maanantai 31. tammikuuta 2011

STADIN MESTAT näyttely Helsingin Kaupungintalolla oli antoisa. Uskon, että jokaiselle stadilaiselle tulee nostalginen olo, jotain muistuu mieleen lapsuudesta, nuoruudesta, katsoessaan tuttuja kulmia, mestoja joissa on tullut hengailtua.....käykää stadilaiset tsiigaamssa!
Minulle taas VALION baarit olivat tuttuja ja BELLA, NEGRITA, BANANA SPLIT jäätelöannokset maistuivat niissä niin monta kertaa että on uskomatonta, että kuitenkin painoin siihen aikaan vain 60 kiloa!
Koulukaverini SIMO SALONEN löysi näyttelystä hauskan kuvan, joka oli otettu 1970 Krunikasta, kulmasta, jossa heidän Spar-kauppansa SALONEN sijaitsi ja niinpä otimme SIMOSTAKIN kuvan niin kovin tutun kulman edessä!
Tänään meitä ei vastaanottanut Kuapunginjohtaja Pajunen Kaupungintalossa, vaan Tammisaaren Keisari HEIKKI ORASMAA Stadin Slangin puuhamiehiä!
NOUSEVA nettisivujen guru MARKKU POUTANEN oli ensimmäinen "jengistä" joka saapui cafe KAPPELIIN mistä siirryimme sitten Helsingin Kaupungintalolle STADIN MESTAT näyttelyyn!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 31.1.2011

Vietin tänään treenivapaata päivää. Tammikuun 20 harjoitusta on tullut tehtyä. Sehän on se ehdoton maximi/minimi näin eläkeläisen treenirytmissä. Nukuinkin tänään yllättävän myöhään ja perheeni tytöt olivat jo lähteneet tahoilleen. Ensimmäiseksi sain Miamista, siellä viihtyvältä ARI WISKARILTA meilin, jossa hän kertoo juoksemansa maratoonin sujuneen hyvin ja istuvansa nyt Miamin venesatamassa yhden muskeliveneen kannella. Ihan samanlaisen kuin Miami Vice sarjassakin näkyvät. Ja laittaa lisäksi kuvan todisteeksi. Siinä hän istuu kipparilakki päässään ja drinkki toisessa kädessä aurinkotuolilla. Hän näyttää aivan kuin olisi syntynyt tuonne Miamin maailmaan ja Vantaa ei enään kuuluisikaan hänen elämäänsä. Muistuu vain mieleeni, kun tässä pari kuukautta sitten syötiin Sellossa. Lisäksi ARI kertoi menevänsä tässä joku päivä "Emiiri" OSKU KANERVAN PALM BEACHIN palatsiin vierailulle. Ja siellä saa OSKUN vaimon KAARINAN tunnustettua ja herkullista suklaakermakakkua! Täytyy sanoa, että tasan ei käy onnen lahjat. Minulla alkaa huomenna helmikuu ja siirryn näkkileipä ja vettä linjalle, koska tämä tammikuukin jatkui ihan Banana Split linjalla, vaikkei olisi pitänyt. Joten todella askeettinen ja yksinkertainen kuukausi edessä! Treeniä, näkkileipää ja vettä! Siinä se! Mutta tänään vielä olin kuitenkin stadissa ja cafe Kappelissa, jossa söin paikan hyvää pinaattipiirakkaa kahvin kera odotellessani "jengiä"! Olimme menossa tänään Stadin Slangin järjestämään näyttelyyn STADIN MESTAT Helsingin kaupungintalolle! Olin tietysti etuajassa ja sain mahdollisuuden ottaa vielä toisen kupillisen kahvia sekä yhden sacherkakkupalan. Ensimmäiseksi saapui paikalle tuon NOUSEVA nettisaitin guru ja ihana ystäväni MARKKU POUTANEN. Sitten alkoi tulla muitakin ja siirryttiin KAUPUNGINTALOON jossa meidät vastaanotti Kaupunginjohtajan puolesta Tammisaaren Keisari HEIKKI ORASMAA! Katselimme innostuneena vanhoja kuvia stadista ja sen mestoista, tutuista kulmista sieltä lapsuutemme ajoilta! Hauskaa oli kun koulukaverini SIMO SALONEN näki yhden hänelle erittäin tutun kulman Krunikasta, heidän perheensä Sparkaupan SALONEN ja otimme tietysti SIMOSTA kuvan kauppansa edessä ja saimme kertomusta niistä ajoista! ESA MALM tuo rock and rollin ja biletyksen edelläkävijä löysi tietysti tuttuja biletyskuvista 1960 luvulta ja kuulimme kertomuksia letkiksestä ja twististä jota noissa paikoissa jorattiin! Sitten olikin mun taas aika siirtyä saareen, Lauttasaareen moikkaamaan äitiäni ja käymään kaupassa. Sieltä sitten Kamppiin ja kiinalaiseen Tavastian vieressä, syömään ja sitten Cafe ROUGEEN kahville ja omenamuffintsille! Huomennahan vastaa alkaa näkkileipä ja vettä kuurini! No joka tapauksessa päivä vilahti taas nopeasti iltaan. On pimeätä ja tammikuu eletty. Vielä yksi asia joka jäi tästä päivästä mieleen oli, kun jompi kumpi iltalehdistä kertoi, että on tulossa ennätyskuuma kesäkuukausi ensi kesänä. On ehkä vielä liian aikaista tätä hekumoida, mutta jotenkinhan se täytyy lohduttautua, kun edessäni on vielä kuva WISKARISTA muskeliveneen kannella ja kuva, joka mun pitää häivyttää mielestäni pois huomiseen mennessä .....ARI istuu OSKUN ja KAARINAN Palazzo PALM BEACHIN terassilla auringonpaisteessa syömässä isoa...ISOA... suklaakermakakkupalaa ja mielessäni kuvittelen että se kakku on varmaankin kolmekerroksinen?

