perjantai 29. lokakuuta 2010

Finlandia talon DANNYN Tunteiden ilta konsertissa lavalla DANNYN suloiset enkelit D`VOISES tytöt VARPU VIRTA ja KATJA LUKIN!
Eilinen DANNYN juhlakonsertti FINLANDIA talolla oli upea. Danny vei meidät kaikki vuosikymmenien aikamatkalle kymmenien hittiensä kautta! Siitä enemmän blogikirjoituksessani! DANNY ESTRAADI GLADIAATTORI!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 28.10.2010

HUH, kuinka tuo aika kulkeekaan. On taas perjantaiaamu. Katson ulos ikkunasta ja siellä on pimeätä. Aurinkoiset aamut ovat ohitse taas vähäksi aikaa. Katson aamu TV:tä, kuppi kahvia edessäni. Siinä ELVIS-kupissani. Ajatukseni harhailevat vielä eilisessä. Aikamoisessa tunnelma pläjäyksessä! DANNYN TUNTEIDEN ILLASSA Finlandiatalossa. Se oli hieno ilta. Oikeastaan sitä DANNYÄ, joka on mestari luomaan tunnelmaa. Viemään sut aikamatkalle kymmenien hittiensä kautta, lähtien aina vuodesta 1964 tähän päivään ja uuteen kappaleeseen ELÄN JA LAULAN! Hän oli siis todella loistava eilen. Tunnelma oli upea Finlandiatalolla. Oli aistittavissa kuinka tätä artistia rakastetaan. Hän vei meidät kaikki vuosikymmenien aikamatkalle. Oli myös mukava tavata paljon ystäviä, artisteja ja soittajia sieltä menneisyyden sillan toisesta päästä ja nähdä heidät tässä päivässä. Vaikka niin monet ovat myös poismenneet, niin hekin tuntuivat elävän DANNYN mukana hänen lauluissaan ja puheissaan. ISO D on todellakin nimensä mukainen!!! Aika kulkee ja kuljemme loppusuoraa, niinkuin DANNY useamman kerran puheissaan mainitsi. Olemme kumpikin saanneet muistutuksen siitä. Mutta se ei poista halua elää, kokea ja ennenkaikkea olla kiitollinen tästä päivästä. DANNY on taistelija ja jatkaa taistelua ESTRADI GLADIAATTORINA ja minä jatkan omaa taisteluani vanhuutta vastaan ja sainkin tuossa keskiviikkona jo 20:nen boxingtreenini tässä kuussa aikaiseksi ja saan jopa 22 treeniä kokoon tässä lokakuussa. Olen tyytyväinen. sillä tämä pieni tavoitteeni tämän kuukauden aikana tuli tehtyä ja se oli mahdollista. Siirränkin katseeni nyt marraskuuhun, enkä tingi siitä 20:stä harjoituskerrasta. Olen utelias mitä marraskuu tuo taas tullessaan? Muutakin kuin putkiremontin alkamisen asuintalossani. Tänään on kahvittelupäivä cafe Caruselissa. Ketähän sinne tulee tänään? Hmm, ihanaa tämä elämä. Ei muuten huonot samat tässä DANNYN uudessa levyssä ELÄN JA LAULAN!

torstai 21. lokakuuta 2010

Suomessa BOSSE HÖGBERGIN ykkös fani oli JYRKI HÄMÄLÄINEN. Mekin tutustuimme toisiimme paremmin 1967, kun hän pyysi minua käymään SUOSIKIN toimituksessa tullessani Ruotsista boksaamasta ja JYRKI halusi kuulla BOSSEN matsista ja BOSSESTA! Kerran kun mulla oli RINGSIDE nimisen hampurilaisbaarin avajaiset ilmestyi JYRKI HÄMÄLÄINEN sinne BOSSE HÖGBERGIN nyrkkeilyviitta yllään!
BOSSE HÖGBERG, isäni ja minä Malmössa lehdistötilaisuudessa!
Uskomaton ottelu SANDRO MAZZINGHI vs BOSSE HÖGBERG....se on jäännyt mieleen niinkuin myös BOSSE. Lue tämän päivän tarinasta enemmän.

