maanantai 6. joulukuuta 2010

Hieno päivä, sen lisäksi ,että vietämme ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ, joka on arvokas ja se muistuttaa meitä aina isistämme ja isoisistämme, jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta ja antoivat meille jälkipolvelle arvaamattoman paljon, niin tapasin tämän tytön 31 vuotta sitten ensitreffeillä ja olemme "purjehtineet" yhdessä siitä saakka tähän päivään! Arvostan myös sitä suuresti!
Taisteluni vanhuutta vastaan on hyvällä mallilla. Lauantaina 21 erän treeni maistui hyvälle ja 4 varjonyrkkeily erää, 10 säkkierää, 3 pistepalloerää, 2 päärynäpalloerää ja lopuksi vielä 2 varjonyrkkeilyerää sai paidan taas kostumaan hiestä läpimäräksi.
Joulupukki ja minä cafe CARUSELLIN kahvittelussa!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 6.11.2010

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ! On arvokasta ja upeata, kun tämän voi toivottaa. Ainakin minulle tämä Suomen itsenäisyyspäivä on aina päivä jolloin ajattelen niitä isiämme ja isoisiämme jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta. He ovat antaneet korvaamattoman paljon meille jälkipolvelle. Juhlava päivä. Lisäksi tämä päivä tuo mieleeni sen, että 6.11.1979 meillä oli ensitreffit MURUNI kanssa OMENAPUUSSA. Ei, tästä ei ole tullut lause "omena ei putoa kauas puusta" sillä tämä OMENAPUU on ravintola stadissa Keskuskadulla ja se on yhä siellä. Eli tästä päivästä on 31 vuotta! Kävimme lauantaina glögillä OMENAPUUSSA, joka on edelleen yksi mielipaikkojani, jossa on loistava Banana Split, hyvää ruokaa muutenkin ja super hyvä sunnuntaibrunssi! Tänään tietysti i katsotaan illalla linnanjuhlia telkkarista sekä napostellaan jotain hyvää itsenäisyyskynttilöiden ja ainakin yhden rakkauskynttilän palaessa. Päivällä mennään kylään syömään Hyvinkäälle MURUNI siskon perheen luokse. Ilma onkin ihanan talvinen. Lunta tupruttelee tasaisesti. Perjantaina meidän KAHVITTELUSSA kävi yllätysvieras Korvatunturilta, nimittäin Joulupukki! Lauantaina testasin hieman tämän eläkeläisen kuntoa ja treenasin 21 erän treenit ja yllätin itseni suoriutumalla siitä ihan kohtuullisen hyvin. Joten taisteluni vanhuutta vastaan on vielä mallillaan. Joulukuu antaa aina ihan oman värinänsä. Joulun odotus, Uuden vuoden tulo. Tuntuu siis ihan hyvälle. Uteliasiuus ja mielihyvä tulevaan on edelleen myös ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASSA! Jatketaan vaellusta ja ottelemista elämän kehässä ja katsotaan mitä se tuo tullessaan......tänään VIETETÄÄN KUITENKIN MERKITTÄVÄÄ PÄIVÄÄ!

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Jep. Se on joulukuun ensimmäinen päivä.....vähän naurattaa, on niin kakofoninen olo....lue mikä hymyilyttää vaikkei pitäisi....niin monet vaarat vaanii meitä miehiä!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 1.12.2010

Joulukuu ja sen ensimmäinen päivä. Sehän saa jo mielen värähtämään, odotuksen Joulusta alkamaan. Ja tietoisuuden, että joulupukki tarkkailee....oletko ollut kiltti? Ai, ai, kuinka mielenkiintoista. Ja jo sekin taas, että on vuoden viimeinen kuukausi ja olen ainakin lähellä että olen selvinnyt taas vuoden? Ennen se merkitsi lähinnä taloudellista selviytymistä, mutta nyt näin eläkeläisenä se voisi kyllä tarkoittaa enemmänkin, elävänä selviytymistä. Toisaalta tänä aamuna kun istuin kahvikuppi edessäni (se ELVIS-kuppi), ja kuuntelin kun PAAVO VÄYRYNEN puhui Euroopan talousvaikeuksista, uutiset kertoivat lentoliikenteen lakosta, ja minä asun nyt "miehitetyssä" talossa putkiremontin takia. Vettä ei tule pariin-kolmeen viikkoon ja normaali rauhaisa olo peittyy porauksen ja paukkeen alle. Heh, aika kakofoninen olotila! Tämä putkiremonttihan ei kestä onneksi kuin pari kolme viikkoa ja toivottavasti lentolakko ei niin kauan, mutta ne Euroopan taloushuolet, ne taitaa olla vasta alussa? Mihinkähän tässä vielä ollaan menossa? Silti elämä pörrää. Tavaratalot houkuttelevat ihmisiä ostamaan, viihteen palveluksessa olevat houkuttelevat bilettämään ja siirtämään ajatukset pois kaiken näköisistä Euroopan talousahdingoista ja muista asioista. Aamu TV kertoi myös, että miehet saattavat sairastua ilman seksiä. Vaarat vaanivat meitä miehiä joka puolelta! Mulla oli muutenkin vähän huono marraskuu (en puhu seksistä) kun en saannut marraskuussa kuin paria vailla 20 harjoitusta aikaiseksi. Eikä tämä joulukuukaan näytä nyt niin runsaalta treenien suhteen, sillä tässä on vain 23 päivää jouluaattoon, jolloin alkaa luonollinen paussi treeneistä. Joten olen nyt kovilla, saanko tarpeellisen määrän treenattua. Muuten on aina sellainen mukava värinä tämän joulukuun aikana. Mitä se tuo tullessaan. Ketä tapaan ja mitä tapahtuu? Perjantaina kahvitellaan ainakin taas cafe Carusellissa ja odotan mielenkiinnolla ketä taas tulee minun lisäkseni paikalle. Nyt lähden kuitenkin treenaamaan joulukuun ensimmäisen treenini ja palaan tähän ELÄKELÄISEN KEHÄKULMAANI takaisin taas pian!