tiistai 25. tammikuuta 2011

BENGT HUHTAN uusi ihanasti country-musiikia tulkitseva bändi, jossa "PENAN" lisäksi soittavat KENTH GRANBACKA, PEKKA VIITALA, JAN GRANLUND, TAGE BORGMÄSTARE, BÖRJE NYLUND Bändin nimi on EASY WEST ja CD:n nimi IN THE LONG RUN

maanantai 24. tammikuuta 2011

Floridan Emiiri OSKU KANERVA edellen iskussa!
Huomenna syön aamiaista EVERLAST paitaisen 30v. KERAVAN KREIVIN kanssa. Huomatkaa hänen rentoutunut ilmeensä cafe CARUSELLIN terasilla viime kesänä......on helppoa olla nuori! Kun taas siinä varjossa oleva punapaitainen vanhahko mieshenkilö ei näytä kovinkaan rentoutuneelta. Aika on kulkenut hänen ohitseen!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 24.1.2011

Istuin jälleen Tapiolan Waynes Coffeessa ison kahvin ja kanakolmioleivän parissa katsellen ikkunasta ulos. Siellä satoi pieniä lumihiutaleita , jotka kuitenkin sulivat maahan tullessaan. Aika harmaalta päivä vaikuttaa. Odottelin ESA HEINOSEN tuloa kahville Waynesiin. Olin juuri treenannut kuukauden 16:sta treenini. Joten tunsin oloni helpottuneeksi, sillä itselleni asettamani 20 harjoitusta kuukaudessa näyttää nyt onnistuvan? On se vaan nyt tässä iässä ihmeen kova urakka. Siihen joutuu ihan panostamaan! Se oli niin uskomattoman helppoa silloin 40 vuotta sitten. Kylläpä tämä kahvi ja kanakolmioleipä maistuu taas hyvälle. Saan kännykkääni viestin. Tuo uskomattoman upea nuori mies, joka juuri viime viikolla täytti 30 vuotta! KERAVAN KREIVI Pasi Taavitsainen, lähetti tekstiviestin, miten olis huomenaamuna aamiainen Cafe EKBERGILLÄ? No, kyllähän se mulle käy. Yksi vapaapäivä mahtuu nyt hyvin tähän harjoitusrytmiini ja saatan hetkeksi poistua tästä KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tieltäni hyvän aamiaisen pariin! Ja onhan siinä kuin extrana hauska seurata, naispuoleisten asiakkaiden silmäilyjä kohti KERAVAN KREIVIÄ! Nuori ja salskea. Komea ja miellyttävä. Ei siis ihme. Mutta se saa tuntemaan minut itseni kyllä jo 100 vuotiaaksi. (vaikka olen vasta 63) No niin, on siis uusi viikko kuitenkin alussa. Ja näin jatkan kulkemistani KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tietäni. Pientä harmaata ja yksinkertaista elämääni. Johon nämä ystäväni tuovat välillä pilkahduksen valoa, värikkyyttä, glamouria ja nuoruutta! Tasan eivät käy onnen lahjat, sillä sieluni silmiin nousee näky Floridasta, jossa EMIIRI OSKU KANERVA on PALM BEACHIN rannalla, bikinityttöjen piirittämänä, valtavan suuri BANANA SPLIT edessään ja kertoo tarinaa, kuinka hän ratsasti kamelilla turkoosin väristä välimerenrantaa pitkin aikoinaan Tunisiassa! Bikinitytöt kuuntelevat silmät ymmyrkäisenä EMIIRIN tarinoita ja ovat, lievästi sanottuna, haltioissaan! Katson taas ikkunasta ulos harmaaseen päivään ja koitan hyväksyä harmauden ja sen kuulumisen mun elämääni! HEINOSEN ESA astuu onneksi juuri sisään Waynesin ovesta ja pelastaa mun vaipuvan liian syvälle harmaaseen ja maalaa kuvan eteeni tulevista aurinkopäivistä Mellsteni Paratiisirannassa! Ystäväni antaa toivoa mieleeni! Vie ajatukseni pois Floridasta, Oskusta ja bikinitytöistä! Kiitos ESA!

