maanantai 19. joulukuuta 2016

HARRY`s CORNER: MERRY CHRISTMAS BABY



 Haluan toivottaa teille kaikille HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2017!

Vuosi on ollut jälleen hieno. Olen saannut elää jälleen vuoden perheeni kanssa. Olen treenannut vuoden ja käynnyt omaa taisteluani vanhuutta vastaan. Ja seuraavana vuonna jatketaan sitä taas. Olen saannut tilaisuuden käydä Rock and Roll konserteissa, mikä aina tuntuu hyvälle. Vuosi on kahviteltu kavereiden kanssa. Tämä on ehdottomasti yksi tärkeistä asioista ensi vuonnakin! Kivoja ja hauskoja kohtaamisia on mahtunut vuoteen paljon. Miten ensi vuonna? Se jää nähtäväksi ja koettavaksi? KIITOKSIA se on sana jonka haluan sanoa kaikille. Olen KIITOLLINEN olen saannut elää! Koitan jatkaa samalla teemalla kuin olen tähänkin saakka elänyt; TEE TYHJÄSTÄ MIELENKIINTOINEN ELÄMÄ! Voikaa hyvin ja parasta mahdollista tulevaa UUTTA VUOTTA 2017! Harri Piitulainen



















sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: BERTIL KNUTSSON PROMOOTTORINI, HYVÄÄ MATKAA!

19.7.2012 Edessäni on kuppi kahvia ja katselen ikkunasta ulos, pihakoivun lehtien värinää, puolipilvistä aamua ja ajatukseni pyörii eilen saamassani suruviestissä. BERTIL KNUTSSON promoottorini INGEMAR JOHANSSON & BERTIL KNUTSSON promoottoriyhtymästä on siirtynyt "taivaallisiin kehiin" minne jo INGOKIN on siirtynyt parisen vuotta sitten. Suruviestit ovat aina ikäviä. Vaikka olisit tietänyt niihin valmistautua, niinkuin minäkin nyt, BERTILIN lähettäessä minulle sähköpostin kesän alussa sairastumisestaan vakavasti. Kuitenkin ihmisen, ystävän siirtyminen tuonpuoleiseen on tuskallista. BERTIL KNUTSSONISSA se on suuren määrän nyrkkeilymuistoista kertyneen ystävän ja arvostamani nyrkkeilypromoottorini poismeno. Muistot jäävät elämään. Kunnioitus ja ystävän muisto. Vielä viime keväällä kävimme vaimoni kanssa Göteborgissa tapaamassa BERTILIÄ ja vietimme hauskan illan muutamien ystävien seurassa JERRY WILLIAMS SHOWSSA. Nämä hyvästijätöt kuuluvat yhä enemmän tähän ikään ehtineelle, osana tätä elämän taivalta. Ehkä voin kuitenkin tuntea kiitollisuutta ja onnellisuutta, paljosta kokemastani ja pitkästä ystävyydestä BERTILIN kanssa. Ehkä se miten haluan nyt muistaa BERTILIÄ on niiden kuvien kautta, jotka liittyivät silloin aikaan jolloin tapasimme, josta kaikki alkoi ja siihen viimeiseen kohtaamiseemme viime keväänä! Lainaan Ystäväni DANNYN sanoja, jonka olen kuullut hänen myös jo useamminkin joutuvan sanomaan poislähteneille ystäville hyvästijätössään....HYVÄÄ MATKAA BERTIL!

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: JÄÄHYVÄISET GÖTEBORGISSA 30.12.1969

Ja niinpä me miehet ryhdyime valmistautumaan otteluun, jossa kohtaisin jo moneen kertaan tarjotun Italian mestarin BRUNO MELISSANON ammattinyrkkeilyillassa, joka olisi viimeinen laatuaan Ruotsissa, sillä sen illan jälkeen ammattilaisnyrkkeily olisi laitonta väkivaltaa, josta joutuisi vankilaan.
