä kokemus ja kun valitettavasti tämä elämämme on rajoitettu joihinkin satunnaisiin vuosimääriin ja joudun jo tässä iässä kuulemaan suruviestejä pois menneistä ystävistä, kavereista, yhteisien lukemattomien kokemuksien tiimoiltakin. Niinkuin eilenkin 30.8 sain useita puhelinsoittoja VIIPURIN NYRKKEILIJÖIDEN pitkäaikaisen vaikuttajan JUSSI KERSCHIN poismenosta taivaallisiin kehiin! Olemme tehneet JUSSIN kanssa paljon matkoja nyrkkeilyn parissa, Suomessa ja ulkomailla aina Afrikkaa Tunisiaa myöten. Olen tuntenut JUSSIN pikkupojasta viisikymmenluvun alusta asti. Kun oikein ajattelen, niin kovin paljon mahtuu yhdessä koettua näihin vuosikymmeniin. Näin JUSSIN, EINENSÄ kanssa täällä ISOSSA OMENASSA nyt kesän aikana, JUSSI tuntui ikuiselta, mutta unohdin, ELÄMÄMME ON SITTENKIN RAJOITETTU! Haluan muistaa JUSSIA tänään hänen poismenonsa johdosta, toivottaa hyvää matkaa ja voimia EINELLE ja Einen ja Jussin tytölle LENELLE, tänään on JUSSI KERSCHIN hautajaiset. Olet JUSSI ajatuksissani!!! Palaan taas jonakin päivänä....

29.08.05 15.45
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/29 HIENOJA YLLÄTYSVIERAILUJA NETISSÄ!!! Helmikuun viimeinen päivä ja pakkasta noin kahdeksan astetta. Päivä on aurinkoinen ja kirkas. Kävin cafe Merenneidossa kahvilla ja korvapuustilla. Merenneito on nyt jälleen avoinna joka päivä ja odottaa kevättä sekä ilmojen lämpenemistä. Kaikki on vielä ihan normaalisti kuntonyrkkeilyn suhteen, se mitä on sovittu, toimii. Netissä on edelleen pientä säpinää, kun olen sinne kirjoitellut juttuja ja muisteluita. Eilen siellä kävi pari yllätysvierailijaa, nimittäin SEIKKAILIJA TÄMÄN MAAILMAN, JYRKI HÄMÄLÄINEN, joka ei vielä ollutkaan aikaisemmin kirjoitellut mitään vieraskirjaani ja sitten tuolta rapakon takaa, OSKU KANERVA kertoili terveisensä BAHAMALTA, missä oli katsomassa boxingia ja kiitteli minua myös kultaisista muisteluista kirjoissani. Vau, kuinka se lämmitti! Sitten myös mainostoimisto johtaja PERTTI URA oli yllättäen käynyt raapustamassa terveisensä sekä kiitokset treenien pitämisestä hänelle, NIKELLE ja TOMILLE ja kiitokset tuli myös kahvila filosofoinnista! VAU PALAUTETTA JA REAKTIOITA!!! Maaliskuu alkoi lähes 10 asteen pakkasella, mutta toivotan kuitenkin maaliskuun tervetulleeksi. Hieno tunne, ensimmäinen kevät kuukausi alkaa. Mulle alkaa aina kevät tästä maaliskuusta, alan tarkkailla luontoa "sillä silmällä" ja kesä alkaa toukokuusta, olenhan hiukan malttamaton luonne. Syksyn siirtäisin kyllä mielelläni myöhemmäksi. Odotan nyt päivää jolloin aurinko paistaisi niin voimakkaasti, että räystäät tippuisivat vettä! Huomaan jo hyräileväni laulua, RÄYSTÄÄT JOS TIPPUU YLLÄ PÄÄN....Ja DANNY tulee ajatuksiini, tämä on DANNYN laulama biisi. Veden tippuminen räystäiltä on aina ensimmäinen konkreettinen merkki siitä, että pahin on ohitse ja voi siirtää katseensa ja odotuksensa kohti kesää. Nyt tämän viimeisen kuukauden aikana oli virtuaali maailmassa ennätyksellisen vilkasta eli nettisivuillani oli enemmän vierailijoita kuin koskaan aiemmin. Näin VIRTUAALI BOXINGSTAR taistelee olemassa olostaan. Sen sijaan mun laihtuminen ja oman kunnon nostaminen on toistaiseksi epäonnistunut täysin, mutta vain toistaiseksi? Illalla OSKU KANERVA oli jättänyt vielä terveisensä puhelinvastaajaani, huomaan kaipaavani OSKUA! Eilen 28.8 minäkin tein yllätysvierailun HYVINKÄÄLLE ja tämän pienen ja viehättävän kaupungin keskustan pääkadulta, kirkon kohdalta, missä MURU ja mut vihittiin jokin aika sitten (13.6.1981), bongasin rakastuneen näköisen parin kävelemässä käsi kädessä katua pitkin, PÄIVI ja TOPI LINDHOLM! Pysäytin auton välittömästi ja kysyin mentäisikö johonkin kahville? Ja mentiikin, PÄIVIN ja TOPIN uuteen viehättävään kotiin, juotiin kahvit omena hyveen ja vaniljakastikkeen kera. Minä vain hyvin vähän ja niinpä näin seuraavana yönä unta kuinka kovasti hoikistuneena söinkin sitä paljon ja lihoin taas takaisin! Onneksi se oli unta. Lähetin terveiset TOPIN kautta hänen isälleen ja äidilleen. Isä AARNI LINDHOLM on Hyvinkään todellinen NYRKKEILY PATROONI, tulisieluinen nyrkkeilymies, jolla on kuitenkin kovin lämmin sydän ja TOPIN veli MAPA LINDHOLM on myös entisiä huippuiskijöitämme, EVA WAHLSTRÖMINKIN menestykseen valmentanut. Tänään aamulla Tapiolaan torille kahville mennessäni sain tekstiviestin kännykkääni ILKKA ILKAREELTA; "Kävin virtuaalisivuillasi, viitta on yhä harteillasi, jatka samaan malliin, oppi virtuoosin kalliin, uusille sukupolville siirtyy, kaunis kuva Harrista piirtyy"! Hieno runo kaverilta joka työkseen tallentaa ajankuvaa, ihmisiä ja elämää elokuvien kautta historiaan! ILKKA ILKARE, sinnikäs, yritteliäs ja taidokas elokuvaaja, kuulemme ILKASTA vielä, siinä mittasuhteessa hän on omistautunut omalle elämäntyölleen ja nyrkkeilijäkin sieltä elämästä löytyy, HELSINGIN VOIMAILIJOISTA, APOLLONKADUN KOULULTA! Kävin KISAHALLISSA katsomassa, että siellä on kaikki MM-kisojen jälkeen kunnossa, päärynäpallo, säkit, pistepallo ja kehä, ensi viikolla alan taas siellä pitämään aamutreenejä joinakin aamuina. Kaikki oli kunnossa! Kävelin sieltä Töölönrannan kautta keskustaan ja ihan aseman edessä törmään meidän todelliseen SUPERHYPER toimittajaan ja ystävääni, oli muuten äsken edellä mainitsemassani vihkitilaisuudessa vieraanakin, olen tainnutkin kertoa hänestä mm. ELÄMÄNI POLTINMERKIT kirjassani, niin tämä ihana, kansainvälinen, upea ja ainutlaatuinen, nytkin MOSKOVAAN lähdössä, halaamme ja vaihdamme kuulumisia, hänellä on kiire, hänellä on aina kiire, hän on sähikäinen, niin kaikki jo varmaan arvasi, siis RITA TAINOLA, toivottavasti RITA ei näe tätä, ettei vaan mulle hermostu, kun tälläisia tässä kirjoittelen, shh...Vähän ajan päästä olenkin jo kävellyt cafe URSULAAN ja tapaan siellä kuuluisan kirjailijan, ROCK LIFESTYLE KIRJAILIJAN, nyrkkeilystä ja naisista innostuneen ja myös valtavan rimsun maailmantähtiä tavanneen, mm. MUHAMMAD ALIN, LARRY HOLMESIN, INGEMAR JOHANSSONIN, FLOYD PATERSSONIN, JACK DEMSEYN, HENRY COOPERIN, JOE FRAZIERIN, tässä vain muutamia mainitakseni ja vain raskaasta sarjasta, Rockmaailmasta ELVIS PRESLEY, BEATLES, ROLLINGS STONES ym.ym. BOSSE HÖGBERG kuului hänen suosikki nyrkkeilijöihinsä, hän on itse harrastanut nyrkkeilyä, hän on seikkailija tämän maailman, miten te jo tämänkin arvasitte, niin JYRKI "Jyräys" HÄMÄLÄINEN tietenkin. Juotiin JYPEN kanssa kahvit ja sitten hän ajoikin mut tänne kotiini pois kaupungista hössäämästä ja on itse lähdössä ROMANTICA risteilylle TALLINNAAN, mutta älkää kertoko että kerroin, shh...No mä taidan jo lopettaa, olen kuulevani jo monta shh ääntä ja toivomuksen että vaikenisin kokonaan, joten katsotaan nyt, ehkä palaan taas jonakin päivänä....

26.08.05 12.00
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/28 NYRKKEILY JA TÄHTIHEIJASTUMIA!!! Ihana fiilis, 5 euroa taskussa ja rauhallinen olo. Rahaa on kyllä tulossa näinä päivinä tililleni, olenhan tehnyt töitä, kuntonyrkkeily tuntejani. Tänään aamulla MURU ja JESSICA lähtivät Tammelaan viettämään muutaman talviloma päivän, valkoisen lumen ja häikäisevän auringon sekä talvisen luonnon keskelle. Minä taas sitävastoin kävelin tänne Isoon Omenaan, myös auringon paisteessa, valkoisen lumen reunustamaa kävelytietä. Istun luonollisesti cafe Prezzossa tätä hyvää fiilistä potemassa. Jerrikin kuuli tänään, että sai töitä! Hyvä asia, kundi pääsee aloittamaan työelämän, saa omaa fyrkkaa ja voi tuntea itsensä lähes aikuiseksi. SM-nyrkkeilyt alkavat nyt viikonloppuna. Siitä on 40 vuotta kun 1965 voitin Suomen Mestaruuden. Nyt viikonloppuna, myös paikka missä sen voitin, siis MESSUHALLI, nykyiseltä nimeltään KISAHALLI, juhlii jälkimmäisellä nimellään synttäreitään, Olin muuten 1965 17 vuotias! Huh, huh, onpa tähän mahtunut elämää. En voinut olla vähän leikkimästä VIRTUAALI BOXINGSTARIA ja olla kirjoittamatta nettisivujeni vieraskirjaan KISAHALLIN 30 vuotis synttäreistä sekä www.boxing.fi sivuille muinaismuistoja SM-nyrkkeilyistä, samalla yhdistäen nämä kaksi asiaa toisiinsa, SM-nyrkkeilyt ja Messuhalli, paitsi että nythän SM-nyrkkeilyt ovat LAHDESSA! Uskomatonta, ei STADISSA, ei MESSUHALLISSA. No, Lahdelle onnittelut siitä ja tuohan se mieleeni lahtelaisen pyörremyrskyn ESA JÄRVISEN, jonka kanssa kohtasimme kolmasti kiristettyjen köysien sisällä, Valkeakoskella, Helsingissä ja Tampereella. En unohda sitä, ESA OLI TAISTELIJA! Niinkuin myös mieleeni nousee vuoden 1965 MESTARIT: KARI MERONEN/51 BÖRJE KARVONEN/54 RISTO MERONEN/57 OSMO KANERVA/63,5 PERTTI VARTIAINEN/67 YRJÖ SIKIÖ/71 HANNU MÄKI/75 URHO HARJULA/81 RAIMO NISULA/raskas! Terveisiä vain näin ajtuksissa "kundeille"! Ihana tämä virtuaali maailma, tänne voin taltioida ajatuksiani, tätä päivää, muistoja menneestä ja jos kukaan ei siitä välitä, niin minä välitän ja mulla on hauskaa. Iltalehden ANTTI ARVE lähetti mulle tekstiviestin; "KIITOS VAIN TUNNELMISTA. KÄVIN BOXING-SIVUILLASI, AKTIIVINEN MEININKI. ONNEKSI OLKOON PALAUTTEISTA.AA"! Kiios ANTTI, se lämmitti! Näin voinkin sitten jatkaa tämän kevään näitä taltiointejani ja seurailla, funtsia sekä tarkkailla tätä kaikkea tälläisen ex-tähden silmin ja katsoa, vieläkö löytyisi tähtiheijastumia, hei, eiks tässä olisikin hyvä uuden kirjan nimi, TÄHTIHEIJASTUMIA-HARRI PIITULAINEN? Eilen puhuin muuten GÖTEBORGIIN, TARJA LEHTINEN-BROWN kanssa ja siellä on jo kevään merkkejä. Lähetin BERTIL KNUTSSONILLE terveisiä ja kuulin että siellä on avattu INGOLLE, INGEMAR JOHANSSONILLE oma nyrkkeilymuseo. Siellä olisi mukava käydä ja samalla tavata BERTIL, ehkäpä BOSSE HÖGBERG, INGO ja muutama muu ystävä ja Göteborgissahan on myös MESSUHALLI.... Kun tässä eilen 25.8 oli nuori ja tyylikäs www.boxing.fi nettisivujen webbimestari MIIKA FORSSTRÖM laittanut VIRTUAALI BOXINGSTARIN pienen syysesittelyn sinne sivuillensa, olin tietysti siitä otettu ja omalla tavallani onnellinen, näin tuo yllä oleva lukuni keväältä 2005 sopikin tähän mainiosti ja jos joku sieltä boxing.fi sivuilta käy tässä lukemassa näitä juttujani, niin olen siitäkin otettu! Voikaa hyvin, palaan taas jonakin päivänä, koittakaa kestää....

24.08.05 12.15
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA/27 LAIHDUTUKSEN MESTARI!!! On lauantai aamupäivä, anteeksi, keskipäivä ja olen kävellyt tänne Ison Omenan cafe Prezzoon aamukahvilleni ja lukemaan iltapäivä lehdet. Helmikuu 2005 on menossa jo täyttä vauhtia ja usko tai älä, mutta lihoin tammikuun aikana kolme kiloa, vaikka piti laihtua viisi. Voi surkeus, kyllä mä oon nykyään saamaton, lälly, selkärangaton, tai siis olin! Nimittäin nyt se alkaa, otan käyttööni metodin "LAIHDUTTAJAN UNELMAN", Nyrkkeilijän unelman sä olet jo varmaan lukenut? Tästä alkaa, juuri tästä ja helmikuun viimeinen painoni on taas 96 kiloa, jolloin olen saavuttanut jälleen vuoden alun lähtöpainoni, niin siitä on hyvä jatkaa tätä 2005 vuoden "LAIHDUTTAJAN UNELMAA" Saa nähdä osoittaudunko LAIHDUTUKSEN MESTARIKSI? Alku on ainakin vähän hankalaa, mutta miten se nyt olikaan, lopussa kiitos seisoo. Näin lauantaina mulla on vapaapäivä, kuulostaa hienolta sanoa niin, mutta sehän tarkoittaa vain, ettei ole löytynyt ketään treenattavia lauantaiksi, joten olenkin lauantai työtön! Äsken mua nauratti ajatus, kun luin kuusikymmenluvulla tehdystä avaruuselokuvasta, jossa elettiin tulevaisuudessa vuonna 2001 ja nyt kun mä elän jo vuotta 2005, niin olen elännyt jo ohi tulevaisuutenikin, että mitäs nyt sitten? Muuten kaikki rullaa ennallaan kohdallani, juna kulkee hiljaa puksuttaen eteenpäin ja kuntonyrkkeilyssä olen saannut taas yhden tunnin lisää pidettäväkseni. Virtuaalimaailmassa on edelleen myös selvää liikehdintää, mutta ei vieläkään yhteenottoja tai reaktioita juuri nimeksikään, mutta olen edelleen odottavalla ja uteliaalla mielellä, kyllä se VIRTUAL BOXINGSTAR vielä syttyy tuikkimaan kuin tähti taivaalla, BOXINGSTAR, BOXINGSTAR, BOXINGSTAR tai sitten ei. Tässä yhtenä päivänä viime viikolla soitteli PEKKA MÄKI ja juteltiin hetki boxingista sekä hänen nuorista ja lahjakkaista nyrkkeilijöistään AMIN ASIKAISESTA ja JUHO TOLPPOLASTA. Siinä olisi pari kaveria joilla olisi hyvät mahdollisuudet hätyytellä Euroopan huippua. Tarvitsivat molemmat vielä muutaman kunnon ottelun, jonka jälkeen olisivat valmiita yrittämään vaikka EM-TITTELIÄ, jos sellainen mahdollisuus järjestyisi. Ja tänään 24.8 näinkin ilahduttavan uutisen BOXING.FI nettisivuilta, että "VANHA KUNNON" KINGS-talli on järjestämässä ammattinyrkkeily illan 30.9 SEDU KOSKISEN Super yökerhossa STUDIO 51:ssä ja nämä edellä mainitut hienot nuorukaiset Juho Tolppola ja Amin Asikainen nyrkkeilisivät siellä. Tulevassa illassa olen selvästi aistivinani GLAMOURIN ja GLADIAATTORI taistelujen henkeä ja Promoottori "RÖÖPERIN YLHÄISYYS" TOM SJÖBERG tekee paluun nyrkkeilymaailmaan ja vielä tänään tämän päivän iltalehdissä näin jutun MR. TOM SJÖBERG ja HARRI NYKÄNEN ovat tehneet yhdessä kirjan RÖÖPERI, jonka julkistamistilaisuudesta olivat näkyvät jutut molemmissa lehdissä. Varmaan kiinnostava kirja ja taitaa olla paras jo alkaa varaamaan pöytää STUDIO 51:stä BOXING ILTAAN....Jatkan laihdutuskuuriani ja palaan taas jonakin päivänä, hoikempana...