torstai 20. tammikuuta 2011

Minä ja RONI KASPI vuonna 1967 RONIN TOMTOM ravintolassa Lauttasaaressa!
Olisin tänään halunnut KRISTIANIN VAPAAPÄIVÄ laulun FB-profiiliini pitäessäni treenivapaapäivän, mutta löysin SEIKKAILIJA kappaleen, mikä sekin sopi hyvin näin eläkeläiselle! Luepa hurja SEIKKAILU ja STADI-päivä raporttini ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA!
Kummisetä STEN "Stepa" SUVIO ja isäni katsomassa sparriharjoitusta JARKKI BERGLÖFFIN kanssa Lauttasaaren Ryssiksessä eli Lauttasaaren Kansanpuistossa jossa treenasin kesäisin! JARKKI vasemalla se isompi ja minä vähän pienempänä. Ja STEPA hieno puku päällään niinkuin herrasmiehellä pitääkin!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 20.1.2011

Kello on 14 iltapäivällä ja olen palannut kotiini viettämästä treenivapaata päivääni. Se alkoi aamulla hammaslääkärillä käynnillä täällä Matinkylässä. Sen jälkeen ajoin pitkästä aikaa tarunhohteiseen ja legendaariseen cafe URSULAAN! Siellä yritin superpuudutetulla suullani juoda kahvia ja syödä wienermunkin. URSULA on paikka jossa jo 60-luvun alkupuolelta saakka olen käynnyt enemmän tai vähemmän. Yksi ehdottomia lempipaikkojani Stadissa! Sijainti on silmiä hivelevää. Nytkin kun katsoin ikkunasta ulos avautui edessäni luminen Suomenlinna ja jään sekä vitivalkoisen lumen peittämä meri. Menee muutama kuukausi, kun tämä vaihtuu taas välkehtiväksi merimaisemaksi. Oli mukava rauhallinen tunnelma. Huulet vain olivat eri paria, kun yritin juoda kahvia, joutuen varomaan että se menee suusta alas eikä valu rinnuksille! Katsoin siinä istuessani kännykästäni sähköpostia ja FB-viestejä. KOSKISEN EKI kommentoi linkkiä tai oikeastaan kysyy "mistä ihmeestä löysit tämän"? tarkoittaen aamulla facebook profiilisivulleni laittamaani linkkiä, KRISTIANIN laulamaa SEIKKAILU laulua. EKIHÄN on nyrkkeillyt KRISTIANIN eli BENGT HUHTAN kanssa Oulussa 1964. Minä taas puolestani olen KRISTIANIN eli "PENAN" kanssa viettänyt monia hyviä hetkiä 60/70-luvulla ja ollaan vieläkin yhteydessä ainakin FB:n kautta, "PENAN" toimiessa kotikaupungissaan Kokkolassa koulun rehtorina ja taitaapa myös musiikki olla edelleen mukana CAUNTRY-musiikin myötä. Olisin muuten halunnut laittaa KRISTIANIN VAPAAPÄIVÄN FB:hen, mutta kun en löytänyt sitä YOUTUBELTA. Mutta eiköhän SEIKKAILUKIN sovi tähän treenivapaaseen päivääni. FB.ssä ENERCYPUNCH (entinen viehättävä nyrkkeilyoppilaani) kommentoi myös linkkiä ja oli sitä mieltä että vapaapäivä treeneistä on hyödyllinen. Niinpä hyödynsin sitä ajamalla pitkästä aikaa URSULAAN juomaan kahvin ja syömään maistuvaisen wienermunkin. Ei ihan niin suuri SEIKKAILU mistä KRISTIAN laulaa laulussaan, mutta näin eläkeläiselle sopiva. Ja olihan jo se hammaslääkärissä käynti avaava päivän Extreme seikkailulle! On muuten aivan loistava fiilis istua pitkästä aikaa URSULASSA tämän kahvin ja wienermunkin kanssa. Mainitsinko, että hain jo toisen. Taidanpa tulla toistekin ja pitää vapaata treeneistä. Itseasiassa voisin miettiä, jos vaihtaisin koko treenaamisen tälläiseen chillailuun? Olen ollutkin oikeastaan aina CHILLAILUN MESTARI! Ihan totta! Siinä mä oon ollut hyvä. Jokaisellahan meillä om omat vahvuutemme. Siitä jatkoinkin stadipäivääni ja seikkailua siirtymällä saareen, Lauttasaareen. Heti ajatuksen siirtymisestä käytyä mielessäni, välähtää DANNY ja THE ISLANDERS, Ravintola TOMTOM ja RONI KASPI muistikuvissani, RYSSIS eli RYSSÄNKÄRKI (Lauttasaaren kansanpiuisto) ja se että olen asunutkin LAUTTASAARESSA. Meidän perhe Äiti, Isä ja ANNE 60-luvulla Lauttasaarentiellä. Ja meillä oli myös mökki RYSSIKSESSÄ, jossa treenasinkin kesät. Pienellä kentällä, jossa oli mulle rakennettu nyrkkeilylava, säkkiteline ja 45 eri kokoista ja painoista kiveä, joita treenin jälkeen työnsin kummallakin kädellä edestakaisin, saadakseni voimaa ja terävyyttä lyönteihini. Vietin kaikki kesät siellä biitsillä silloisten kaverieni kanssa. Aamusta iltaan! Villiä porukkaa! Nyt kesät RANTAKUNINKAALLISTEN kanssa MELLSTENIN PARATIISIRANASSA. Ei oo enään kovin villiä porukkaa. Vanhoja kyllä. Niin jäinkin kertomaan että jatkoin seikkailuani stadipäivässä LAUTTASAARESSA mennessäni katsomaan äitiäni 85v. Ei mikään helppo ikä enään. Iltapäivällä ajoinkin taas kotiin päin Matinkylään ja..... KUN VAPAAPÄIVÄN VIIMEIN SAAN....... KRISTIANIN laulu soi päässäni oli eläkeläisen on aika mennä iltapäivä levolle!