Nyt kuitenkin tapeltaisiin vielä laillisesti ja maksusta. Viimeinen ammattilaisilta Göteborgissa oli tietysti haikea meille kaikille entisille ja nykyisille nyrkkeilijöille, Minunkin kohdallani tämä sattui pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä juuri kun olin tässä vaiheessa uraani, jossa pystyin nyrkkeilemään Euroopan huippunyrkkeiljöiden kanssa, mutten kuitenkaan ollut vielä valmis kaikkein kovimpia vastaan, menetin tavallaan työpaikkani, jossa minua oli koko ajan viety eteenpäin rakentavasti, tarkoituksena järjestää minulle mahdollisuus siihen Euroopan mestaruuteen. Mutta nyt tuntuivat hyvät suunnitelmat valuvan hiekkaan. Nyrkkeilin kuitenkin 30.12.1969 Italian mestaria vastaan tasapelin lyöden heti ensimmäisessä erässä BRUNO MELISSANON istumaan hetkeksi kanveesille luvunottoon. Tällä kertaa oli tasapeli minusta ja lehdistöstäkin riittämätön, sillä voitin kahdeksasta erästä ainakin viisi, joten olisin kyllä voiton ansainnut. Mutta en välittänyt siitä niinkään tänään, sillä tunsin kärsineeni paljon suuremman tappion, ammattinyrkkeilykiellon astuessa voimaan. Kyyneleet silmissä hyvästelimme BERTIL KNUTSSONIN kanssa. Oli vaikea puhua mitään ja tästä päivästä menikin seitsemän vuotta ennen kuin taas tapasimme BERTILIN kanssa, siitä tapaamisesta kerroin jo edellä.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA. 19. OTTELU KIELISSÄ

Oli hyvä tulla taas kotiin, jossa Ilta-Sanomien mainosjulisteet kertoivat: "Piitulaisen vastustaja kesti vain neljä erää". Saksan ammattinyrkkeilyliittokin antoi sakon anteeksi ja "kiitti hyvästä nyrkkeilyesityksestä, josta ei todellakaan voi sakottaa". Allekirjoitin myös uuden ottelusopimuksen ottelusta 6.12.1969 Kielissä, jossa kohtaisin uuden Belgian mestarin VANTORREN. Entisenhän olin tyrmännyt tämän vuoden huhtikuussa Tampereella. Vastustaja kuitenkin vaihtui Hollannissa asuvaan tummapintaiseen ETTI DEFARESIIN. Lehdet kertoivat että minua odotti 18. ammattilaisvoittoni, sillä JARKKI BERGLÖFILLE ja OSKU KANERVALLE hävinnyt ETTI DEFARESISTA ei olisi minulle vastusta. Lensimme jälleen 5.12. faijan kanssa Hampuriin, missä auto oli meitä vastassa lentokentällä valmiina kuljettamaan meidät Kieliin.
Saimme matkaseuraksi pari ranskalaista boksaria avustajineen, joiden kanssa faija tunnin matkan ajan puhui ranskaa, jota minä kuuntelin huvittuneena, sillä tietääkseni ranska ei kuulunut faijan kielivarastoon ja niinpä Kieliin tullessamme faija lausahtikin minulle: "Mitähän hyökin on koko matkan puhuneet." Mutta näinhän tämä matka oli taas sujunut mukavasti ja majottauduimme miellyttävään hotelliin kaupungin keskustassa. 6.12. punnituksessa ETTI DEFARES näytti isolta ja vahvalta. Tapasin myös erään aikaisemman vastustajani, joka asui Saksassa. Hän oli algerialainen BOUALEM BELOUARD. Iltapäivä meni hotellissa lepäillen ilman suurempaa jännitystä, sillä kyllä minäkin uskoin selviäväni mustaihoisesta ETTI DEFARESISTA helposti. Illalla neljännen erän jälkeen tullessani erätauolle rinnukset yltä päältä veressä tunsin suorastaan epätoivoa, koska en saannut nyrkkeilyfiilingistä kiinni ja olin tosi vaikeuksissa helpoksi vastustajaksi povatun DEFARESIN kanssa, joka mahtavilla svingeillä yritti irrottaa pääni.