18.08.05 15.04
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/26 osa 2 SEKAISIN STADISTA!!! En voi olla vielä jatkamatta vähän tunnelmia paluusta taas STADIIN! Olen ihan sekaisin siitä, äläkä olenkaan luule että se johtuu nyrkkeilystä. Se johtuu tunnelmista, fiiliksistä ja ihmisistä STADISSA! Eilenhän oli ne JYPEN OLAVI VIRTA kirjan julkkarit Eerikinkadulla, DUBROVINIK nimisessä ravintolassa ja oli kuin meidät olisi siirretty suoraan 1950 luvulle ja kun paikalla oli kirjailijan lisäksi mm. ANNELI SAULI, LASSE LIEMOLA, OSSI RUNNE, SEPPO SÄDEVUO, PAAVO EINIÖ. oli nostalgia täydellinen. Sen tilaisuuden jälkeen minä menin vähäksi aikaa istumaan STOCKKAN kulmaan ja valmistautumaan treeneihin ja siirtymään takaisin tähän päivään ja se olikin taas mukavaa tavata WSOYN "huippunyrkkeilijät" TANJA, JENNI, YIINA, ARJA, NATALIA, ja muutama uusikin tyttönen aloitti eilen, joukossa myöskin oli KATRI WANNER elämänsä ekassa nyrkkeily treenissään. Hyvä KATRI, kohta saa VEKSIKIN olla varuillaan. KATRIN kanssa olenkin tavannut jo 1970 luvulla, joten tämä menee vielä tämän nostalgian puitteissa, hänen ollessan silloin nuori toimittatyttä Ilta-Sanomissa ja siitä löytyy todistekin täältä saitiltani osastolta RINGSIDE! Tänään aamulla heräsin 05.45 innolla valmistautumaan lähtemään STADIIN ja WSOY GYMiin pitämään aamutreenejä, sanoisinko PROFF-ryhmälle, ANULLE, TANJALLE, HANNELELLE, loistaville ATOMIC GIRLSeille SONJALLE ja PILVELLE, ARTOLLE. OLLI TUPOLA kävi morjestamassa, mutta ei ehtinyt treeheihin mukaan, mutta hän onkin treenannut jo 60 luvulla ja nyrkkeilytkin kanssani ja nykyisin treenaa myös Hyvinkäällä LINDHOLMIEN, AARNIN ja MAPAN tarkkaavaisten silmien alla, joten tämän yhden harjoituksen voikin jättää väliin! Muutamia uusiakin oli mukana, joten WSOY:n tulevaisuus nyrkkeilyssä näyttää lähes yhtä lupaavalta kuin heidän kustannus toimintansa, joka on menestyksellinen ja myös hyvin nostalginen! Lähtiessä tapaan vielä porttikongissa JOHNNY KNIGAN päällilön JYRKI NIEMISEN, jonka kanssa vaihdamme kuulumisia ja saan mukaani vielä JIM MORRISONIN elämänkerta kirjan. Kävelen Javaan kahville ja aurinkoiselle terassille istumaan aamupäivää. Siinä istuessani ja ELVISTÄ kuunnellen nostalgia Stadissa jatkuu. IHANA, siis aina IHANA, TERHI PANULA tulee morjestamaan minua. Jokainenhan, mun ikäinen, muistaa 1970 TAKIAISPALLO elokuvan, TERHI ja KIRKA. Nyt TERHI on menossa Kansallisteatteriin harjoittelemaan mm. tulevaa menestyskappaletta, uskaltaisin näin veikata, MARTIN CRIMPIN JULMAA HELLÄÄ, tuntuu ainakin todella mielenkiintoiselta! Lähetän terveiset myös TERHIN "ukolle" huippu valokuvaaja ERIK UDSTRÖMILLE, joka on käynnyt mulla joskus mulla kuntonyrkkeilemässäkin ja nyt "surffailee" kesät talvet erilaisilla vempeleillä merellä ja jäällä ja ei ole todellakaan mikään ukko, vaan sporttikundi viimeisen päälle! Ja vähän ajan päästä, voisin sanoa päiväni Stadissa kruunautuu, ohitseni kävelee "keltaisissaan" tyylikkäänä, hyvä kuntoisena, urheilun ja elämän mestari JUHA VÄÄTÄINEN. Tervehdimme ja vaihdamme kuulumisia SENOR JUHAN kanssa ja hän kertoo juuri saanneensa 100 taulun tilauksen, joita hän maalailee nykyisin Espanjassa, kertoo myös raittiudestaan ja iloitsen hänen puolestaan. Ai, kuinka ihanaa nähdä hänen tyytyväinen, iloinen ja säkenöivä katseensa, elämä hymyilee JUHAN silmien välityksellä. JUHA nauraa lähtevänsä taas takaisin Espanjaan ja sanoo olevansa jo melkein latino....HIENOA MESTARI! Ja näin on minunkin aika palata taas takaisin Matinkylään uuden upean TERMINAALIN kautta ja yhden WOKKI mestan kautta, nam, nam, pientä tutustumista TERMINAALIIN....Palaan taas jonakin päivänä, vaikka pelkäänkin, että sanotte kohta, älä enään palaa....

18.08.05 14.19
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/26 TAIVAANRANNAN MAALARI!!! Vuoden 2005 neljäs viikko on meneillään ja olen pitkästä aikaa kahvilla Kämp Galleriassa Strinbergillä. Olen pudonnut jo välittömästi suunnittelemastani laihdutus ja kuntoilukuuristani. Tiedän ettei se yllätä enään ketään, joten on varmaan parempi, kun en enään suunnittelisikaan sitä. Olin juuri äsken syömässä KOSMOKSESSA, HARD FACE ryhmän perustaja jäsenen JYRI AHDIN kanssa. Tämä oli ehdottomasti niitä miellyttäviä tapaamisia, sillä emme olleetkaan tavanneet JYRIN kanssa vähään aikaan. Koska häntä ei ole näkynyt boxing treeneissä, hänen treenatessaan nyt ensi kesän Tukholman maratoonia varten, eikä siinä vasen koukku auta! Söimme loistavan ruoan ja vaihdoimme kuulumisiamme ja syksyllä 2005, on mahdollista taas paluu kiristettyjen köysien sisäpuolelle, Nyt onkin aika lähteä taas yliopistolle pitämään nuorille akateemisille nyrkkeily tuntini. Kotiin takaisin saapuessani minua odotti sähköpostia mm. Kotkan Voimailijoiden energiseltä puheenjohtajalta HEIKKI KOTILAISELTA. Viesti toi mulle kiitokset hänelle lähettämästäni KoVoLainen seuralehden palautteesta ja tarinasta sen ohessa. Sehän oli myös tässä aiemmin kirjoitettuna mukana. Sain myös imartelevan palautteen NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjastani, minkä hän oli lukenut. Muutenkin viesti oli lämmin henkinen ja voin pitää tätä jonkinlaisena pienenä tunkeutumisena nyrkkeilyn sisäpiiriin, sillä HEIKKI KOTILAINEN on Suomen Nyrkkeilyliiton johtokunnan jäsen, joten ainakin yksi johtokunnan jäsen muistaa vielä minut! Hyvä avaus tähän vuoteen. Lötyyköhän vielä toista vuoden aikana? Muuten täällä virtuaali maailmassa nettisivuillani on kyllä paljon liikehdintää, mutta reaktiot puuttuvat, mutta nythän on vasta neljäs viikko menossa. Odotellan rauhassa, tarkkaillaan ja nautitaan elämästä! Sen lisäksi etten ole päässyt kuntoilun ja laihdutuskuurin alkuun, on tammikuun budjettikin ylittymässä, mikä ei ole mulle mikään uusi asia, budjetin menopuolenhan pystyn aina ylittämään ja taas ansaitsemis puolella alittamaan tavoitteeni. Olen siis selvästi alisuorittaja, enkä todellakaan pääsisi JARI SARASVUOLLE töihin, enkä kai kenellekkään muullekkaan. Joten parempi tai oikeastaan ainoa mahdollisuus on työllistää itse itseni ja olla oma pomoni, niin tulen ainakin pomon kanssa aika hyvin juttuun, on nimittäin ihan hauska ja rento kaveri, vähän kyllä haaveiluun taipuvainen, sellainen TAIVAANRANNAN MAALARI, mutta ei paha! Ja kuin itselleni vinkiksi WAYNE W. DYERIN sanomaa taivaanrannan maalarille;"VAIKKA OLISITTE MAHTAVA SELVIYTYJÄ; PALJON PANIIKIN, JÄHMETTYMISEN JA PONNISTELUJEN YLÄPIOLELLA, VAIKKA OLISITTE YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI, GENERAL MOTORSIN PÄÄJOHTAJA TAI HARWARDIN YLIOPISTON REHTORI, TAIVAANRANNALLA ON PALJON MIELLYTTÄVÄMPI PAIKKA, JOSSA VOITTE VIETTÄÄ JOKAISEN PÄVÄNNE, JOS ETSITTE SEN JA LUOTATTE KYKYYNNE PYSYÄ SIELLÄ"!!!

16.08.05 14.23
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/25 TAKAISIN STADIIN!!! Tänään suoritin paluun STADIIN ja jo aamulla, kun JESSICA tyttöseni lähti kouluun, hyppäsin bussiin ja ajoin KAMPIN uuteen TERMINAALIIN, joka häikäisi mut upeudellaan. Olinhan jo monta vuotta odotellut bussia Matinkylään Kampin keskeneräisen työmaan laidalla. Kävelin siitä tietysti cafe JAVAAN kahville ja jätin TERMINAALIN lähemmän tutustumisen nyt syksyksi, kun alan taas päivittäin käymään STADISSA treenien parissa. Ja mitä ihmettä? Javankin terassi oli laajentunut kesän aikana! Seuraavaksi kävelin KAUPPATORILLE, SNELLMANIN kahviteltalle juomaan myös kupposen kahvia ja siellä ei ollut mikään muuttunut, SEIJA SARTTI oli kahvilla. Lähdin kävelemään kohti URSULAA, kun KAUPPAHALLIN nurkalla tapasin pyöränsä kanssa RAIMO "HÖYRY" HÄYRISEN juttelemassa toisen herrasmiehen kanssa. RAMMY höyrysi ja näytti pirteältä, kertoen kohta ilmestyvästä kirjoittamastaan nyrkkeilykirjasta, jossa on HARRI PIITULAINENKIN mukana! Samalla hän esitteli mua sanoen, "Harri aloitti karriäärinsä AHLGVISTIN talissa MALMÖSSA", koitin korjata ja sanoin INGON ja BERTILIN tallissa ja TUKHOLMASSA, johon RAMMY, "niin BERTIL KYLANDER", tarjosi hän tietämystään ja jouduin taas korjaamaan, KNUTSSON, BERTIL KNUTSSON! Tämä sai mut hiukan uteliaaksi, mitähän siellä RAMMYN kirjassa on, taitaapa olla kovin vähän. Isäni nyrkkeilijän lempinimen, NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN hän muisti kuitenkin oikein, mutta ei sanonut olisiko käynnyt lukemassa www.boxing.fi sivuilla samalla nimellä olevan kirjani? Siitä kirjastahan kyllä löytyy niin AHLGVIST kuin KYLANDERKIN isäni nyrkkeily vuosilta. No, joka tapauksessa RAIMO "HÖYRY" HÄYRINEN on yksi armottomia persoonallisuuksia meillä Suomssa ja värikäs kaveri nyrkkeily porukoissakin ja onhan RAMMY nyrkkeilyt myös JYRKI "JYRÄYS" HÄMÄLÄISEN kanssa APOLLONKADUN koululla, olikohan se niin? Se on ainakin niin, että huomenna on JYRKIN, OLAVI VIRTA kirjan, julkkarit iltapäivällä ja sinne menen! Loistavaa olla taas STADISSA, Stadin kadut, kahvilat, rannat, yes, olen tullut "maalta" takaisin STADIIN! Jatkan nyt vielä Ursulan kautta CARUSELLIIN ja juon välillä kupposen kahvia ja lähtiessäni sieltä tapaan sen terassilla istumassa SE ON SIINÄ urheilullisen viihdeohjelman juontajan, hauskan ja sympaattisen JUKKA LAAKSOSEN, kännykkä korvallaan, johon hän ilmoittaa, "nyt tuli kova nyrkkeilijä paikalle", kättelemme ja jatkan matkaa kohti HIETALAHTEA. Kuljen vanhan kaapelitehtaan ohi, MATTI HAUPTIN patsas KOKOAVA VOIMA tuo kyllä muistoja mieleen niiltä menneiltä ajoilta. Hietalahdessa käyn RAUSKI TIILIKAISEN kioskilla moikkaamassa RAUSKIA, joka kysyy heti, maistuisiko kuppi kahvia, mutta joudun nyt passaamaan vaikka tiedänkin RAUSKILLA olevan hyvää kahvia ja kivaa juttuseuraa. Siitä sitten RUOHOLAHDENKADUN pysäkille, ABRAHAMINKATUA pitkin, ohi KAMPAAMO GITTEN, joka oli äitini kampaamo aikoinaan, kun asuimme ABRAHAMINKATU 17:sta. Kampaamostakaan ei ollut jäljellä kuin tämä mainostaulu Kampaamo GITTE. Niin se toi mieleeni, että se oli mun keksimä nimi silloin pikkupoikana ja tuli norjalaisen laulajan GITTE HENNINGEN etunimen mukaan, ehkä joku muistaa, hän lauloi suomeksi yhden laulunkin, joka oli hyvin suosittu aikoinaan, joten bussia odotellessani tunnen olevani kotikulmillani! Ja palattuani tänne "maalle" ja kotiin, mua odotti kirje MIEHIKKÄLÄSTÄ, KAAKONKULMASTA, PERAN NYLKYN järjestäjältä, ties kuinka monennen kymmenennen, taitaa olla jo 34:jäs nyt 10.9 juostava! PERTTI ARAVIITA, Viipurissa 1939 syntynyt KIRJAILIJA, PAMAUS-veli, on valmiina taas juoksemaan ja hänhän on entinen 400 metrin aikojen maaottelumies, 1950 luvun lopulta. Suosittelen samalla tässä hänen kirjaansa VIIDEN SEKUNNIN TULEVAISUUS, joka kertoo KOTKALAISEN juoksijan tarinan mielenkiintoisena romaanina. Nyt onkin aika keittää kahvit kotona ja valmistautua vielä kesäleirin treeneihin....Palaan taas jonakin päivänä....

14.08.05 17.54
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/24 SANKARITEKOJA JA SANKAREITA!!! Vuoden 2005 kolmannen viikon aloitin tutusti tutussa paikassa, joka tosin aukeaa vasta viidentoista minuutin kuluttua. Paikkahan on tietysti ISO OMENA ja cafe Prezzo. Kävelin tänne auringon paisteessa, lämpötilan ollessa nollassa. On kuin kevät olisi jo tullut visiitille. Mua vaivaa nyt selvästi jonkinlainen alakuloisuus ja tunnen etten saa päivästä oikein otetta. Henkinen ja fyysinen pysähdys! Tämä taitaa olla niitä akun lataamis päiviä. Se on vain välillä hyväksyttävä, että veto loppuu tämän kvarttaali talouden luomisessa, eihän se aurinkokaan paista 365 päivää vuodessa, kai missään? Ensi viikon maanantaina alkaa yliopistolla taas kuntonyrkkeily tunnit ja ABBEY ROAD GROUPIN tunnit alkavat nyt keskiviikkona ja ilmoittautunut mukaan on tällä hetkellä jo 23 treenaajaa. Seuraavan päivän aloitinkin sitten cafe Ursulassa, tosin pidettyäni sitä ennen aamutreenit WSOY GYMISSÄ. Tulin tänne odottelemaan MATTI KAUPPILAA Tukholmasta ja näenkin jo punavalkoisen VIKING LINEN laivan lähestyvän Helsinkiä ohi Suomenlinnan. Meillä on MATTI KAUPPILAN kanssa treffit KAPPELISSA. Päivän iltalehdet kertoivat lööpeissään TAPANI KANSAN pelastaneen näisen liekeistä ja kuolemalta! Sankariteko mieheltä, joka on ollut sankari hahmo jo kauan Suomessa. Illalla kävin vielä katsomassa leffan RAY ROBINSONISTA, ei en tarkoita SUGAR RAY ROBINSONIA vaan RAY CHARLES ROBINSONIA, RAY CHARLES laulajanimen kautta tunnettua laulajasta kertovaa elämänkerta elokuvaa. Jos RAY CHARLESIN musiikki ei ole sinulle tuttua, suosittelen kuuntelemaan ja katsomaan myös elokuvan. Hieno filmi, väkevä ja hurja elämän tarina. Muuten ei olekkaan mitään kummempia mulle tapahtunut, vain Eläkekeskus on taas huomannut minut ja haluaisi mut maksamaan yrittäjäin eläkettä. Yhteiskunta kelpoisuus alkaa käymään kalliiksi kaikkine veroineen ja vakuutuksineen. Hypätäkseni vielä tähän hetkeen, niin tuossa pari päivää sitten tapasin oikeastaan pitkästä aikaa, OLLI NYMANIN aamukahvilla Isossa Omenassa ollessani ja OLLI kertoi avaavansa lähiaikoina Omenan vastapäätä yrityksille liikelahjoja kauppaavan liikkeen, viiniä, nahkatavaraa, silkkiä ja ym. Täytyypä joku päivä käydä moikkaamassa ja toivottamassa onnea yritykselle! Tapiolassa tapasin tanssija/näyttelijä veteraanin HEIKKI RIIKOSEN, joka valittiin mm. Kuopion läänintaiteilijaksi vuosina 1984-1986. HEIKKI kertoi jäävänsä pian varhaiseläkkeelle ja sitten matkustelevansa vaimonsa kanssa maailmoo kahtomassa! Hyviä matkoja HEIKKI! Ja sitten vielä. 825, uskomaton taistelija ja urheilija TOMMI EVILÄ, Tampereelta ja SUOMESTA. Yksi yleisurheilu MM-kilpailujemme suuria kohokohtia, TAISTELUA, HIENOJA SUORITUKSIA, ISÄNMAALLISUUTTA, PRONSSIMITALI TOMMI EVILÄLLE ja SUOMELLE!!! Loistava urheilija, persoonallisuus, se oli upeata!!! Sitten tänään käytiin MURUNI kanssa kahvilla cafe SUCCESISSA, Korkeavuorenkadulla. Ja jo sinne mennessämme, autoa pysäköidessäni näen JUHA SAXBERGIN ylittävän edessäni katua ja huikkaan, "Juha moi, tuu mukaan kahville". JUHA oli käynnyt nyt kesällä VALENCIASSA lomalla ja oli ruskettunut ja hymyilevä. SUCCESISSA oli kahvilla myös Anna-lehden lumoava tähtitoimittaja IISA STRAND, jolta sain lämpimän halauksen hänen lähdettyään Succesista, VAU!!! JUHALTA kuulimme paljon VALENCIASTA, kulttuurista siellä ja härkätaisteluista, joita JUHA oli käynnyt katsomassa. VALENCIA kuulosti hyvältä ja jalkapallon suhteenhan se onkin mulle tuttu mm. kahdesti peräkkäin Mestareiden Liigan finaalissa muutama vuosi sitten. Ja SAXBERGIN lähdettyä tuli viereiseen pöytään komean ILAN poikansa kanssa PIANISTI VIRTUOOSI ja edellä mainitun sankarin TAPANI KANSANKIN kanssa yhteistyötä tehnyt MAESTRO HILLEL TOKAZIER. HILLE kertoi täyttävänsä vuoden päästä 60 vuotta, uskomatonta, näin ne vuodet kuluu. Mulla on siihen vähän pidempi aika vielä! Palaan taas asiaan jonakin päivänä....

11.08.05 9.47
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/23 HARRIN PÄIVÄNÄ!!! On maanantai, vuoden 2005 ensimmäinen sellainen. Olemme nukkuneet JESSICA tyttöni kanssa myöhään. MURU on lähtenyt jo aikoja sitten töihinsä. Kello alkaa olla jo kymmenen aamupäivällä, on aika laittaa meille aamuateria. Puolen päivän aikaan vein JESSICAN kyläilemään ystävänsä luokse ja ajoin itse Isoon Omenaan ja cafe PREZZOON juomaan vuoden ensimmäisen kahvi + croisantti yhdistelmäni sekä samalla kelailemaan näitä työ ja elämä ajatuksiani. Olen tietysti positiivisella ja odottavalla mielellä. Sain jo aamulla mailin HARD FACE ryhmän treenien aloittamisesta huomenna. Lähetin myös vuoden ensimmäiset laskut treenitunneistani. Kyselyni yhden uuden ryhmän aloitus päivästä sai varmistuksensa. Näin käynnistyi tämän vuoden kuntonyrkkeily sektorini, mihin yritänkin panostaa taas vähän enemmän kuin viime vuonna saadakseni rimaa nostettua ja myös ylittääkseni sen. Ihan kaikessa hiljaisuudessa, ettei JARI SARASVUO tarjoa mulle DIILIÄ, heh,heh! Tapasin tässä istuessani hollantilaisen, vuonna 1979 Suomeen muuttaneen trubatuurin JAN STENIN, jonka kanssa vaihdoimme kuulumisia. On aina mukava tavata JAN STEN, sillä iloisuus ja hyvä mieli on aina läsnä hänet tavatessa. JYPE soitti ja kertoi uudenvuoden reissunsa olleen hauskan ja puhui nuoresta "CINDY CRAWFORDISTA" ja hurjasta meiningistä, mikä mulle alkaa olla jo melkoisen kaukainen asia, tuskin enään muistankaan sellaista. Näin tuntuu vuosi lähtevän työnikin puolesta käyntiin ja ainakin "kvarttaali talouteni" alkaa olla pian kunnossa, eli kevätjakso on töitä tiedossa. RUBEN STILLER kävelee surullisen näköisenä kohdalleni, lausun osaanottoni Thaimaan turmassa hänen ja IRAN menetettyjen lähimmäisten johdosta. RUBEN sanoi viikon päästä palaavansa salille ja treenien pariin. Parinpäivän päästä istun jälleen cafe PREZZOSSA, olen lukenut iltalehdet, juonnut kahvin croisantin kera. JERRIKIN pääsi eilen pois armeijasta asevelvollisuutensa suorittaneena. Kävimme sen kunniaksi KOSMOKSESSA syömässä Chateaubriadit ja OMENAPUUSSA Banana Splitillä. Sen jälkeen me MURUN kanssa olimmekin valmiita kotiin TV:n ääreen, JERRIN lähtiessä kaupungin yöhön juhlimaan vapautumistaan. Tässä samalla voin kuitata ensimmäisen viikon käytetyksi tästä vuodesta ja alku on ainakin ollut hyvä! Nyt täytyy vain jatkaa tätä aktiivisesti, luoda vielä pari ryhmää, jos se on mahdollista tässä kuntonyrkkeilyssä. Näin HARRIN päivänä sain nimipäivä onnittelut mm. DANNYLTÄ, KIMMO LUJALTA, ERKKI KOSKISELTA ja HARRIN päivänä on aina MURUN synttärit, hän täytti 47, mitä ei tietenkään saisi kertoa, mutta hän on SUPER IHANA edeleenkin, mutta en kerro enempää, voitte vain arvata.... Tässä VIRTUAALISESSA MAAILMASSA on ollut suhteellisen passiivista. Ei REAKTIOITA juuri nimeksikään, ne puuttuvat, vaikka kävijöitä kyllä näyttää käyvän, mutta ne REAKTIOT puuttuvat. Toisaalta maltan kyllä odottaa, sekin tekee tämän vuoden mielenkiintoiseksi, saako VIRTUAALI ELÄMÄNI mitään REAKTIOITA aikaiseksi missään suhteessa vai jääkö se täysin toiseksi tämän elävän elämäni kanssa, eikä käy niin kuin luulin, että ainoa elämäni tapahtuukin vain virtuaalisessa mielikuvituksessani ilman, että olen todellisesti olemassakaan. Ei sikseen, että tässä mitään suuria odotuksia olisikaan, mutta olen mukana kokemassa ja rakentamassa tätä vuotta ja seuraamassa otteluani vastaan VIRTUAL BOXINGSTAR, kumpi jää voitolle, kumpi tapaa enemmän ihmisiä, saa aikaan enemmän REAKTIOITA? Ensimmäinen viikko oteltu, loistavaa, odotan jo toista erää! Ja tässä oikeassa maailmassa kävin nyt pari päivää sitten MURUNI kanssa PEACOCKISSA katsomassa musikaalin LINNUNRADAN LAIDALLA, joka olikin hieno yllätys, EPPU NORMAALIN musiikki, nuoret lahjakkaat näyttelijät saivat viihtymään ja nauttimaan esityksestä! Tapasin siellä myös PETRI "Hopeanuoli" BÄCKTRÖMIN, treenattavani, joka oli tullut nauttimaan kulttuurista ja oli myös ihastunut musikaaliin. ELÄMÄÄ, ROCK and ROLLIA ja RAKKAUTTA, palaan taas jonakin päivänä...