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 21.10.2010

Hieno päivä tänään. Hieman harmaa ja sateinen, mutta kuitenkin elämää täynnä. Tulin tietysti aamupäivällä treenaamasta Tuulimäen boxingsalilta sekä kahvilta Tapiolan Waynes Coffeesta. Huomenna on viikon hyvin ansaittu vapaapäivä boxingista. Silloin on kahvittelupäivä cafe Carusellissa jengin kanssa. Kun toi boxing sykkii mulle kuitenkin tässä, uskaltaisinko sanoa, aivan lähes päivittäin (vaimo voisi kyllä huomauttaa tähän, joka päivä). No onhan se mielessä, en mä voi sitä kieltää. Onhan se ollut mulle niin suuri juttu! Isän perintönä mulle. Tässä tuli vain mieleen, kun niin moni kysyy multa aina silloin tällöin, "Minkälainen oli BOSSE HÖGBERG, kun sinä nyrkkeilit siellä Ruotsissa samoissa illoissa ja tutustuitko häneen paremmin"? No. BOSSE HÖGBERG oli sankari! Sankari monella tavalla. Todellinen taistelija kehässä. Kova ja periksi antamaton. Ulkopuolella kehän hän oli karismaattinen, tyylikäs ja kovan kundin leimalla varustettu. Persoonallisuus jota ihailtiin valtavasti Ruotsissa siihen aikaan. Ja tiedän, että myös tänä päivänä löytyy valtava fanijoukko, jotka muistavat BOSSEA ja BOSSEN matseja. Olen tavannut heitä parissa tilaisuudessa Tukholmassa. Ja esimerkiksi valokuva, missä minä olin BOSSEN kanssa herätti valtavaa kunnioitusta ja ihailua. Tapasin BOSSEN tietysti usein ennen matseja asuessamme samassa hotellissa ja minäkin ihailin häntä. Hänen persoonaansa, tyylikkyyttään sekä sitä valtavaa taistelutahtoa kehässä! Oikeastaan voisin lainata vielä NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjastani pienen pätkän, kun tapasin BOSSE HÖGBERGIN ensi kerran...... "Käytyäni suihkussa ja puettuani siviilivaatteet ylleni lähdimme tapaamaan illan pääottelijaa BOSSE HÖGBERGIÄ ja toivottamaan onnea hänen ottelulleen Euroopan mestaruudesta. Koputimme varovasti ovelle, missä luki "Bosse Högberg, ei saa häiritä", ja avasimme oven. Olen puhunut omista paineistani ja helvetillisestä odotuksesta ennen ottelua, mutta Bosse Högbergin paine taisi olla kymmenkertainen, sillä ilma sisällä ei tuntunut liikkuvan milliäkään vaan astuit kuin erillään maailmasta olevaan kammioon, josta olisit voinut leikata siivuja jännityksestä, paineesta, sähköstä. Huoneessa oli BOSSE HÖGBERGIN lisäksi vain BÖRJE HANSSON. Päättäväisyys ja voima, joka uhkui BOSSE HÖGBERGISTÄ, oli valtava, tuntui ettei hän tarvitse ovia, sen kun vain kävelee seinien läpi. Toivotamme onnea ottelulle....BOSSE ei vastaa mitään, nyökkää vain. Jätämme hänet kamppailemaan "riivajaisia" vastaan. Se oli ensikohtaaminen BOSSE HÖGBERGIN, Ruotsin kohutun skandaalinkäryisen huippunyrkkeilijän kanssa. Ottelu, jonka näin hänen nyrkkeilevän, taistelevan, Italian hirmukovaa SANDRO MAZZINGHIA vastaan, oli ottelu, jonka veroista en ole nähnyt ja tuskinpa tulen näkemäänkään. Siinä kaksi äärettömän kovaa boksaria yrittivät nyrkein silputa ensimmäiset seitsemän erää toisensa riekaleiksi ja sen jälkeen valtavaa voitontahtoa uhkuva BOSSE HÖGBERG taisteli hiukan vielä itseään vahvempaa ja parempaa nyrkkeilijää vastaan, joka erä erältä seuraavat seitsemän erää "silppusi" BOSSEA, mutta ei saannut tämän halua voittaa murtumaan, vaan kehätuomarin keskeyttäessä ottelun neljännessätoista erässä BOSSE HÖGBERG oli pyörtynyt kirjaimellisesti pystyyn, mutta ei suostunut vaipumaan kanveesille. Tuomari johdatti BOSSEN kehäkulmaansa. Tunsin kyynelten valuvan pitkin poskiani ja kärsin vertavuotavan BOSSEN vuoksi, joka jakkarallaan istuessaan vaipui kasaan kehäköysiä vastaan. Hallissa oli hiirenhiljaista 15000 ihmisen tuijottaessa lumoutuneena ja kauhuissaan tätä näkyä. 10 sekunttia.....BOSSE HÖGBERG ryhdistäytyy.....Pää nousee rinnalta ylös.....Hän ei suostunut nytkään antamaan periksi vaan katsoo turvonneiden, veristen silmäkulmien alta SANDRO MAZZINGHIA ja nyökkää tälle"......Tässä oli tänään taas tarinaa ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen. Käväisy menneisyyden sillan toisella puolella. Haluan myös muistaa BOSSEA sekä lähettää terveiset LIZ ja LOUISE HÖGBERGILLE, en ole unohtanut BOSSEA!