Faija oli synkkänä: "Vai taiteilija...Pyh...Sinähän olet kuin Ilta-Sanomien jakaja...Kyllä hävettää...Ja tuollaisesta ne sitten kirjoittaakin...Mie olisin lyönnyt tuollaisen vastustajan pissalle mennessäni....Nyt, Harri, terästäydy...lyöntejä...lyöntejä...muuten tulee tappio...taistele nyt, poika...kotona odotetaan voittoa." Onneksi gongi soi viidennen erän alkamiseksi ja pääsin hiljaisemman miehen käsiteltäväksi. Tämä oli sellainen ottelu, joka piti raataa ja tapella verissäpäin voitto kotiin. Kahdeksannen erän loputtua olin pystynyt kääntämään tämän vaikean ottelun edukseni DEFARESIN roikkuessa, puskiessa ja sitoessa raskaasti läpi ottelun.
Saavutin 18. voittoni työläästi ja tunsin tänään olleeni huono, eikä faijakaan vaikuttanut tyytyväiseltä, vaikka sanoikin, että tulihan tehtyä ja voitto tuli kotiin. Pukuhuoneessa katsoessani peilistä minkähän näköinen olisin, todella yllätyin. Alahampaani olivat tulleet pahasti huulen alapuolelta lävitse niin, että kielenpää sieltä kurkisteli ja kasvot olivat täynnä nirhamia.En ollut yhtään niin kaunis kuin muistin olevani, mutta saattoihan olla, että muistikin huononee tässä hommassa. Joku saksalainen toi kuitenkin valtavan pullon samppanjaa, jonka päätin viedä tuliaisiksi kotiin, mutta se jäi haaveeksi, sillä lentokoneessa, kassissa se oli poksahtanut auki, ja näin tuotiin tuliaisiksi vain veriset samppanjassa liotetut nyrkkeilyvaatteet...Niin ja minut, mikä ei kylläkään tyrmistyneistä ilmeistä päätellen ilahduttanut, kun marssin tullista läpi appelsiinin kokoiseksi turvonneen verestävän huuleni kanssa. "Eiköhän olisi parempi jättää se Göteborgin ottelu 31.12. väliin", sanoi ANITA faijalle. "Hoida sie vaan tyttö ne lauluhommat ja jätä nää nyrkkeilyhommat meille miehille", tokaisi faija.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASSA: 18. OTTELU TAAS HAMPURISSA

Italian matka olisi kyllä kiinnostanut, mutta kun se olisi sattunut näiden kahden ottelun väliin, olisi otteluohjelma kyllä käynyt liian kovaksi.
Treenaukset pyörivät taas täydellä teholla ja aloin olla kunnossa edellisen ottelun haavan jäljiltä. BERTIL KNUTSSON ilmoitti, ettei hän saa järjestetyksi Göteborgin iltaa 10.10 ja samalla kertoi todella masentavan uutisen: Joulukuun 31. päivän 1969 jälkeen olisi ammattinyrkkeily kielletty Ruotsissa.
Se uutinen oli sokki, sillä kielto veisi minulta pois "kotikehän", jossa olin nyrkkeillyt enimmät ottelut. BERTIL KNUTSSON kertoi järjestävänsä viimeisen ammattinyrkkeilyillan Ruotsissa joulukuun 30. päivänä ja silloin vastustajani olisi jo edellä mainittu Italian BRUNO MELISSANO. Näin jäi seuraavaksi matsikseni 21.11.1969 ottelu Hampurissa.
Samaan aikaan joku naistenlehti koetti kovasti kertoa, että olisimme ANITAN kanssa jo eroamassa ja tulipa ANITALLE muutama ikävä puhelukin missä häntä syytettiin tappiostani WILLY QUATORILLE. Joku tyttölapsi soitti ja kertoi odottavansa minulle lasta ja kaikkea tälläista muuta kuvioihin kuuluvaa jouduimme nielemään.
19.11.1969 lensimme faijan kanssa Hampuriin, jossa nyrkkeilisin 21.11. saksalaista ROLF KERSTENIÄ vastaan. Punnituksessa 21.11. aamulla sattui kohdallani epätavallinen tapaus. Painoni oli 2 kg yli sovitun painorajan. Syntyi ankara sanasota punnituksessa. Saksan ammattinyrkkeilyliitto määräsi minulle aikamoiset sakot ja vastustajani ROLF KERSTEN kieltäytyi ottelemasta, koska olin ylipainoinen. Monien neuvottelujen jälkeen tehtiin minulle outo ehdotus: ROLF KERSTEN ottelisi, jos lupaisin, etten tyrmää häntä. Jos tyrmään, joutuisin luovuttamaan ottelupalkkioni KERSTENILLE ja ottelussa erien määrä olisi sovitun 8. erän sijasta vain 4. erää.