08.08.05 9.57
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/22 osa 2 Vielä tähän päivään hypätäkseni, elokuun ensimmäinen viikko on jo takana. Elämäni soljuaa kaikessa rauhassa sitä pientä elämän puroa pitkin. Tunnen ilmassa väreilevän tämän uuden aikajakson tuomaa uteliasta odotusta, vaikkei mitään ihmeellistä ole mulle tapahtunutkaan. Perjantaina innostuin kävelemään TAPIOLAAN syömään pizzan ja kävellessäni takaisin, MELSTENIN kohdalla, istahdin vakiopaikallani olevalle kivelle hetkeksi hengähtämään ja nauttimaan aurinkoisesta ranta tunnelmasta. En ehtinyt kuin hetken istua siinä kun herrasmieheltä vaikuttava mies henkilö tuli varovaisesti kysynään, "olethan sinä HARRI PIITULAINEN"? ja kertoi samalla juuri muutama päivä sitten ostaneensa NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani, pitäneensä siitä, jopa niin paljon , että kun aloitti lukemaan sitä ei olllut malttanut lopettaa sitä kesken. Hän kertoi, ettei ollut varsinaisesti ollut kiinnostunut nyrkkeilystä, mutta kirjan myötä laji oli saannut kiehtovan tunnelman. Osoittautui, että hän oli reilusti minua nuorempi, kokenut rankkana lama ajan Suomen 1990 luvulla ja kärsivänsä vieläkin jonkin verran silloin työelämässään muodostuneista paineista, käynneensä, sen monille sen ajan kokeneille, tutun loppuun palamisen lävitse. Juttelimme hiukan näistä ajoista, elämästä, vähän nyrkkeilystä, Sympaattinen herrasmies, ehkä vielä tapaamme MELSTENISSÄ? Tälläisia miellyttäviä tapaamisia on mulle oikeastaan tapahtunut muutamia tässä lähiviikkoina, kun joku on lähestynyt kertoen lukeneensa kirjani tai käyneensä nettisivuillani. MM-kisat alkoivat viikonloppuna ja olen seurannut sitä tarkkaavaisesti >TV:n välityksellä ja ihaillut CAROLINE KLUFTIN loistavaa taistelua jälleen MAAILMANMESTARIKSI. Olen pitänyt treenejäni TOPPELUNDISSA, kävellyt rannoilla, käynnyt JUHA ROSVALLIN kanssa treenien jälkeen uimassa, nauttinut kotona olemisesta perheeni parissa, mutta jotakin on selvästi ilmassa, tai EHKÄ OLEN VAIN LUOMASSA NAHKOJANI UUDELLEEN! Näin myös nyt viikonloppuna HESARIN KUUKAUSI LIITTEESTÄ ihanan jutun entisistä MESTAREISTA, ystävistäni, nyrkkeilykavereistani, OLLI MÄESTÄ, JOMI LIMMOSESTA, BÖRJE KARVOSESTA, HARRY SILJANDERISTA ja MANU LAINEESTA! HERRAT edustivat siinä NYRKKEILYÄ TYYLIKKÄÄSTI, BOXING FOR EVER....Palaan taas jonakin päivänä....

08.08.05 9.24
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/22 OLENKOHAN LUOMASSA UUSIA NAHKOJA? HIP HEI ja HURRAA, uusi vuosi 2005 on alkanut! Otimme sen vastaan meillä kotona kutsuen ystävämme PIRKON ja ESAN meille syömään sekä äitini ja vastaanottamaan vuodenvaihteen yhdessä kanssamme. Puolenyön aikaan katselimme ilotulitusta, rakettien salamointia taivaalla. Tietenkin mielessämme oli myös Thaimaan ja sen alueiden maiden trakedia, missä jättiaallot pyyhkäisivät mereen lähes 150000 ihmistä, jopa koteineen. Tuhansien turistien lomamatka päättyi kauhuun ja kuolemaan. Onneksi oli myös niitä jotka pelastuivat. Vaikka asia on hirveä ja surullinen on elämä meidän elossa olevien myötä jatkuttava, meidän aikamme tulee myöhemmin. Uudenvuoden päivän aamuna nukuimmekin MURUN kanssa myöhään. JERRI oli tyttöystävänsä luona ja JESSICA ANNE siskoni luona yötä. Aamupalan syötyämme lähdimme kävelemään Matinkylän rantaan ja ihana tunnelma tavoitti meidät. Aurinko paistoi, meri oli avoinna ja liplatteli iloisesti rantaan, ihmisiä oli tullut runsaasti rantaan ja kymmenet linnut, sorsat, joutsenet sekä kanadan hanhet täyttivät rantaveden. CAFE MERENNEITO oli avoinna ja kävimme toivottamassa sen puuhakkaalle isännälle uuden vuoden toivotuksen ja joimme kahvit terassilla meren äärellä, ulkona, varmasti ensimmäisen kerran uudenvuoden päivänä! Kävelimme vielä tunnin ajan rannassa, hieno alku uudelle vuodelle! Tästä se taas alkaa, uusi vuosi tapahtumineen ja ihmisineen. SEIKKAILIJA TÄMÄN MAAILMAN, JYRKI HÄMÄLÄINEN soitti TALLINNASTA, jossa oli vastaanottamassa tätä vuotta, sen ensimmäistä päivää ja hän oli hyvällä tuulella ja täynnä intoa tulevasta vuodesta. Vielä myöhemmin iltapäivällä MURU lähti Hyvinkäälle tapaamaan serkkuaan ja minä jäin nauttimaan päivän rauhasta JOHN LENNONIN muistokonsertin pariin, virtuaali elämä vei taas mennessään. Seuraavana päivänä kävelimme MURUN kanssa STADISSA nauttien kaupunki miljöön ja vanhojen talojen upeasta arkkitehtuurista mm. EIRAN seutuvilla ja KORKEAVUORENKADULLA käytiin cafe SUCCESISSA kahvilla ja syömässä jättikokoa olevat korvapuustit. Siellä korvapuustia mutustellessamme sain PEDER PLANTINGILTA hienon ja kauniin tekstiviestin kännykkääni; "KUN JUMALA AVASI IKKUNANSA, HÄN KYSYI TOIVOISINKO JOTAIN? SIIHEN VASTASIN, PIDÄ ERITYISESTI HUOLTA IHMISESTÄ JOKA LUKEE TÄTÄ VIESTIÄ, SILLÄ HÄN ON ERITYISEN IHANA! ONNELLISTA ALKANUTTA UUTTA VUOTTA! TERVEISIN PP"!

04.08.05 8.54
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/21 EIHÄN NE ENÄÄN KUKAAN!!! Tänään istun yliopiston sisääntulo aulassa valmistautumassa vuoden viimeisiin kuntonyrkkeily tunteihini tänä vuonna 2004. Tänne tullessani törmäsin ystävääni TAISTO HÄIVÖLÄÄN, jonka näin viimeksi noin vuosi sitten, surullisena aamuna jolloin kuulin hänen JONI poikansa kuolleen. Nyt oli kuitenkin TAISTO saannut katseeseensa elämän paloa takaisin ja kuulumisia vaihtaessamme kuulin hänen opiskelevan yliopistossa valtiotieteitä ja hän otti puhelin numeroni, niin voidaan vaikka tavata joku päivä paremmalla ajalla. Ohitsemme kävelee myös ILTALEHDEN LEGENDAARINEN QUEEN of PRESS TUULA NIEMINEN, huudan, "MOI TUULA", hän pysähtyy ja tulee moikkaamaan sanoen, "SORRY, MÄ EN TUNTENUT"! Johon vastasin, "EIHÄN NE ENÄÄN KUKAAN"! On muuten mukava tunne odottaa taas uutta vuotta. Mielenkiintoista tulee olemaan taas katsoa, tulisinko oppimaan nyt mitään uutta? Esimerkiksi olemaan taloudellisesti tarkempi, niin etten ensi vuonna kokisi ainoatakaan päivää jollei olisi rahaa taskussa. Se tarkoittaisi kylläkin sitä, että kuntonyrkkeily tunteja pitäisi olla tarpeeksi, talouden valvontanikin pitäisi olla tarkempaa ja täytyisi elää täysin budjetin mukaan sekä täytyisi saavuttaa ne taloudelliset tavoitteet ja kuvitelmat, mitä tämän kaiken onnistumiseksi tarvitsisin. Pystyisinkö ensi vuonna itseni vielä treenaamaan kohtuulliseen kuntoon? Laihduttamaan painoni 80 kiloon? Muuten kyllä voisin ottaa tavoitteeksi olla ainakin henkisesti vireä ja vahva. Seurata asioita ja elämää, vaikkakin rauhassa ja vähän näin sivusta, kurkistellen. Seurailen samalla myös tämän VIRTUAL BOXINGSTARIN elämää taltioimalla tänne näitä juttujani, muistojani ja ajatuksiani uteliaana, kohtaavatko nämä todellisen elämän ja ihmiset, muutenkin kuin internet sivujen näkymättömyydessä? Ja kun annan tämän muhia tässä kaikessa rauhassa, niin on hauska nähdä löytääkö joku tutuistani myös tänne ja kokee AHAA!!! Tähän lopuksi sopiikin hyvin WAYNE W. DYERIN kirjoittama; "TEIDÄN ELÄMÄNNE ON TULOS SIITÄ, MITÄ TE VALITSETTE ITSELLENNE KUSSAKIN ELÄMÄN TILANTEESSA, KUN TE OMAKSUTTE LUOVAN ASENTEEN ELÄMÄÄN TE PYSTYTTE TEKEMÄÄN TERVEITÄ VALINTOJA. jOS TE OLETTE VALMIS KÄÄNTÄMÄÄN VASTOINKÄYMISET EDUKSENNE, TARPEEN TULLEN MUUTTAMAAN MIELIPITEITÄNNE JA ODOTUKSIA ITSENNE SUHTEEN JA TARTTUMAAN PELOTTA MYÖS JONKIN VERRAN RISKEJÄ SISÄLTÄVIIN VAIHTOEHTOIHIN, NIIN TEIDÄN ELÄMÄNNE KÄÄNTYY PAREMPAAN SUUNTAAN. eLÄKÄÄ TÄYDESTI NIIN KAUAN KUIN TE OLETTE TÄSSÄ MAAILMASSA - TÄÄLTÄ LÄHDETTYÄNNE TEILLÄ ON IÄISYYS KOKEA SITÄ, MIKÄ EI OLE TÄTÄ ELÄMÄÄ"!....Palaan taas jonakin päivänä.

01.08.05 13.52
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/20 PILKETTÄ SILMISSÄ JA RUHTINASPÄIVÄ!!! OSA 2/ sanon sitä kesän RUHTINASPÄIVÄKSI, sillä niin aina tunnemme viettäessämme päivää PIRKON ja ESA MALMIN FLOWERGARDENISSA ruokailun ja yhdessäolon merkeissä. Ruoka ja herkut ovat RUHTINAALLISTA tasoa! Mutta myös henkinen puoli on iloisen ravitsevaa! Tämä vierailu alkoi puutarhan tarkastelulla, käytiin ESAN ja PIRKON "tilus" lävitse. Keskustelimme eri kukkien kukinnan aikajaksoista, kävimme läpi pensaiden uudet sijainnit, ELVIS lauloi taustalla, aurinko paistoi ja ELÄMÄ OLI LÄSNÄ. Noin parin tunnin ruokailun jälkeen, menimme KUUBAAN, ESAN laittaman albumin välityksellä. Loistavien kuvien ja tekstien myötä, oli kuin mekin MURUN kanssa olisimme käynneet siellä. Seuraa noin kahden tunnin jälkiruoka sessio, niin tiedän, olen unohtanut että olen laihdutuskuurilla! Ei, en ole unohtanut, olen vain siirtänyt sen syrjään RUHTINASPÄIVÄKSI! Tuli aika kiittää isäntäväkeä ja lähdimme ajamaan kotiin täysin niin fyysisesti kuin henkisesti ravittuina. KIITOS taas PIRKKO ja ESA ihanasta RUHTINASPÄIVÄSTÄ! Nämä tämänhetken ajatukseni keskeyttää aika lähteä pitämään ne aamutreenit. Sunnuntai aamuna oli myös treenit ja sen jälkeen tein vielä kävelylenkin tuulipuku päälläni, haihduttaakseni hiukan RUHTINSPÄIVÄSTÄ kertyneitä kilojani. Meillä oli rantatreffit MURUN kanssa ja lenkilä tultuani tapasinkin hänet komean herrasmiehen seurasta, nimittäin ARTSI NILSSONIN, joka oli tullut kuulemma ´katsomaan, olisinko sattumalta rannassa. Se oli miellyttävä yllätys. ARTSI näytti voivan erinomaisesti ja sanoi OSKUN luultavasti soittavan tänään, siis OSKU KANERVA FROM USA! Pyysin kertomaan terveisiä. ARTSI ja OSKU, aikamoisia boxareita aikoinaan, hienoja kundeja....Iltapäivällä MELSTENIN PARATIISIRANTA keinui PIKKIS KARENIN Bluesin, Beatlesien, Rollareiden ja monien ikivihreiden 60 luvun musiikin esityksistä, sillä 60 luvun soundilla, mikä saa meikäläisen sielun värähtelemään....60 luku, ESA, ELVIS, JYPE, BEATLES, ARTSI, CLIFF, OSKU, BOXING, PIKKIS, BLUES, ELÄMÄÄ oli taas mukana TÄNÄÄNKIN!!! Palaan taas jonakin päivänä ja jatkan tätä juttuani, juuri sellaisena kuin minusta sydämessäni tuntuu....

01.08.05 13.41
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/20 PILKETTÄ SILMISSÄ JA RUHTINASPÄIVÄ!!! On jälleen uuden viikon alku. Joulukuukin menee kovaa vauhtia ja vuosi 2004 lähenee loppuaan. Viikkoni alkaa tietenkin ISON OMENAN Cafe PREZZOSSA kahvin ja croisantin avustuksella. Näin aamuisin täällä on rauhallinen tunnelma. Siemailen kahvia, mutustelen croisantiani, hmm, hyvää. vein tänään suloisen JESSICA tyttöni autolla kouluun ja keskiviikkona hän täyttää jo 9 vuotta. Tämä joulukuinen viikko on vielä täynnä treenitunteja, mutta sitten alkaa joululoma. Pari viikkoa niin ettei ole tunteja lainkaan. Alan tässä pikkuhiljaa tuntemaan, että olen selvinnyt tästä vuodesta 2004. Tosin taas vain rimaa hipoen. Enkä ole saannut sitä korotetuksi viime vuodesta ollenkaan, joten otan vastaan vuoden 2005 suurena haasteena itselleni. Nyt kun tätä vuotta on jäljellä todellakin vain parisen viikkoa, eikä tämän loppuvuoden suhteen ole oikeastaan mitään tehtävissä, niin voinenkin tehdä jo tilinpäätökseni menneestä vuodesta "bisnekseni" suhteen ja valitettavasti joudun olemaan itselleni armoton ja antamaan välttävän arvosanan. En tahdo millään oppia tätä "bisneksen" tekoa ja rahallinen arvoni on todella nöyryyttävä. Ideologisesta ja henkisestä puolesta, NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI kirjani, ihana elämäni perheeni kanssa, mukavat hetket ystävieni seurassa, siitä arvosanaksi nousee kyllä selvästi kiitettävä! Se miten nämä asiat saisi kohtaamaan toisensa, on mulle jatkuvasti arvoitus. Täytyisi keksiä joku kikka kakkonen, millä muuttaisi tätä. No, tätähän tämä elämä on. Varmaan joku OLLILAKIN miettii miten saisi NOKIAN pysymään huipulla ja miten ehtisi tekemään jotakin muutakin kuin bisnestä? Toisaalta tää elämäni on kovin haasteellista tälläisena vähän avuttomana "bisnesihmisenä" ja toiselta puolen on tämä syke, jokaisen kuukauden selviytymis-seikkailuineen, on tietenkin kiehtovaa. Oikeastaan kaikki mitä mulle on tapahtunut tämän elämäni aikana, en voi muuta kuin olla kiitollinen. Tunteita, rakkautta, fiiliksiä, jännitystä, voittajan tunteita, tappion kokemuksia, voimattomuuden tunteet sekä elämän vuoristorataa, mitä mä tässä valittaisinkaan! Ei muuta kuin yritystä, hyvää ja iloista mieltä! Jatketaan ottelemista tässä elämän kehässä ja katsotaan tuleeko voittoja vai tappioita? Olen valmis edelleen ottelemaan. Iltapäivällä ennen yliopistolle menoani tapaan sattumoisin ANTTI ARVEN Kluuvissa ja tarjosin cafe PICNIKISSÄ meille kahvit. ANTTI vaikutti pirteältä ja levänneeltä. Kuulinkin hänen tulleen juuri kahden kuukauden lomalta takaisin ILTALEHTEEN. Ja ANTIN silmien pilkkeestä voisin päätellä muutakin säpinää elämässä tapahtuneen, olenkohan oikeassa? No, minä jatkan edelleen elämääni tämän kuntonyrkkeilyn parissa sekä omaa pienimuotoista elämääni ja taltioin mm. VIRTUAL BOXINGSTARIN kautta tätä elämän kulkua, tehden pieniä aikakausi hyppelyjä, kun kohtaamiset ja muistot kohtaavat toisensa ja nautin siitä että saan elää ja saan yrittää tänään jotain, joka perustuu vain mun omaan persoonaan, ilman juttuja medioissa, ilman mitään kummempaa menestystä mistä kertoilla ja silti olen edelleenkin HARRI PIITULAINEN, oman tieni kulkija ja kokija. Minkä kyllä mielelläni jaan muidenkin kanssa, vaikkapa näin kirjoittamisenkin muodossa. Tää on mukavaa, eikä tämän tarvitse johtaa mihinkään tai tuoda mitään palkintoja tullessaan, kohan tässä taltioin tätä elämääni ja ajatuksiani tänne sähköiseen pöytälaatikkooni.Tunnen kiitollisuutta ja olen onnellinen! Tuntui myös hyvältä, kun näin tässä nettisivujeni vieraskirjassani HENRY VALERIUKSEN kiitokset isästäni kirjoittamastani kirjasta, "NYT VASTA YMMÄRRÄN KUINKA SUURI URHEILIJA JA IHMINEN HÄN OLI, KIITOS HARRI"! Kiitos sinulle HENRY, annoit minulle taas paljon! Nyt viime lauantaina 30.7 istuin aamuvarhain rantatuolillani MELSTENIN rannassa, aamuaurinko paistoi todella lämpimästi, oli tulossa selvästi rantapäivä. Sitä ennen mulla oli kuitenkin aamutreenit pidettävänä tuolla TOPPELUNDIN nurtsilla. Heinäkuu on päivää vailla eletty ja se on ollutkin tosi hieno, lämmin ja aurinkoinen. JYPE on nyt sitten "ELÄKELÄINEN" ja valmistautuu markkinoimaan kohta ilmestyvää uutta OLAVI VIRTA kirjaansa! Me oltiin eilen yhdessä MURUNI kanssa jälleen yhdessä kesän traditioihin kuuluvan ja mieluisan tapaamisen parissa. <<