maanantai 17. tammikuuta 2011

Loistavaa! ESA MALM viestitti ELVIS ELÄÄ ja 20.3 on meillä ELVIS-ilta Helsingin Kulttuuritalolla!
Waynes Coffeen suuri kahvikuppi josta tänään siemailin kahvia treenien jälkeen!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 17.1.2011

Tänään päivällä istuin treenieni jälkeen Tapiolan Waynes Coffeessa paikan suuri kuppi mustaa kahvia edessäni sekä kanakolmioleipä. Se on vakioannokseni. Aamupäivä treenini Tuulimäen boxingsalilla on taas tänä päivänä hoidettu. Olen löytänyt todellakin sen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni alkupään. Ja lähtenyt kulkemaan sitä eteenpäin. Nyt tuntuukin siltä, että tässä elämässä ei tapahdukkaan mitään muuta. Aamupäivällä treenit. Bokrauskahvit Tapiolan Waynes Coffeessa. Kaupassa käynti ja iltapäivällä kotiin vähän lepäilemään. Illalla perheen tai Canal Sportin kanssa, jos tulee futista! Niinkuin eilen ilalla sitä tuli monta hyvää peliä. Ja kuin kermavaahto BananaSplitin päällä, tuli eilen BARCELONAN voittoisa peli. Ostin muuten BARCAN pipon Teneriffeltä NIKE-puodista. Istuessani Waynes Coffeen ikkunapöydässä ja ulos katsoessani ohi käveleviä ihmisiä, ajattelin, että minä rakastan tylsää elämää! Mulle tuntuu riittävän ihan jo pelkästään vaihteluna päiviini tämä säiden vaihtelut. Onhan se tietenkin vähän pelottavaa ja huolestuttavaa, kun ei ole enään mitään haaveita ja unelmia. Olen tyytyväinen päivääni tälläisenään. Vaikka nytkin ulos katsoessani taivas on harmaa ja istun yksinäni Waynesin valtavan suuren kahvikupponen edessäni, josta välillä siemailen kahvia. Siitä huolimatta nautin hetkestä. Ei ole mitään kiirettä. Ei tarvetta mennä minnekkään. Läsnä vain tämä hetki. No ehkä tämä on vain sitä eläkeläisen elämää. Kännykkäni piippaa merkiksi että tämä yksinäinen hetkeni on saannut viestin? Joku tämän mun maailmani ulkopuolelta yrittää tavoittaa minut. Mitähän se on? Kukahan haluaa mut pois tästä hetkestä, jättisuuren kahvikupin ääreltä? Katson mitä viesti kertoo? ESA MALM koulukaverini ja ystäväni 60-luvun alusta saakka lähettää viestin ELVIS ELÄÄ ja kertoo että maaliskuun loppupuolella ELVIS on Helsingin Kulttuuritalolla ja hänellä on liput sinne meille! Näin on siis ainakin yksi ilta maaliskuussa , joka vie mut pois tästä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieltäni GLAMOURIN maailmaan ELVIS-iltaan! No näin viikko on saatu käyntiin ja saan elää tätä ihanaa, tylsää ja yksinkertaista elämääni. AH, kuinka nautin siitä ja vasta vain yksi ilta keväällä on rikkomassa tämän yksinkertaisuuden. En ole siitä vielä kovin huolissani. Näin ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA tänään!