Olipa ehdotus, mutta tottakai suostuin tähän. Pääasia oli, että saisin nyrkkeillä ja saisin rahani, sillä niillä olisi kyllä käyttöä kotona stadissa, josta olimme juuri ostaneet asunnon. Ottelussa voitin ROLF KERSTENIN selvästi ja sain WILLY QUATORILTA lämpimät onnittelut hänen istuessaan ringside-paikoilla ensimmäisellä penkkirivillä.
Saksalaislehdet antoivat hienot arvostelut "tynkäottelustani" Hamburger Morgenpostenin kirjoittaessa: "Piitulainen esitti illan parasta nyrkkeilyä - neljä erää kestäneen ottelun aikana. Piitulainen esitti enemmän nyrkkeilyhienouksia kuin usein nähdään kokonaisessa ammattilaisillassa". Toinen saksalaislehti otsikoi: "Itse kehätuomari Halbach taputti käsiään kesken ottelun suomalaiselle nyrkkeilytaiteilijalle Piitulaiselle" ja tekstissä kerrottiin kehätuomarin taputtaneen pariin otteeseen ottelun aikana minun pystyessäni harhauttamaan vastustajaani. Itse en ehtinyt sitä huomata.

torstai 24. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: 17. OTTELU HAMPURIIN

Kesä sujui keikkoja tehden, puolittain harjoitellen, ja niinpä syksy tulikin kuin varkain ja oli aika palata taas nyrkkeilyn pariin puolen vuoden tauon jälkeen. Hampurissa oli tarjottu ottelua 12.9.1969 ja ELIS ASK tarjosi ottelua 1.9. Turussa.
Ilta-Sanomat kertoi etusivullaan: "Piitulainen ottelee Askin Turun illassa."
Tuntui kuin nyrkkihommia taas riittäisi ja niinpä olikin taas parasta ottaa hommat tosissaan. Aloitin harjoitukset Kumpulan uimalassa, jossa ELIS ASKILLA oli harjoituspaikka kehineen kaikkineen. Oli tosi raskasta taas yhtäkkiä puolen vuoden tauon jälkeen aloittaa tosi harjoitus, varsinkin kun sparrauskaverina oli KARI MERONEN. ELIKSEN ilta, joka piti olla 1.9 Turussa, peruuntui viikkoa ennen ottelupäivää, mutta se ei mitenkään haitannut minua, koska olin ehtinyt allakirjoittaa ottelusopimuksen saksalaisen promoottorin JOACHIM GÖTTERTIN kanssa ottelusta Hampurissa 12.9.
Ja sitten räjähti! Vastustajaksi tulisi kaksinkertainen Euroopan mestari ja Euroopanlistan kakkonen, saksalainen WILLY QUATOR, 76 ammattilaisottelua. Säpinää syntyi, kun uutinen julkistettiin. Tähän asti kun oli aina valitettu, että minulla on ollut liian helppoja vastustajia niin nyt kyllä pohdittiin palstoilla ja otsikoissa "Haukkaatko Harri liian suuren palan", "Piitulaisen kyvyt puntariin Hampurissa Quatoria vastaan", Teksteissä kirjoitettiin, ettei erilaisten nuoriso ym. viikkolehtien suosikkipojan maine auta ottelussa, kun ei Olli Mäkikään ole pystynyt voittoon, ei Anita Hirvosen aviomieskään...." Ja kaikkea muuta asiaankuuluvaa "asiallista" tekstiä sai lukeakseen ennen ottelua.
11.9.1969 lensimme ANITA (jonka MONALISA-lehti maksoi), isäni ja minä Hampuriin ja kyllä vatsanpohjassa taas perhoset lentelivät, sillä ottelu huippumiehen kanssa kesäisen showelämän jälkeen sai kysymykset sinkoilemaan päässäni ja lupasin lupaamistani itselleni että tekisin todella parhaani huomisessa ottelussa. Hampurissa paikalliset lehdet tekivät juttuja, ottivat kuvia ANITASTA ja minusta, sekä faijasta ja minusta. Illalla menin nukkumaan aikaisin ristien käteni moneen kertaan pyytäen hiljaa itsekseni voimaa ja rohkeutta tehdä hyvä ottelu.