28.07.05 10.53
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA! PELOTTA KOHTI TULEVAA! "ITSENÄISYYDEN KYNTTILÄN SYTYTIN MÄ JUURI, TUNNE SYDÄMESSÄIN SIITÄ PULPPUAA SUURI, OLEN SUOMALAINEN SE ON OLLUT MULLE TUURI! KYNTTILÄN VALO VIESTITTÄÄ MUISTOJA ROHKEUDESTA SEKÄ TAISTELUISTA ANKARISTA, KIITOLLISIA OLLA SAAMME NÄISTÄ SANKAREISTA, JOTKA ITSENÄISYYDEN TAISTELI SUOMEN, NÄIN MEILLÄ ON OLLUT HYVÄ HUOMEN! VALO KYNTTILÄN VIESTITTÄÄ MYÖS LÄMMÖSTÄ JA YSTÄVYYDESTÄ, SIKS HYVÄÄ PÄIVÄÄ TOIVOTAN SULLE, JOKA YSTÄVÄ OOT OLLUT MULLE"! Tämän runon riimittelyllä aloitin itsenäisyyspäivän 2004 ja tunsin niinkuin aina, isänmaallisuutta, kiitollisuutta edellä olevista asioista. Lähetin muutamille ystävilleni itsenäisyyspäivän runoni ja sain päivän mittaan lämpimiä tervehdyksiä takaisin. Itsenäisyyspäivässä on toinenkin taika, jonka vahvistaa tää aika, 25 vuotta on kulunut ensi treffeistämme MURUN kanssa, VAU! Kyllä aika kulkee. Olen kertonut ensi tapaamisestamme ELÄMÄNI POLTINMERKIT kirjassani, joten en nyt palaa siihen. Lähdimme päivällä kaupungille kävelemään ja menimme vanhaan kunnon KAPPELIIN kahville ja aistimaan hyviä fiiliksiä. Kävimme KAPPELISSA seurustelu vaiheessamme aika usein juomassa kahvit ja tuijottelemassa toisiamme silmiin. Lähetin sieltä tekstiviestinä tervehdyksen TAPANI KANSALLE, jonka konsertissa silloin 25 vuotta sitten VANHALLA olimme. Käveltiin vielä kierros kaupungilla, tultiin kotiin, syötiin ja minä menin pienille ruokatorkuille valmistautuakseni katselemaan PRESIDENTINLINNASTA itsenäisyyspäivän vastaanottoa televisiosta. Kännykkäni pirinä havahduttaa mut torkuistani ja TAPANI KANSA soittaa ja kyselee mitä puuhailemme? Kuultuaan tilanteemme TAPSA sanoo; "mitäs jos tulisitte tänne meille, niin katsotaan yhdessä niitä LINNAN juhlia!? OK. Westendiin ei ole meiltä kuin parin-kolmen minuutin matka, joten puimme päälle, otimme JESSICAN mukaamme ja hurautimme NINAN ja TAPSAN luokse. Hieno ilta ystäviemme parissa. Shampanjaa ja lämmin tunnelma. Linnan juhlia katsellessamme saan tekstiviestin JERRILTÄ; "Olen täällä LINNAN parvekkeella ja katselen kun TARJA kättelee vieraitaan, niin että olen mukana täysillä tunnelmissa"! JERRI oli saannut komennuksen PRESSANLINNAAN, hauska yllätys iltaan! JESSICA tutustui NINAN ja TAPSAN ihastuttavaan tyttöön MADELEINEEN ja oli siitä haltioissaan. EDWARD NINAN ja TAPSAN poika, joka on käynnyt myös treeneissäni kuntonyrkkeilemässä istui myös kanssamme ja näin tälläinen perhekeskeisyys oli kruunaamassa tätä itsenäisyyspäivän iltaa. Näin oli 25 vuoden periodi MURUN kanssa saatu päätökseen ja toivotaan että olemme kaikki vielä seuraavien 25 vuoden aikana mukana elämässä, se ei ole mahdotonta, mutta pelkään ettei se toteudu, vaikka mistä sen tietää? ELETÄÄN VAAN PELOTTA TULEVIA VUOSIA, POSITIIVISENA, ILOISINA JA IHAN KUIN ELÄMÄ OLISI VASTA EDESSÄ UUSINE SEIKKAILUINEEN!!! Ja mennäkseni vielä tähän päivään tai oikeastaan eiliseen, niin sekin oli kuin itsenäisyyspäivä, sillä JYRKI HÄMÄLÄINEN täytti 63 vuotta ja juhlat olivat tietenkin melkoiset ja niitä juhlittiin TALLINNASSA, missä olinkin viimeksi 1966 keväällä. Kaupunki oli muuttunut, oli säpinää, glamouria, hyvää ruokaa ja juomaa. oli sympaattinen RAUSKI TIILIKAINEN riemussa mukana. WJATESLAV SMIRNOVIA ei näkynyt, mutta silloin viime kerralla näin ihan lähietäisyydeltä, kun väistelin hänen koukkusarjojaan TALLINAN KEHÄSSÄ. Joten PELOTTA VAIN KOHTI UUSIA SEIKKAILUJA!!! Palaan taas jälleen jonakin päivänä....

25.07.05 11.34
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/18 ELÄMÄ KIEHTOO EDELLEEN! Olen jälleen tutussa pöydässä aamukahvilla Ison Omenan cafe Prezzossa marraskuussa 2004 ja vakio aamupala on nautittu. Eilen oli ISÄNPÄIVÄ ja kävin isäni haudalla sekä kävelin kirroksen Hietsun rantoja ja vanhan hautausmaan lävitse, joitakin tuttujakin tavaten. Tunsin hyvää mieltä NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI nettikirjastani, vaikkakaan se ei ole saannut kovinkaan paljon palautetta. Elän kuitenkin toiveessa, että se kiinnostaisi joitakin, vaikka eivät sitä mulle kertoisikaan. Ja näin ISÄNPÄIVÄNÄ tuntee itsekin, ON IHANANAA OLLA ISÄ! Kuntonyrkkeilyn puitteissa on meneillään pieni, mutta mukava hanke, JARI "COPRAKÄSI" PUHAKKA on ollut akstiivinen ja laittanut jollekin Helsingin kaupungin asianmukaiselle virastolle hakemuksen parista omasta treenivuorosta RUSKEASUON LIIKUNTAKESKUKSEN NYRKKEILYSALIIN. Tarvitsemme parikymmentä aktiivista treenaajaa porukkaan, joten täytyykin alkaa kasaamaan jengiä kokoon. Harjoitukset Ruskiksella alkaisivat 5.1.2005, joten hyvää aikaa on löytää BOXING innostuneita tähän juttuun. Näin ensi vuodeksi on vireillä jo useampikin treenipaikka ja ryhmiä, jossa ainakin ensi kevään näitä kuntonyrkkeily harjoituksien pitämistä jatkaisin. Näin on KVARTTAALITALOUTENI seuraava aikajakso muodostumassa. Sitä seuraava onkin taas ihan eri juttunsa. Ja tätä VIRTUAAL BOXINGSTARIN elämää ja kirjoittamista jatkan seuraten sähköisiä impulsseja, tuoko ne mitään uutta tullessaan? Pyrin olemaan avoin kaikille kontakteille ja mahdollisuuksille, mutta en aio itse kovinkaan aktiivisesti tarjota itseäni mihinkään vaan keskityn nyt lähinnä olemassa oleviin juttuihini ja elämään. ELÄMÄ, SE KIEHTOO EDELLEENKIN suuresti minua ja näiden ajatuksien jatkoksi sopiikin minulle hyvin VAYNE.W. DYERIN kirjoittama; "HARJOITELKAA OLEMAAN HILJAISEN TEHOKAS LYKKÄÄMÄLLÄ OMISTA SAAVUTUKSISTANNE PUHUMISTA. ODOTTAKAA TUNTI TAI KAKSI TAI KOLME TUNTIA JA KYSYKÄÄ ITSELTÄNNE, VIELÄKÖ TUNNETTE TARVETTA KERTOA JOLLEKULLE ASIAANNE? TÄMÄ MENETELMÄ ON ERITYISEN HYÖDYLLINEN SILLOIN KUN KYSYMYKSESSÄ ON UUTINEN, JOKA SAA TEIDÄT NÄYTTÄMÄÄN YLIVOIMAISELTA SEN IHMISEN SILMISSÄ, JOLLE TE KERROTTE UUTISENNE. KERTOMISEN LYKKÄÄMINEN ON TEHOKASTA SEN TAKIA, ETTÄ KUN TE OLETTE MALTTANUT MIELENNE MUUTAMAN PÄIVÄN AJAN, TEILLÄ EI OLE ENÄÄN YHTÄ KIIHKEÄTÄ TARVETTA KUVATA ITSEÄNNE VOITTAJAKSI, JA KUN UUTINEN SITTEN TULEE JULKI (mikäli tulee), NIIN TE VAIKUTATTE SELLAISELTA MILLAISEKSI OLETTE KEHITTYMÄSSÄ - IHMISEKSI, JOKA SUHTAUTUU OMIIN SAAVUTUKSIINSA RAUHALLISESTI JA LUONTEVASTI". Joo, otetaan vaan rauhallisesti, eihän mulla oo mitään kerrottavaakaan, ei menestystä, ei saavutuksia, vain elämää ja sitä muuten kävin kasomassa tuossa nyt lauantaina PORI JAZZEISSA ja siellä ELÄVÄISTÄ SÄHIKÄISTÄ LAURYN HILLIÄ, namia....Palaan taas jonakin päivänä, hyvää viikonalkua...

22.07.05 14.46
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/17 VARPUSIEN EVOLUUTIO MIETITYTTÄÄ! On pakko kertoa vähän eilisestä ja kesäleiri tunnelmia. Eilen paikalla olivat "kovat" JUHA "MURSKAAJA" ROSVALL, TONI "HIRMUINEN" HÄRKÖNEN, JARKKO "EUROOPPALAINEN PISTENYRKKEILIJÄ" LINNAINMAA, ANTTI "ROKKA" RONKANEN, JOUNI "JUONI" POHJALAINEN, JYRKI VAINIONPÄÄ, JONI HELOMAA ja PEKKA KURKI, joista nämä viimeksimainitut ovat "noviiseja" vielä tässä sparritouhussa, eivätkä vielä ole ansainneet nyrkkeilijän lempinimeä, mutta kaikki aikanaan. Treenit alkavat ensin lenkillä, jatkuvat varjonyrkkeilyllä, siitä sitten tekniikka opetuksella ja otteluharjoituksilla, narullahyppelyllä sekä loppuu vatsajumppaan. Reilu puolentoistatunnin treenit, nuoret miehet jaksaa! Käydään pulahtamassa MELSTENISSÄ uimassa ja istutaan "jälkihoitona" Cafe MELSTENIN ilta-aurinkoisella terassilla juttujen liikkuessa nyrkkeilyn, tapahtumien, bisnesmaailman, filmimaailman, satumaailman ja vaikka minkä parissa, mutta eilinen oli kyllä huippu, kun TONI alkoi katsoa VARPUSIA "sillä silmällä" ja totesi VARPUSIEN EVOLUUTION kehittyvän ja VARPUSTEN silmien kasvavan vuosi vuodelta vain suuremmiksi. Yhdyimme kaikki tietysti pohtimaan tätä TONIN aloittamaa ajatusta VARPUSTEN EVOLUUTTISESTA KEHITYKSESTÄ ja kun vielä illalla, juuri kun olin uneen vaipumassa, mut saavutti ajatus, ehkä TONI tarkoittikin siinä terassilla istuvia vähän isompia "VARPUSIA SUURINE SILMINEEN", täytyypä tuota kysyä vielä TONILTA seuraavissa treeneissä? Olipa hauska ilta taas! Hyvää viikonloppua, palaan asiaan taas joku päivä....

20.07.05 12.01
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/16 20 VUODEN PERIODI - UNELMAA? Marraskuussa 2004 ajattelin että kirjat on nyt sitten kirjoitettu ja voin unohtaa ne, jos ne eivät tuo tullessaan mitään uutta. Näin harrastuksenani voin tallentaa ajatuksiani, muistojani sekä tapaamisiani tänne sähköiseen pöytälaatikkooni toistaiseksi omaksi ilokseni, lapsilleni ja joillekin ystävilleni, jättämällä laatikon hiukan auki, jos joku haluaa sinne kurkistaa ja näitä juttujani lukaista. Jätän nämä juttuni muhimaan laatikoon rauhassa, jättäen löytämisen "riemun" mahdolliselle lukijalle itselleen. En aio pitää tämän kanssa mitään kiirettä, annan sen elää fiiliksieni kautta, caputzinojen äärellä maailman menoa ihmeellessäni ja elämää maistellen. Aikahan tosin tuntuu menevän kovaa vauhtia, enkä saa läheskään kaikkea aikaiseksi mitä pitäisi. Tuossa äsken, kun JERRI poikani täytti 20 vuotta, totesin kuinka aika on mennyt vilauksessa. Enkä ainakaan voi väittää ettei mitään olisi tapahtunut. Mutta nyt kysymys kuuluukin, olisiko edessäni vielä kahdenkymmenen vuoden periodi ja minkälainen se olisi? Toisaalta niinkuin JYPE tuossa jokin aika sitten mulle totesi, hänen pohtiessaan tämän päivän bisneselämää, että elämme nykyisin KVARTTAALITALOUDESSA, eli kolmen kuukauden pätkissä tulosvaroituksineen. Niin, totesin siihen, että minähän olen elänyt sitä jo koko ikäni, joten siinä ei ole mulle mitään uutta. Ja näin se tuntuu jatkuvankin, joten peruutan samalla kysymykseni seuraavasta kahdenkymmenen vuoden periodista, sillä nytkin seuraava KVARTTAALITALOUTENI aikajakso on suurena kysymysmerkkinä edessäni. Ollaan hiukan erillaisissa tilanteissa ystäväni, JYRKI "JYPE" HÄMÄLÄISEN kanssa. Hän odottaa nyt tänä ksänä 2005, pitkän ja menestyksellisen lehtimiesuransa ja työelämänsä päätöstä, ihan näinä päivinä. 27.7 hän täyttää 63 vuotta ja hyvin ansaitut eläkepäivät ovat edessä, jotka kuitenkin, uskaltaisin ennustaa, tulevat sujumaan hänellä erillaisten tapahtumien ja kirjojen kirjoittamisen parissa. Näin ollen täysin eläkeläiseksi JYPE tuskin heittäytyy. Nyt muutama päivä sitten JYPE palasi NIZZASTA ja RIVIERALTA GLAMOURIN ja RANSKALAISKAUNOTARTEN parista tänne Suomeen ja valmistautuu eläkkeelle siirtymiseen, mikä kuitenkin heti elokuun puolessa välissä jo keskeytyy hänen uuden kirjansa, AINUTLAATISESTA LAULAJASTAMME OLAVI VIRRASTA kertovan kirjan julkaisutilaisuuteen, joten kirjamessu kiertueet, kirjakaupat ja haastattelut ovat edessä, EI EHDI MIES SAMMALOITUA....Minäkin yritän palailla taas joku päivä tänne "pöytälaatikolleni" tarinoineni...

15.07.05 22.34
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄNI TERASSILTA/15 KUIN ROCKY! Hyvää huomenta, istun Matinkylän CAFE MERENNEIDON hienolla meriterassilla nauttimassa kesäaamusta, linnut visertävät puissa ympärilläni, meri aukeaa edessäni välkehtivänä, kuppi kahvia ja suoraan uunista croisantti maistuu suorastaan taivaalliselta. Olen viimeinkin rikkonut 90 kilon painorajani, joten pieni juhla hetki on tietysti paikallaan. Sen jälkeen jatkan tätä painonpudotus "taisteluani" seuraavaan etappiin, 85 kiloon! Helteitä on pidetty ja kesäleiri treenejä, niinkuin eilenkin illalla. On todella mukava katsoa näitä innostuneita nuoria! Eilen kun oltiin treenien jälkeen käyty uimassa ja juotu kahvit CAFE MELSTENIN aurinkoisella iltaterassilla ja autoon kävellessäni moikataan HIFK:n tähtihyökkääjän KIMMO KUHDAN kanssa, joka kertoo nyt lauantaina lentävänsä Sveitsiin pelaamaan kiekkoa ensi kaudeksi. En ollutkaan tavannut KIMMO KUHTAA, taitaa olla jo kymmeneen vuoteen, kun pidin treenejä HIETSUSSA silloisille KARHU-KISSOJEN A ja B ikäluokan joukkueille ja KIMMO oli silloin mukana. Muistan silloin sanoneeni hänelle, "JOS KIEKKO EI SUJU, NIIN VOIT AINA VAIHTAA LAJIA JA ALKAA NYRKKEILIJÄKSI", sillä hän oli silloin kuin "ROCKY" ja treenasi kovempaa kuin kukaan muu, oppi lyömään yllättävän nopeasti, tahdolla ja sydämellä. Ja kun tämä muutaman viikon leiri loppui niin KIMMO nauroikin minulle, "KOLME KUUKAUTTA TÄLLÄISTÄ, NIIN SITÄHÄN HAKEUTUISI VÄKISIN LÄHIKAMPPAILUIHIN"! Ja kun sitten näin KIMMON nousun HIFK:ssa maalintekijäksi ja ratkaisijaksi, tuntui hienolta muistella tämän kaverin asennetta ja tahtoa silloin HIETSUSSA. Nyt toivotin hänelle onnea ja menestystä Sveitsiin, oli mukava tavata ja että niin iloisena moikkasit ja tarinoit "vanhan" boxarin kanssa ja kyllä se ROCKY MARCIANO oli todella suuri nyrkkeilijä, mistä ihaillen puhuit ja nyt kun muistelen tätä "leiriä" HIETSUSSA, ROCKY MARCIANO oli SINULLE tietysti luonollinen valinta....Tää MELSTENIN PARATIISIRANTA on kyllä siitä loistava paikka, että täälläkin voi bongata vaikka ketä kuuluisuuksia, en ala nyt niitä tässä luettelemaan, eihän tämä ole mikään "juorulehti", mutta täytyy kuitenkin kertoa tästä yhdestä helleaamusta tällä viikolla, kun olin tullut rantaan jo kahdeksan aikaan aamulla ja olin luonollisesti siellä vielä yksin, aamu-uimareita lukuunottamatta. Joka tapauksessa tämä kaunis aamu sai lisää suloisuutta, kun rantaan tuli yksi suloinen tyttö, kuvattavaksi MELSTENIN rantakivillä ja kun juuri äsken näin Ilta-Sanomista viikonvaihteen lehden mainoksen tulevista jutuista ja siinähän hän istui rantakivillä kuvassa, suloinen ja viehättävä MARIA GUZENINA, joka on myös MELSTENIN PARATIISIRANNAN vakio "jengiä", kaunis aamu....Sitten vielä tänään aamulla tai sanotaanko aamuyöllä, kun oli kuuma, eiks oo muuten ihanaa, meilläkin täällä Suomessa on kuuma, niin olin kertomassa, join lasin vettä ja luin Hesarin joka oli tullut ja siellä oli hieno juttu RAUNO "RANE" MUNUKASTA, nuoruuden kaverini josta olen kertonut NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjassanikin, niin RANESTA oli juttu, nyt meneillään olevan HESA-CUPIN johdosta, että hän on tuominnut kaikki HESA-CUPIT ja on ainoa sen tehnyt tuomari. HYVÄ RANE! Muistan jo pikkukundeina kun oltiin LAPINLAHDENKATU 6:den koulun pihalla, kuinka sinulla oli aina pallo mukanasi ja olit "KAITSU PAHLMAN", hyvää kesää ainutlaatuinen kaverini, valtava määrä hyviä muistoja liittyy sinuun....Palaan taas tarinoihini kun helteet hellittävät, sillä elämäni pyörii nyt rantaelämän merkeissä MELSTENIN PARATIISIRANNASSA, josta on vaikea lähteä pois, ennenkuin....

