tiistai 29. toukokuuta 2012

Malagan Prinssi ARSKA KAJANDER on palannut Suomeen kesänviettoon Mellstenin Paratiisirannalle. Kahvittelimme tänään cafe Mellstenissä ja vaihdoimme kuulumisia Fuengirolasta.

KUUSIVITONEN UUSI AIKAKAUSI ALKAA

Tänään on ollut ihan suht`koht mukava päivä. Ei mitään kummallisempaa. Hengailua Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin terassilla. Oikeastaan ihmeellistä, ettei jengiä näkynyt tänään siellä ollenkaan, paitsi "Malagan Prinssi" ARSKA KAJANDER joka oli palannut takaisin Suomeen kesänviettoon. Olin illalla treenaamssa Tuulimäen boxingsalilla eikä sielläkään näkynyt ketään muita, joten sain harjoitella kuin yksityissalissa konsanaan. Se olikin sitten viimeinen treenini 64 vuotiaana. Huomenna täytän 65 vuotta ja alkaa taas kerran uusi aikajakso elämmässäni. Nyt nämä aikajaksot laittavat kyllä enenmmän miettimään tulevaa? Koitan kuitenkin asennoitua siihen ilolla, uteliaisuudella sekä aktiivisuudella . Huomisesta alkaa kuusivitosen aikajakso. Päivät ja aika näyttää mitä tuleman pitää.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

KAHVITTELIJOIDEN KESÄKAUDEN AVAUS

KAHVITTELIJOIDEN kesäkauden avaus tapahtui viime perjantaina 25.5 jolloin pääsimme terasille auringonpaisteiseen päivään ja tunnelma oli iloinen!

perjantai 25. toukokuuta 2012

ELÄMÄN CARUSELLI PYÖRII

Tänään Cafe Carusellissa oli loistava aurinkoinen päivä. KAHVITTELIJAT pääsivät ensimmäistä kertaa terassille aurinkoon istumaan ja tarinoimaan elämän ihmeellisyyksistä. Jo tullessani sinne tapasin Stadin yöelämän valtiaat MEHDI "Yön Prinssi" YOUNESIN sekä NIKO "Don King" HALLAMÄEN ja pääsin kovien kundien kanssa kuvaan, näin päiväsaikaan!

PERJANTAI ON KAHVITTELUPÄIVÄ!

Loistava aamu. Ja tänään on KAHVITTELUPÄIVÄ cafe Carusellissa, jolloin "Ylä-Asteen Pojat" kokoontuvat tarinoiden pariin ja kertomaan kuulumisia viikon varrelta! Mellstenin Paratiisiranta on muuten myös siitä mukava paikka että siellä voi yllättäen tavata ihmisiä vuosienkin takaa, niinkuin tässä yhtenä päivänä tällä viikolla tapasin ex-kuntonyrkkkeily oppilaani LEENA VÄLIKANKAAN! BOXING FOREVER!

torstai 24. toukokuuta 2012

Päivän veljeskunta

Tämän päivän veljeskunta Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenissä oli seuraavanlainen. Vasemmalla uskomaton petanguen taitaja ja WSOYN ex-toimittaja nyt ansaittuja eläkepäiviä viettävä Paroni HEIKKI MAKKONEN, sitten vain minä ja vieressäni THE BASMAN KAJ WALLIN täynnä uusia suunnitelmia, hänhän on vasta nuorimies mieleltään ja hänen vieressään kolmen päivän päästä eläkkeelle siirtyvä voimisteluopettaja, ex-uimahyppääjä, HJK:n sekä Suomen futismaajoukkueenkin huoltaja ja teippari ESA HEINONEN, joka oli katsastamassa, josko liittyisi Mellstenin Paratiisirannan KUNINKAALLISEEN rantajengiin viettämään aurinkoisia eläkepäiviä vai tekisikö sittenkin jotain hyödyllisempää ja tärkeämpää? Toivotamme joka tapauksessa ESA HEINOSELLE hauskoja sekä riemukkaita eläkepäiviä, missä niitä viettääkään! Tänään oli meillä ainakin hauskaa cafe Mellstenin terasilla ja tarinoita itsekullakin riitti toisillemme jakaa! Että näin.