torstai 13. tammikuuta 2011

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 13.1.2011

Torstai on toivoa täynnä, hauska lause, mistähän sekin on saannut alkunsa. Eihän tää torstai oo sen kummempi kuin muutkaan päivät. Elämä se on enemmänkin toivoa tai sanoisinko toiveita täynnä! Minullakin on ollut toiveita, jos jonkinlaisia vuosikymmenien aikana. Niitä on tullut ja mennyt. En tiedä voisinko sanoa monenkaan toteutuneen ihan kokonaan tai edes vähän, mutta en voi kuitenkaan olla tuntematta kiitollisuutta, tyytyväisyyttä tähänkin elämääni, jonka olen saannut kokea. Ehkä suurinta on ollut ja on edelleen, niin monet hyvät ja kivat ystävät elämän varrella! Tuo OSKU KANERVAN soitto taas sieltä Floridasta sai tuntemaan, että näinhän se asia on ja on ollut! Hymyilyttää, kun ajattelen kaikkea hauskaa mitä OSKUN kanssa on koettu. Myös niitä jännittäviä hetkiä hotellissa ja pukuhuoneessa odottaessamme kehään menoa. On hämmästyttävää kuinka hetket elämässä monien kymmenien vuosienkin jälkeen säilyvät niin elävinä ja kuin kosketettavissa olevina. OSKU sait terveisiä niin monilta kavereiltasi, niin nyrkkeilyn kun muunkin elämäsi varrelta, kun FB:ssäkin kerroin soitostasi ja sait niitä eilen taas soittaessasi. Muuten tänään, ollessani 6:nen peräkkäisen treenini jälkeen katsomassa äitiäni ja kävimme apteekissa ja kaupassa, tulee ovelta vastaan kaveri, meidän kaveri, jonka olen nähnyt kaiketi viimeksi silloin kuuskytluvulla? Hän tulee siinä kaupan ovella vastaan ja sanoo "moi Harri" esittelen äitini ja katson kaveria, tuttua, hyvin tuttua......hetken kelaan ja katson niitä hymyileviä silmiä ja siirryn siitä paikasta Tallinnaan 1966......niin 75kg painoi kaveri silloin.....saman sarjan Suomen Mestari sinä vuonna....joko OSKU muistat.....KALEVI KANTO! Siis taas kerran, vaikka tässä on vuosikymmeniä mennyt, niin kundin katse hänen silmissään oli sama. KALEVI KANTO 1966 75 kiloa Suomen Mestari ja maajoukkue kaverimme. Kerroin että olimme puhuneet puhelimessa ja KALEVI lähetti terveisiä sinulle! Huomenna minä menen aamupäivällä kahvittelemaan cafe Kappeliin ja tapaan taas monia kavereita niin pitkän kuin lyhyen ajan ystäviäni. Pidän vapaapäivän treenaamisestani, mutta en kuitenkaan salilta kokonaan, koska JYRKI69 tuo mainio rokkari ja nyrkkeilyinnostunut on tullut taas takaisin keikoiltaan ja aloittaa vuoden 2011 harjoittelun boxingin parissa! Näyttää että tässä keväällä on joitakin tapahtumia jonne haluan mennä ja yksi sellainen on AMIN ASIKAISEN EM-ottelu maaliskuussa! Mutta nyt huomenna kahvittelemaan ja elämään tätä päivää tämän NOSTALGIA aaltojen kuljettamana. Hyvää fiilistä kuvaa FB profiiliini laittama DEAN MARTININ ja NANCY SINATRAN laulama THINGS joka on vaan niin hyväntuulinen, niin onnellisen aprikoiva, etten kyllästy siihen koskaan, niinkuin en tunnu kyllästyvän tähän elämääni ja siihen kuuluneisiin ihmisiin, ystäviin, läheisiin ja rakkaisiin! On se hyvä, että on vaan tämä yksi elämä, eihän sitä jaksaisi kantaa tälläistä nostalgia määrää kuin yhden elämän verran.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Huh, kuinka aika on mennyt nopeasti, OSKU KANERVA täyttää tämän vuoden lopussa 70 vuotta, mutta se vasuri on edelleen purevassa kunnossa, niinkuin näette!
Viime kesänä partsillamme meille maistui jäätelö mansikoiden ja kermavaahdon kera! Olen hiukan huolissani OSKUSTA, ettei vaan siellä FLORIDAN lämmössä syö liikaa jäätelöä!
1965 Minä, OSKU KANERVA, isäni ja GeeBee GUNNAR BÄRLUND juttelemassa BOXINGISTA!
OSKU KANERVA ja minä 1965 ratsastamassa Tunisiassa Välimeren rantaa!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 12.1.2011