11.07.05 19.51
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/14 ELÄMÄN HÄIVÄHDYKSIÄ! Marraskuu 2004 on menossa hyvää vauhtia ja aln jo selviämään siitä ATHLONIN duunien menetyksestä, vaikken ihan kokonaan pystykkään sitä heti paikkaamaan. Jotain olen kuitenkin jo saanut aikaiseksi. Eilen syötiin lostava hampurilaisateria täällä Isossa Omenassa MARKKU VEPSÄLÄISEN kanssa ja meillä riitti juttua, niin boxingista kuin elämästäkin. Virkistävä ja miellyttävä tapaaminen. Tuntuu mukavalta taas olla uusien haasteiden edessä. Asiat muhii, nuotio kytee, koska se roihahtaa tuleen? Vai roihahtaako ollenkaan? No, pääasia on että edes kytee, ettei sammu kokonaan. Tämä tilanne saa mulle taas mielikuvan, on kuin tanssisin ympäri kehää, pois iskujen alta, olen johdattanut vastustajan ahdistamaan mut kehänurkkaukseen, olen saalis johon vastustaja on iskemässä juuri parhaan lyöntinsä, saksaan pois nurkasta ja vastustajani on vatsallaan köysissä, YES, se oli parasta nyrkkeilyssä! Mutta sitten piti raataa, taistella, lyödä, ottaa vastaan iskuja, voittaakseen ja niin se tuntuu olevan tämän elämänkin kanssa, pelkkä väistäminen ei riitä. En ole voittanut vielä mitään, ottelu on edelleenkin menossa . En tänään edes tunne että haluaisin olla voittaja, kunhan tekisin vain hyvän "ottelun", voisin vielä olla mukana elämän otteluissa, mulla olisi vielä paljon opittavaa ja ymmärtämistä! Vasen,vasen,oikea, väistö, vasen,vasen....Ihania nämä mielikuvat nyrkkeilyssä, joka oli kuitenkin vain häivähdys elämäni nuoruudesta, pieni hetki uskomatonta seikkailua, heittäytymistä nyrkkeilijäm elämään. Oli upeaa, että sain kokea sen ja se leijuu vieläkin mukana, mielikuvina, häivähdyksinä. Kuitenkin nautin yhtä suuresti tästä päivästä, perheestäni, MURUSTANI, YSTÄVISTÄNI, suuresta haasteestani yleensä pärjätä tässä elämässä! Tämäkin aika on haasteita täynnä. Vaikka istun nyt MELSTENIN PARATIISIRANNASSA ja katselen edessäni olevaa sorsapesuetta, jotka ovat juuri siinä edessäni syömässä, mulla on oma pesueeni, kuntonyrkkeilyn parissa tehtävä työni, ihania ystäviä, elettyä elämää, rakastan tätä kirjoittelemista, elämän pohdiskelua. Seuraan elämää hiukan ihmetellen enkä ole siinä kovinkaan merkittävässä roolissa, OLEN SELLAINEN ELÄMÄN HÄIVÄHDYS! Hauskaa on tietysti, jos pystyn jotakin ilahduttamaan, joku saa hyviä fiiliksiä vuokseni. Odotan silti yhä uteliaana, hiukan malttamattomana mitä tässä elämässä vielä tapahtuu näissä omissakin pienissä ympyröissäni. Osittain rakastan rauhaa, jonkinasteista yksinäisyyttä, varsinkin kun tiedän perheeni ja ystävieni olevan lähelläni. Uskomattoman ihanaa on olla tässä auringon paisteessa, lämpötila on tänään jotain 27 astetta varjossa. Lähestytään etelän lämpötiloja! Taivas on sininen, meri kimaltelee, tiedän että ajattelet, olen sekoamassa, aurinko paistaa liian kuumasti, kännykkäni soi ja JYPE soittaa NIZZASTA, siellä on 37 astetta lämmintä. Täällä MELSTENIN PARATIISIRANTA on täynnä ihmisiä, paikalla on rantamme oma PRINSESSA OUTI ALANEN, sympaattisen HARRI HAKULISEN seurassa, HARRIHAN on nyrkkeilymestareitamme ja ammattinyrkkeilijä, siis "NYRKKEILYPRINSSI" TIINA JA RISTO VESTERINEN ovat rannassa, ANNE-siskoni, ARSKA KAJANDER puuttuu. AMIGO, Blues laulaj ja kitaristi PIKKIS KARENIN kanssa käytiin tänään yhdessä aamu-uinilla, Ex-keihäänheittäjä SEPPO LAAKSO istuu vieressäni ja monta muuta tuttua nauttii tästä helteisestä päivästä, JOKA ON SEKIN HÄIVÄHDYS TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ.....Jatketaan taas jonakin päivänä....

05.07.05 23.42
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA/13 HEIKKI KOTILAINEN JA LEHMÄSAARI! Joskus tapahtuu niin että tutustut tämän virtuaalisen maailman kautta johonkin ihmiseen, jota ett ole tavannut koskaan, niinkuin tässä syksyllä 2004 kävi. KOTKAN VOIMAILIJOIDEN Puheenjohtaja HEIKKI KOTILAINEN otti yhteyttä minuun ja kertoili KoVon toiminnasta, LEHMÄSAARESSA kesällä perinteisesti toimivasta nyrkkeilyleiristä ja tiedusteli mitähän mahdollisuuksia olisi, että tulisin kesällä 2005 vierailemaan leirille. Nyt kuitenkin sattui niin, että olen MURUNI kanssa muualla kyseisenä aikana. LEHMÄSAAREN leirihän alkaa nyt torstaina 4.7 ja kestää muutaman päivän. Sain myös HEIKKI KOTILAISELTA, KOTKAN VOIMAILIJOIDEN, KOVOLAINEN seuran nyrkkeilyjulkaisun ja HEIKKI pyysi kommenttia lehdestä. On aina ihana tutustua tälläisiin ihmisiin niinkuin HEIKKI, jolla suuri sydän pulppuaa nyrkkeilylle ja nuorille, jonka innostus nyrkkeilyyn saa ottamaan jopa meikäläiseenkin kontaktia, joten siitä innostuneena....Morjens HEIKKI ja kiitoksia KOTKAN VOIMAILIJOIDEN hienosta julkaisusta ja heti onnittelut päätoimittaja PENA ARPULALLE sekä koko toimitusneuvostolle ja vielä erikseen KARI KÖNÖSELLE, jota en ole tavannut vuosikymmeniin, mutta jonka iloinen hymy ja kaveruus nuoruus vuosiltamme ei ole unohtunut. Jo lehden kansi sai loistavat fiilikset hyrräämään meikäläisellä ja PENTTI HÄMÄLÄINEN Helsingin olympialaistemme kultamitali miehenä toi tietysti mieleeni myös Berliinin kultamitali miehen, kummisetäni ja isäni nyrkkeilyopettajan STEN SUVION ja tässähän nämä meidän kultamitali miehemme nyrkkeilyssä ovatkin. Mutta löytyihän siitä kannesta myös olympiapronssia ARTO NILSSONIN muodossa ja sekin sai monia muistoja mieleeni sekä tiukat ottelumme menneisyyden kehässä. Sivua kääntäessäni ja näitä MR. SAUNA osaanottajia silmäilessäni, kiinnitin siinä huomiota mm. pariin hyvin säilyneeseen kaveriin, joiden kanssa minulla oli ilo kuulua samaan maajoukkueeseen, JOUKO LINDBERG ja JORMA VÄISÄNEN, jonka kanssa meillä oli myös menestyksellinen lauluduo Vierumäen urheiluopistolla aikanamme ja siellä jatkuvasti "pyydetty" laulumme PIKKU NINA oli suuressa suosiossa, niinkuin luonollisesti myös sen laulajat! Ai, ai kuinka mukavia hetkiä ne olivatkaan silloin. Vieläköhän se JORMA laulelee? Muutenkin Mr. SAUNA kilpailujen osaanottajat, ovat tietenkin tuttuja ja tuovat monia kivoja asioita mieleeni, mutta ennenkaikkea on ihmeellistä kuinka komeita he vain jatkuvasti ovat! Jälleen sivua kääntäessäni huomaan puheenjohtajan HEIKKI KOTILAISEN itsensä lausuman RUUSUILLA TANSSIMISESTA JA JATKUVASTA JUHLASTA ja toivotan nyt tässä puheenjohtajalle monia hienoja juhlia tulevaisuudessakin, sillä tuolla INNOLLA ja SUURELLA SYDÄMELLÄ, jolla tätä nyrkkeilyä siellä KOTKASSA johdat, niin on varmaa etteivät juhlat lopu, joten MENESTYSTÄ ja RUUSUJA edelleenkin! Jälleen sivuja kääntäessäni näin jutun LEHMÄSAAREN leiristä ja se toi mieleeni jo hyvin pitkäaikaisen ja legendaarisen nyrkkeilyleirin, jossa lukemattomat Suomen huippunyrkkeilijät ovat käynneet harjoittelemassa ja viettämässä ikimuistoisia hetkiä. Valitettavasti minulla se on jostakin syystä jäännyt väliin, mutta voin kyllä kuvitella fiilikset jotka siellä on koettu ja tämäkin mun täytyy ottaa yhtenä niistä asioista, joista olen jäännyt paitsi. Mutta ikoitsen kaikkien niiden puolesta, jotka ovat päässeet tästä osalliseksi. Siinä LEHMÄSAARESTA kertovassa artikkelissa näin kuvan leirin päävalmentaja HARRI BERGLÖFFistä ja se toi heti mieleeni toisen valmennusleirin VAMMALASSA, legendaarisen edesmenneen hierojamme UNTO ANDERSSONin luona ja menomatkan sinne, KARI MEROSENKIN ollessa mukana, mutta en kerro tästä enempää, kerronhan siitä NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjassani, enkä halua järkyttää enään enempää HARRIA muisteluillani, sillä tiedän että tapahtuma koskettaa häntä syvältä. (Joten lukekaa se NYRKKEILIJÄN UNELMASTA, mutta älkää kertoko HARRILLE). HARRI BERGLÖFFin kanssa ollaan muuten sparrattu monet kymmenet harjoituserät aikoinaan ja vieläkin herään yöllä ja väistän hänen vasenta koukkuaan! Ja jälleen sivua kääntäessäni näin leirin johtajat ja siinä ARTSI NILSSON näyttää vieläkin vaaralliselta ja voiton tahtoiselta, onneksi en joudu enään nyrkkeilemään hänen kanssaan. Ja siinä on myös KURRE MATTSSON, joka näyttää olevan entisellään, tuoden mieleeni RUOHOLAHDEN ja ABRAHAMINKADUN kulmatalon täällä STADISSA. Asuimme samassa talossa, minä B rapussa ja KURRE C rapussa. Olin pikkuskidi vielä silloin ja KURRE jo nouseva TÄHTI ja MESTARINYRKKEILIJÄ, josta olimme silloin ylpeitä, hän asui samassa talossa! Mulla ei ollut silloin vielä tietoakaan omasta nyrkkeilemisestäni. Ja kyllä mä oon nähnyt varmaankin useamman kymmentä KURT MATTSSONIN matseja kehässä ja GENTLEMANNI kuvaus hänestä on oikeaan osunut, lisäisin siihen vielä eteen sanan TYYLIKÄS ja sama pätee ARTO NILSSONiinkin! Ja taas sivua kääntäessäni tulee vastaan JORMA OJAHARJU ja hänen kirjoittamansa artikkeli ja JOMPASTA täytyy todella sanoa, SUURI PERSOONA, jonka nyrkkeilyäkin tulin kyllä nähneeksi, treenasihan isäni JOMPPAA ainakin jonkin aikaa VIIPURIN NYRKKEILIJÖISSÄ, joten terveisiä vain JOMPALLE, joka on todellinen kirjailija, eikä tälläinen harrastelija niinkuin meikäläinen tässä kirjoittamisessa. Ja heti vieressä, VAU, JOMI LIMMONEN, jonka nyrkkeily oli minulle, kun olin vielä hyvin nuori, voisiko sanoa, jopa lapsi, makeaa kuin sokeri, niinkuin uhdestä toisestakin kuuluisasta nyrkkeilijästä on sanottu, mutta en tunne häntä, mutta tunnen JOMIN ja voin tässäkin sanoa, että olen kiitollinen monista hyvistä hetkistä JOMIN seurassa, niin nyrkkeilyn parissa kuin muutenkin ja runosuoni kukki kuin JOMIN iskusarjat terävinä ja monipuolisina;"Hyvä oli seurassa JOMIN, kun sain siinä viettää TOVIN, sitä muistelen mä vielä KOVIN, vaikka olen narri tämän HOVIN", no joo, jätetään tää runoilu JOMILLE ja TOMMY TABERMANNille, joka kuulemma harrastaa kuntonyrkkeilyä! Ja sitten näin ihanan kuvan PENA ja STEPA yhdessä, mukana vielä PENTTI NIINIVUORI, HARRY SILJANDER ja ILKKA KOSKI, upeata, upeata! Sivuja edelleen kääntäessäni näen PURTSIN, OLLI MÄEN ja ARTSI NILSSONin sohvalla istumassa keskenään. Huh, kuinka paljon mahtuukaan näidenkin kolmen kaverin näkemiseen, KUNNIOITUSTA, VÄLITTÄMISTÄ, YSTÄVYYTTÄ ja VALTAVASTI NYRKKEILYÄ, SUPER LUOKKAA! Taaskin pakko todeta, upeata! Ja viereisellä sivulla onkin sitten jo aikaisemmin erillisterveiset hänelle lähettämäni, KARI KÖNÖNEN ja hänhän on siinä ihan niinkuin mä hänet muistankin, HYVÄ KARI! Artikkeli kuntonyrkkeilystä, joo, hyvä asia. Minäkin olen vähän touhunnut sen tiimoilta viime vuodet monine kokemuksineni, mutta ei nyt siitä enempää. KUNTONYRKKEILYSSÄ on hienointa, mun mielestäni, kun joku ihminen, joka ei ole edes koskaan nähnyt nyrkkeilyä, hurahtaa siihen, rakastuu siihen ja sanoo yht`äkkiä, TÄMÄ ON PARAS LAJI MAAILMASSA, vai mitä, eiks se oo niin? NYRKKEILY, BOXING, onhan siinä jotain, mies miestä vastaan, katsotaan kuka on kuka, ja voi veljet, että tässä lehdessä on ollut näitä SANKAREITA ja monta! Niin HEIKKI, pyysit minua, miten se nyt olikaan, tutustumaan tähän KOVOLAISEEN ja antamaan kommentit. Tämä oli mulle luonollisesti hieno elämys ja kun avasin hiukan sieluani ja annoin fiiliksieni tulla esiin, niin sivuilla (KOVOLAINEN) oli niin paljon mulle nostalgiaa, kavereita, jotka olivat mulle SUURTA silloin mun nyrkkeilymaailmassani ja olen kiitollinen että tunnen sen vielä tänäänkin ja voin nähdä sen vieläkin, sieluni silmin, näiden kavereiden nyrkkeilyä. Se on kuin unta, mutta se on myös totta! Lämpimin BOXINGTERVEISIN SINULLE ja KOTKAN VOIMAIJOILLE sekä TERVEISET SINNE LEHMÄSAAREEN nyrkkeilyleirille joka alkaa taas torstaina 7.7.2005, siellä kaikille nykyisille ja entisille nyrkkeilijöille, OLEN HENGESSÄ MUKANA.....

02.07.05 17.50
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄNI TERASSILTA/12 JO KOLMAS PIITULAINEN SANTAHAMINASSA! 4.11.2004 JERRI poikani täytti 20 vuotta. Lähetin hänelle armeijaan SANTAHAMINAAN, missä hän on suorittamassa asevelvollisuuttaan, onnittelut syntymäpäivän johdosta. SANTAHAMINA onkin meille PIITULAISILLE muistorikas palveluskohde armeijan ajoilta. Ensiksi isäni toimi siellä KADETTIKOULUSSA nyrkkeilyopettajana, sitten minä palvelin siellä 1965-1966 urheilujoukoissa. Ja muistuupa mieleeni sellainenkin kun SEURA-lehti teki edesmenneen toimittaja AAKE JERMON kirjoittamana jutun otsikolla, "KUN KORPRAALI KOMENSI, NIIN KENRAALIKIN VETI ASENNON"! Silloin SANTAHAMINAN UPSEERIKERHOLLA olivat muistelemassa omaa kadettikouluaikaansa Puolustusvoimien silloinen Komentaja Kenraali YRJÖ KEINONEN, SYP:n Pääjohtaja MIKA TIIVOLA, Ministeri OLAVI MATTILA, Maansähkön omistaja sekä Ammattinyrkkeily promoottori HEIKKI PUUSTINEN ja minä. Löydätte muuten näiltä nettisivuiltani pari kuvaakin tuosta tilaisuudesta. Oli hauska tilaisuus. Käytiin lenkillä, otettiin pari erää "matsia" KENRAALIN kanssa, saunottiin ja syötiin, jonka jälkeen limusiinit hakivatkin HERRAT arkisten tehtäviensä pariin. Ja kyllähän JERRILLÄKIN oli ilo tavata tämän päivän Puolustusvoimien Komentaja Amiraali JUHANI KASKEALA. Jerrin palvellessa Pääesikunnassa lähettinä ja vieraili Komentajan kotonakin virkalähetystä sinne viedessään. Joten kyllä jonkinlainen nostalgia on tällä SANTAHAMINALLA olemassa. On vain uskomatonta kuinka nopeasti 20 vuotta on taas mennyt! Tästä edellisenä päivänä alkoivat ABBEY ROAD GROUPIN sparri-illat toisessa nostalgisessa paikassa, nimittäin MESSUHALLISSA, nykynimeltään KISAHALLI. Ja vaikka en ollut käynnyt siellä vuosikausiin, niin mikään ei ollut oikeastaan muuttunut. Ensimmäiseksi sinne tullessani tapasin siellä hallin kahviossa JARI GRÖNROOSIN, entisen huippunyrkkeilijämme 1980 luvulta, myöskin nyrkkeilijän toisessa polvessa, JARIN isä RAINER "KUSTU" GRÖNROOS oli jo kovaa lyövä nyrkkeilijä aikoinaan sekä VIIPURIN NYRKKEILIJÖIDEN hyvin pitkäaikainen valmentaja. Lisäksi JARI on KINGS-tallin toinen puuhamies ja "EXCELENT" Mr. TOM SJÖBERGIN oikea käsi ja niinpä luonollisesti puhuttiin hetki boxingista. JARI GRÖNROOS sanoi, ettei tämän päivän amatöörinyrkkeily ole enään mistään kotoisin, eikä hän tarkoittanut sillä tämän päivän nyrkkeilijöitä, jotka ovat innokkuudessaan yhtä hyviä kuin ennenkin. Vaan sitä, kuinka tänä päivänä nyrkkeilijät amatöörikehässä joutuvat nyrkkeilemään "toppaukset" päässä ja käsissään "Pelle Hermanni" hanskat, jotka ovat niin pehmeät, ettei niillä pyörry kukaan ja pistekoneiden tämän lisäksi anemisoidessa nyrkkeilyn. Kyllähän nyrkkeilyn pitäisi olla kovaa. Sen pitäisi sattua, kun toinen lyö ja silloin joutuisi myös opettelemaan väistämistä. Mutta tämä kaikki on kadonnut amatöörinyrkkeilystä, onneksi on vielä ammattinyrkkeilyä! Pakko yhtyä JARIN mielipiteisiin, vaikkakin rakkauteni nyrkkeilyyn ylettyy siihen vaikkei siinä lyötäisi ketään, vaikkapa vain säkkiä, palloja, hypättäisiin narua ja varjonyrkkeiltäisiin. Pitäisin lajista silti! Ja eihän se niin kivaa ollutkaan, kun olit ottavana puolena, onneksi se tapahtuikin todella harvoin, heh, heh....Ja näistä aikahyppelyistä vielä tähänkin päivään mennäkseni. Tapasimme pari päivää sitten MARJAN ja PALIN heidän kauniissa ja viehättävässä kodissaan ja nostalgiaa oli paikalla ja siitä 1980 luvun alusta siirrettynä, ystäväni olivat yhtä ihania, valloittavia kuin silloinkin ja paljon oli heille tapahtunut, paljon olivat kokeneet. Elämää, glamouria, säihkettä tällä aikaa kun emme olleet tavanneet. Ja voin vielä uudelleenkin todeta, PARASTA ON ETTÄ OLEMME VIELÄ OLEMASSA! Me jatketaan juttuja, niin MARJAN ja PALIN kuin tämän PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA osastonkin parissa ja kun nyt on HEINÄKUUKIN vaihtunut ja helteet ovat tulossa, haluan toivottaa TEILLE kaikille HYVIÄ KESÄPÄIVIÄ. Kesä on ihana, se on kuin pumpulia elämässä ja kun sitä kuitenkin saa näin rajoitetusti, ainakin täällä Suomessa, niin se tuntuu hyvälle....AURINKO, MERI, joka aaltoilee nytkin edessäni, melkein kastellen varpaani, tuuli hyväilee lämpimästi, AH, tätä elämää, tämähän on ihan riittävää, kun vielä saa elää...Päätän tämän pieneen rantarunoon ja palaan taas jonakin päivänä....JOS TÄMÄN AURINGON, JOS TÄMÄN SIITÄ KIMALTELEVAN MEREN, JA TÄMÄN RAUHAN JA ONNELLISUUDEN, VOISIN SINULLE LÄHETTÄÄ, NIIN KANSSASI SEN VARMASTI JAKAISIN...