12.9. aamupäivällä tapahtui punnitus kuululla Reeperbahnilla entisen keskisarjan nyrkkeilijän KARL SMITHIN omistamassa urheilusaunassa. Tultuamme sinne kuulimme, että WILLY QUATOR oli jo käynnyt vaa`alla ja painanut 64,0 kg. Minä painoin 63,5 kg. Okei, näemme sitten vasta illalla, ajattelin, kun en nähnyt vastustajaani punnituksessa. Päivä oli taas kertakaikkiaan piinaava, hiostava ja loputtoman pitkä henkisen riivaajan repiessä sisintäni riekaleiksi. Vihdoinkin koitti aika lähteä nyrkkeilemään. Taksilla ERNST-MERCK-halliin...pukusuojaan...riisuutuminen...nyrkkeilyvaatteiden pukeminen...käsisiteiden sitominen...silmäkulmien ja kasvojen hierominen vaseliinilla...varjonyrkkeilyä...hiki noruu pitkin niskaani...hanskat käteen...lähtö...
Matkalla pukuhuoneesta kohti hallia kohtaan WILLY QUATORIN ensi kerran. Tuijotamme...ei tervehdyksiä..."Hitto, kun on siistin näköinen kaveri, 32-vuotias, 76 ottelua...eikä jälkiä...eikä nenä rutussa...pakko olla tosi hyvä nyrkkeilijä...tuska, ahdistus, pelko koettavat tunkeutua mieleeni. Tänään nyrkkeilen tarkasti...En anna periksi...voitettava...voitettava... Nousen kehään. Paikalla on 5000 ihmistä...valtava tupakansavu...Harri Piitulainen, Finnland - WILLY QUATOR, BRD, ottelu 8 erää...Gongi soi..Ensimmäinen erä.. Aloitan tutulla tavalla vasen,vasen...Liikun ympäri kehää, vasen,vasen...Osun ihmeteltävän helposti...Vastustajani on vasenkätinen, mikä tarkoittaa, että hän nyrkkeilee oikea kylki edellä minuun päin ja tuottaa hiukan asennoitumisvaikeuksia. Ennen ensimmäisen erän loppua valuu QUATORIN silmäkulmasta verta... Toinen erä...vasen,vasen...QUATOR ahdistaa kehänurkkaan...lyö molemmin käsin ja tunnen elämäni kovimmat lyönnit vartalossani ja päässäni. Pääsen kulmasta pois...vasen,vasen...QUATORIN heilahduslyönti...osuu suoraan leuan kärkeen...horjahdan...Kehä pyörii silmissäni ympäri...Tuomari tulee väliin...laskee lukua minulle...kuusi...seitsemän...kehä asettuu omalle paikalleen...kahdeksan...jatkakaa...Tavoitan QUATORIN pään vasen-oikea-yhdistelmällä kaksi kertaa peräkkäin...Gongi soi...Toinen erä ohi... Kolmas erä...Liikun tavoittaen WILLY QUATORIN vasemmalla suorallani kolmasti. Vältän QUATORIN rajut hyökkäykset liukumalla kehäkulmasta pois. Kolmas erä ohi... Neljäs erä sujui samalla tavalla kuin kolmaskin ja tullessani neljännen erän tauolle tunsin että tulisin voittamaan ja WILLY QUATOR tulisi antamaan periksi. Viides erä...QUATOR aloittaa rajusti...ahdistaa minut nurkkaan, lyö molemmin käsin niin, että tuntuu...pakko suojautua...väistö ja pääsen livahtamaan pois...QUATOR tulee perässä ja lyömme puolin ja toisin QUATORIN ollessa voimakkaampi. Erä päättyy gongin keskeyttäessä iskujen vaihdon...