YKSINKERTAISTA ELÄMÄÄ

Hyvää huomenta. Jälleen aurinkoinen päivä. Onpa se makeeta kun kesä on saapunut jälleen Suomeen. Mellstenin Paratiisiranta cafe Mellstenin terasseineen on tullut päivitäiseen arkipäivään. Ja se on tehnyt arkipäivästä juhlaa! Olen jo henkisesti lähes selvinnyt Viron reissusta, buffetpöytien houkutuksista ja palannut yksinkertaiseen ja kurinalaiseen elämääni. Olen pystynyt siihen jo parin päivän ajan. Tosin painoni ei ole pudonnut vielä yhtään. Täytyy varmaan yrittää sitä muodikasta diettiohjelmaa, mikä sen nimi nyt olikaan, skarppausta! Elämä on nyt siis varsin yksinkertaista. Aamulla herätys. Vilkaisu ikkunasta ulos. Onko aurinkoista? Aamukahvit, voileipää ja aamuTV. Lähtö Mellstenin Paratiisirantaan. Päivä kavereiden kanssa kaveraamista. Illalla treenaamaan ja nukkumaan! Näin päivät sujuvat yksinkertaisella elämänrytmillä, mikäli ei sade päivä yllätä? Tässä seuraavan kolmen kuukauden ohjelma, josta kuitenkin pidän oikeuden muutoksiin, sillä joskus saattaa tulla joku ulkopuolinen muutosta vaativa tapaamien, kohtaaminen ja tapahtuma, joka vie mut pois Espoosta ja Mellstenin Paratiisirannasta! Huomenna ja perjantaisin on tietysti se KAHVITTELIJOIDEN tapaaminen cafe Carusellissa kello 10.30-12.30. Sille en voi mitään. Se on poikkeus, joka on hyväksyttävä. Mutta muuten YKSINKERTAINEN ELÄMÄ on innovaatio minulle! Eilen Cafe Mellstenissä, jossakin vaiheessa päivää vieraili muunmuassa Tapiolalainen herrasmies, loistava ja aina hyvän tuulinen HANNU MARTIN ja sain ilon ikuistaa hänen vierailunsa siellä ja pääsin
todellisen herrasmiehen kanssa samaan kuvaan. Taidankin siirtyä tässä myös yksinkertaisuuteen näiden blogijuttujenikin kanssa, ei sikseen, etteikö ne olisi olleet yksinkertaisia jo nyt, mutta yksinkertaistan sitä vielä enemmän ja siirryn ihan KUVAT KERTOVAT ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA LINJALLE ja annan niiden kertoa siitä YKSINKERTAISESTA ELÄMÄSTÄ jota elän. Voin vain myös tässä toivottaa kaikille HYVÄÄ KESÄÄ, AURINKOA, ONNELLISUUTTA ja RAKKAUTTA! Sitä yksinkertainenkin elämä tarvitsee!

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

JOSKUS ON OTETTAVA ITSEÄNSÄ NISKASTA KIINNI!