28.06.05 17.51
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/11 PARASTA ON ETTÄ OLEMME OLEMASSA! Kuukauden ensimmäinen päivä ja maanantai. Marraskuu 2004 on tullut ja sen myötä taas uusi jakso kuntonyrkkeily työssäni. Cafe Prezzo aukeaa kohta ja saan kupin kahvia, ilman croisanttia. Kävelin jopa tänne pirteässä ja aurinkoisessa aamussa, asteiden ollessa vielä 2-4 astetta lämpimän puolella. Tunnen selvää värinää, ai se onkin kännykkäni joka roikkuu kaulassani rintaani vasten ja sen värinähälytys kertoi, että sain viestin PERSONAL TRAINING valmennettavaltani. Hän viestitti kärsivänsä jännetuppi tulehduksesta, joten toistaiseksi on peruutettava harjoitteleminen. Näin kuukausi alkoi pienellä vastoinkäymisellä, mutta en anna sen vaikuttaa mielialaani, vaan tunnen loistavan fiiliksen pulppuavan sisälläni! Kahvikin maistuu yllättävän hyvältä ilman croisanttiakin. Tervetuloa marraskuu! Iltapäivällä vedin yliopistolla normaalit pari tuntia KUNTONYRKKEILYÄ, näin selvennykseksi ettet luule että olen opettamassa siellä LATINAA. Tähän marraskuun 2004 alkuun sopii hyvin tämä runo, joka osui silmiini tänään; "VAIN UURASTAMINEN TUO VOITON, ÄLÄ SIIS OLE JÄNISHOUSU, VANHA KAVERI! KÄYTÄ SISUASI, LEIKISTÄ LUOPUMINEN ON NIIN HELPPOA, SISUN OSOITTAMINEN SE VOIMILLE KÄY, ON NIIN HELPPO ITKEÄ HÄVINNEENSÄ - JA KUOLLA, ON NIIN HELPPOA LUOPUA LEIKISTÄ JA RYÖMIÄ PAKOON, MUTTA TAISTELLA SILLOIN KUN TOIVOA EI NÄY - SEHÄN ON PARASTA PELIÄ, JA VAIKKA PALAAT JOKAISESTA ANKARASTA KAMPPAILUSTA MURTUNEENA JA LYÖTYNÄ JA ARPISENA, NIIN YRITÄ VIELÄ KERRAN - KUOLLA ON NIIN HELPPOA, ELÄMINEN SE VAIKEATA ON"!!! Sain muuten yllättäen, mennäkseni tähän päivään, sähköpostin peräänkuuluttamiltani ystäviltäni, PALI JA MARJA USKALILTA, OSKU "Tuo entisaikojen terävä vasuri" KANERVA, oli viestittänyt peräänkuulutukseni eteenpäin vanhoista ystävistäni. Ja nyt kuulin, että he ovat jo viisi vuotta sitten muuttaneet takaisin Suomeen ja Stadiin. Kyllä se Stadikin on suuri, kun ei olla missään törmätty toisiimme, vaikka taitaa olla niin, että minäkin olen niin jo "uomiutunut" näihin omiin pieniin ympyröihini ja ne taitaa olla niin pienet ettei törmäys vaaraa olekkaan! Sain PALILTA ja MARJALTA heidän ollessaan meillä kylässä silloin Hyvinkäällä, joskus 1980 luvun alussa, ennenkuin muuttivat Amerikkaan, NORMAN PEALEN kirjoittaman kirjan omistuskirjoituksella, "SIUNAUSTA ALKAVALLE YHTEISELÄMÄLLE", ja nyt kun 24-vuotis hääpäivämme tuli MURUN kanssa vietettyä 13.6 ja MARJA ja PALIKIN ovat yhdessä, tulee olemaan mukava tavata heidät näinkin pitkän ajan kuluttua. Pitäisiköhän katsoa kuvia silloin 1980 luvun alusta, silloiselta kylä reissulta ja verrata olemmeko yhtään muuttuneet, (mun paria kiloa lukuunottamatta)? No ei sentään, PARASTA ON, ETTÄ OLEMME YHÄ OLEMASSA, ja muuten se runo, marraskuussa 2004 tuossa aikaisemmin, oli PALIN JA MARJAN antamasta kirjasta.....Palaan taas jonakin aurinkoisena ja lämpimänä päivänä.....

26.06.05 19.04
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/10 KUNTOSALIVALAAN VIIMEINEN HENKÄYS! Tänään oli sitten ATHLONIN, sen hienon ja suuren kuntoilukeskuksen, keskellä Stadia, sen jota mainostettiin jopa Pohjoismaiden suurimmaksi kuntosaliksi ja Suomen hienoimmaksi, oli miten vain, mutta nyt tänään, muutamaa päivää ennen marraskuun 2004 vaihdetta, tämä kuntosalivalas korahtaa viimeisen henkäyksensä. Minähän ehdin hyvästellä paikan jo pari viikkoa sitten, kun kuulin ettei maksajaa enään työlleni löydy. Voin kuitenkin kirjata nämä ATHLONIN vuodet positiivisena kokemuksena, jälleen muutaman kymmeneen ihmiseen tutustuneena ja miellyttäviäkin hetkiä kokeneena. Kaikkihan ei mennyt niinkuin alunperin olin sopinut, mutta nythän sillä ei ole väliä. Jäljelle jää muistot ja kokemukset rikastuttamaan elämääni. Tässä olen nyt pari viikkoa vetänyt vähän henkeä, ajatellut uutta linjausta kuntonyrkkeilyn osalta, viritellyt pieniä verkkoja ja heittänyt ne veteen. Alan jonkin ajan kuluttua vetämään verkkoja ylös, niin nähdään sitten onko niihin mitään jäännyt. Kaikesta tästä tapahtuneesta huolimatta tunnen, että elämässäni on sykettä, rock and rollia, boxingia ja rakkautta ja laitoinpa taas aamulla merkille MURUNI lähtiessä töihinsä ja ahtautuessa tiukkoihin farkkuihinsa, on aikamoinen nainen... Ja hypätäkseni myös tähän päivään, paria päivää ennen Juhannusta oli yksi asia mistä lehdet ovat nyt kovasti kirjoitelleet, on futiksen päävalmentajan ANTTI MUURISEN ero maajoukkueemme päävalmentajan tehtävästä. En voi olla toivottamatta tälle sympaattiselle ja tyylikkäälle valmentajalle onnea uusiin haasteisiin, niin futiksessa kuin elämässäkin. Ja yksi toinen iltapäivälehden otsikointi oli pudottaa silmäni, kun presidenttiehdokkaani SAULI NIINISTÖN kerrottiin aloittaneen uuden ammatin parissa, tarjoilijana, mutta juttua lukiessani kyse olikin vain yhden päivän jutusta, hyväntekeväisyys keikasta Turussa, joten presidentin duuni on edelleen tavoitteena ja pari uutta ystävääni on jälleen ilmoittanut tulevansa mukaan SAULI NIINISTÖN tukijoukkoihin. Hienoa! Tähän lopuksi sopiikin BERNARD SHAWN kirjoittamaa;"IHMISET SYYTTÄVÄT AINA OLOSUHTEITAAN SIITÄ, MITÄ HE OVAT, MINÄ EN USKO OLOSUHTEISIIN. IHMISET JOTKA PÄÄSEVÄT ETEENPÄIN TÄSSÄ MAAILMASSA, OVAT IHMISIÄ, JOTKA ALKAVAT TOIMIA JA ETSIVÄT ITSELLEEN SELLAISET OLOSUHTEET KUIN HALUAVAT JA ELLEIVÄT LÖYDÄ NIITÄ, HE LUOVAT NE"! Täytyypä vähän funtsia BERNARD SHAWN mietteitä, palaan taas jonakin päivänä....

22.06.05 15.33
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/9 MAANALAINEN MAAILMA! Aloitin uuden viikon kävelemällä Ison Omenan cafe Prezzoon aamukahville. Matkalla tänne törmäsin Omenassakin olevan KIRJAPÖRSSIN omistavaan JOUKO HYVÄRISEEN joka oli juuri lähdössä ajamaan ja avaamaan uusimman KIRJAPÖRSSI kirjakauppansa Toijalaan! JOKKE availee KIRJAPÖRSSI kirjakauppojaan ympäri Suomea lähes samalla vauhdilla kuin SEDU KOSKINEN ravintoloitaan. Aikamoisia miehiä. Minä itse pystyn availemaan vain ovia sisään ja ulos mennessäni, paitsi jos on sähköistetyt ovet. Nyt kun aletaan kohta jo olemaan lokakuun 2004 loppupuolella ja viikko on vierähtänyt ATHLONIN loppumisesta kohdallani, olen tehnyt strategiani jatkosta. Vielä tänään iltapäivällä ollessani menossa Yliopistolle pitämään treenejä mietiskelin matkalla, kehittelisinkö niitä PERSONAL TRAINING tuntejani, mutta päätin jättää sen kuitenkin vielä muhimaan mieleeni. Menen tänne Yliopistolle aina bussilla ja Ruoholahden bussipysäkillä hyppään ulos, kävelen metroasemalle sen ollen totaallinen siirtyminen toiseen maailmaan. Menen liukuportailla monta kymmentä metriä maan alle. Ei aurinkoa, ei sadetta! Hyvin pieni mahdollisuus törmätä ainoaankaan julkkisystävääni tässä maailmassa. En ole näiden kahden vuoden aikana, jolloin olen kulkenut tätä reittiä, törmännyt kehenkään tuttuun. Kuitenkin ihmisiä vilisee vilisemällä, kasvot totisina täällä maan alla. Tässä on jotain kiehtovaa, mysteerin omaista elämää. Tämä on selvä käänteinen puoli Melstenin paratiisirannan rantaelämälle sekä glamourille, loistolle ja menestyksen sykkeelle. Kaisaniemen metropysäkillä jään pois. Jälleen liukuportailla kymmeniä metrejä ylös ja tulen Kaisaniemen metron myymälätasolle. Heti liukuportaista astuttuani oikealla puolella on pieni kahvila, ulkomaalaisten pitämä cafe Metro, johon pistäydyn sisään ja otan kupin kahvia ja pullan, joka maksaa 2 euroa. Edelleenkin kasvot totisina ihmiset virtaavat kiireellisinä ohitseni. Nautin tästä oudosta ilmapiiiristä, neonvaloista, rullaportaiden kolinasta, täällä on helppoa olla nobady. Ihme juttu, kun menen Strinbergille, Ursulaan tai Caruselliin ei tarvitse montaakaan hetkeä istua, kun jo joku tulee ja sanoo, "MOI HARRI, MITÄS KUULUU"? Täällä voisi kai istua päivät päästään eikä ilmeisesti tuttuja näkyisi. Uskomatonta mikä maailma! Odotan mielenkiinnolla sitä päivää kun kohtaan jonkun tutun täällä, käydessäni Yliopistolla kahdesti viikossa vetämässä tuntejani. Jatkan näin samalla osakseni langennutta metromaailman tutkimustani ja tämä elämä metromaailmasta tuo mieleeni väistämättä Pariisin, missä metro on monasti ainoa mahdollisuus illalla siirtyä paikasta toiseen, esimerkiksi hotellista LIDOON, minkä olen kerran 1970 luvulla tehnytkin, kun ei taxia saannut millään ja showtime aika alkoi uhkaavasti lähestyä. Ja se ilta LIDOSSA olikin taas täynnä glamouria, loistoa ja kaunis povisia lähes alastomia kuvankauniita tanssityttöjä, ihmisiä iltapukuineen. Pariisi tuo myös mieleeni väistämättä EDITH PIAFIN ja Ranskan yhden suuremmista sankareista, keskisarjan maailman mestarin, laji on kai sanomattakin selvää, MARCEL CERDANIN ja tietysti nyt kun olen kirjoittanut NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSIN www.boxing.fi nettisivuille, isänikin nyrkkeilymatkoista Pariisiin, käykääpä lukemassa.....Ja tietenkin JYRKI HÄMÄLÄISEN 50 vuotispäivät siellä ja kun meitä oli joukko JYPEN ystäviä RIEMUKAAREN päällä missä JYPE piti juhlapuhettaan Ranskan väreissä olevassa nyrkkeilyviitassaan ja poliisien rynnätessä sinne pistooleineen, luullen jonkun "hullun" olevan suorittamassa itsemurha hyppyä RIEMUKAARELTA, mutta löysivätkin riemukkaan suomalaisporukan ja juhlasankarin vain puhetta pitämässä....Näin on taas pakolliset aikahyppäyksetkin taas suoritettu, joten jatketaan taas jonakin päivänä vaikka Juhannuksen jälkeen ja näin voin toivottaa tietenkin kaikille teille "parille" lukijalle HYVÄÄ JUHANNUSTA, KOKON, KOIVUJEN ja GRILLIMAKKARAN ÄÄRELLÄ!!!!

20.06.05 15.50
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/8 PULLAA, SANOI LEIPURI PULLA! On todellakin aika palata arkeen. Siskoni 50 vuotis päivät on juhlittu ja syksy 2004 on kulumassa kohti marraskuuta ja on aika alkaa miettimään millä korvaisin tämän ATHLONIN duunien menetyksen? Pitäisikö tyrkyttää itseäni johonkin toiseen kuntosaliin pitämään kuntonyrkkeily tuntejani? Ei, en mä sitä tee. Jos joku on kiinnostunut, niin soittakoon ja tarjotkoon. Voisinkohan mä nyt aloittaa ne PERSONAL TRAINING tunnit? Hieno sana PERSONAL TRAINING, olen lukenut ja maistellut siitä ja sitä jo useamman vuoden mielessäni, suurista tunti korvauksista ja katsonut kuvia komeista ja kauniista nuorista. Hyvässä trimmissä olevista ohjaajista. Mutta toisaalta, olinhan minäkin nuorena hoikka ja komea. Voisinhan mä kuitenkin yrittää, onhan mulla oma special alueeni tässä boxingissa ja monen vuoden kokemus kuntonyrkkeilystä ja ihmisistä. Ja siihen trimmiinhän sitä saa itsensä kädenkäänteessä ja omalla tavallahan mä oon edelleenkin komea. Sanotaanhan että kauneus on katsojien silmissä, pitää vaan löytää oikeat silmät, niin ja tietysti asiakkaat! Tuo sparri-ja treeniporukka mikä on tuossa mulla ollut jo lähes kaksi vuotta, käy nyt kovasti keskustelua mailien kautta keskenään ja tuntuvat olevan halukkaita jatkamaan kanssani. Voisin heidän kanssaan lähteä taas liikkeelle ja jatkaa jo olemassa olevaa yhteistyötä, tämän mainion ABBEY ROAD GROUPPIN kanssa. Vaikkapa aluksi pari kertaa viikossa KISAHALISSA, entisessä MESSUHALISSA jossa silloin ei harjoiteltu vaan nyrkkeiltiin tosissaan, OBS, ei enään enempää tästä, sehän löytyy NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjastani. Sorry, pieni mainos väliin, kuuluu tämän päivän urheiluun. Niin, mihinkäs mä jäinkään? PERSONAL TRAINING, kuulostaa ihan PULLAA, SANOI LEIPURI PULLA jutulta. No, tästä lähdetään taas liikkeelle. Yrittämään ja kehittelemään uusia juttuja. Viestiä jengille, jengi kokoon ja treenit käyntiin! Yksi perussääntö kuitenkin heti peliin - ei pakkovääntöä, ei tyrkytetä väkisin, tarjotaan niille jotka treenejä multa kyselevät. Pidetään hintataso kohtuullisena, mutta kuitenkin niin, etten ole ilmainen! Tähän loppuun vielä yksi sopiva lausahdus, minkä tässä juuri sopivasti luin, "TÄMÄ ELÄMÄ ON SELLAISTA PELIÄ, NÄYTTELEMISTÄ JA TEESKENTELYÄ, OLEN OLLUT HUONO TÄSSÄ PELISSÄ, MUTTA TÄYTYY ALOITTAA OPETTELEMAAN, JOS VAIKKA VIELÄ SEN OPPISIN. TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ OPPISIN MARKKINOIMAAN ITSEÄNI NIIN ETTEI SITÄ HUOMATTAISI, VAAN TOISET TEKISIVÄT SEN PUOLESTANI JA HEKIN TEKISIVÄT SEN NIIN ETTEIVÄT SITÄ MUUT HUOMAISI JA NÄIN SAISIN OLLA POUKAMASSANI EDELLEEN RAUHASSA"!!! Hmm, täytyypä tuota vähän funtsia ja jatketaan ajatuksia, tapahtumia sekä kohtaamisia taas joku päivä....PS. Hypätäkseni vielä tähän päivään, oli mukava lukea taas nuorten suomalaisten tämän hetken ammattinyrkkeilijöittemme KAJ KAURAMÄEN, AMIN ASIKAISEN ja JUHO TOLPPOLAN voittoisista otteluista Porvoon ammattinyrkkeily illassa viikonloppuna. Kundit ovat menossa kohti Euroopan huippua. MENESTYSTÄ!!!