Kyllä tämä keskiviikko päiväkin on menossa ihan livahduksessa iltaan. Vasta oli aamupäivä, kun istuin tässä läppäri sylissäni ja ELVIS-kuppi täynnä kahvia. Surffailin netissä lähetellen sähköpostia ja facebookviestejä kavereille. Sitten loppujen lopuksi sain itseni liikkeelle ja treenaamaan Tuulimäen boxingsalille päivittäisen treenini. Eiks kuulostakkin hienolta, päivittäisen treenini! Siis tuon Teneriffen BANANASPLIT SUPERVIIKON jälkeen ei ollut niin helppo "lyllertää" salille ja alkaa treenaamaan, olla nopea, terävä, rajähtävä, liikkua kuin perhonen pistää kuin ampiainen! Hah, ja eikä se oo sitä vieläkään, mutta olen päässyt sen KURINALAISUUDEN ja ASKEETTISUUDEN tien päähän.....nyt sitä olis sitten vielä kuljettava! Kävin syömässä salaatin, kaupassa ostamassa kotiin ruokaa ja sitten olikin aika mennä iltapäivä levolle. Huomenna on taas uusi treenipäivä! En ollut ehtinyt kauankaan olla tässä hereillä, kun kännykkäni pirahtaa FLORIDA DREAMING soittoääni kertoo, että puhelu on tulossa FLORIDASTA.....EMIIRI soittaa! Siis tuo ihana nyrkkeilykaverini, jonka kanssa koimme monet seikkailut niin kehissä kuin sen ulkopuolellakin aikoinaan. Ja en voi olla muistamatta iltaa HESPERIAN yökerhossa, kun istuimme sen pimeimmässä nurkassa jutellen juttujamme ja luoksemme kävelee hienossa liituraitapuvussa oleva liikemies, katsoo meitä ja sanoo.....teitä ei voi olla tuntematta.....teidän nenistänne! Oli kiva kuulla, että OSKU KANERVA on edelleen huippukunnossa, vetää treenejä päivittäin filmitähdille ja liikemiehille. Viettää päiviä FLORIDAN lämmössä PALM BEACHILLA uskomattomien bikinityttöjen piirittämänä. Charmi on edelleen pettämätön! OSKU kertoo, että oli kuullut huhun, että minut olisi palkittu Teneriffellä BANANASPLIT kultaisella lusikalla, ansioituneesta jäätelön syönnistä viikon aikana! Jouduin tunnustamaan OSKULLE "pari" BANANASPLITTIÄ syönneeni.....päivässä. Mutta nyt putki on poikki ja yritän paluuta edellä kertomalleni tielleni OSKU kyseli taas koska tulisin käymään FLORIDAAN.....tämän vuoden lopussa, en voisi kyllä uskoa todeksi.....OSKU täyttää 70 vuotta! Voi herranjestas tätä ajan kulua....1965 ratsastimme kameleilla Tunisiassa Välimeren rantaa.....OSKU nyrkkeili siellä yhden elämänsä ottelunsa kukistamalla Olympiamitalistin ja Tunisian kansallissankarin HABIB GALHIAN Afrikkalaisessa yössä, hallissa jossa hurja meteli ja rummutus hiljeni OSKUN nyrkkien pysäyttäessä vastustajansa ryntäilyn ja taistelutahdon! Mutta niin se aika vaan menee, mutta OSKUN vasuri on edelleen purevassa kunnossa......siitä kuvanikin antaa selvän osoituksen! Oli kiva tarinoida taas kanssasi OSKU....voi hyvin ja älä syö liikaa jäätelöä!