WILLY QUATORIN oikea silmäkulma vuoti taas verta...Kuudes erä....QUATOR tulee yhä voimakkaammin päälle lyöden molemmilla käsillä rajuja koukkuja...vastaan suorillani, mutta en saa pysäytettyä saksalaista...liikun...väistän..lyön...lyön...Ja sitten yhtäkkiä huomaan olevani kävelemässä kohti vastustajani nurkkaa...on väliaika...En tiedä minkä erän väliaika...mutta tiedän, että pokka on säilytettävä ja niinpä taputan WILLY QUATORIA olalle ja heilautan kättä hänen avustajalleen...Kävelen omaan nurkkaani, jossa faija huolestuneena työntää hajusuolaa nenäni alle ja sanoo tiukasti: "Vedä nenääsi!" En oikein tiennyt mistä on kysymys ja sanoin faijalle: "Ota iisisti. Ei tässä ole mitään hätää." Mitä todella oli tapahtunut sen kuulin vasta seuraavana aamuna, kun Ilta-Sanomien superreportteri KUPE REINIKAINEN soitti kello viisi aamulla ja kyseli olinko ollut lähellä tyrmäystä 6. erässä. Sellainen uutinen oli UPI:n kautta tullut Suomeen. Vastasin, että ei siinä ollut mitään perää. Toisessa otin "pystyssä" vähän lukua mutta mitään muuta hätää minulla ei ollut koko ottelussa.. Puhelun jälkeen faija kertoi WILLY QUATORIN hurjan vasemman pudottaneen minut istualleni kanveesille missä katselin ihmeissäni nauraen ympärilleni. Tuomari oli laskenut lukua. Kahdeksassa olin noussut ylös. Ottelu jatkui minun tietämättä siitä mitään. Kädet alhaalla väistelin QUATORIN lyöntejä ja gongin soiminen pelasti minut sillä kertaa....
Mutta nyt olemme vielä ottelussa. On alkamassa seitsemäs erä. Tässä erässä lyödään tiukasti ja paljon. Ilman hetkenkään taukoa. Selviän erän huolimatta QUATORIN kovasta iskusateesta. Olen hiukan väsynyt. WILLY QUATOR ei istu tauolla. Kahdeksas ja viimeinen erä, kuulen kuuluttajan kuuluttavan. Aloitan jälleen...Vasen,vasen...liikun QUATORIN tullessa perässä. Yritän tavoittaa oikealla suorallani QUATORIN päätä. Nyt osui..Yritän jatkaa, mutta törmään suoraan WILLY QUATORIN vasempaan...iskuja...iskuja...iskuja...Gongi soi...OTTELU OHI...Olen tyytyväinen..En uskonut voittaneeni, mutta tiedän tehneeni työni kunnolla yrittäen parhaani...yrittäen voittaa, mutta ex-mestari oli todella kovaa luokkaa...
Olemme kehän keskellä...Voittaja...WILLY QUATOR....Kirpaisee. Ensimmäinen tappioni. Pukuhuoneessa huomaan otettuamme hanskat ja käsisiteet pois käsistäni nyrkkieni olevan pahasti turvoksissa. Vasemman silmäni alla on haava, ohimossa pahan näköinen nirhama ja "pieni" nenäni oli tietenkin turvoksissa. Illalla päättäjäisjuhlissa minua syötettiin, sillä käteni olivat niin turvoksissa ja kipeät, etten pystynyt pitämään niissä edes veistä ja haarukkaa.
WILLY QUATOR kertoi, miksi hän ei istunut viimeistä erää edeltäneellä tauolla: "Olin niin väsynyt, etten varmasti olisi päässyt enään ylös, jos olisin istunut." Kohteliaana voittajana hän sanoi uskovansa, että kahden vuoden päästä olisin Euroopan mestari, minkä lauseen Ilta-Sanomat sitten lainasikin seuraavana päivänä. Palatessani näin sen lehtikioskien seinältä. Arvostelut ottelusta olivat hyvät ja lehdet ennustivat tappiosta huolimatta rahakehien auenneen minulle. Saksalaiset lehdet kertoivat ottelun olleen illan paras ja saksalaisten tarvitsevankin juuri sellaista nyrkkeilyä kuin minä esitin, sellaisen myötä nyrkkeilyn suosiokin Saksassa nousisi. Sen viikon aikana, jonka