torstai 30. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: TÄMÄ HETKI

Olen istunut jo runsaan tunnin treenin jälkeen Ison Omenan sporttitoimistossa. Juonnut pari kuppia kahvia ja syönnyt yhden herkullisen croisantin. Ah, kuinka rentouttavaa taas treenaamisen jälkeen. Istua tässä kaikessa rauhassa. Antaa ajatuksien soljua hiljalleen ihan omalla rytmillä, vähän eilisissä ja vähän huomisissa. Mutta kumpikaan ei ole niin tärkeä, kuin tämä hetki! Ja mikä tässä hetkessä on nyt niin tärkeää? Vaikea sanoa. Mulla ei olr mitään ihmeellistä tai tärkeää tulossakaan. Vain elämää niinkuin IRWIN GOODMANIN laulussa. Eilinen on mennyttä, joka kuitenkin on jättänyt jättimäisen vuoren muistoja, hyviä, hauskoja ja jännittäviä. Ne riittää mulle. Onneksi ei tarvitse elää niitä uudelleen. Mutta tämä hetki. Se on uskomattoman tärkeä. Katson vilinää tässä ympärilläni. Olen sivullinen tarkkailija. Ja silti tunnen kuinka elämä sykkii ja pulppuaa. On pieniä haaveita. Elämää perheeni kanssa. Ystävien taapaamisia. Pieniä matkoja ja tapahtumia. Erilaisia pieniä paloja elämää. Hyvin yksinkertaista ja simppeliä. Ja ON TÄMÄ HETKI! Jättefint niinkuin INGOKIN sanoi aikoinaan!

tiistai 28. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: I COME BACK

I COME BACK on yleinen lause nyrkkeilyssä. Onneksi se ei koske kuitenkaan minua, muuten kuin paluussani Boxing treenieni pariin! Vähän sitä kyllä etukäteen pelkäsinkin. 4 kuukauden paussin jälkeen ja joidenkin ylimääräisten kilojen jälkeen ei paluu ollut kevyt, vaan lähinnä raskas. Nyt on kaksi harjoitusta takana ja analysoinnin paikka! Joudun miettimään johtuuko treenin 10 erän treenaaminen ja sen tuntuminen raskaalta iästä vaiko ylimääräisistä kiloista? Eihän kymmenen kilon nousu 4 kuukauden aikana pitäisi tuntua? Aloitin treenit tutusti varjonyrkkeillen pari erää. Mutta huomaan etten ole niin terävä ja sähäkkä kuin ennen paussia. Sitten pari erää säkkiä ja sama juttu . Ei haluttua terävyyttä ja voimaa? Kuitenkin pari erää vähemmän kuin ennen paussia. INGO-palloa eli pistepalloa seuraavat kaksi erää. No, jotain puuttuu nopeus ja terävyys ja tempo. Hitto! Seuraavaksi erä PUNCMACINELLA ja tunnen etten todellakaan ole PUNCMACINE. Erä päärynäpalloa. Joo, mene, mutta ei samalla tempolla kuin ennen paussia. Lopuksi vielä pari erää varjonyrkkeilyä kehässä. Lähinnä tyylitellen, vasentasuoraa lyöden ilman kunnnon sähäkkyyttä. Antaisin arvosanan 5+ kun kuitenkin sain hien pintaan. Mihin nyt päätyisin? IKÄ vai PAINO? 4 kuukauden paussi ja tatsi kadoksissa. Ihan niinkuin on ollut ASKKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni. Joudun treenaamaan ilmeisesti enemmän kuin kaksi kertaa löytääkseni edellä mainitut. Taidan olla kadoksissa koko mies. On pakko ottaa lusikka kauniisti käteen, eikä sillä syödä nyt BANANA SPLITTIÄ! On vältettävä glamourin ja säihkeen keskellä eläviä ystäviäni, buffet pöytiä, princestårta tarjouksia. On sanottava KIITOS EI!Huh, kuinka kovalta tuntuvatkaan tulevat päivät, viikot, kuukaudet, vuodet ennenkuin olen taas kunnossa, hoikka ja trimmissä....

perjantai 24. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: Kummallista tämä elämä ja nostalgia

Eilen tapasin kaksi vanhanajan kunnollista urheilutoimittajaa. Aikamoisen uran jo tehneet ja sitä edelleen jatkamassa. Me tapasimme herrojen toimittajien JOUKO VUOLLE ja ARTO TERONEN kanssa tietysti Mellstenin Paratiisirannassa cafe Mellstenissä. Ja aiheesta JORMA "Jomi" LIMMONEN. Munhan pitäisi varoa tälläisia hienoja tapaamisia!