maanantai 10. tammikuuta 2011

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 10.1.2011

Hyvää viikonalkua. Kylläpä aika on lähtenyt menemään taas nopeaa vauhtia. Olen tänään aamupäivällä käynnyt treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla ja tuntuu, kuin olisin löytämässä taas sen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni alkupään. Vielä sitä en tiedä, pystynkö myös sitä kulkemaan? Sen aika näyttää. Tapasimme myös HEINOSEN ESAN kanssa Tapiolan Waynes Coffeessa kahvikupposten äärellä ja päivitimme meidät taas tähän päivään. Pakkanen on laskenut ja vesikeli on tullut lumen tilalle. Nautin tästä vaiheesta tätä uutta Vuotta. Kaikki on vielä edessä? Mitä tämä vuosi sitten tuokaan tullessaan. Enpä usko sen mun kohdalla olevan enään mitään niin kovin sykähdyttävää ja ihmeellistä. Enkä odotakkaan niin, vaan jotain pientä, jotain kuitenkin yllättävää tähän eläkeläisen arkeen. En ole tehnyt mitään suunnitelmia tähän vuoteen. Treenaaminen ja eläminen tämän päivän kanssa, sellaisena kun se eteeni aukeaa. On mukavaa, kun on joitakin näitä hyviä kavereita, joita voi treffata. KAHVITTELIJAT ryhmä ja kaverit antavat perjantaisin yhden kiinteän ja ainoan sovitun aikataulun minulle. Loppu on imrovisoitua. Onhan tietenkin facebook ja sen virtuaalinen maailma, johon ehkä olen jo hiukan kyllästynyt, mutta en ole sulkenut kuitenkaan ovea, sen virtuaaliseen maailmaan. Tämä on joka tapauksessa vuoden ensimmäinen ehjä kokonainen viikko ja sitä lähden kokemaan ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen ja voihan olla, että hyvin askeettista ja hiljaista tämä viikko tulee olemaan. Olen nyt niin orioitunut treenaamaan tämän viikon jokaisena päivänä, aamupäivällä ja juomaan kahvit Tapiolan Waynes Coffeessa, ja iltapäivällä sitten huilaan, jotta jaksan seuraavana päivänä taas treenata. Joten yksinkertaista ja simppeliä elämää tällä viikolla. Ei GLAMOURIA eikä SÄIHKETTÄ! Mutta sitä toivon teille kaikille muille kylläkin!

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Tänään olisi isäni syntymäpäivä! Hän synti 5.1.1921 Viipurissa! Muistan isääni! Hän antoi minulle niin paljon!
Minä ja RENE JÄRVINEN, ystäväni Valkeakoskelta yllätti minut TENERIFELLÄ jäätelöbaarista!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 5.1.2011!