maanantai 18. lokakuuta 2010

Taistelija DANNY jatkaa häikäisevää uraansa kohta alkavalla juhlakiertueellaan ympäri Suomea! Vasenkoukku on purevassa kunnossa!
Yhden mielilevyni kansi 60-luvun lopulta!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 18.10.2010

Mikä loistava aurinkoinen päivä olikaan taas tänään, kun olin tutussa paikassani Tapiolan Waynes Coffeessa suuren kahvikupin ja kanakolmioleivän kanssa, ikkunapöydässä, josta ihastelin päivän aurinkoisuutta. Olin tullut treenaamasta Tuulimäen boxingsalilta. LAURI TÄHKÄ istui tuossa jonkin pöydän päässä jutellen jonkun kaverinsa kanssa. MATTI KOOTA voitti viikonloppuna TAMMERTURNAUKSESSA sarjansa Tampereella. Hieno suoritus! MATTI KOOTA on nuorimies jolta voidaan odottaa vielä paljon nyrkkeilyn saralla tulevaisuudessa. Ikävä oli lukea, että yksi nuorimies oli siellä kilpailuissa joutunut aivoleikkaukseen ottelun jälkeen. Toivottavast tämä nuorimies selviää hyvin ja jatkaa terveenä elämäänsä. Tää elämä on niin suurelta osalta sellaista arpapeliä. Oletko syntynyt onnellisten tähtien alla. Onko geenit jolla vältät sairaudet ja tuuria, että vältät onnettomuudet. On niin monta mahdollisuutta että kaikki ei suju hyvin. Itsellänikin on ollut läheltä liippasi tilanteita muutaman kerran elämäni aikana. KOHTALON TÄHTI ja varjellus on ollut mukana. Siksi tämä elämä puhuttaa ja mietityttää. On asioita ja tapahtumia sekä tapahtuneita uskomaton määrä. Tarinoita ja ihmiskohtaloita niin lukemattomia. Minäkin tunnen niin paljon ihmisiä, jotka ovat jossain vaiheessa liittyneet elämääni, tutustunut sattumalta. Yksi sellainen on viihdetaivaamme ELÄVÄ LEGENDA DANNY! Luin toisesta iltapäivälehdestämme, taisi olla muuten Ilta-Sanomat ja Tainolan Ritan haastattelu otsikolla "EN ENÄÄN PELKÄÄ MITÄÄN"! Luin jutun ja kuinka DANNYLLÄ alkaa taas juhlakiertue ympäri Suomea. Kaveri on 68v. ja käynnyt läpi juuri sydäninfartin ja toipunut siitä. Ja hän jatkaa edelleen viihteen "kehässä" Tuntuu että uskomaton tahto ja rakkaus laulamiseen ja esiintymiseen tekee tämän mahdolliseksi. Ja rohkeus kohdata tämä päivä ilman huomisen pelkoa! DANNY on kyllä taistelija vailla vertaa! 1964 alkanut häikäisevä ura jatkuu ja saa nyt jonkinlaisen KOHTALON TÄHDEN seurakseen. Toivottavasti se tähti tuikkii vielä KAUAN! Niinkuin toivon sen KOHTALON TÄHDEN tuikkivan meille itsekullekin edelleenkin niin rakkautta kuin ystävyyttä antaen! Hyvää viikonalkua!

torstai 14. lokakuuta 2010

Kuuluisa urheilutoimittaja ARI "Sun" WISKARI nauttii silmin nähden vasemman uppercutin lyömisestä leukaani. Onneksi olimme jo ehtinnet syödä maistuvan lounaan E.T.CHARLIESSA!
GIFK:n maalitykki NIKLAS "Nikke" ROIHA ja minä tapasimme E.T.CHARLIESSA sattumalta. Olen nähnyt tämän nuoren miehen tekevän paljon maaleja junioriaikoinaan ja nytkin tämän kesän saldo oli 9 maalia GRANIN paidassa tänä kesänä!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 14.10.2010