Sillä tälläiset tapaamisethan suistaa mut nostalgian aallonharjalle hetkessä ja sitten se on menoa aina vain pitemmälle nostalgiseen mereen, joka on laaja. Sana nyrkkeily laukaisee tunnemyrskyn! Kun siihen sitten lisätään nimiä ELIS ASK, PURTSI PURHONEN, STEN SUVIO, GUNNAR BÄRLUND, OLLI MÄKI ja niin edelleen. Se on menoa. Nostalginen tunnemyrsky jää päälle! En oikein tiedä pitäisikö mun nyt JOUKOA ja TEROA syyttää taas tästä  nostalgia myrskystä, vai vainko ymmärtää, olen määrätyllä tavalla nostalgisuuden vanki?









Nostalgisuus joka tunkeutuu tähänkin päivään.  Nyrkkeily joka liittyy jo syntymääni. 30.5.1947 kun synnyin liitti isäni mut Viipurin Nyrkkeilijäin jäseneksi samana päivänä. Helsingin Sanomissa oli pieni uutinen: Uusi tähtinyrkkeilijä on syntynyt!












Isäni YRJÖ PIITULAINEN, NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI, nyrkkeilylegenda.
Hän taisi antaa minulle nyrkkeilyn synnyinlahjaksi. Ehkä sitä silloin tietämättään?





















Jokatapauksessa eilen illalla nostalgisessa tunnemyrskyssä en voinnut olla katsomatta faijani vanhoja nyrkkeilykuvia. Miettimättä tarinaa. Nettikirjaa jonka olen kirjoittanut isästäni ja antanut sen silloin julkaistavaksi BOXING.FI sivustossa, kun siellä silloin piti tätä nettisivustoa nuori ja miellyttävä MIIKA FORSSTRÖM. Se julkaistiinkin siellä nimellä YRJÖ PIITULAINEN NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI.

Seura-lehden HANNU TEIDER oli nähnyt sen siellä ja lukenut. HANNU TEIDER kirjoitti siitä sen olleen arvokasta historiaa ja kirjan olevan mielenkiintoinen. Sitten se ei ollutkaan yht`äkkiä enään siellä. Sain kuitenkin MIIKA FORSSTRÖMILTÄ linkin mitä kautta sen voi lukea. Eilen sitten laitoin linkin Facebook sivulleni ja yllätys, yllätys, tänään iltapäivällä istuessani Ison Omenan cafe Retrossa pysähtyy herrasmies kohdalleni ja kertoo eilen nähneensä linkin Facebook-sivulllani. Hän kertoo tavanneensa isäni. Sanoi hänen olleen herrasmies. Kerron että niin boxarit siihen aikaan olivat. Niin ja eiköhän he antaneet meillekin vaikutteita siihen. Hmm, sitten aloin miettimään, Kyllä isäni ansaitsisi kirjan huikeasta ja loistavasta nyrkkeilyurastaan ihan oikeasti, eikä vain näin netissä. No mulla olisi tässä ihan valmis kässäri, olis hienoja kuvia. Kukahan olis kiinnostunut sen julkaisemaan? Vaikka tämä saattaa kyllä olla vain mun nostalgisen tunnemyrskyn aikaansaannoksia? Ei pitäisi puhua nyrkkeilystä, muistella loistavia nyrkkeilykavereita, mestareita ja nyrkkeilytähtiä. Sankareita minulle. Ne vaikuttavat minuun vieläkin liiaksi! Parempi elää vain tätä päivää rauhassa. Kahvitellen jossakin merenranta terassilla antaen auringon säteiden hyväillä minua. Koittaa unohtaa nostalgia ja nyrkkeily! Mahdotanta?

tiistai 21. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: PAINEITA!