Niinpä niin. Se on keskiviikko sitten. Aamupäivä on mennyt taas tässä FB:n ja sähköpostien virtuaalisessa maailmassa! Yksi asia mun täytyy kyllä sanoa. Olen saannut useita viestejä ystäviltäni, jossa ovat huolissaan (katsottuaan BananaSplit kuvaani) ettenkö vaan aio taas lihoa? No voin sanoa vain, älkää olko huolissanne.....heh,heh, olen jo lihonnut! Mutta koska monilla on menossa tipaton tammikuu, niin minulla on BananaSplititön kuukausi! Se on tietysti ankara koettelemus. Tiedän, että tulen näkemään painajaisia, unia jossa olen autiolla saarella, missä ei ole yhtään jäätelöbaaria ja kaiken lisäksi siellä ei paista aurinko! No mutta meillä kaikilla on huolemme ja painajaisemme. Äsken sain myös sähköpostia ystävältäni Valkeakoskelta. Pitkänlinjan nyrkkeilymieheltä ja vaikuttajalta RENE JÄRVISELTÄ, jonka tapasin, tai oikeastaan hän yllätti mut (päivän kolmatta jäätelöannosta) ollessani syömässä ja näin RENEN ilmeestä että hän oli huolissaan minusta. Ja niinpä hän kysyikin heti meilissään, olethan saannut jäätelöputken poikki? Ja kertoi tulleensa viime yönä takaisin Suomeen ja Valkeakoskelle! Sain sähköpostia myös www.nouseva.com Haagalaista historiaa nettisivullaan ylläpitävältä MARKKU POUTASELTA, joka on myös valtavan innostunut rock and rollista. Ja MARKKUKIN oli huolissaan, etten vain syö liiaksi BananaSplitejä. SONJA HOFFMAN Wsoyn entisiä nyrkkeilyoppilaitani esitti myös huolensa lihomisestani. Okei. näitä viestejä on siis tullut useampikin ja se siitä. Olen jo unohtanut miltä BananaSplit maistuu. Jo viides päivä ilman sitä! Muuten tällä viidennellä päivällä on mulle suurempikin merkitys. Se olisi isäni syntymäpäivä! Joten ajatuksin lähetän onnittelut isälleni! Hän antoi mulle niin paljon....BOXINGIN....paljon hyviä hetkiä. Aina välillä tuntuu tämä elämä niin hurjalta. Se on niin väliaikainen ilmiö. Ihmisiä tulee ja menee. Jäämme kaipaamaan heitä, kunnes tulee meidänkin aika lähteä. Tavataankohan me toisiamme siellä jossakin? No täällä maanpäällä minä tapaan oikeastaan hyvin isäni syntymäpäivän kunniaksi, PIITULAINEN sukuseuran puheenjohtajan SEPPO PIITULAISEN tänään stadissa ja kuulen lisää sukuseurasta, minkä olemassaolosta en tiennyt mitään, mutta FB:n uskomaton virtuaalinen maailma toi tämänkin minulle esille. Lisäksi on mentävä vielä tänään treenaamaan, jotta BananaSplit kiloista taas ainakin jotain häviäisi. No jatketaan päivää ja elämää ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen!

tiistai 4. tammikuuta 2011

Tässä todiste ylimääräisistä kiloista (kyllä hävettää), mutta uskon että muutaman kuukauden kuluttua voin tarjota hoikemman kuvan! Kun ette tarjoa minulle BananaSplittejä muutaamaan kuukauteen! Pyydän!

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 4.1.2010

Aamuhetki kullan kallis. Istun aamua aamukahvin kera, katsellen TV taltiointeja ja nautin kiireettömästä tunnelmasta. Läppäri on auki edessäni ja luen eilisiä sähköpostejani. Jengiä on tulossa ensi perjantaina vuoden 2011 avaus kahvitteluun cafe Kappeliin. KIMMO LUJA lähetti viestin että on Englannissa ja DANNY, tuo Suomen Show-viidakon valtias, että on nyt puolestaan Teneriffellä. Tämä uusi vuosi on aina kuin kirja, jonka sivuja ei ole vielä kertaakaan avattu eikä tarinaa luettu! Itseasiassa tämä tarina alkaa vasta syntyä päivien myötä. Eilen nukuin poikkeuksellisen myöhään. Aina yhdeksään saakka ja se on minulle todella harvinaista. Aamupäivä meni ihan rehellisesti kerrottuna surffaillen netissä! Sähköposteja lähetellen. Facebookissa räpellellen. Tekstareita kännykällä lähetellen ja näin tätä uutta vuotta availlen. Ikäänkuin ilmoittaen, että olen olemassa tänäkin vuonna vielä mukana elämässä! Loppujen lopuksi sain itseni liikkeelle vasta iltapäivällä ja ajoin Tuulimäen boxinsalille aloittamaan vuoden 2011 treenikauden. Ja harjoitus ei ollut ollenkaan helppo! BananaSplitit ja ylimääräiset kilot (8) selvästi painoivat ja kolman viikon paussi. Mutta olen palannut ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIEN alkupäähän. Olen etsimässä sitä TIIKERIN HÄNTÄÄ ja TIIKERIN KATSETTA? Mihin kyllä nyt taas menee aikaa varmaan ainakin muutama kuukausi. Ennenkuin kilot ovat taas pudonneet. Ja voin olla (edes vähän) tyytyväinen itseeni! Nyt ei siis MAKEETA ELÄMÄÄ! Ei GLAMOURIA! Vain arkipäivää ja yksinkertaista elämää sekä yksinkertaisuutta! Sanot tietysti, että sehän on ihan halppoa mulle, ihan jo synnynnäisesti! Joo, mun kohdalla kyllä, mutta kun on niin paljon kavereita, jotka ovat GLAMOURIN ja SÄIHKEEN ympäröimiä. Menestyksen portaita ylös kavuneita, niin on vaikeaa välttyä GLAMOURILTA ja MAKEELTA ELÄMÄLTÄ heidän seurassaan. Mutta yritän parhaani ja kulkea sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIETÄNI......ainakin taas tänään!