lepäilin ottelun jälkeen, ottelutarjouksia suorastaan sateli. Tarjottiin ottelua Roomassa italialaista ERMANNO FASOLIA vastaan, Göteborgissa lokakuun 10. päivänä italialaista mestaria BRUNO MELISSANOA vastaan, Hampurissa 21. päivänä marraskuuta ottelua myöhemmin sovittavaa vastustajaa vastaan ja ottelua joulukuussa Tukholmassa järjestettävässä ammattilaisillassa, tammikuussa 1970 ehdotettiin Saksasta uusintaottelua WILLY QUATORIA vastaan. Näistä valitsin Göteborgin ottelun 10. päivänä lokakuuta ja allekirjoitin uuden ottelusopimuksen saksalaisen promoottorin GÖTTERTIN kanssa ottelusta 21.11 saksalista ROLF KERSTENIÄ vastaan.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA: 16. MATSI TAMPEREELLE

Seuraava nyrkki-ilta, jonka ELIS ASK ja JORMA WENESKOSKI olivat päättäneet järjestää, olisi Tampereella 20.4.1969 Tampereen jäähallissa. Nyt oli kuitenkin tosi hilpeätä se, ettei minua haluttu mukaan ollenkaan siihen iltaan, vaikka kovalla kohulla ja päätöksillä oli minulle määrätty rangaistuksena että minun pitää otella Suomessa ennen kuin saan taas nyrkkeillä ulkomailla ja sillä verukkeella kielletty ottelemasta Malmössä 16.3. Pari viikkoa ennen Tampereen iltaa otin yhteyttä JORMA WENESKOSKEEN ja kerroin lähettäväni pankkitilini numeron, jonne voi maksaa ottelupalkkion, ja sittenhän me ollaan taas sujut ja olen taas vapaa nyrkkeilemään missä haluan, sillä Tampereen illan jälkeenhän minä olen täyttänyt sopimuksesta oman osani.
Ei mennyt kahta päivää kauempaa, kun WENESKOSKI otti yhteyttä ja sanoi, että ottelu Tampereella 20.4. on OK. Vain vastustaja olisi sovittava. Pari päivää myöhemmin WENESKOSKI ehdotti Belgian mestaria PIERRE TIRLOA, jonka muistin heti ottelusta OSKU KANERVAA vastaan Helsingissä, missä OSKU voitti TIRLON muistaakseni keskeytyksellä 5. erässä. "Joo, se sopii mainiosti. Ei tartte ottaa niin tosissaan", heitin huulta huumori mielessä ja tunsin tyytyväisyyttä. Kohta olisin vapaa sopimuksista WENESKOSKEN kanssa.
Tästä illasta ja parin viikon viimeistelyharjoituksista tuli sikäli erikoinen tapaus, että valmentajani, managerini, avustajani ja isäni sattuivat olemaan vähän "matkoilla" (kaikki yksi ja sama henkilö). Niin jouduin hoitelemaan nämä hommat tällä kertaa yksin ja Tampereelle lähtivät mukaani hyvä ystäväni ESA LEHTOSAARI ja toinen hyvä ystäväni ANITA HIRVONEN. Majottauduimme Hotelli Victoriaan sen vuoksi, että sen nimi tuntui enteelliseltä.
En ollut vielä oikein päättänyt, kumpi tulisi kehäkulmaan avustamaan vai tulisivatko molemmat. Joka tapauksessa otimme pari päivää rennosti kävellen kaupungilla kolmisin avustajien syödessä hyvin, minun katsellessa, sillä minulla oli paino taas vähän tiukalla. Sisimmässäni tietenkin oli vähän halju olo, kun en ollut kuullut faijasta mitään, ja tämä olisi ensi kerta ammattilaisena, kun faija ei olisi mukana. Sovimme lopulta ESAN ja ANITAN kanssa että ANITA jäisi hotelliin venttaaman eikä aiheuttaisi turhaa hälyä tulemalla mukaan kilpailuihin, sillä vielä toistaiseksi olimme pystyneet pitämään seurustelumme jotakuinkin salassa. Niinpä lähdimme ESAN kanssa 20.4. Jäähalliin katsomaan selviytyisinkö Belgian mestarista PIERRE TIRLOSTA, joka oli yli 50 ammattilaisottelua suorittanut, kokenut ammattinyrkkeilijä, vaikkei niin huippumies ollutkaan.
Tullessamme pukuhuoneeseen oli siellä minua odottamassa sähke: "Aloita vasemalla niin kuin ennenkin - Älä kiirehdi liikaa - Onnea ottelullesi. Isä." Tunsin, kuinka omituinen tunne kuristi vatsaani ja kuinka silmänurkkani kostuivat, vaikka yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Monet asiat risteilivät päässäni.... Minä näytän, faija. Minä klaaraan...Sinä olet aina sanonut, että nyrkkeilijän täytyy olla niin kova, että vaikka mitä tapahtuisi, se ei saa vaikuttaa otteluun... Jälleen kerran nauraen ja huulta heittäen peitin surun kyyneleeni, peitin epävarmuuteni ja sydämeni tuskaisen olotilan...Yritetään...en anna periksi...tänään on voitettava....haluan olla nyrkkeilijä...Sisäiset ristiriidat valloivat nauravassa ulkokuoressani valmistautuessani otteluuni pukuhuoneessa, joka oli täynnä tuttuja ja vähemmän tuttuja ihmisiä, heidän tietämättä mitään tuskastani ja epävarmuudestani.
Sovimme pukuhuoneessa, että ELIS ASK tulee kehäkulmaani ESA LEHTOSAAREN lisäksi. On aika lähteä kehään...Verryttelen katsomoiden lomitse kohti kirkkaasti valaistua koroketta, jossa kiristetyin köysin odottava kehä sijaitsee. Minulla on illan ensimmäinen ottelu. Ajatukset ovat keskittyneet vain yhteen ainoaan asiaan...nyrkkeilyotteluun...valmiina vastaamaan vaikka kuinka kovaan taisteluun...Hiki noruu tutusti pitkin niskaani.Tuttu tunne aistien terävöitymisestä vastaanottamaan lyöntejä...väistämään...lyömään takaisin...Näen vain kehän...En huomaa katsomossa olevia tuttuja, joiden ohi kuljen verrytellen ja lyöden kevyitä lyöntejä ilmaan...Nousen rappuja kehään...Nostan kädet ylös tervehtien yleisöä...Seuraa esittely....PIERRE TIRLO, Belgia...
Ensimmäisen ammattilaisvastustajani nimi oli myös PIERRE, käy mielessäni...Gongi soi...Aloitan heti...vasen..vasen..vasen...liikun..vasen...vasen.. TIRLO vastaa vasemmalla koukulla suoraan korvaani...Vasen, oikea...TIRLON vasen koukku taas poskessani...Vasen...vasen....Taas vasen koukku läjähtää poskeeni....Lyön jälleen vasemman suorani ja jatkan oikeallani koko vartalon paino takana ja isku tömähtää suoraan PIERRE TIRLON leuan kärkeen. TIRLO lyyhistyy vatsalleen kanveesille...Yrittää pystyyn ja kaatuu selälleen...Ottelu on ohi... Olen tyrmännyt belgialaisen, kun ottelua on kulunut kaksi minuuttia. 16. perättäinen ammattilaisvoittoni oli ratkennut. ELIS tuli pukuhuoneeseen avustamaan minua ja sanoi: "Olisithan sä voinnut ottaa sen kanssa kauemminkin." "Niin olisin, mutta kun se ei enää ottanut", vastasin. Kyllä se on voittajana niin helppo sanailla.
Seuraavan päivän lehdissä oli kuvasatoa ja otsikoita, mm. "Piitulainen yhä tappiotta - tyrmäsi", "Piitulaisen kova oikea pudotti Tirlon 1. erässä", "Harrin alku lyhyt ja ytimekäs", "Harri kehässä vain kaksi minuuttia", "Tirlo ei ollut löytää nurkkaansa kanveesilta". Ilta-Sanomissa oli upea kuvasarja äidistäni, joka istui ensimmäisellä rivillä, ja otsikko kertoi: "Nyt Harri, tyrmää - ja tyrmäsihän Harri". Kaikki meni hienosti. Olin taas vapaa nyrkkeilemään muuallakin ja kun vielä lehdestä luin että The RING -lehti oli nostanut minut Euroopan mestarin kahdeksanneksi haastajaksi, saatoin todeta urani jatkuneen taas askeleen eteenpäin. Mutta silti olisi matkaa siihen, missä oli esimerkiksi OLLI MÄKI, joka sillä samalla listalla komeili Euroopan mestarin 3. haastajana, hurjan pitkä matka, mutta yritys nyt ainakin oli sinne ylöspäin. Ja tämän jälkeen alkoivatkin aikakausilehtien juorumyllyt paljastaa H.Piitulaisen ja A.Hirvosen yhdessäoloa, ja voi niitä tekstejä, mitä kaikkea taas kirjoitettiin.