Istun jälleen partsilla aamukahvin ja lihapasteijan kanssa. Aamu näyttää aurinkoiselta. Olen käynnyt jo pienen kävelylenkin tyttöni dogin MILON kanssa. Itseasiassa ihanan rauhallinen aamu. Katson vihreänä edessäni avautuvaa luontoa. Hmm, voisin hakea toisen kupin kahvia ja toisen lihapasteijan kun maistuu niin hyvälle. Pieni hetki! No niin jatketaan. Huomaan, että ajatukseni täyttää jo ensi maanantaina alkava treenikauteni ja paluu Tuulimäen Boxingsalille. Mulla on ollut nyt pitkä paussi sieltä.
Olen aika kauhuissani. Jaksankohan edes sen normaalin treeniohjelmani 13 erää? Tuskin. Lähteekö vasensuora säkkiin vielä terävästi. Tuskin.Olen ostanut uuden hienon digitaalisen vaa`an punnitsemistani varten. Hah, nyt en kyllä uskalla ottaa edes sitä vielä paketista. Ties vaikka kaikki digitaaliset lukemat menisivät epäkuntoon ja mun on vaikea uskoa, että mä olisin niin paljon LIHONNUT? Ehkä on parempi odottaa muutama kuukausi ennenkuin katsoo totuutta silmiin, eli digitaalisia painoindexiä uudelta vaa`alta! EU kamppailee paineiden alla Kreikan ja muiden ongelmien kanssa ja mnä puolestani tunnen myös paineita paluusta ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIELLENI. Tässä on selvästi jotain samaa Kreikan kanssa. Ei millään haluaisi nyt hyväksyä velvoitteita eikä pakoitteita, joita paluuni ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tielle vaatisi.





Ja huomenna olisi taas kahvittelu Cafe Carusellissa KAHVI KAVEREIDEN kanssa parin viikon paussin jälkeen, kun olin siellä MALAGASSA viettämässä Muruni kanssa lomaa. Torstaina YLEN JOUKO VUOLLE haluaa haastatella minua JOMI LIMMOSESTA johonkin ohjelmaan. No kuulen siitä sitten torstaina enemmän. Aihe JOMI LIMMONEN on hyvä ja saa hyviä muistoja mieleen, siitä kun oltiin vielä hoikkia.

Sitten on vielä pakko suositella, ennenkuin joudun sinne ASKKEETTISUUDEN ja KURINALISUUDEN TIELLENI, jos käytte Pariisissa, niin käykääpä ihmeessä ravintolassa LA COUPOLESSA. Me käyttiin siellä kuuluisan kuvakirjataiteilijan ja Rock and Roll valokuvaajan MASA von ELMIN kanssa syömässä Chateaubriadit. Kyllä oli maistuvat.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: LUKSUSELÄMÄÄ

Sunnuntai ja keskipäivä. Istun Mellstenin Paratiisirannan cafe Mellstenin terasilla rannan "kuninkaallisten" kanssa. Meitä on jo reilusti yli kymmenen niinsanottua kantajengiä paikalla. Tarinat sinkoilevat aiheesta toiseen. Minä yritän lukea JENS LAPIDUKSEN triologian kolmatta osaa, joka on nimeltään LUKSUSELÄMÄÄ! Toisaalta tämäkin on kyllä jonkunlaista LUKSUSELÄMÄÄ! Mellstenin Paratiisirannan cafen terassilla uskomattomien ja mielenkiintoisten glamourin ja säihkee sävyttämien, lähes tarunomaisten persoonallisuuksien kanssa, joille lähes jokainen maailmankolkka on tuttu.On COSTA LAGUNASIN RUHTINASTA, MERINEUVOSTA, MALAGAN PRINSSIÄ, Mr. FORDIA, ORLANDON LEIJONAA, hurmaavia KREIVEJÄ kaksin kappalein, RUHTINATARTA ja PRINSESSOJA, SEBASTIAN VETTELIÄ, TENNISÄSSIÄ ja MARKIISIA. Ja jengiä tuntuu yhä tulevan lisää. Kesä, hmm, kinkkinen asia tänä kesänä. Ei vielä oikein alkanutkaan. Nytkin vaihtelee pilvisestä auringonpaisteeseen! Mutta vielä on kesää jäljellä, jossakin laulussakin lauletaan. Ehkäpä? No mulla on viikko aikaa kun alkaa Boxing treenit itselleni Tuulimäen Boxingsalilla ja silloin viimeistään palaan takaisin ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tielleni. Ensi viikko aikaa! Joku on laittanut jo tuohon mereen jonkin ihmeellisen muovipoijun, jossa lukee ASENNE!!! Loistavaa , täytyy siis löytää oikea asenne ja on luovuttava LUKSUSELÄMÄSTÄ!