16.06.05 14.53
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/7 AAMUN UUTISPOMMI LOKAKUUSSA 2004!!! Tästä SUGAR RAY ROBINSONIN ja STUDIO 51:den loistosta ja glamourista mut palautti arkeen ja HARRI PIITULAISEN elämään aamukahviani juodessani päivän Helsingin Sanomien uutispommi "JARI KURRIN PERUSTAMAA ISOA KUNTOILUKESKUSTA HAETAAN KONKURSSIIN"! Nyt taitaa käydä niin mitä olen pelännytkin, vaikka olen koittanut työntää sen taka-alalle ajatuksissani. Yksi duunipaikka lähtee alta pois ja ikävä kyllä, ihan merkittävä kannaltani. Juuri kun näytti taas siltä, että asiat ovat paremmin kuin vuosikausiin, niin... Miten se nyt olikaan, "USKALLA LUOPUA, KUN OVET SULKEUTUVAT TAKANASI, TOISET AVAUTUVAT EDESSÄSI". Uskoisko tähän? Illalla mennessäni harjoituksiani ATHLONIIN pitämään, kuulin todellakin aamun uutispommin pitävän paikkansa ja kysyessäni saanko vielä palkan tästä lokakuusta, kuulin ettei löydy maksajaa! Ei auta, otin tauluni, hanskani ja tavarani poistuen kymmenen minuutin päästä talosta. Se siitä, ATHLON on historiaa ja menneisyyttä. Ovi sulkeutui takanani, mutta kysymys kuuluukin, mikä ovi aukeaa sitten edessäni? Seuraavana päivänä oli kuitenkin uudet ajatukset mielessä, minkä voin aloittaa vaikkapa yhden viisaamman ajatuksin. WAYNE D. DYER on kirjoittanut mennisyydessä elämisestä;"VAIKKA TÄMÄ SAATTAA KUULOSTAA KIUSALLISEN ILMISELVÄLTÄ, NIIN TOSIASIA ON ETTÄ MENNEISYYS ON MENNEISYYTTÄ. JA ETTÄ MITÄ SILLOIN TAPAHTUIKIN SE EI PALAA ENÄÄN, EIKÄ SITÄ VOI KOSKAAN SAADA TAKAISIN. OMA ELÄMÄNHISTORIAMME VOI OLLA HYVÄ VAIKUTTAJA ELÄMÄSSÄNNE, TAI SE VOI HÄIRITÄ TEITÄ ELÄMÄSTÄ TÄYDESTI NYKYHETKESSÄ. TÄMÄ RIIPPUU TÄYSIN SIITÄ, MITEN PÄÄTÄTTE KÄYTTÄÄ SITÄ NYT". Oli miten oli, niin "pikku-siskoni" ANNE täyttää tänään 13.10.2004 50 vuotta. Soitin heti aamulla ja onnittelin iloiselta kuulostavaa siskoani, joka oli jo leipomon oven takana hakemassa juhlapäivän tarjottavia. Hesarissakin oli ANNEN syntymäpäivä ilmoitus kuvan kera. Hänen syntymäpäiviään vietettiin iltapäivällä sukulaisten ja vieraiden täyttäessä ÄITIMME kodin jossa juhlat pidettiin. Oli ihanat synttärijuhlat ja söin voileipäkakkua, ruokaa, pullaa ja oiketa kakkua, joku voisi sanoa, runsaanpuoleisesti, mutta minä sanoisin kyllä, vain hyvällä ruokahalulla. Päivän aikana sain monenlaisia viestejä ja soittoja sekä kysymyksiä, MITÄ NYT KUNTONYRKKEILYN SUHTEEN? ATHLONIN konkurssiuutinen oli tavoittanut monet, mutta mistä mä sen vielä tietäisin, tänään juhlitaan "pikku-siskoni" synttäreitä, syödään ja herkutellaan ja huomenna taas kohdataan arki haasteineen... Jotta tämä pieni aikahyppäys ei jäisi tekemättä ja eikä tuo WAYNE D. DYERIN menneisyydestä kirjoittaminen jäisi huomiotta on pakko kuitenkin kertoa ja näin siirtää menneisyyttä positiivisesti tähän päivään. Olin nimittäin tänään hiukan ajelemassa autolla Stadilla asioilla ja ajattelin piipahtaa cafe Caruselliin terassille pienelle välilounaalle ja kahville. Terassille astuessani ja pöydän mahdollisimman läheltä merta valiten törmäsin ensimmäiseksi viereisessä pöydässä istuvaan loistavaan taiteilijaan sekä näyttelijään PIRKKA-PEKKA PETELIUKSEEN ja vaihdamme kuulumisia ja on valtavan ihanaa kuulla PIRKKA-PEKAN myönteistä, positiivista fiilistelyä. Elämä näyttää ja tuntuu hyvälle! Olen hyvin onnellinen hänen puolestaan. Hänellä on ilmestynyt juuri uusi levy, jossa on kooste hänen uransa varrelta merkityksellisiä kappaleita, jotka varmuudella antavat myös hyviä tunteita, muistoja kuulijalle. Levyn nimi on HYVÄNNÄKÖINEN, aivan kuin tämä päivä, tämä hetki! PIRKKA-PEKKA odottaa Ilta-Sanomien toimittajaa, joka on tulossa tekemään jutun uuden levyn että sen laulajan PIRKKA-PEKAN tiimoilta. Toimittajan tullessa hän osoittautuukin BOXING CENTERISSÄ aikoinaan käynneeksi PASI KOSTIAISEKSI ja kuulen taas riemukseni hänen harrastavan edelleen kuntonyrkkeilyä, eikä opetus ole ainakaan huonontunut, sillä JONI NYMAN toimii nyt PASIN treenarina. Oli mukava nähdä kumpaakin kaveria eikä tässä menneisyys tuonnut ainakaan huonoja fiboja ja muistan vielä, että oltiin ihan 1980 luvun vaihteessa VUOKKO MATTILAN ja TAPANI HELMISEN kanssa katsomassa Suomenlinnassa teatterinäytöstä, mikä taisi olla niitä ensimmäisiä kohtaamisia PIRKKA-PEKAN kanssa silloin, hänen näytellessä siellä olevassa näytelmässä pääosaa, ja "ÄIJÄ" on yhä loistavassa vedossa, ihailtavaa! Nyt kun tässä on taas tullut tehtyä nämä normaalit aikakausi hyppelynikin voinkin toivottaa hyvää päivää, palaan taas joku päivä takasin....

14.06.05 11.48
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA/6 STUDIO 51, SÄIHKETTÄ JA GLAMOURIA! Tehdään taas pieni aikahyppäys ja takaisin syksyyn 2004. Sorry nyt että tää elämä ja tapahtumat mun kanssani vähän hyppelevät, mutta ei pitäisi tulla ainakaan yksitoikkoiseksi ja pitää olla vähän tarkkana missä milloinkin mennään, jossain ajassa on presidenttinä URHO KEKKONEN ja yht`äkkiä ollaankin jo tekemässä presidentiksi sympattista ja fiksua SAULI NIINISTÖÄ! Ja siitä tuossa aikaisemmasta, ennen lomaani olevasta kirjoituksestani, sainkin yllättävän paljon palautetta ystäviltäni ja onpa joku myös kertonut liittyvänsä SAULI NIINISTÖN tukijoukkoihin mukaan kanssani, joten ei huono asia. Mutta nyt syksyyn 2004 syys-lokakuun vaihteeseen. Olimme kuin kolme muskettisoturia minä, JERRI ja JYRKI HÄMÄLÄINEN lähdössä Helsingin yöhön. Super-ravintoloitsija SEDU KOSKINEN oli jälleen avaamassa uuden yäkerhon, STUDIO 51:den Fredalle. Ja siellä avajaisissa olivatkin sitten "kaikki" kaupungin tunnetut lähes kokonaisuudessaan. Paikkahan oli muuten Vanhan Maestron paikalla, josta löytyy pieni tarina NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjastanikin vuodelta 1967 lopussa, joten voisin sanoa, taas täällä! Nyt paikka olikin kyllä saanut melkoisen muodon muutoksen, niinkuin minäkin, sitten vuoden 1967:män. Nyt oli GLAMOURIA ja SÄIHKETTÄ tihkuvan yökerhon tunnelmaa. Salamavalot välähtelivät siellä täällä lehdistön kuvatessa ja haastatellessa kuuluisuuksia. Löysimme loistavan sohvan yhden baaritiskin läheisyydestä mistä vaivattomasti oli mahdollisuus tarkkailla ympäristöä ja moikkailla tuttuja. Minä olin siellä varttia vailla yhteentoista kun mulle elämä JETSETIN parissa riitti ja lähdin kotiin MURUNI luokse. Sitä vastoin JERRI jäi kummisetänsä JYRKI HÄMÄLÄISEN kanssa sinne bailaamaan ja bailasivatkin valomerkkiin saakka....Nyrkkeilijäthän ovat tunnetusti kautta aikojen viihtyneet yökerhojen hämyssä ja kauniiden naisten ympäröimänä. Mieleeni nousee heti yksi kaikkien aikojen parhaimmista, ehkäpä jopa paras? Hän jonka nyrkkeilystä sanottiin sen olevan MAKEAA KUIN SOKERI, nyrkkeilijä jonka nyrkkeily oli minunkin mielestäni makeaa, briljanttia ja mikä taistelija kehässä, mikä persoona sen ulkopuolella. GLAMOURIA, SÄIHKETTÄ, yökerhoja ja naisia loputtomiin - yksi suurimmista, ainutlaatuinen, häikäisevä SUGAR RAY ROBINSON....Ja sitten vielä pieni hyppäys tähän päivään mutta kuitenkin siellä SUGAR RAY ROBINSONIN maassa pysyen. Sillä aikaa kun lomailin siellä TURKISSA sain yhden sähköpostin ystävältä, jonka luulin jo kadonneen ikuisiksi ajoiksi, sitten vuoden 1980 jälkeen hänen muuttaessaan sinne "rapakon" toiselle puolelle, nimittäin BENI GUROVITSCH. Nyt hän oli tavattuaan FLORIDASSA OSKU KANERVAN saanut tältä sähköposti osoitteeni ja näin minua odotti miellyttävä ja iloinen yllätys! Meidän isämme olivat erittäin hyviä ystäviä keskenään ja KOTKAN PUKIMO ja sen johtaja MIKKO GUROVITSCH olivat sangen tunnettuja nimiä KOTKASSA aikoinaan. Oho, nyt tein taas sen välttämättömän aikakausi hyppäykseni, joten näin me BENIN kanssa on tunnettu jo pikkukundeista saakka. BENILLÄKIN oli tapana lähettää mulle sähkeitä ennen otteluitani, joista ainakin muutama on vielä tallessa ja sainpa kerran vähän nuorempana mustapunaiset satiiniset nyrkkeilyhousutkin, mutta ne eivät ole enään tallella, mutta muistot ovat BENI! On hieno yllätys kun ystävä, jonka olet jo luullut kadonneen on olemassa ja fiilikset ovat säilyneet. Samalla tulee tässä mieleen toinenkin ystäväni tai ystävät, jotka myös "hävisivät" sinne JENKKILÄÄN kahdeksankymmen luvulla, MARJA ja PAUL "Pali" USKALI, mitäköhän heille kuuluu? Toivottavasti elämä on pitänyt heitä hyvin! Ihanaa ja pulppuavaa tämä elämä ja huomaan että tällä VIRTUAL BOXINGSTARILLAKIN on tässä hyvä rooli, ( kiitos siitä webbigurulleni JUHA ROSVALLILLE), tämä antaa mahdollisuuden tälläisiin yllätyksiin, joten jatketaan taas joku päivä näitä tarinoita ELÄMÄNI TERASSEILTA....

12.06.05 11.20
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄNI TERASSILTA/5 TURKOOSIN VÄRISET LOMATERVEISET PALMBEACH BEACH CLUBILTA! Turkki, Alanya, Hotelli Flower Gardenin aurinkoterassilta. Vasemmalta vieressäni neljä metriä alempana on uima-allas, josta kuuluu iloinen ihmisten ja lasten äänien aiheuttama hälinä. Perheemme "tytöt" äitini, Anne siskoni, Muruni ja Jessica tyttöni ovat valinneet altaan reunan paikakseen. Me Jerrin kanssa valittiin jo heti ensimmäisenä aamuna tämä aurinkoterassi, mitä voisi kyllä hyvin kutsua myös GRILLI ARINAKSI, päivän lämpötila on varjossa 30 astetta, mitä se on tässä grilli tasossa on mahdoton sanoa, mutta nyt kirjoittaessani tätä tekstiäni paperille niin on pakko pitää paussi, sillä vuodan hikeä, olen aivan märkä, on pakko lähteä uimaan. Mutta palaan asiaan taas hetken päästä. Niin mihinkäs mä jäinkään? Ai niin ollaan loistavassa lomapaikassa ALANYASSA, jota voin jo näin kolmannen päivän ollessa menossa suositella vilpittömästi. Valitettavasti vain tämä laihdutuskuurini, missä toukokuun aikana pääsin alkuun ja pudotin 3 kiloa, niin se varmaan jo tulomme yönä, sunnuntain aamuyönä, kun olimme saapuneet hotelliin lähdimme vielä Jerrin kanssa katsomaan miltä paikan lähikulmat näyttäisivät. Ja törmäsimmekin heti muutaman sadanmetrin päässä ystävällisyyttä ja iloa pursuavaan ruokapaikkaan jonka terassilla söimme samalla aamiaisen, kellon kun alkaessa olla jo puoli kolme aamuyöllä, ruhtinaallisen jugurttisen kebab annoksen, turkkilaisen uunituoreen leivän joka oli valtavan kokoinen ja tervetulo juttuna Banana Splitin, joten eiköhän se 3 kiloa ollut siinä. No, pakko joustaa! Aloitan sitten KESÄLEIRILLÄ laihduttamisen. Nukuimme pari tuntia ja sitten olikin aika nousta päivän aurinkokylpyyn tälle jo tuossa edellä kertomalleni grilli arinalle kokemaan kuumaa, polttavan auringon paistetta, hellettä, ihanaa, ehdottomasti ihanaa....Huh pakko mennä välillä uimaan! Niin mihinkäs mä jäinkään? Alanya, ai niin...Hotelimme oli hyvä, mukava ja puhdas. Siitä on 700 m KLEOPATRA rantaan, jokainenhan muistaa ANTONIUKSEN ja KLEOPATRAN kiihkeän rakkaus tarinan, se tapahtui tässä rannassa, mutta koska en ole mikään juorulehden toimittaja, niin en ala sitä kertoilemaan tässä. Täältä rannalta löysimme kuitenkin kuuman kuntoradan, kun kävelimme sen päästä päähän upottavaa hiekkaa pitkin. sen pehmeällä hienolla hiekalla, vierellä TURKOOSIN SININEN meri silmän kantamattomiin johon saattoi välillä pulahtaa uimaan. Rannan pituus oli 5 kilometriä. Kova urakka. Vaati erittäin suuria ruoka-annoksia ja muutaman Banana Splitin ja näitä paikkojahan on täällä satoja mistä valita. Eikä ainakaan toistaiseksi ole huonoa vastaan osunut. Yhtenä iltana istuttiin kaikki satamassa, ihmisiä pursuavassa, putiikkeja, ravintoloita, diskoja, muinainen linna vuoren harjanteella minkä valoja katsoimme ruokapaikkamme terassilta illan pimetessä. Tämä kaikki kävelymatkan päässä, hotelleja, satamäärin kauppoja ja ravintoloita, ihmiset ystävällisiä, palvelu pelaa ja ruoka, ah ruoka....On siis kolmas päivä menossa ja shortsit kiristävät, olivat melkein löysät kun lähdettiin. Ravintoloitsijat ja kauppiaat taputtelevat vatsaani, hitto oon tainnut lihoa lisää ja tänäänkin on TURKKILAINEN ILTA hotelissamme. Ruokaa, musiikkia, napatanssia, jotenkin alan pääsemään lomailun makuun ja se maistuu hyvälle ja näyttää TURKOOSIN SINISELTÄ juuri nyt silmissäni, huikeata....Illalla hotellimme TURKKILAISESSA ILLASSA jouduin viehättävän napatanssijattaren kanssa tanssimaan ja 9 vuotias Jessica tyttöni sanoi, TOSI NOLOA ISI. Mutta ruoka oli taas taivaallista ja pari kiloa tuli taas lisää, mutta napatanssijanhan kuuluukin olla hiukan pyöreä, USKADARA.... Ihania hetkiä oli kun altaan reunalla caputzinoa siemailessani katselin kuinka uima-altaalla Jessica ja Jerri uiskentelivat, telmivät, halailivat, rakkaus ja kiintymys näkyi tavalla. jota ei niinkään arkena näe, pikkusiskolla ja isoveljellä oli aikaa toisillensa. Kuin myös, kohta 80 vuotta täyttävä äitini aina välillä syttyi iloon ja nauttimaan pienistä hetkistä ja nähdessäni ilon syttyvän hänen silmissään, jälkeen tämän raskaan vuoden hänelle, hänen menettäessään rakkaan ja ihanan puolisonsa BJÖRNIN. Ja aina suurimman ilon hetkellä äitini kaipasi taas BJÖRNIÄÄN. Oli mukavaa että minun "pikku-siskoni" ANNE oli myös mukana. Niin, kyllä tämä elämä on lyhyt ja kaikki hetket, muistot eletystä elämästä seuraavat mukana kasvattaen muisto arkistoa ja niin tekee taas tämäkin matka....Seuraavana aamuna Anne olikin ensimmäisenä altaalla, minä vasta toisena. Lieneekö napatanssi esiintyminen uuvuttanut niin, että ehdin vasta kahdeksaksi alas altaalle. No joka tapauksessa mukana taas ollaan vahvasti tässä päivässä, 30 astetta varjossa, aurinko paistaa kuumasti, on jo torstai menossa. Olen kävellyt jälleen "kuntoratani" eli rannan toisesta päästä toiseen, istun jälleen PALMBEACH BEACH CLUBIN terassilla, turkkilainen diskomusa soi taustalla antaen voimakkaan rytmin poljennon, turkoosimeri silmieni edessä ja jotain mistä JYRKI HÄMÄLÄINENKIN pitäisi, kauniita tyttöjä bikineissään ja siitä tulikin mieleen kun eilen illalla vähän myöhemmin lähdimme JERRIN kanssa syömään satama alueelle QUEEN FLOWER nimiseen paikkaan, jossa muuten perheemme tytöt olivat käynneet jo aikaisemmin, niin meno siellä oli hervoton! Tarjoilijat, nuoria komeita Turkkilaispoikia, tanssi, ketkutti, flirttaili naisasiakkaidensa kanssa, tanssivat baaritiskillä, pöytien välissä ja koko ajan kiihkeä rock and roll ja disko rytmi soi taustalla niin että siinä syödessä oli kuin olisit ollut diskossa. Tässä olisi ollut SEDU KOSKISELLAKIN näkemistä. Kun olimme rauhassa ruokailleet kuunelleet musiikkia ja seurailleet meininkiä minä lähdin hotelliin nukkumaan JERRIN jäädessä tutustumaan THE DOORS yökerhoon. Minä lähdin kävelemään takaisin hotelliin ja juuri ja juuri löysin sinne takaisin ollessani jo eksyksissä mutta paikalliselta poliisilta kysyttyäni ohjasi mut oikeaan suuntaan. Huomenna lähdetäänkin MURUN ja JERRIN kanssa jokiristeilylle...Sain eilen viestiä PEKKA KURJELTA ja HANNU BJÖRKQVISTILTÄ että treenit olivat sujuneet hyvin, tuurasivat mua, ja kertoivat tyttöjen olleen kuin enkeleitä, mutta löivät kuitenkin napakasti! MINNA-SISKO MÄKINEN viestitti että juttuni minusta on nyt uudessa KIRKKO ja KAUPUNKI lehdessä. Muuten en tiedäkkään mitä siellä "Suomessa" on tapahtunut ja mieleeni titysti nousee onko tuo edellinen lukuni SAULI NIINISTÖ PRESIDENTIKSI saannut ketään kiinnostumaan asiasta ja tuleeko kukaan kommentoimaan HÄNEN tukijoukkoihinsa asettumistani. Pari päivää vielä ja ihan mukava palata taas normaali ympyröihin rakentamaan elämää eteenpäin, on niin paljon tehtävää...Lauantai ja viimeinen kävely lenkkini KLEOPATRA rannan pehmeää hiekkarantaa pitkin metrin korkuisten aaltojen pyyhkiessä valkoisena kuohuina välillä jalkojani ja jaloissa olevat ASICS lenkkarini läpimäräksi kastellen, terveiset vain ystävälleni PEDER PLANTINGILLE, toosut joutuivat aika koville täällä Turkissa, mutta näissä lämpötiloissa sillä ei ollut merkitystä. Kuuntelin kävellesäni, hien virratessa pitkin vartaloani nappikuulokkeistani ELVIKSEN Blue Hawaii elokuvasta olevia lauluja katsellen lumoutuneena TURKOOSIN SINISIÄ aaltoja, tämä musiikki sopi tähän kuin vasensuora vastustajan nenään. Olen ollut viikon taas kuin paratiisissa. Eilen oltiin siellä jokiristeilyllä jokiveneellä joka vei meidät erikoisen rantakaistaleen rannalle, toisella puolella joki, toisella puolella meri. Paahdoimme siellä itseämme muutaman tunnin ja söimme lounaan jokiveneessä ja illan vietimme hotelissamme show esityksien parissa ja tietysti ruokaillen ja tanssimme MURUN ja ÄITINI, sekä JERRIN kanssa. MURUN kanssa pari hidastakin ja tunsin taas, IHANA NAINEN, olen onnenpoika. Sitten paljon twistattiin kaikki neljä rock and rollia sekä diskotanssia diskomusiikin rytmittämänä, tunnen olevani tässä parempi kuin napatanssissa....Olen päässyt kuntoratani taas loppuun ja on kuuma, ei muuta kuin tossut jalassa suihkuun nehän ovat märät jo muutenkin, istumaan vielä kerran ALANYAN suosikkipaikalleni PALMBEACH BEACH CLUBIN terassille, tilaan taas caputzinon ja ison lasin appelsiinista puristettua tuoremehua, joka on ihanan kylmää, istun siinä ja katson huikeata TURKOOSI MAAIMAA. Mieleeni nousee jo paluu ja oikastaan yks toinenkin ajatus, mikä on myös noussut, painoni! Joten joudun nyt korottamaan sittenkin lähtöpainoani 98 kiloon jo ensi viikolla alkavalle KESÄLEIRILLE alotuspainoksi, mutta täytyyhän ihmisellä olla tavoitteita, minullakin, ja nyt kun yksi, joka kesäinen tavoitteeni on jo nyt täytetty, ruskettuminen, niin voinkin keskittyä laihduttamiseen, siis 21.8 painoon 76,0 kiloon! Toivottavasti se ei vie rusketustani mennessään. Tässä samalla saan vielä yhden tekstiviestin kännykkääni, LAMPPU LAAMANEN viestittää, "Hei HARRI täällä MERENKURKUN REPIOTISSAKIN luetaan KIRKKOA ja KAUPUNKIA ja aurinko paistaa"! Hienoa LAMPPU, terveiset vaan sinulle missä lienetkin. Hyvät ystävät, lomani lähetessä näin loppuaan tulee olemaan mukava tavata taas teitä kaikkia, olenhan ollut viikon poissa STADISTA!!! Onkin aika palata vIRTUAALI BOXINGSTARIN pariin ja tsekkaamaan onko sillä rintamalla tapahtunut mitään ja sähköinen maailma kuljettanut viestejä vai onko poissa ollessani VIRTUAALI BOXINGSTAR huuhtounut TURKOOSIN VÄRISIIN kuohuviin aaltoihin....Olen palannut ja jatketaan tätä tarinointia taas joku päivä....

02.06.05 15.23
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/4 SAULI NIINISTÖSTÄ PRESIDENTTI? Näihin aikoihin syksyllä 2004 olin menossa ATHLONIIN pitämään aamulla nyrkkeilytreenejäni, niin ajattelin käydä ensin kahvilla cafe Javassa. Siinä kahvijonossa seisoessani huomasin edessäni SAULI NIINISTÖN ja kun en ollut ennen häntä koskaan tavannut halusin tervehtiä häntä, joten ojensin käteni ja sanoin, "HYVÄÄ HUOMENTA, MINÄ OLEN HARRI PIITULAINEN" ja nimeni kuultuaan hän yllätti ja jotenkin hauskasti sanoi, "AI SE HARRI PIITULAINEN". Pöytään mennessäni hän kysyi kohteliaasti, "SOPISIKO TULLA SAMAAN PÖYTÄÄN", olin edelleen yllättynyt ja seuraavaksi SAULI NIINISTÖ yllätti minut kertoen katsovansa Eurosportilta ammattinyrkkeilyä ja osoitti muutenkin innostusta nyrkkeilyyn ja kertoi muistavansa, Salosta kun on kotoisin, EERO RUOKOMÄEN. Jolloin minulla oli ilo kertoa EERON olleen maajoukkueemme ankkuri, eli raskaansarjan edustaja sekä Suomen Mestari samoihin aikoihin meikäläisen kanssa. Ja tässä ihan välijuttuna tällä saitilla löytyy EERO RUOKOMÄKI kuvasta jossa Tukholmassa Hotelli Malmenin edessä vuonna 1966 seisoo joukko tyylikkäitä herrasmiehiä puvut päällä, vasemmalta lähtien eturivissä EKI KOSKINEN, minä, JOUKO LINDBERG, KARI KÖNÖNEN, takana JORMA VÄISÄNEN, BÖRJE KARVONEN ja viimeisenä oikealla raskaansarjan mestari ja Salon poikia EERO RUOKOMÄKI. Keskustelimme hiukan muustakin kuin nyrkkeilystä ja pois lähtiessä hän kiitti kohteliaasti miellyttävästä jutustelusta. Saatoin vain ihailla hänen tyylikkyyttään ja huomaavaisuuttaan ja kun näin tässä jonkin aikaa sitten, että hän asettuisi PRESIDENTINVAALI ehdokkaaksi, ajattelin jo silloin ilmoittautua hänen tukijoukkoihinsa tukeakseni hänen vaalikampanjaansa, mitä se sitten pitäisi sisällään ja se onko minusta mitään apua hänelle, se onkin jo toinen juttu, mutta ilmoittauduttu on nettiosoitteeseen www.niinisto.net niin tässö osoite, jos vaikka sinäkin innostuisit. Olishan se mukavaa kun olisi nyrkkeilystäkin innostunut PRESIDENTTI. Sillä minä pidän siitä että PRESIDENTTI tunnistaa nyrkkeilijät, niinkuin aikanaan TUNISIASSA kun joukkueemme oli vierailemassa Suomen suurlähetystössä pienellä iltapalalla ja PRESIDENTTI URHO KEKKONEN tuli sinne, (joo, sama reissu kun palmuun kiipesi) ja hän tuli tervehtimään joukkuettamme tunnistaen suurimman osan meistä ja minun kohdallani sanoi, "PIITULAINEN, EIKÖ TÄMÄ OLLUT YLLÄTYS ETTÄ HÄVISIT"? En voinut kuin myöntää ja vastasin, "OLEN ITSEKIN KOVIN YLLÄTTYNYT", sen sijaan OSKU KANERVA jota tuossa aikaisemmin muistelin sai hienot onnittelut voittoisasta ottelusta olympialaisten pronssimitali miehestä silloiselta PRESIDENTILTÄMME. Oho, taas eksyin hieman, anteeksi. SAULI NIINISTÖ, sympaattinen, älykäs ja edustava, minun PRESIDENTTI EHDOKKAANI!!! Näin haluan toivottaa teille hyvää alkavaa kesää ja päästän Virtuali Boxingstarin kesälomalle ja palaamme molemmat Juhannuksen jälkeen. Lämpimin terveisin BOXBOX Harri

01.06.05 19.50
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILLA/3 NYRKKEILYLEGENDA ELÄÄ!!! Aivan, se kolmas kirjani, siitä mun pitikin vähän kertoilla. Kirjanihan kertoo isäni YRJÖ PIITULAISEN nyrkkeilyurasta ja kirjan nimi on NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI. Se oli isäni kehässä saama lempinimi, joka kuvasi isäni olemusta, nyrkkeilyä ja persoonaa. Mun ideani oli tuoda nyt isäni esille nuoremmallekin polvelle, jotka eivät ole varmaankaan kuulleet ja tienneet mitään YRJÖ PIITULAISESTA. Luoda tälläinen nettikirja kaikkien halukkaiden luettavaksi. Kirjan tekstihän myötäilee täydellisesti ja totuuden mukaisesti isäni nyrkkeilyuraa siinä ajankuvassa joka silloin vuosina 1938-1950 vallitsi nyrkkeilyssä.Ajatukseni oli tuoda hänet tähän päivään käyttäen hyväksi näitä loistavia mahdollisuuksia sähköisten viestimien kautta. Ensimmäinen asia olikin lahjoittaa kirjani ja sen julkaisu BOXING.FI nyrkkeilyn nettisivuille. Tämän nuori webbimestari ja nyrkkeilijä MIIKA FORSSTRÖM on innostuksella ja rakkaudella nyrkkeilyyn työstänyt näyttävän koko nyrkkeilyväelle tarkoitetun internet palvelun joka toimivuudessaan on tätä päivää parhaimmillaan. Ja kun tiedän OLLI MÄEN, EX-Euroopanmestarin, loistavan nyrkkeiljän ja hienon ihmisen ja arvostamani ystäväni pojan PEKKA MÄEN olevan näiden sivujen "masenaatti" ei se ainakaan vähentänyt haluani tähän. Pekkakin tekee omalla sektorillaan valtavasti töitä nyrkkeilymme eteen toimimalla mm. nuorten ammattinyrkkeily tähtiemme JUHO TOLPPOLAN sekä AMIN ASIKAISEN valmentajana ja managerina. Miika tuntui ottavan kirjani innostuneesti vastaan saitilleen ja alkoi työstämään sen nettisivuillensa sopivaan muotoon, asettelemaan sinne joitakin valokuviakin. Tarkalleen 21 kappaletta. Ja ainakin mun mielestäni teki hienon sekä tyylikkään "duunin". NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI näyttää siellä hyvältä, komealta ja katsoessani sitä siellä tyytyväisenä, vähän ylpeänäkin, läikähtää sisälläni niin monet tunteet ja ajattelen, "No FAIJA, MITÄ SANOT? OLET EDELLEEN MUKANA, RAKASTAN SINUA". Käykääpä lukemassa se sieltä, www.boxing.fi nettesivuilta. Nyt kun olen tämän juttuni, kirjani, omasta sydämestäni kirjoittanut ja lahjoittanut sen kaikille halukkaille luettavaksi, voinkin taas siirtyä takavasempaan seuraamaan mitä tämä sähköinen viestintä saa aikaan. Ja yksi sellainen oli kun SEURA-lehden urheiluexpertti ja toimittaja HANNU TEIDER esitteli kirjani lehden KIRJA ARVIOT kulttuuri sivullaan. Siellä oli arvostelut viidestä elämänkerta kirjasta, oli PRINSESSA VICTORIA, oli URHO KEKKONEN, oli AULIKKI OKSANEN, oli MATTI RANIN ja oli NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN, vieläpä otsikolla NYRKKEILYLEGENDA ELÄÄ! Olen siis ainakin pienessä mittasuhteessa herättänyt isäni eloon. Ja onhan se hauskaa, kun ilmainen nettikirjani on siinä suurten kustannusyhtiöiden kalliisti tuottamien kirjojen joukossa. Jotain paradoksaalista tässä oli. Tämä siis lokakuussa 2004, jolloin myös internetin hakukoneetkin imaisivat kirjani hakusivuilleen, google ynnä muut hakusivut. Joten VIRTUAALI BOXINGSTAR on elämässä elämäänsä ja minä jatkan nyt taas eteenpäin katsomaan mitä tämä elämä tuo minulle tullessaan, mutta pidetään nyrkkeily tavalla tai toisella mukana, olenhan kirjoittanut "NYRKKEILY ON KUIN MIELENI VARJO".

31.05.05 11.17
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA/2 58 vuotta, turhaa on murehtia suotta! Käytän nyt heti oikeuttani minkä tuossa edellisessä kirjoituksessani otin, oikeuden aikakausien ja terassien vaihtoon ja teen näin nyt pienen aikakausi hyppelyn eilisestä vuoteen 1965, mutta palaan takaisin, käväisen vain hiukan nuoruudessani, tapaamassa yhtä boxari kaveriani! Hurraa, huomenna alkaa virallisesti KESÄ. Eilen täytin 58 vuotta. Mitään ihmeellisimpiä juhlia ei mulla ollut. Äitini ja Anne-siskoni olivat synttärikahveilla kotonani. Matti Kauppila soitti Tukholmasta ja Osku Kanerva onnitteli vieraskirjassa minua ja heitti muistot ITÄ-BERLIINIIN 1965, jossa olimme Oskun kanssa EM-kisoissa. Olimme edenneet ottelemaan mitaleista. Osku oli edellisessä ottelussaan voittanut tunnetun väkivahvan turkkilaisen vastustajansa ja nyt edessä oli Italian hyväksi tiedetty Ermanno Fasoli, joka sai voiton ja esti Oskun etenemisen, Fasolin silmäkulman auettua 2 erässä ja jyryn italialais jäsenen Anton Gilardin painostuksesta tuomittiin Osku hävinneeksi ja näin italialainen pääsi jatkoon, voimatta kuitenkaan nyrkkeillä ja hopeamitalin saavutti Tanskalainen Preben Rasmussen, joka oli Oskulle hävinnyt ennen EM-kisoja, joten kuka tietää? Osku oli todella loistava nyrkkeilijä ja "hankala" vasuri kehässä. Hänen kanssaan ei kukaan päässyt helpolla, ei amatöörinä eikä ammattilaisena. Jos Osku oli "hankala" kaveri kehässä, niin sen ulkopuolella saa sympaattisempaa ja ystävällisempää ihmistä hakea ja kun ottaa huomioon tämän sekä palavan innostuksen nyrkkeilyyn, niin ei ole ihme että Osku on lyönnyt itsensä läpi myös siellä suuressa nyrkkeilymaailmassa USA:ssa ja elää nyrkkeily 100%.sti sydämessään. Hänellä olisi paljon annettavaa tänne miedänkin nyrkkeilylle ja nyrkkeilijöillemme! Minä olen saannut Oskulta niin paljon, kaveruutta, ystävyyttä ja kun tällä nettisivuillani on kuva Oskusta ja minusta leiriltä 1965 Pajulahdesta missä poseeraamme säkki välissämme, olisin toivonut että näitä kuvia, meistä yhdessä olisi ollut täällä paljon, paljon enemmän, sillä niitä kyllä löytyy leikekirjoistani että valokuva albummeistani, kuvia kehästä, kehän äärellä, ratsastamassa kamelilla Tunisiassa kanssani pitkin Välimeren rantaa, Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Tallinnasta Suomen edustusasussa ja ilman, niitä todella löytyy paljon, ehkäpä vielä joskus saan niitä lisää näille nettisivuilleni...Olen kuitenkin kiitollinen kokemastani ja ystävyydestäsi Osku. Sait hyvän mielen tunteet taas läikehtimään, aika kultaa muistot ja muistot kultaavat elämän, lämpimin terveisin ja kiitos onnitteluista!

27.05.05 22.56
PIENIÄ PALOJA ELÄMÄN TERASSILTA No niin hyvät ystävät, oletteko löytäneet EXCLUSIVE RINGSIDE paikkanne ennenkuin aloitan? Palaamme hiukan taaksepäin ja syksyyn 2004. Niin, olin jo päättänyt että tuo mun kolmas "kirjallinen" teokseni NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI, isäni nyrkkeilyurasta kertova kirjani olisi myös viimeiseni. Mutta tässä sitä taas ollaan...On ihanan lämmin syyskuun 2004 aamu. Syyskuu on jo puolessa välissä ja istun cafe Javan aurinkoisella terassilla. Olen istunut jo tunnin ja juonnut kahvini ja syönnyt croisanttini. Varttitunnin päästä alkaa aamutreenit ryhmälle minkä tunnin olen nimennyt V.I.P. BOXING tunniksi. Tunnen eläväni loistavaa elämää juuri nyt. Vain käteisvarojeni pienuus saa pienen huolen vireen hipaisemaan minua. Tästä päivästä lähtee kuitenkin jonkinlainen kuntonyrkkeily putki päälle, sillä seuraava vapaapäivä on 6.12 Itsenäisyyspäivä ja sitten 24.12 ja tietysti Joulupyhät, jos ei mitään treenien estävää ilmene. Myös elämän jatkuva opetteleminen, sen kokeminen, uusien ajatuksien löytäminen ja elämäni löytöretkeilyn jatkaminen on mielessäni. Sehän on oikeastaan elämän onnen ja tasapainon tutkimusmatka. Mitä ja keitä siihen kuuluu? Mitä haasteita elämä tuo eteeni tätä tutkimusmatkaani matkatessani? Tässä kohtaan voinkin taas hypätä takaisin tähän päivään, ja näin aivan kuin matkaesitteissäkin, pidän oikeuden hintojen, matkakohteiden, aikakausien ja terassien muutoksiin! Tässä muutama päivä sitten, kun WG (weppiguru) laittoi ABBEY ROAD GROUPILLE omat nettisivut teitä ARG FIGHTEREITA sekä muita VIP vieraita varten, näin itsekin siellä tälläisen HARRIN HANSKASTA palstan ja entisenä nyrkkeilijänä jouduin tietenkin muutaman päivän kypsyttelemään asiaa, mitähän alkaisin teille kirjoittelemaan? Vaikkapa tuskinpa sillä sinänsä on mitään väliä, eihän näitä mun tarinoita varmaankaan kukaan jaksa lukea. Mutta mulla kun on tuota aikaa ja istun terasseilla muutenkin tätä elämää tarkkailemassa, niin kerronpa teille nyt sitten tälläisia pieniä tarinoita ELÄMÄN TERASSEILTA, TAPAAMISIA ja KOHTAAMISIA! Vai elänkö vain VIRTUAALI BOXINGSTARIN elämää sähköisten viestimien kautta, todellisuuden juostessa mua karkuun... Evästyksenä toivotan teidät, jotka nyt sitten luette tätä, pienellä runonpätkällä tervetulleeksi mukaani; "USKOA ELÄMÄÄN TÄHÄN, ONNEA SAANKO VÄHÄN, SITÄ HALUAN SAADA JA ANTAA, SIIHENKÖ VOIS MUN SIIVET KANTAA"? ( jatkuu taas jonakin päivänä )

25.05.05 14.19
Moi HYVÄT YSTÄVÄT niin MUKAVAT! Tässä tänään aamulla olin KISAHALISSA pitämässä taas yhdet treenit ja sen jälkeen siirryin yhdelle suosikki-terassilleni, cafe Java, polttavan helteiseen auringon paisteeseen ja auringon lämmittäessä ja kypsytellessä minua ja päätäni, johon ei ole kuitenkaan montaa iskua osunut aikoinaan, hah,hah, niin mihin jäinkään, aivan, auringon kypsytellessä ajatustani ja kun vielä RAKAS YSTÄVÄNI ja WEBBI GURUNI ROSVALL lähetti mulle tekstiviestin, että voin kännykällänikin lähettää tähän HARRIN KYNÄSTÄ palstalle juttua suoraan, ai kuinka tämä aurinko paistaakaan ihanasti ja kesäisesti puetut tytötkin vilahtelevat tästä ohitse, kyllä IRON-IIROKIN viihtyisi tässä. Niin mihin mä jäinkään, siis iskuja ei montaakaan osunut....ei emmä siihen jäännyt, vaan kun tämä on kuitenkin tälläinen nyrkkeily aiheinen saitti niin ajattelin käynnistää tänne ajankohtaisen ottelun VIRTUAALI BOXINGSTAR vastaan HARRI PIITULAINEN. En selitttele ottelua kummemmin se selviää sinulle alkaessasi seuraaman ottelua tai siis pakinoita siitä, EXCLUSIVE RINGSIDE paikoilla! PROMOOTTORI JR. ROSVALL tarjoaa teille tämän, olette VIP vieraina tervetulleita. Ottelu tarjotaan vain ja ainoastaan VIP vieraille!!! Tervetuloa ottelu alkaa pian!!! Terveisin HARRIN KYNÄ

24.05.05 18.16
Hei ystävä sä kallis, suo onnitella kai sallit, näin tänään sivut ARGIN, ne loistavat oli ja hienot, kiitokset lähetän nää vienot...MELSTENIN RANTAHYLJE HARRIUS PLAY

2005-04-07-1633
Hei kaikki ystävät, joskus tulee vain hyvä mieli, hyvä tunne kun jotain mitä olet tehnyt, kohdallani voisi sanoa kai jo "syntymästä" saakka, olet saanut turpiisi niin kehässä kuin sen ulkopuolella, olen kyllä voittanutkin välillä tai useamminkin, no joka tapauksessa tässä sain tänään tälläisen sähköpostin, niitä tulee joskus, hyvin harvoin kuitenkin, mutta näiden vuosien aikana kun olen pitänyt tätä kuntonyrkkeilyä niin nämä tälläiset viestit ovat olleet tietenkin sitä tärkeintä "palkintoa" mulle, tämähän oli jo se perusajatus aloittaessani kuntonyrkkeilyn 1989.

2005-05-16-1232
Hei hyvä YSTÄVÄ. Tiedän että olet kiireinen, eikä mun pitäisi häiritä sinua, mutta kun vastustamaton halu siihen kuitenkin yllätti niin en voi olla tekemättä sitä, olen laittanut tänään vielä yhden KESÄLEIRI tiedoituksen nettisivujeni vieraskirjaan ja jos ehditte joku päivä niin käykääpäs lukemassa ja laittakaapas pieni kesäavaus, runona, mietelauseena tai muussa piristävässä muodossa sinne, jotta saamme tämän sateen karkoitettua....Hauskaa viikonalkua ja tässä mietelause JOSKUS ENEMMÄN ON VÄHEMMÄN....Lämpimin terveisin ja anteeksi häirintä kesken kiireidenne. Harri