Aamupäivällä kävin treenaamassa Tuulimäen boxinsalilla ja iltapäivällä istuin Haukilahtelaisen ravintola E.T.CHARLIEN ikkunapöydässä ja katselin ulos kauhuissani, minkäläinen ilma siellä oikein olikaan. Oli koleeta ja harmaata. Mutta hätä ei ollut niin suuri kuin ikkunasta katsellen näyttäisi, sillä odotin ystävääni, häntä joka on rantaelämän asiantuntija, surffailun virtuoosi. Hänen toinen nimensä voisi hyvinkin olla SUN eli silloin hänen nimensä kirjoitettaisiin ARI "SUN" WISKARI! Arvostan hänen poikkeuksellista kykyään nauttia rantaelämästä maailman rannoilla, jossa monet suloiset Thai-hierojattaretkin ovat tulleet hänelle tutuiksi. Meillä oli sovittu lounastapaaminen tänään kello 13 tänne E.T.CHARLIEEN. Olipa muuten sopiva päivä siihen. Saan lohdutusta tähän päivän harmauteen ja koleuteen asiantuntijan kertomuksina, parhaista maailman rannoista ja Thai-hierojattarista. Lisäksi syömme hyvän lounaan yhdessä. Ennen ARI "Sun" WISKARIN tuloa sisään astuu nuori, hoikka ja komea nuorimies. Tunnistan hänet GIFK:n maalitykiksi NIKLAS ROIHAKSI. NIKKE on mulle tuttu jo ihan pikkupojasta, kun JERRI-poikanikin harrasti jalkapalloa ja nämä kaverukset olivat yhdessä usein kentällä. Olen nähnyt NIKEN tekevän paljon maaleja aikoinaan junioritasolla ja nyt kuulin, että kesän saldo GRANISSA oli 9 maalia ja GIFK 3:mas sarjassaan. Eli hyvä futiskesä taas NIKELLÄ! Ensi kesänä koitan kyllä mennä katsomaan pelejäkin ja NIKEN maaleja! Aika kulkee muuten edelleen ihan liian nopeasti. Olen huolissani, sillä tätä vauhtia musta tulee vanha äijä! Yksi mistä on myös voinnut iloita, on Chileläisten kaivosmiesten onnistunut pelastaminen sieltä maan uumenista. Tuntui todella hyvältä nähdä kerrankin onnellisia uutisia maailmalta. Negatiivisiä uutisia tulee muuten kyllä ihan liiaksi. Huomenna taas kahvitellaan jengin kanssa cafe Carusellissa. On mielenkiintoista nähdä ketä tulee paikalle ja juuri tätä kirjoittaessani kuuluisa HAKANIEMEN CHAMPION, vaarallisen vasemman koukun omaava, Helsingin Tarmon kasvatteja, josta vähintään yhtä kuuluisa Tarmon valmentaja ILMO LINDQVIST sanoo, KIMMO LUJA on nopeampi ja kovempi tai siis oli, kuin täydessä vauhdissa oleva tiikeri ja siksi lempinimi HAKANIEMEN TIIKERI ei ole kaukaa haettu! Niin siis Hakaniemen Tiikeri KIMMO LUJA on tulossa huomenna kahvittelemaan! Ja minä jatkan elämääni tässä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASSA ja vaikka oma elämäni on pienimuotoista ja yksinkertaista, niin ystävieni GLAMOURIN ja SÄIHKEEN täytteinen elämä antaa minullekin tunteen suuremmasta elämästä! Ah, hyvää torstaipäivää. Torstai on toivoa täynnä ja niinpä auringonpaistekin on taas tullut esiin, kyllä se tästä!

maanantai 11. lokakuuta 2010

Minä ja isäni 11.11.1966 Tukholmassa minun ensimmäisen ammattilaisotteluni jälkeen Johanneshovin Jäähallissa! Sain niin paljon isältäni!
Isäni BRIGTONISSA ENGLANNISSA tyrmättyään vastustajansa toisessa erässä viihdytti sen jälkeen yleisöä laulullaan HONKEY SERENADE!
Ruotsalaisen urheilulehden kannessa suuria unelmia!
Isäni YRJÖ PIITULAINEN hurjan 10 eräisen ottelunsa jälkeen Göteborgissa amerikkalaista BABY DAY:tä vastaan on ohi ja hän laulaa vastustajalleen laulua MY BEAUTIFUL BABY!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 11.10.2010