torstai 16. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: PALUU ARKEEN

Niinhän se on että kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin myös vierailu MALAGAN huumaavan kuumassa ja huippu tyylikkäässä kaupungissa ja sen MALAGUETA rannalla. En aio tehdä tämän kummempaa matkaraporttia vaan tyydyn vain toteamaan hieno viikko.
Nyt alkaa siis PALUU ARKEEN. Yksinkertaiseen elämään. Se alkoikin tänään tyttäreni koiran ulkoiluttamisella Mellstenin Paratiisirantaan merenrantaan pitkin. Kahvi parvekkeella, jossa joudun toteamaan, että päivä on pilvistymässä ja 34 asteen lämpötila auringonpaisteessa MALAGUETTAN rannalla vaihtuu nyt hiukan alempiin lämpötiloihin. En oikeastaan osaa nyt sanoa mitään tulevista päivistä. Mun on ensin löydettävä takaisin taas henkisesti tähän arkipäivään ja PALUU ARKEEN. Viikko aivan uskomattomien hyvien ruokapaikkojen maailmassa, Alkaen aamun hotellimme loistavan aamiaipöydän antimilla ja illat päättäen MALAGAN vanhankaupungin uskomattomissa ravintoloissa herkullisia ruokia syöden teki sen, että jokunen kilo taas tuli lisää. On tää todella vaikeata. Olen ollut jo koko vuoden 2015 laihdutuskuurilla ja paino vaan nousee eikä putoa ollenkaan. Täytyy oikein alkaa miettimään, että pitäisikö jotenkin,, muuttaa tuota mun ruokailutottumuksia ja jättää BANANA SPLIT jäätelöannokset vähemmälle. Etsiä taas jostakin ihmeestä se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIE? Joku sanoi kyllä ettei se löydy Espoosta? Ja yksi mikä haittaa tämän tien löytymistä ja laihdutuskuurin alkamista on kyllä nuo mun glamourin keskellä elävät ystäväni buffet pöytineen. En halua mainita nimiä, mutta tiedätte, että he ovat suihkuseurapiirissä luxuselämää viettävä kavereita. Mun täytyy kai yrittää nyt erakoitua tänne Espoon rannoille ja välttää näitä ystäviä. Viettää harmaata ja väritöntä sekä yksinkertaista elämää. Palata parinviikon päästä taas Tuulimäen Boxingsalille treenien pariin, monta kymmentä metriä maan alle yksinäisyyteen ja askeettisuuteen. Älkää siis ihmetelkö, jos ette kuule minusta mitään ja FACEBOOKISSA ei näy päivityksiä, koska minun on pakko välttää kaikkia näitä glamourin ja säihkeen keskellä eläviä ystäviäni ja tehdä PALUU ARKEEN!

maanantai 6. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: Tänään HJK vs HIFK

Upea raikas aamu tänään kävellessäni Mellstenin Paratiisirantaan  aamu kuuden jälkeen tuntui ja näytti hyvälle. Tänään on stadin futisderby Sonera Stadionilla kun HJK ja HIFK pelaavat keskenään futista. Sonera Stadion on kuulemma loppuunmyyty. Me mennään kokoonpanolla ESA HEINONEN JESSICA-tyttöni joka tuli eilen Rhodoksekselta, missä vielä toistaiseksi oli ollut aivan normaalia turistielämää. Mitä tapahtuu nyt sitten kun kreikkalaiset äänestivät EI EU:lle? No keskitytään nyt kuitenkin ensin tähän tämäniltaiseen futismatsiin HJK vai HIFK, kumpi voittaa? Onpa ollut nyt hienoja kesäpäiviä ja on ollut mukavaa istua Mellstenin Paratiisirannassakin, ainakin jonkun hetken. Keskiviikkona lennetään Malagaan jossa on kuulemma 34 astetta lämmintä. Kuulostaa lämpimältä. Myös elämä ilman FACEBOOKKIA jatkuu enkä ole kokenut edes mitään suurempia vieroitus oireita. Hiukan tietysti tuntuu oudolta, kun yli tuhat virtuaalista ystävää on poissa ja en ole nähnyt päivityksiä mitä kaikkea hienoa siellä glamourin täyttämässä FB:n virtuaalisessa elämässä tapahtuu. Tänään siis oikeassa elämässä rantaelämää ja futismatsi illalla. Huomenna pakataan matkalaukut ja aikaisin keskiviikkoaamuna lennetään MALAGAAN.
                                                 Elämää ilman FACEBOOKKIA

lauantai 4. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: MAHALO sanoi HAWAIJIN PRINSSI

Istun parstsilla aamukahvin kera ja ihmettelen tätä Hawaijilaista lämpöä mikä meillä on nyt vallalla. Eilen olin aamupäivällä Mellstenin Paratiisirannalla, mutta luovutin jo iltapäivällä liian kuuman takia? Hah, eipä olisi uskonut. Alan varmaan tulemaan vanhaksi. Ennen ei alle 10 tunnin rantapäivään olisi tullut luovutusta. Silti päivä oli nautinto. tein pari lenkkiä Westend-Mellsten rantaraittia Milon (tyttäten dogi) kanssa ja lempeä merituuli tuntui hyväilevän pehmeältä. Rantaraitin varrella oleva ranta oli niin täynnä auringonpalvojia kuin olla saattaa. Illalla meidän uuteen kotiin tuli vieraita. HAWAIJIN PRINSSI ja aatelisherra MASA von ELM viehättävine puolisoineen. MURUNI oli valmistanut melkoisen illallisen meille, joten minä ainakin voin unohtaa taas kaikki ajatuksetkin heinäkuussa aloitettavasta dietistä ja siirtää sen heti elokuuhun. AH, kuinka helpottavaa. Ei siis tarvitse vielä etsiä sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tietä. Missä se sitten onkaan? Illalla tutustutin HAWAIJIN PRINSSIN kuvakirjaraiteilija MASA von ELMIN Rock and Roll kuvakirjojen kautta mm. JOHNNY HALLYDAYHIN ja katsoimme myös JOHNNYN Route66 show DVD:ltä sillä aikaa, kun suloiset puolisomme istuivat terassilla viiniä maistellen ja tyttöjen juttuja jutellen. HAWAIJIN PRINSSI joka on vannoutunut ELVIS fan,i tykästyi selvästi myös JOHNNY HALLYDAYHIN. Ja jos olisin vielä FACEBOOKISSA, niin varmasti painaisin virtuaalista tykkää nappia. Mutta koska olen hylännyt FACEBOOKIN ja kaikki virtuaaliset ystäväni en voi tehdä sitä. Tosin mulla on taas tullut pari ystävää lisää eli taitaa olla jo 6.No se ei tietänkään kuulu mitenkään tähän, mutta on pakko sanoa että tämä oikea tapaaminen tälläisten tarunomaisten ystävien kanssa, oikeine haluksineen ja tarinoineen ylittää häikäisevimmätkin virtuaaliset halaukset! TYKKÄÄN!

perjantai 3. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: HUIKEETA HELLETTÄ

Juuri kun ehdin kirjoittaa, että alkaa heinäkuun helteet, niin ne todella alkoivatkin. Eilen oltiin Mellstenin Paratiisirannan Rantakuninkaallisten kanssa eka päivä tänä kesänä rannassa. Rannan Kuninkaallisessa osassa! Meitä oli Malagan Prinssi, Orlandon Leijona, Kauniaisten Kreivi, Lauttasaaren Kreivi, Mr. Ford ja sitten koin yllätyksen, kun stadista sinne tulla tupsahti pyöräillen AIBAn kansainvälinen ja tyylikäs nyrkkeilytuomari, joka lentelee ympäri maailmaa nyrkkeilytuomarina otteluissa. Tämä huipputyylikäs kaveri ja ystävä kymmenien vuosien takaa on ALLAN ROOS! Hauska yllätys vierailu Mellstenin Paratiisirantaan!
ALLAN ROOS ja minä. Ja hei kyllä huomaa, että on ollut paussi treenistä...huh,huh...on kova homma löytää taas se ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni? Mistä ihmeestä sen taas löytäisin? Täytyy kai kysyä ALLULTA, joka näyttää kulkeneen sitä tietä!

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA: HEINÄKUUN HELTEET ilman FACEBOOKKIA

Hip Hei ja Hurraa! Heinäkuun helteet ovat alkamasa kertovat sää ennusteet. Muutama päivä sitten kerroin jättäneeni hyvästit FACEBOOKILLE ja yli tuhannelle virtuaaliselle ystävälle. Luopuvani päivityksistä sekä päivitysten seuraamisesta. Jonkun verran on ollut pakko joustaa. Mutta ninkuin näette vain 4 ystävää tällä hetkellä. Tänään onkin taas kahvittelupäivä cafe Carusellissa ja ihan oikeasti tavataan taas kavereiden kanssa. Eipä tässä muuta kuin kohti Carusellia ja HELTEISET TERVEISET niille parille blogini seuraajalle. Tärkeintä ei olekkaan se määrä vaan laatu, eikä virtuaaliset tykkäykset vaan OIKEAT HALAUKSET!