On sunnuntai iltapäivä ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta lämpimästi! Huomaa sana LÄMPIMÄSTI! Olin jo aamupäivällä Mellstenin Paratiisirannassa, jossa olivat jo valmiina sinne päästyäni Parooni HEIKKI MAKKONEN ja Kreivi RISTO VESTERINEN. Optikkoguru ja 60-luvun suuriin hurmureihin kuulunut FREDDY BENSKY tuli ja liittyi seuraan. Päivällä cafe MELLSTEN siirtyi ministeritason kahvilaksi kun Eurooppaministeri ALEXSANDER STUBB perheineen saapui terassille nauttimaan Espoolaisesta aurinkopäivästä. Onpa muuten tämä päivä ollut taas mannaa! Ja itseasiassa tälläisia mannapäiviä on ollut minulla nyt ihan liikaa,kun viime keskiviikosta saakka,jolloin perheen tyttöjen kanssa risteilimme Tallinnaan VIKINGIN buffetpöydän siivittämänä. Seuraana päivänä ajoimmme Keisarilliseen HAAPSALUUN Kuvernööri MARKKU LINDSTRÖMIN ja hänen ULLANSA herkulliseen ja hellään huolenpitoon. Jossa makea elämä sai lähes holtittoman vauhdin ja lähdin luisumaan, ei alamäkeä vaan minun kohdallani ylämäkeä, Kuvernöörin lounaan, buffetpöydän ULLAN speciaaliteettien myötä. Siis makea elämä riistäytyi holtittomaan ja niinkuin nykyisin sanottaisiin tolkuttomaan menoon. Ja olin liian heikko sanoakseni niet! Vielä aamulla seuraavana päivänä kun heräsin ja kaikki vielä nukkuivat, lähdin kävelemään Haapsalua lävitse, etsimään KOHVI-paikkaa TEELEÄ, jossa oli aivan huippu viinereitä vaniljasoosin kera,loistavia pirukkaita, ai niin suomeksi piirakoita. Ostin niitä pussillisen vielä mukaan ja näin pääsin vielä toiseen aamiaispöytään muidenkin herättyä. Jätimme päivällä hyvästit PALAZZO JAANALLE ja isäntäpari heilutti meille lähtiessä ovelta (kuva mukana), kun ajoimme takaisin TALLINNAAN vielä vuorokaudeksi tai vähän päälle. Ja siellä, tässä vaiheessa, minun olisi ollut otettava jo itseäni niskasta kiinni, sillä tämä ei voi jatkua näin, buffet pöydästä buffet pöytään!Tai siis on se tehtävä ainakin nyt, sillä silloin siellä en vielä siihen pystynyt, buffetpöydät lumosivat minut, veivät sydämeni ja tulivat sisään sieluuni. Tunnen nyt pienen pistoksen ja raskaan painonlisäyksen. On löydettävä uusi alku. Uusi päivä auringon paisteessa. Tervehdittävä kesää, sen lämpöä, antauduttava sen lämpimään hyväilyyn, unohdettava buffetpöydät ja herkut. Ennenkaikkea, on mahduttava taas shortseihin ennenkuin rantapäivät rannalla alkavat. Uskaltaisin sanoa. Olen herkkuni syönnyt. Kiintiöni on täynnä! En usko, että tulet enään näkemään minua
buffetpöytien tai herkkujen äärellä. Se on nyt loppu! Ops, MURUNI tuo juuri parvekkeelle kupin kahvia ja lettua kermavaahdolla ja mustikoilla täytettynä, no ehkä vielä tämän kerran!

perjantai 11. toukokuuta 2012

POSEERAUSTA CAFE CARUSELLISSA

Joskus ESA LEHTOSAARI, siinä oikealla joutuu poseraamaan pienempienkin nyrkkeilyihmisten kanssa, niinkuin tänään cafe Carusellissa kun siinä vasemalla on Tuusulan Nyrkkeilyseuran puheenjohtaja, ex-nyrkkeilijä sekä valmentajana vaikuttava VESA KORPAEUS tuli ensi kertaa kahvittelemaan kanssamme ja siinä keskellä sitten, kuka ihme se olikaan? No oli kuka oli, ESA LEHTOSAARI hoiti tämän kuitenkin tyylillä.

RASKAANSARJAN MESTARIT

Tässä kuvassa kaksi Raskaansarjan Mestaria. Toinen ammattinyrkkeilyn raskaansarjan hallitseva mestari, uskomaton WLADIMIR KLICHKO sekä vuoden 1961 Suomen nuortensarjan raskaansarjan mestari, nykyinen kansainvälinen ammattinyrkkeilytuomarimme ESA LEHTOSAARI
Suomen Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja, komea ja tyylikäs MATTI HIETANEN ja minä.

KAHVITTELU PÄIVÄ CARUSELLISSA

Vaikka tänään on ollut pilvinen ja jopa sateinen päivä, niin eipä se häirinnyt meitä KAHVITTELIJOITA, jotka kahvittelimme cafe Carusellin palmun alla parinkymmenen kaverin kesken. Yllätysvieraitakin saimme joukkoomme kun esimerkiksi pian eläkkeelle jäävä Suomen Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja MATTI HIETANEN kävi vierailemassa joukossammme. Ehkä MATTIA kiinnostaisi nyt Nyrkkeilyliiton jälkeen Kahvittelijoiden toiminnanjohtajan paikka? Mikä tosin on palkaton, mutta kunnioitusta ja arvostusta löytyisi kyllä monenkin kahvikupillisen verran! Luulen että MATTI harkitsee tätä nyt kovasti. Oli mukavaa tavata (10kiloa laihempi) MATTI HIETANEN tänään Carusellissa. ESA LEHTOSAARI oli myös tullut takaisin raskaansarjan EM-ottelun tuomaroinnista Saksasta. Hän näytti kuvia Boxingista ja viehättävästä Saksalaiskaupungista jossa vieraili. Siellä hän tapasi myös monia suuria nyrkkeilykuuluisuuksia, mutta tänään ESA joutui tyytymään poseeraamaan vain Tuusulan Nyrkkeilyseuran puheenjohtajan, ex-nyrkkkeilijän ja nykyisin valmentajan tehtävissä vaikuttavan VESA KORPAEUSIN ja yhden entisen 60-luvun nyrkkeilijän (jota ei enään kukaan muista), mutta ESA teki sen tyylillä ja hienotunteisuudella. Myös MATTI HIETANEN poseerasi ystävällisesti tuon vanhan ex-nyrkkeilijän kanssa, joka oli selvästi mielissään päästessään samaa kuvaan huomattavasti nuoremman kanssa. No, joka tapauksessa, tämä sateinen päivä oli kuitenkin jotenkin taas aurinkoinen. Kavereiden tapaaminen on sitä aina. Jäämme odottamaan auringon paistetta ja lämpimiä päiviä. Elämää Mellstenin Paratiisirannassa, ja yhtä sun toista mukavaa! Sateen jälkeen seuraa aina auringonpaistetta!

tiistai 8. toukokuuta 2012

ELÄMÄN JUNA KULKEE

Tiistai päivä on alullaan. Katson ikkunasta ulos, auringonpaisteinen päivä. Orvokit parvekkeella monivärisinä näyttävät kauniilta ja vihreys pihalla jo niin kesäiseltä. Kesän tulo. Ajatus siitä tuntuu hivelevän hyvältä. Itseasiassa elämäkin tuntuu nyt hyvältä ja mielekkäältä. Vaikka olen eläkeläinen, niin tuntuu että säpinää ja tapahtumia on riittävästi. Uskomattoman kiitollinen voin olla mukavista ja hyvistä ystävistä, joita on tilaisuus tavata ja kuulla tarinoita sekä vaihtaa mielipiteitä tapahtumista, urheilujutuista, rock and rollista ym.ym. ELÄMÄN JUNANI on puksuttanut eteenpäin ja uskomatonta mutta totta, täytän nyt toukokuun aikana 65 vuotta ja voin sanoa, että elämä on ollut monin tavoin ihanaa! Myös koettelevaa. Välillä se on mennyt pirstaleiksi. Olen kerännyt niitä pirstaleita ja eheyttänyt elämääni. Tuntenut sen ihanuuden, sen pienistä murusista. Jokainen on varmasti joutunut elämänsä varrella kysymään KUKA OIKEIN OLEN? Minäkin useasti. Mutta kun stadillla kadulla kävellessäni tulee vastaan joku ihminen, jota en edes tunne, ja sanoo MOI HARRI, tunnen mielenrikkautta, onnellisuutta. Enkä enempää haluaisikaan, vain elämää
, ei enempää, kotikaupunkinsa kadulla ja kävellä AURINKOON!

perjantai 4. toukokuuta 2012

NYRKKEILJÄN UNELMA

Mikä oikeastaan sopisikaan paremmin tähän tämän päivän juttuuni kuin tämä, kun aamupäivän KAHVIITELUSSA, NALLE ABRAHAMSSONILLA oli mukananaan kirjoittamani NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani ja halusi saada siihen singerauksen hänelle. Tämä vie mut takaisin boxingiin, Göteborgiin ja BERTIL KNUTSSONIIN, josta olen kirjassani kirjoittanut ja siihen NYRKKEILIJÄN UNELMAANI, mitä se oli. Tarina on tunteellinen, niinkuin olen ollut aina itsekkin, nyrkkeily oli hienoa ja loistavaa, mutta kuitenkin, ehkä tärkeintä ja hienointa on ollut ja on YSTÄVYYS, mitä olen sannut kokea ja saan kokea sitä yhä. Tässä mun elämässä on tapahtunut niin paljon, välillä se on ollut kuin elokuvaa, yht`äkkiä kaikki on kadonnut, mutta sitten taas väläyksittäin pieninä paloina se on tullut takaisin, muistoissa, sydämmessä ja sielussani. Enpä menisi väittämään, en todellakaan, että olisin elännyt jotenkin suuren elämän suurine saavutuksineen, mutta sen väitän, että SE ON OLLUT MINULLE SUURTA! Kiitoksia siitä myös kaikille ystävilleni vuosikymmenien aikana! Näin se vaan SEBASTIAN K voitto sai fiilikset virtaamaan!
BERTIL KNUTSSON ja minä kuvassa katsomassa keväällä Götebogissa JERRY WILLIAMS showta, josta BERTIL 80v. sanoi shown jälkeen, vaikkei mikään varsinainen Rock and Roll diggari olekkaan "HAN ÄR BRA" JERRYN laulaessa puolitoista tuntia rokkia ja saaden koko mestan suorastaan rock and roll huumaan. Yksi arvokkaimpia asioita minulle on tässä elämässä, ystävyytemme joka on säilynyt kakki nämä vuosikymmenet, ne fiilikset ja muistot BOXINGISTA! Kiitos BERTIL!

Voittoisa SEBASTIAN K

Tähtiravuri SEBASTIAN K juoksi ja voitti FINLANDIA AJOT 28.4 täällä Suomessa kuitaten 110 000 euron ykköspalkinnon Ruotsiin ja Göteborgiin!

SEBASTIAN K

Onpa taas tänään ollut vilkas päivä joka alkoi jo KAHVITTELULLA cafe Carusellissa aamupäivällä ja vasta vähän aikaa sitten pääsin kotiin. Viestejä ja meilejä oli odottamassa. Ja niihin mennäkseni, niin ensimmäiseksi, ihmettelet varmaan otsikkoa SEBASTIAN K. No kerronpa että SEBASTIAN K on huippuravuri siis hevonen, jonka omistaa BERTIL KNUTSSON. BERTIL KNUTSSON oli minun promoottorini 1966-1969 ammattinyrkkeilyilloissa Ruotsissa. Silloin hänellä oli nyrkkeilijöitä tallissaan kunnes ammattinyrkkeily kiellettiin Ruotsissa 1.1.1970 lähtien. Nyt hänellä on monien muiden kasino-bisneksiensä lisäksi laadukas huipputalli ravihevosia. Meidän piti oikeastaan viime viikonloppuna mennä katsomaan BERTILIN kanssa näitä FINLANDIA AJOJA, mutta flunssa yllätti hänet, joten se jäi väliin, kunnes tänään siis kuulin tästä hienosta voitosta täällä Suomessa. Onnittelut tietysti BERTILILLE!Keväällä maaliskuussa oltiin Göteborgissa viettämässä iltaa Rock and Rollin parissa katsomassa ja kuuntelemassa JERRY WILLIAMSIA, josta BERTIL 80v. totesi "HAN ÄR BRA" vaikkei varsinaisia Rock and Roll diggareita olekkaan. Hieno ilta joka tapauksessa. Olen BERTIL KNUTSSONISTA usein kirjoitellut, hän on ollut tärkeä ihminen minulle ja on loistavaa että ystävyys on säilynyt vuosikymmenien ajan! Mikäpä olisi tähän juttuun sopivampi kuva kuin kuva BERTIL KNUTSSONISTA palkintopystin kanssa! Tämän lisäksi SEBASTIAN K kuittasi voitostaan 110 000 euron ykköspalkinnon!

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Vai lähtisinkö sittenkin Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin terassille nauttimaan aurinkopäivästä, välkehtivästä merestä. Nauttimaan terassielämästä, jossa voi tavata mielenkintoisia ja hauskoja kavereitakin, niinkuin tässäkin yhtenä päivänä nyt (Vappuaikana) TOM GINMANIN. TOM on ex-nyrkkeilyoppilaitani ja on selvästi edelleen iskussa!
Mennäkö monta kymmentä metriä maan alle treenaamaan, rasittumaan ja hikoilemaan?

ARKIPÄIVÄN LÖYTÄMINEN

Hyvää viikonalkua tai eihän nyt ole mikään viikonalku vaan jo keskiviikko. Tuntuu kuin olisin hukannut kokonaan arkipäivät. Nimittäin nyt kun tämä Vappu oli tavallista pidempi ja olen mennyt täysin sille lavealle herkkutelijan valtatielleni ja unohtanut, että minunhan pitäisi kulkea sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietäni !Hauskaa on kuitenkin ollut. Voin myös katsoa, että terassikausi on saannut nyt virallisen kauden aloituksen ja olenkin siirtänyt kelloni jo terassiaikaan. Katson nyt ikkunasta ulos ja näen, että aurinko paistaa ja käyn taistelua mieleni kanssa. Lähteäkö Tuulimäen boxingsalille treenaamaan vaiko Mellstenin Paratiisirannan terassille aurinkoon istumaan, juomaan kahvia ja syömään possumunkkia? Olen aivan epätoivoinen! Tiedän että mun pitäisi välillä mennä treenaamaankin. Muutenhan unohdan koko lajin, mitä olen tässä jo jonkin ajan harrastanut ja rakastanut! Ihminenhän on aina täynnä valintoja. Toiset ovat vääriä ja toiset oikeita. Itseni kohdalla tuntuu, että olen usein osannut valita väärin. Tai vaikea sanoa. On niillä asioilla ollut hyvätkin ja hauskatkin aikansa. Olen taas kerran vaikean valinnan edessä! Mennäkö treenaamaan monta kymmentä metriä maan alle. Hikoilemaan ja rasittumaan. Lyömään turhanpäiväisesti nyrkkeilysäkkiä, piste- ja päärynäpalloa, varjonyrkkeilemään nyrkkeilykehään....vaiko Mellstenin Paratiisirannan terassille kahvin ja herkullisen possumunkin kera, katselemaan välkehtivää merta, tapaamaan uskomattoman viehättäviä ja mukavia ihmisiä, tuntemaan kuinka elämä pulppuaa hyväntuulisena tätä päivää? EI KAI TÄMÄ NYT SITTENKÄÄN OLE VAIKEAA VALITA?