Ihana aurinkoinen päivä edelleen. Syksyä kaunneimmillaan. Istuin tänään keskipäivällä Tapiolan Waynes Coffeessa ja katselin ikkunasta kuinka Stockkan Hullujen Päivien myyntikojuja purettiin siinä ulkona. Edessäni oli Waynesin iso kuppi kahvia kera kanakolmioleivän. Takanani oli tämän syyskauden (aloitus 4.8) 40:nes boxingtreeni. Kyllä tää on mielekäs juttu näin eläkeläisen aamupäivälle. Nimittäin sitten voikin loppupäivän viettää inspriroidusti fiiliksien ja tapahtumien mukaan. Kirjoitella esimerkiksi tälläista blogia, jota KANERVAN OSKU siellä FLORIDASSA lukee ja syö samalla Banana Split jäätelöannosta. Paitsi tietenkin, jos OSKU on vetämässä treenejä tai katsomassa LAS VEGASISSA boxingia. Tänä aamuna nostalgia puraisi minua taas kerran. Se on kuulemma ihan normaalia tässä iässä. Katsoin isäni kuvia, videoklippejä matseista mun facebooksivustoltani. Muistelin lauluja, joita hän lauleli minulle kitarallaan säestäen, silloin kun minä olin ihan pikkupoika.Laitoin niitä YOUTUBE:lta muutaman mun profiilisivulleni ja ajattelin, nyt jengi luulee, että olen ihan seonnut, kun rock and roll vaihtuu 1940-1950 luvun esityksiin, OLAVI VIRRAN, TAUNO PALON ja TAPSA RAUTAVAARAN esittäminä. Faijan kavereita, jotka minäkin sitten aikanaan tapasin ja olen kuullut tarinoita heistä ja heiltä! Kyllä taas huomasi kuinka aika, vuosikymmenet, ovat menneet nopeasti ja tuonneet eteen uutta ja uusia ihmisiä. Isänikin poismenosta on jo yli 20 vuotta. Haluan silti pitää hänet yhä, ainakin jollain tavalla mukani. Hän antoi minulle nyrkkeilyn, paljon hyviä hetkiä sen myötä ja kun kerran rakkauteni nyrkkeilyyn on säilynyt tähänkin päivään saakka, niin tulee vain mieleen, se on isältäni. Jos saamme paljon elämältä, niin myös menetämme paljon. Ihmeellistä tämä elämä! No, Stockkan Hullut Päivät ovat myös taas ohi ja päivä on aurinkoinen- Elämä jatkuu ja minä jatkan sen tarkkailemista tässä ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASSA ja OSKU....vasen suora pelasi tänään edelleen hyvin!

lauantai 9. lokakuuta 2010

PASI TAAVITSAINEN toi minulle The Greatest MUHAMMAD ALIN t-paidan tuliaiseksi Manchesterista!

perjantai 8. lokakuuta 2010

Kuin "koulupojat" heh, vain vähän yli viisikymmentä vuotta sitten oltiin sitä! Minä ja GUGI KOKLJUSCKIN.
TOPMOST vinyylilevy jonka olen saannut GUGILTA ja olen kuunellut GUGIN laulun ja tulkinnan yhdestä Rock and Rollin legendaarisimmista kappaleista MERISAIRAAT KASVOT usein ja tunnen iloa ja hyvää mieltä. Ollaan GUGIN kanssa tultu sieltä menneisyyden siltaa pitkin tähän päivään ja olemme edelleen ystäviä!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 8.10.2010

Olen juuri tullut kahvittelemasta cafe Carusellista ja juuri, kun eilen pääsin kertomasta, kuinka itse vietän pienimuotoista ja väritöntä elämää ja juuri, kun sain mielestäni pois tuon näkymän turkoosin värisestä merestä, hienosta vaalean hiekan peittämästä rannasta aurinkovarjoineen, ja ARI WISKARIN loikoilemassa siellä rannassa lumoavien kauniiden thaihierojattarien käsittelyssä, ja totesin kuinka nämä ystäväni, jotka viettävät tätä glamourin täyttämää elämää tuovat coloria minunkin elämääni! Tuovat maailman, joka ei ole heille suuri. No tänään taas mennessäni cafe Caruselliin kahvittelemaan, sain sen huomata jälleen todeksi. Katselin ja kuuntelin ihastuneena, kuinka tarinat 60-luvusta tähän päivään sinkoilivat maailmalta tänne caruselliin ja tunsin olevani osallisena elämän carusellissa. Tuo basistimme 60-luvulta, miehemme Pariisista, LASSE KVIST tuli paikalle varustettuna ranskalaisella charmilla. MATTI JÄRVELÄINEN, yksi sympaattisimmista ihmisistä, DANNYN shown tekniikan "tohtori" moikkaa LASSEA "Moi LASSE, hauska nähdä taas, viimeksihän näimmekin Pariisissa"! PASI TAAVITSAINEN tunnettu myös "Keravan Kreivinä" saapuu Manchesteristä ja huomaan kuinka nuoret naiset ympärillämme silmäilevät tätä nuorta ja salskeaa miestä. PASI toi minulle tuliaisen. Suuren t-paidan, ei, ei, en tarkoita kokoa, vaan sen SUUREN, jonka nimen eteen liitetään usein sana THE GREATEST...MUHAMMAD ALI! Sain siis MUHAMMAD ALIN t-paidan Manchesteristä ja kyllä mun on sanottava, että yksi ALIN paita vastaan koko, MANCHESTER UNITEDIN pelaajien paitoja, ainakin mulle. MARKKU POUTANEN saapuu HASSE RAUTION kanssa, rumpali, musiikin tekijä ja vaikuttaja ja rantaelämästä Mellstenin Paratiisirannastakin tuttu. Kaksi loistavaa stadilaista ja haagalaista kaveriani. ESA MALM, PERTTI PAJUNEN ja HEIKKI MAKKONEN saapuvat paikalle, TEDDY YLÖNEN, MARKO ROKKA Milanosta, JULLE JÄRVINEN Espoosta. Puheensorina ja tarinat täyttää pöydän ja maailma on käymässä pieneksi. Sitten saapuu vielä TOPMOST yhtyeen laulusolisti, UNIVERSAL levy-yhtiön Suomen hyvin pitkäaikainen toimitusjohtaja, nyt eläkkeellä siitä hommasta ja viimeiset kaksi kuukautta purjehtimassa ollut GUGI KOKLJUSCKIN, joka on myös lapsuuden kavereitani samoilta kulmilta kuin minä. Ja jos muistan tappioni JOHN.H. STRACEYLLE hyvin, niin muistan myös painitappioni GUGILLE alakouluikäisenä erittäin hyvin! Täytyy sanoa tässä ja nyt taas kerran, olen kiitollinen elämälle, kiitollinen ystävyydestä. Jälleen tänään upea pieni silmänräpäys elämää! Tämä elämä on myös monien kanssa kulkenut sieltä menneisyyden sillan toiselta puolelta, alusta, yli sillan tähän päivään ja se on ILO.....se on ILOA....ja jo se että OLEMME YHÄ!

torstai 7. lokakuuta 2010

11.11.2010 mennään katsomaan JERRY WILLIAMSIA Tukholmaan Ravintola Tyrolliin! Mies jolta ei energia lopu. Tapasimme viimeksi yökerhossa Kungsgatanilla 1965....näin se aika menee ja JERRY vaan rokkaa!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 7.10.2010

Ah, kuinka ihanaa, aurinko paistaa edelleen kirkkaasti ja näkymä parvekkella on edelleen kesäinen, kukat kukkii värikkäinä. Vaikka minä sanon aina viettäväni yksinkertaista ja väritöntä elämää, niin tämä luonnon ihmeellisyys ja ystävieni värikäs ja glamourin täytteinen elämää antaa coloria vähän minullekin. Tänään aamupäivällä kävin tietysti taas treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla. Minullahan on tavoite tähän lokakuuhun. 20 boxingharjoitusta. Tänään oli kuudes peräjälkeen, mutta huomenna pidän sitten vapaa-päivän ja kahvittelen ystävieni kanssa. Sanoivat tänään aamu-uutisten sää osiossa että tänään olisikin sitten viimeinen aurinkoinen päivä. Sitten alkaa syksyn harmaus ja koleus. Ja parin viikon päästä on luvattu jo luntakin! APUA! En haluaisi uskoa sitä. Istuin tänään hetken rannassa kuunellen JERRY WILLIAMSIN 80-luvun lopussa tehtyä levyä ja ajattelin kuinka hauskaa, marraskuun alkupuolella lennetään Tukholmaan ESA MALMIN kanssa katsomaan JERRY WILLIAMS show Djurgårdenissa sijaitsevaan Ravintola Tyroliin! Huomenna kahvittelemaan on tulossa miehemme Pariisista, mm. JUSSI ja EERO & The BOYS yhtyeen ex-basisti ja DANNYNKIN bändissä soittanut LASSE KVIST. Lassehan on asunut jo reilusti yli 20 vuotta Pariisissa. Hienoa nähdä taas LASSEA! Ai niin, vielä yksi juttu näistä värikkäistä ystävistäni, jotka viettävät glamourin täyttämää elämää. Yksi heistä soitti juuri ollessani kirjoittamassa tätä juttuani. Hänet tunnetaan laajalti HAWAIJIN PRINSSINÄ. Hän on myös intohimoinen.....odota, en siis nyt tarkoita sitä aluetta, vaan intohimoinen maratoonari, joka on juossut maratoonin jo lähes vaikka missä maailmankolkassa. Hän on myös SURFFI-lautailun virtuoosi. Rantaelämän suuri nautiskelija. Hänet tunnetaan myös loistavana urheiluselostajana, hän on siis nimeltään ARI WISKARI! Niin jäin juuri kertomaan, että ARI oli Kreetalla valmentautumassa jälleen seuraavaan maratooniin, kun ensimmäisenä päivänä helteessä juostu 50 kilometriä kipeytti hänen jalkansa, jonka jälkeen hän viettikin tämän kaksi viikkkoa vedessä lotraten (vesijuoksua) ja nauttien joka päivä THAI-hieronnasta rannalla....niin ymmärsin ARIN kertomuksesta Kreetalta. Ja niinkuin sanoin, vaikka itse vietän askeettisen kurinalaista sekä pienimuotoista elämääni, niin näiden ystävieni matkakertomuksien sekä elämänkokemuksien kuuleminen saa tuntemaan eläväni itsekin värikkäästi ja glamourin täyttämää elämää. Olen siis tavattoman kiitollinen ystävieni elämästä. Niinpä minä jatkan taas päivääni tässä ELÄKELÄISEN KEHÄNURKKAUKSESSA ja odotan taas jännittyneenä, ketähän näitä värikkäitä ja glamourin täyttämiä ystäviä näen huomenna kahvittelemassa cafe Carusellissa. Sen tiedän että SEPPO SUKKI on BELGIASSA ja KAITSU WALLIN myös jossakin matkoilla, mutta kuulen varmaan sitten jälkeenpäin taas uusia hienoja matkakertomuksia...thai-hieronnasta tai jostakin muusta!

tiistai 5. lokakuuta 2010

SEPPO SUKKI radalla valmiina huristelemaan jollakin Saksan kilpa-autoilu radoista!
Tänään kahvittelimme SEPPO SUKIN kanssa Tapiolan Waynes Coffeessa mun treenin jälkeen. On aina miellyttävää tavata SEPPO ja olla hetki kilpa-autoilun maailmassa.

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 5.9.2010

Ah, enpä voi olla ihastelematta taas tätä auringonpaisteista päivää. Olen tullut jonkin aikaa sitten treenaamasta Tuulimäen boxingsalilta ja sanomattakin on selvää, että se oli taas suuri ja kuuma nautinto. Nyt katselen edelleen tuosta ikkunasta avautuvaa näkymää parvekkeelle ja pihalle. Vieläkin nuo parvekkeen kukat ovat säilyttäneet väriloistonsa. Sehän on niinkuin tää elämänikin, joka on säilyttänyt väriloistonsa. Eikä se tarkoita todellakaan mitään ihmeellistä, mutta koen sen vain sydämessäni niin. Pienet tapahtumat, hetket menneisyyden sillan toiseen päähän, ihmiset sieltä ja niiden kohtaaminen tässä päivässä tuo sen ihmeellisen elämän värikkyyden tunteen. Olen aina sanonut on suuri rikkaus saada tutustua ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan. Tänäänkin treenini jälkeen joimmme kahvia Tapiolan Waynes Coffeessa yhden sellaisen kanssa. Olemme tavanneet ensi kerran jo kymmeniä vuosia sitten. Elänneet ihan eri maailmoissa, mutta nyt olemme kohdanneet tämän perjantain kahvittelupäivän myötä uudellen. Tämä ystäväni SEPPO SUKKI on aikamoinen seikkailija ja elämän kokija. Maailma on tullut hänelle tutuksi jo nuoresta pojasta lähtien. Hän on nykyisin SUPERSONIC MOTORSPORTIN Tallipäällikkö kilpa-autoilun maailmasta. Hän on itse ajanut prototyyppejä mm. ENGLANNISSA, eri luokkia monilla radoilla ja toiminut ajokouluttajana. Hän on purjehtinut kilpaa MM-tasolla. Osallistunut FINNISH MASTERS kilpailuihin suurpujottelussa ja SUPER G:ssä, diggaa rock and rollia ja ROD STEVARTIA ja on miellyttävä seuramies. Ehkä minäkin lähden joku kerta katsomaan kuinka kilpa-autoilla ajetaan radalla. Itse en taida rattiin mennä. Tyydyn huristelemaan pienellä pörriäiselläni täällä Espoon nurkilla. Näin käytiin nyt muuallakin kuin kiristettyjen köysien mailmassa, mutta enköhän minä vielä sinnekin palaa, siis ajatuksissani sekä treenien myötä taas huomenna Tuulimäkeen!

maanantai 4. lokakuuta 2010

NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjani josta lainasin pätkän ottelustani JOHN H. STRACEYTÄ vastaan Lontoossa 21.4.1970 ALBERT HALLISSA!
JOHN H. STRACEY kaveri joka saa täyden kunnioitukseni ja arvostukseni!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 4.10.2010

Aloitan viikon taas tutusti aamu-TV:n ja aamukahvin kera juoden kahvin ELVIS kupistani. Viikonloppu oli aivan ihana taas aurinkoisuudessaan. Kävin aamupäivisin treenaamassa yhdessä JYRKI69:sän kanssa, joka oli palannut Etelä-Amerikan onnistuneelta kiertueeltaan ja teki come backin boxingin pariin. Kävin myös Mellstenin Paratiisirannassa kahvilla treenien jälkeen ja rannan kauneus oli jälleen kerran lumoava. Lauantaina syötiin Pirkon ja Esan luona kulinaristinen huippuateria ja nautimme isäntäväen suuresta ystävyydestä. Me tutustuimme ESA MALMIN kanssa mennessämme samaan kouluun 1960 ja meidät yhdisti heti rock and roll ja ELVIS PRESLEY. Ja se on säilynyt tähän päivään. Sitten sattui vielä yksi aika speciaali juttu, joka heitti mut taas sen menneisyyden sillan toiseen päähän, kun huomasin yhden entisen vastustajani tulleen facebookkiin ja lähetin hänelle ystäväkutsun sekä pienen viestin tervehdyksenä. Sain hyvin iloisen ja lämpimän vastauksen häneltä. Mutta palaan hetkeksi siihen päivään joilloin kohtasimme toisemme Lontoon ALBERT HALLIN kehässä. Lainaan itseäni kirjastani NYRKKEILIJÄN UNELMA....."Neljän kuukauden turhautumisen jälkeen, luettuani lehdistä minusta ikävään sävyyn kirjoitettuja juttuja: Miksi ett nyrkkeile - elätkö vaimosi siivellä, allekirjoitin huhtikuussa 1970 ottelusopimuksen nousevaa englantilaista komeettaa JOHN H. STRACEYTÄ vastaan 21.4.1970 Lontoon ALBERT HALLISSA tapahtuvaan otteluun. Syöttinä vielä oli: voittoisa ottelu toisi mahdollisuuden otella Kapkaupungissa. Oli virhe lähteä tulevaa välisarjan Euroopan ja Maailmanmestaria vastaan, joka oli isompi kokoisempi sekä vahvempi ja jolla oli todella kova lyöntivoima. En voi selitellä tätä ottelua enempää, voin vain todeta , että kolmessa ensimmäisessä erässä JOHN-boy löi minua kuin vierasta sikaa ja kävin viidesti kanveesilla ja mietin, mitenkähän paljon ihminen kestää selkäsaunaa. Mutta päätin, etten periksi anna, vaikka henki menisi.... Selvittyäni kolmesta ensimmäisestä erästä ottelu muuttui hiukan järkevämmäksi minun kannaltani ja kolmen seuraavan erän aikana pysyin pystyssä ja löimme kilpaa, minä hiukan häviöllä koko ajan. Kuudennen erän jälkeen tauolla faija kehotti taistelemaan ja ottamaan sen hurttihuumorin taas jostakin. Ennen seitsemännen erän alkua kehätuomari kysyy faijalta jotakin. "All right, all right, vastaa faija. Ja kun gongi kumahtaa erän alkamiseksi näyttää kehätuomari, että ottelu on keskeytetty. Kaksi erää vähemällä saan fyrkat tänään, livahtaa ajatus mieleeni. Ottelu on ohi. Ollaan tulkinnasta mitä mieltä tahansa, olisinko voinut jatkaa vai en, niin ottelu oli ollut valtava - kova kuin mikä..... Olisin hävinnyt ottelun joka tapauksessa pistein, enkä oikein usko, että olisin pystynyt yllättämään JOHN-boyta kahdessa jäljellä olevassa erässä, joten tähän oli tyytyminen. Olisin antanut vaikka hankeni tässä ottelussa ja enempään en pystynyt. Toinen tappio 21 0ttelua käsittävällä urallani oli tosiasia. Ei auttanut vaikka yleisö huutomyrskyin saatteli minut pukuhuoneeseen. Ei auttanut, vaikka illan promoottori MIKE BARRET tuli ja sanoi: "Sinulla on suuri taistelijan sydän". Ei auttanut, vaikka JOHN STRACEY tuli, halasi ja sanoi: "Olen aivan poikki".....Nyt tästä illasta kun kuljemme menneisyyden siltaa tähän päivään ja JOHN H. STRACEYKIN tulee sillan yli tähän päivään, tuntuu hyvältä, nyrkkeilyvastustajani, jota kunnioitan ja arvostan ja jonka huomaavaisuuden muistan niin hyvin, tuntuu edelleen huomaavaiselta hänen viestistään päätellen ja haluaisinkin laittaa tähän pari linkkiä, jossa voitte käydä tutustumassa JOHN H. STRACEY:hin eilen ja tänään! Tänään JOHN on leppoisa viihde esiintyjä ja laulaja, jonka yksi lauluista on THATS`s LIFE....käykää www.johnhstracey.co.uk ja www.cyberboxingzone.com/boxing/stracey.htm Minä toivotan hyvää viikonalkua ja palaan taas takaisin tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI jonakin päivänä.