lauantai 12. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: RAASTAVA PETTYMYS

Otteluilta läheni joutuisasti ja perhoset lentelivät vatsassani, sillä Messuhallissa halusin taas onnistua tosi hyvin ja antaa hyvän matsin kotiyleisölleni. Pari päivää ennen otteluiltaa Ilta-Sanomat julkaisi taas koko sivun jutun otsikolla: "Piitulaisen ensi-ilta hermostuttaa isää, ei poikaa" ja jutussa vakuutan, etten ole tippaakaan hermostunut, mutta toi faija, sehän on kuin sillä ois matsi edessä. Tosiasiassa pari päivää ennen matsia vatsani vihloi niin, että luulin sen repeävän. Painajaiset tyrmäystappiosta kotiyleisön edessä herättivät minut yöllä hiestä likimärkänä rukoilemaan, että todella voittaisin ja onnistuisin taas kaiken sirkuksen ja huulenheittoni jälkeen, muuten en matsin jälkeen paljon julkisesti kehtaisi näyttäytyä.
24.11. aamulla oli punnitus erään helsinkiläisen hotellin alakerrassa. Tapasin siellä vastustajani, 25-vuotiaan, miellyttävän tuntuisen kaverin, jolla oli tähän mennessä ollut yksi ottelu enemmän kuin minulla ja otteluista kaksi oli päättynyt niukkaan pistehäviöön. Toivotimme toisillemme onnellista iltaa.
Illalla kävin kovan kuusieräisen ottelun algerialaisen MOHAMMED SOUITAN kanssa, joka osoittautui vaikeaksi ja vahvaksi vastukseksi. Olin taas todella kovilla, eikä nyrkkeily sujunut laisinkaan haluamallani tavalla, mutta saavutin kuitenkin 10. ammattilaisvoittoni.
Se ei kylläkään paljon lohduttanut, sillä tunsin pettäneeni yleisön, jolle olisin halunnut tarjota nopeaa ja hyvää nyrkkeilyä ja helpon voiton. Mutta toisin kävi. Voitin vain vaivaloisesti, eikä yleisö tuntunut kovinkaan tyytyväiseltä astellessani takaisin pukuhuoneeseen pää paksuna algerialaisen raskaiden lyöntien jälkeen. Vihellykset ja pilkkahuudot kaikuivat taas kerran korvissani messuhalliottelun jälkeen.
Seuraavan päivän lehdet senkun vain lisäsivät haljua tunnetta sisälläni. Oli kyllä suuria otsikoita ja isoja kuvia, mutta otsikoissa saattoi lukea: " Harri Piitulainen pettymys". Kuvateksteissä sanottiin minulla olevan vielä pitkä matka huipulle, vaikkakin saavutin 10. perättäisen voittoni kukistamalla algerialaisen MOHAMMED SOUITAN. Mielialani oli nollassa. Tahti oli ollut kova. Vuoden sisällä kymmenen ottelua, jotka vain koko ajan kovenivat. Vuosi yhtämittaista jännittämistä, keskittymistä, harjoittelua ja epäonnistumisen pelkoa... Nyrkkeilyä...nyrkkeilyä. En tiedä, aloinko väsyä vai mikä oli, kun tuntui, etten onnistu nyt taas millään. Olla huono kotiyleisön edessä, se harmitti niin, mutta sitä ei voinnut enää muuttaa. Ensi kerralla yritetään sitten taas olla parempi. Sähke Ruotsista kertoi: 7.12.1967 ottelu Jönköpingissä espanjalaista ENRICO HOYOSIA vastaan. Uutinen viikkoa Messuhalliotteluni jälkeen kertoi norjalaisen EM-karsintaotteluun valitun TORE MAGNUSSENIN hävinneen keskeytyksellä 1. erässä algerialaiselle MOHAMMED SOUITALLE.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti