perjantai 9. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

NYRKKEILYN, MUSIIKIN JA TANSSIN VOIMALLA TOIMITETTIIN YRJÖ PIITULAINEN POIS AMATÖÖRIEN RIVEISTÄ! Ennen kuin siirrymme isäni viimeiseen amatööriotteluun ja poikkeuksellisen suureen jäähyväisjuhlaan, kävi isäni nyrkkeilemässä Vuoksenniskalla järjestetyssä Maaseutu-Helsinki ottelussa. Välisarjassa 67 kg peri voiton varmasti ja nopeasti VN:n YRJÖ PIITULAINEN helsinkiläisestä M.GRANÖSTA. PIITULAISEN teknillinen tyrmäys tapahtui ensimmäisessä erässä, joten tämä hänen hänen viimeinen amatööriottelunsa oli komea voitto, jolla hän kruunasi kunniakkaan amatööriuransa siirtyessään ammattilaisten talliin. Tämä ei ollut kuitenkaan se ihan viimeinen amatöörimatsi, sillä Viipurin Nyrkkeilijät järjesti 9.9.1945 YRJÖ PIITULAISEN jäähyväisjuhlanyrkkeilyt, jossa oli urheilua ja taidetta! Isot ilmoitukset lehdissä kertoivat Messuhallin juhlanyrkkeilyssä olevan mukana taiteilijat KURT WALDEN, ANSA IKONEN-TAUNO PALO, ORVOKKI SIPONEN-KLAUS SALIN, VILI VESTERINEN-TOIVO MANNINEN, HENRY THEEL, kuuluttajana ARVO LEHESMAA ja orkesterina 12 miehinen SINIPOJAT. Nyrkkeilyotteluissa nyrkkeilisivät HANSSON-PIITULAINEN, VRETLING-LAINE, SANDHOLM-RYTKÖNEN, OLLI LEHTINEN-NIKULAINEN, AHTI LEHTINEN-KRUK, KURKI-SIEWERS!
Ja niinpä menenkin suoraan tähän ikimuistettavaan nyrkkeilyiltaan ja annan parin suuren lehtijutun kertoa mitä silloin tapahtui. Reipasotteiseen viipurilaiseen tapaan järjestivät Viipurin Nyrkkeilijät Viipurin viimeiselle suurelle taitonyrkkeilijälleen YRJÖ PIITULAISELLE jäähyväisjuhlat hänen siirtyessään ammattilaiseksi. Jo Viipurissa VN oli huomannut, että cabare-numeroilla voidaan helposti täyttää heikon nyrkkeilyohjelman aukot. Tätä periaatetta he noudattivat Helsingissäkin. Nyrkkeilyä oli vain puoli ohjelmaa, sillä niin on sanottava kuudesta ottelusta ja toinen puoli oli taide ja cabaretluontoisia esityksiä. Tavalliset nyrkkeilykilpailut vetivät viime kilpailukaudella Helsingissä Messuhalliin noin 3000 katsojaa. Niin kai olisi käynnyt nytkin, mutta Messuhalli oli täynnä. 7000 ihmisen rynnätessä lehtereille. Joten "viihdytysohjelma" veti vähintään toisen puolen katsomosta. Ja sen se ansaitsikin , sillä se oli täyspainoisempi kuin nyrkkeilyohjelma! Nyrkkeilyottelut olivat näet melko keskinkertaisia. Vain pääottelu YRJÖ PIITULAISEN ja BÖRJE HANSSONIN välillä oli korkeata luokkaa, mutta sekin päättyi jo 2. erässä PIITULAISEN lujan palleakoukun vuoksi, sillä HANSSON joutui ottamaan täyden luvun. Siihen mennessä nähtiin erinomaista nyrkkeilyä.
Varsinkin PIITULAINEN oli parhaimmillaan. Hän esitti nopeata, iskuvalmista, puhdasta ja teknillistä hyökkäys-ja puolustusnyrkkeilyä. Vaikka HANSSONIKIN oli nopea, niin PIITULAINEN oli vielä nopeampi. Sen vuoksi HANSSON oli pahassa pulassa, sillä aina kun hän yritti rohkeammin hyökätä ja avasi suojauksensa iskuun, pamahti PIITULAISEN suora tai iskusarja sisään. Ottelun päätyttyä VALLE RESKO lausui muutamia kaipauksen sanoja tämän hetken parhaalle ja kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluvalle amatöörinyrkkeilijällemme ja toivotti hänelle menestystä ammattilaisen ohdakkeisella polulla. VN:n puheenjohtaja A.LINDELL ojensi sitten YRJÖ-pojalle pienen kukkakimpun jäähyväiseksi. Messuhallin yleisö tulee varmasti kaipaamaan PIITULAISTA, sillä hän on todella nähtävyys nyrkkeilykehässä ja harvoin häntä tämän jälkeen varmasti saadaan kotikehässä katsella, kun ammattilaisvero on niin korkea ettei kilpailuja paljon järjestetä.
Taideohjelma järjestettiin myös hyvän kuuluttajan ARVO LEHESMAAN ansiosta ikään kuin nyrkkeilyn merkeissä. Ja sopivasti ohjelma olikin muuten koottu, mutta alussa SINIPOIKIEN swing-naukuminen KURT WALDENIN loisteliaasti esittämän Chopinin Ass-duuri Poloneesin ja Lisztin11. unkarilaisen rapsodian edellä oli vähän liian vastakohtaista. Sitä paitsi WALDENIN esitys muutenkin oli yleisön enemmistölle liian arvokasta ja hyvää, jotta se olisi osannut sitä kuunella. Lähemmäksi yleisöä pääsivätkin ja täyden menestyksen saavuttivat muut esiintyjät; ANSA IKONEN ja TAUNO PALO lauluillaan. ORVOKKI SIPONEN ja KLAUS SALIN tanssinumeroillaan. EINO KATAJAVUORI humoristisella xsylofooni-numerollaan. HEBRY THEEL laulullaan sekä VILI VESTERINEN ja TOIVO MANNINEN hanureillaan. Vielä viimeinen juttu ammattinyrkkeilijäksi siirtyvästä YRJÖ PIITULAISESTA, ikään kuin "siunauksena" hänen amatöörinyrkkeilyurastaan otsikolla PIITULAINEN EI PELLEILYT!
Syyskuun toisena sunnuntaina oli Messuhalliin keräytynyt yli 7000 katsojaa.Silloin suoritti 24-vuotias YRJÖ PIITULAINEN jäähyväisottelunsa, lupaava välisarjalainen oli päättänyt saurata oppi-isänsä STEPA SUVION polkuja. Kun tämä miellyttävä yleisön suosikki vuonna 1940 muistokilpailuissa saavutti ensimmäisen mestaruuden kevyessä sarjassa, pelkäsivät jotkut uutta tähdenlentoa. Mutta SUVIO ja muutkin pojan tuntevat olivat eri mieltä. Nuorukaisen kunto oli luotu ankaran harjoituksen tuloksena. Loistavan tekniikkan, ilmiömäisen ottelusilmän ja terävän älyn sekä pettämättömän ruumiinhallinan omistava PIITULAINEN voitti sen jälkeen ylivoimaisesti kaikki maamme kevyt-ja välisarjalaiset sekä mm. sellaiset ulkomaalaiset kuin unkarilainen VOLNOVIES-VADJAN, saksalainen TRITTSCAKIN, tanskalaiset KAJ FRANKIN ja EDVIN PEDERSENIN, ruotsalaiset HUGO ANDERSSONIN, NILS LEWININ, GÖSTA PETTERSSONIN, BERNHARD ENGSTRÖMIN ja monta muuta. Nyt kohtasi nimekäs tekniikkamies BÖRJE HANSSON hänessä tyrmääjänsä. Ja kuitenkin on hän kokenut saman saman elämyksen kehässä vain KURT KREUGERIA vastaan otellesaan. PIITULAINEN ei nyt pelleilyt! Yleisö on aina ihaillut hänen kaunista ottelutapaansa, mutta osa on moittinut häntä liiasta näyttelemisestä, joka vaikuttaa vastustajan aliarvioimiselta. Siihen on ehkä ollut syytä. Mutta voimme yhtä hyvin olla eri mieltäkin. PIITULAINEN on luonteeltaan puhdasverinen kannakselainen, iloinen, leikittelevä, kovassa kilvassakin pojan mielellä riehakkaasti temppuileva ja liikkeitensä joustavuudesta itse nauttiva.
PIITULAINEN sai nyrkkeilykärpäsen erikoislaatuisella tavalla. Yksitoistavuotiaana hän sattumalta joutui Viipurin Voimailijoiden pikkujouluun ja siellä SUVION polvelle. Syntyi ystävyys, joka on jatkunut ja vahvistuu yhä. SUVIO huomasi, että pojasta voi tulla valtti. Ja hän teki nuorukaisesta loistavan nyrkkeilijän. Tämä on PIITULAISEN mielipide. Hän tunnustaa, että SUVIO osasi käsitellä aloittelijaa aivan oikein, opettaen harjoittelemaan tarpeeksi keveästi, mutta silti tiiviisti. Epäitsekkäästi opettaja korjasi oppilassaan ne virheet, joista itse oli joutunut kärsimään uransa alussa. Sitä todistaa PIITULAISEN vakuutus, ettei hänellä kertaakaan ollut niin voimakasta aallonpohjaa, että hän olisi halunnut lopettaa. Jo nuorena vesselinä hän ihaili urheilijoita ja kehän makuun päästyään havaitsi nyrkkeilyn vastaavan hänen urheilijaihannettansa. Se oli gentlemanniurheilua, jossa saattoi ajatellen voittaa. Mutta se on kovaa ja vaatii jatkuvaa harjoitusta. Nykyaikana harjoitus tulee kalliiksi, ja jos suorittaa valmentautumisen niin täydellisesti kuin suuret ottelut vaativat, kärsii siitä eittämättä leipätyö. Suuriin otteluihin joutuva urheilija saa ratkaista monta pulmallista kysymystä, jotka ovat ristiriidassa amatöörisääntöjen kanssa. Pitäisi saada korvaus menetetyistä työpäivistä, mutta sellaista eivät amatöörisäännöt tunne. Täytyy pelata siis rehtiä peliä, antautua ammattilaiseksi. Silloin saa myös parhaat mahdolliset vastustajat. Tästä samasta kysymyksestä kirjoitti MATTI JÄRVINEN hiljan ja urheilulehtemme ovat referoineet hänen vakaumuksensa, siihen yhtyen. PIITULAINEN suhtautuu ammattilaisotteluihinsa mahdollisimman tasapuolisesti. Hän uskoo, että hänen karjalainen luonteensa auttaa vastoinkäymisissä aivan samalla lailla kuin ennenkin. Hän on varautunut kaikkeen mahdolliseen. Mutta yritettävä on silloin, kun kykenee. Ystävillensä hän lausui kilpailujensa päättäjäisjuhlassa; Älkää huolehtiko minusta - en minäkään kanna huolta teistä, yritän vain parhaani! Lokakuussa PIITULAISELLE on suunniteltu jo kaksi kovaa ammattilaisottelua Ruotsissa. LENNART BOQVISTIA ja KURT KREUGERIA vastaan. Onpa siellä suunniteltu ammattilaisten maaottelua, johon tulevat lisäksi suomalaiset SALMINEN ja SUVIO. Nyrkkeilyn ystävät vilkuttavat vilpittömästi tälle miellyttävälle nuorukaiselle ja toivovat sydämestänsä hänelle jatkuvaa menestystä. Mutta välisarjan edustuksemme muuttuu taas heikoksi. KURKI, RÄMÄNEN ja LAAKSONEN jäävät kilvoittelemaan paremmuudesta ja toivottavasti ottavat mallia PIITULAISESTA. Siinäkin suhteessa että PIITULAINEN on otellut 147 kilpailua, mutta niihin mahtuu vain 7 häviötä, joista suurin osa on tapahtunut uran alkuaikoina.


torstai 8. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

SENSAATIO UUTINEN, YRJÖ PIITULAINEN JÄTTÄMÄSSÄ AMATÖÖRINYRKKEILYN! Lähes tämän Mestarit-Lehdistö ottelujen jälkeen levisi Suomen lehdissä kulovalkean tavoin tieto YRJÖ PIITULAISEN aikovan ammattinyrkkeilijäksi ja on tekemässä ruotslaisen HJALLE PALTONIN kanssa ammattilaissopimuksen, tarkoituksena aloittaa 19.10.1945 uransa Ruotsissa. Sitä ennen kävi isäni vielä kolmet amatöörikilpailut ja ensimmäinen niistä olikin kevään 1945 Karjalan Nyrkkeilymestaruuskilpailut Lappeenrannassa. Ne olivatkin oikein kunnon karkelot karjalaiseen tyyliin. Ensin ottelussaan YRJÖ PIITULAINEN voitti Inkeroisten PAULI SIHVOLAN keskeytyksellä ensimmäisessä erässä ja kun sunnuntaina nämä Karjalan kolmannet nyrkkeilymestaruuskilpailut jatkuivat Lappeenrannan ratsastusmaneesissa, jonne oli saapunut runsaasti yli 1000 henkeä päivän jännittäviä loppuotteluja ja niiden yhteydessä tapahtuvia juhlallisuuksia seuraamaan. Ottelujen välillä kultamitalimies STEN SUVIO ja YRJÖ PIITULAINEN suorittivat kahden erän näytösottelun, jossa saatiin nähdä kahden taitonyrkkeilijän mestarillista iskujenvaihtoa ja ryöppyjä sekä myöskin väistötaidon silmiähiveleviä hienouksia. Ja vaikka PIITULAINEN saapui välittömästi näytösottelun jälkeen kehään, hallitsi hän silti ylivoimaisesti PENTTI SAARTIA vastaan käymäänsä ottelua. PIITULAINEN osoittautui jälleen todelliseksi taitonyrkkeilijäksi, jonka iskuissa on kyllä tehoa, mutta samalla myös silmää hivelevää kauneutta. Hänen väistötaitonsa on myöskin erinomainen. Illalla kello 19.00 alkoi nyrkkeilymestaruuskilpailujen reipasohjelmainen lopettajaistilaisuus kylpylälaitoksen kasinossa, joka oli täynnä kiitollista yleisöä. Ravintolan orkesteri soitti koko illan rattoisaa musiikkia, tervehdyssanat lausui YRJÖ PIITULAINEN, joka myös esitteli ohjelman välillä yleisölle kultamitalimies STEN SUVION, karjalaisen lausujamestarin EINO HYYRYSEN ja Karjalan innokkaan urheilujohtajan ALBIN LINDELLIN. Kauppias VALLE RESKO hauskuutti yleisöä humoristisilla lauluillaan ja taiteilija EINO HYYRYNEN mehevillä jutuillaan. Mieltymyksellä kuultuja yksinlauluja esitti taiteilija P.HEIKIÖ rouva HAPPOSEN säestämänä. Illan ohjelmassa oli myös runsaasti yhteislaulua. Lappeenrannan Nyrkkeilijäin puheenjohtaja W.DREWS jakoi kunniapalkinnot, jotka saivat seuraavat nyrkkeilijät U.FERNELIUS, LEO LINDBERG, TOPI RYTKÖNEN, SALOMON LAASONEN, YRJÖ PIITULAINEN, AARNE PIIPARINEN ja OLAVI MALLENIUS sekä J.RUOHOLA. Näin kolmannet Karjalan nyrkkeilymestaruuskilpailut onnistuivat hyvin ja olivatkin aikamoiset karkelot karjalaiseen tyyliin.

maanantai 5. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

MESTARIT LEHDISTÖ OTTELUT! Kun nyt on alkuun päästy näissä mielipiteissä, jotka lainehtivat lehtien palstoilla toinen toistensa jälkeen, niin edellinen kirjoitus poiki jälleen uuden kirjoituksen, nyt nimimerkki R.E.X;n kirjoittamana. Olin tilaisuudessa lukemaan edellisen jutun käsikirjoituksen, ja se synnytti eräitä ajatelmia mielessäni. Eräät ovat väittäneet, että YKÄ on diiva, "tanssiva pelle", "köysineliön marionetti" yms, kun taas toiset sanovat, että eipäs ole! Miten asia sitten lieneekin, niin kyllä meistä tuntuu omituiselta lukea miehelle viaksi hänen urheilullista ylivoimaansa, joka sallii tuoda kovan ja armottoman köysineliön sisäpuolelle myöskin pisaran huumoria. Meidänhän pitäisi päinvastoin olla tyytyväisiä siitä, että meillä on yleisölle tarjottavana sellainen ylivoimainen naurava pelle, mitä YKÄ on. Jollei hän päätä heti ottelujaan, "murhamiehen ilmeellä", niin eihän siitä pidä pahastua - ei edes vastustajan, jolla on tilaisuus kehittyä samalle tasolle.
Emme myöskään usko, että YKÄN niin sanottu pelleily olisi ylimielisyyttä. Silloinhan olisivat esimerkiksi "Sänkä" GUSTAFSSONIN ja KURRE WECKSTRÖMIN triplaesitykset jalkapallossa yhtä hyvin todistuksia ylimielisyydestä ja eiköhän PIITULAISEN "kehäpelleily" ole luonteeltaan aivan samaa. Me muistamme YKÄN vielä pienenä heiveröisenä ja paljasjalkaisena pojannaskalina Repolan Sisun jalkapallojoukkueen keskushyökkääjänä Viipurissa. Muistammepa vielä lisäksi YKÄN ensimmäisen "julkisen" nyrkkeilyesiintymisenkin. Se tapahtui samoihin aikoihin rekisteröimättömien poikaseurojen "Urheilupoikien" ja "Tiiliruukin Riennon" välisessä nyrkkeilyottelussa, johon pääsyliput mm. myytiin salaa! PENTTI FRIMAN vainaja, joka muuten edusti "Urheilupoikien" painikahdeksikon raskasta sarjaa, oli saannut ylipuhuttua isänsä OSKI FRIMANIN luovuttamaan Viipurin Voimailijan kehän tähän "maaotteluun". Raskassarja oli muistaakseni alle 62kg ja ERKKI KAARTINEN edusti siinä "Urheilupoikia", YKÄ PIITULAISEN otellessa siellä niin sanotussa sarjassa alle "varttikilo", joka lienee ollut alle 35 kg. Jollemme muista väärin, YKÄ sai päihinsä tässä ottelussa! Ennen kuin YKÄ niiltä ajoilta on kehittynyt nykyiselle tasolleen, niin sihhen on tarvittu valtavaa innostusta ja paljon kieltäytymyksiä. Kun  hän nyt on vihdoin päässyt huipulle, niin suomme totisesti mielihyvin hänelle tilaisuuden pieneen "kehähuvitteluun", sillä tie huipulle ei ole ruusuilla tanssimista.
Ja palatakseni vielä nyrkkeilyyn  sekä vuoteen 1945 oli isäni seuraava ottelu 26.4.1945 jälleen MESTARIT-LEHDISTÖ ottelut Helsingin Messuhallissa, yleisön täyttäessä sen jälleen ääriään myöten täyteen. Siinä illassa YRJÖ PIITULAINEN kohtasi lujaiskuisen ja vasenkätisen PAAVO RÄMÄSEN ja spekuloitiinkin etukäteen muutaman kuuukauden kilpakehästä poissa olleen YRJÖ PIITULAISEN voivan saada vastustajan aiheuttamia maksavaivoja. Ja näin siinä sitten selostuksen mukaan kävi; Illan kiintoisin ottelu nähtiin välisarjassa, jossa YRJÖ PIITULAINEN osoitti olevansa ehdoton ykkönen tässä sarjassa. Hän näytti nyt, että turhaan häntä on "pelleilystä" moitittu, kyllä hän osaa nyrkkeillä kaikkein parhaimpaan tapaan, kun vastus on riittävän hyvä.
Rehti PAAVO RÄMÄNEN antoi ensimmäisessä erässä PIITULAISELLE lujia paukkuja niin kasvoihin kuin sydänalakohtiinkin, mutta ne PIITULAINEN vastaanotti kipua kärsimättä. Kun hän sitten pääsi ottelun herraksi, joka tapahtui jo ennen ensimmäisen erän loppua, niin hän osoitti jälleen olevansa todella hyvä nyrkkeilijä. Toinen otteluselostus kertoi; YRJÖ PIITULAINEN osoitti jälleen olevansa teknillisesti vallan toisella tasolla kuin kaikki muut tämän hetken amatöörimme. Vaikka P. ei vielä ollut kunnossa, niin silti hän piteli PAAVO RÄMÄSTÄ niin pahoin, että ihmetellä täytyi, miten tämä kesti kolme erää otettuaan kahdesti täysosumista lukuakin. P.n iskuissa on terävyyttä, milloin hän haluaa. Hän  osaa iskeä niin nopeasti ja tarkasti, että kun iskuihin lisäksi tulee painoa, niin ei kenenkään ole hauskaa joutua hänen kanssaan samaan kehään. P:llä on niin nopea tilannetaju ja isku sekä väistötaito, että hän alituiseen yllättää vastustajansa ja saattaa heidät hölmistymään.



torstai 1. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

MAAILMAN MENOA! Otsikolla MAAILMAN MENOA artikkeli kertoo; Nyrkkeilymestarimme YRJÖ PIITULAINEN on saanut Ruotsin lehdissä kiitosta ja ylistystä elegantista nyrkkeilytyylistään. Hänen häviönsä KREUGERILLE ei ollut mikään selvä ja kiistaton, vaan hyvin monet asiantuntijat ovat pitäneet hänen taitoaan siksi vaakuttavana, että voiton olisi pitänyt tulla hänelle. Uusi Tukholmalainen iltapäivälehti EXPRESSEN sai jostain tietoonsa, että PIITULAINEN oli kesällä menettänyt Viipurissa kaiken omaisuutensa, niin tarkaan, että hänen oli pitänyt lentää Tukholmaankin lainapuvussa ja asusteissa. Tämä sai lehden suunnittelemaan jotain ystävänpalvelusta PIITULAISELLE, joka eräänä päivänä hiljan puettiin eräässä Tukholmalaisessa vaatetusliikkeessä kiireestä kantapäähän EXPRESSENIN laskuun. PIITULAINEN oli enemmän kuin tyytyväinen ja lehti väittää huomanneensa PIITULAISEN sipaisevan kädellään silmänurkkaansa ennen kuin lähti liikkeestä pois. Joka tapauksessa Tukholmalainen lehti ansaitsee tunnustuksen reilusta suhtautumisestaan sodan seurauksista kärsimään joutunutta karjalaisnyrkkeilijää kohtaan. Ja viimeksi vielä artikkeli YKÄ KEHÄSSÄ.
Eräänä päivänä vastaani tuli muuan nyrkkeilymies, joka pyysi minua selittämään, millaisena minä näen YRJÖ PIITULAISEN kehässä? Eikö häntä yleensä liiaksi kehuta hänen suorituksiinsa ja mahdollisuuksiinsa verraten? Kerron seuraavassa suurin piirtein naapurille vastaamani asiat. YRJÖ PIITULAINEN on ensinnäkin kehittänyt nopeutensa niin ilmiömäiseksi, että hän on melkein saavuttamattomissa tavalliselta vastustajalta ja täten yllättää tämän nopeilla iskusarjollaan, antaakseen jälleen seuraavassa hetkessä vastustajalleen pienen hengähdystauon. Ymmärrettäväähän on, että hän myöskin tarvitsee ilmaa, voidakseen taas toimia. Mieleeni ovatkin erikoisesti jääneet hänen suorittamansa kumarrukset ja sukellukset, joita hän suorittaa vastustajansa harhaan johtamiseksi ja joiden aikana hän saa hengityselimilleen riittävän määrän ilmaa, voidakseen taas toimia vasymättömällä nopeudella. Toinen seikka, johon olen kiinnittänyt huomioni, on seuraava. Kun PIITULAINEN hyvän jalkatyönsä sekä useampien peräkkäin suoritettujen pää ja vartataloväistöjensä avulla on onnistunut johtamaan vastustajansa perusteellisesti harhaan, ei hän voi olla hymyilemättä. Mielestäni edellä mainitut teot ovat ne syyt, joiden tähden sanomalehtien kirjoittajat ja osa yleisöä arvostelevat kirpeästi hänen esityksiään. Tämä tapahtuu kuitenkin aiheetta, sillä nyrkkeilijän menetymisen tärkeimpiä ehtoja on, mitä paremmin osaat jallittaa tai niin sanotusti johtaa vastustajasi harhaan, sitä helpommin hän on voitettavissa. Ja toiseksi, jos vastustaja "kuumenee" toisen hymyilystä eikä kykene hillitsemään itseään, niin hän ei myöskään kykene enää ottelemaan normaalisti. Onhan tässä mahdollisuus olemassa, että YKÄ käyttää tunnettua hymyään taktikoidessaan, mutta en sitä oikein usko, sillä tunnen hänen rennon ja äärettömän vilkkaan poikamaisen luonteensa, joten onnistuttuaan jossain suorituksessa, ei hän voi olla hymyilemättä, eikä hän voi sille mitään. Usein kuulee yleisön kehottavan PIITULAISTA lyömään vastustajansa "ulos", mutta hän ei ole kuulevinaankaan ja antaa ottelutoverinsa palata täyteen kuntoon ja ottelee täyden ajan. Tämä osoittaa, että hän on tosi nyrkkeilijä, hän elää nyrkkeilyn lumoissa ja nauttii otteluistaan. Hauskaa on yleisöllä silloin kun YKÄ nousee kehään, se saa nähdä koko rahan edestä, eikä useinkaan voi pidätellä nauruaan, kun mestari jallittaa kehässä toveriaan. Allekirjoittanut onkin Y.P.;n esittämän nyrkkeilysuunnan ihailija ja uskon, että on toisiakin, jotka ihailevat hänen erinomaista nyrkkeilyään. Voidaanko vielä vaatia suomalaiselta nyrkkeilijältä kauniimpaa ja nopeampaa sekä teknillisesti parempaa esitystä, kuin hänen esityksensä ovat olleet? Joulukuun maaottelussa Tukholmassa ja useissa otteluissa maaseudulla Ruotsissa PIITULAISEN osaksi ovat tulleet erinomaiset arvostelut, antavat aiheen sanoa, että YKÄ on lähinnä täydellistä amatöörinyrkkeilyn ihannenyrkkeilijää. URKKA

maanantai 29. lokakuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

IHMETTELEMME! Nimimerkki Turnari pohtii seuraavaa otsikolla IHMETTELEMME päästäänkö nyrkkeilyn arvostelemisessa koskaan edes jonkinlaiseen yhtenäisyyteen. Äsken suoritetussa maaottelussa on ehkä eniten puheenaihetta antanut PIITULAISEN nyrkkeilytyyli, jonka arvostelemisessa ilmenee suorastaan hämmästyttävää erimielisyyttä. Tukholman Ibl:n tunnettu nyrkkeilytoimittaja ARNE WILDE, joka itse pitää PIITULAISEN nyrkkeilyä puoleksi pelleilynä, kertoo Suomen joukkueenjohtajan SARVILAHDEN maininneen hänelle, että hän oli arvostellut PIITULAISEN ottelun ENGSTRÖMIÄ vastaan 59-59(!), siis tasan. Myös "Urheiluun" kirjoittamassaan selostuksessa SARVILAHTI mainitsee, että sanottavaa piste-etumatkaa PIITULAINEN ei ottelussa hankkinut. Tämä on asian toinen puoli. Ibl:n maaottelunumerossa eräs norjalainen nyrkkeilymies kertoo vaikutelmiaan ottelusta. Hänen mielestään PIITULAINEN oli maaottelun ainoa suurnyrkkeilijä ja hänen pisteensä olivat 60-44 PIITULAISEN hyväksi! Yleensä oli kyseinen ottelu Ruotsissa arvosteltu noin 60-48 PIITULAISEN hyväksi. Nyt joutuu kysymään, mistä johtuu näin suunnaton ero käsityskannoissa. Tuskinpa muusta, kuin täysin erilaisesta käsityksestä amatöörinyrkkeilyn hengestä ja olemuksesta. Meillä ovat monet nyrkkeilymiehet suhtautuneet kielteisesti PIITULAISEN nyrkkeilyyn. He sanoivat, etteivät väistöt tuota mitään pisteitä. Mutta joka vaivautuu tutustumaan nykyisiin amatöörisääntöihin, havaitsee varmasti, että PIITULAISEN nyrkkeily on täysin näiden hengen mukaista. Vastustajan vahongoittaminen ja voimaiskut eivät ole pääasia. Luja isku vastaa kahta osumaa vain silloin, kun vastustaja ottaa lukua ja kaksi onnistunutta väistöä vastaa yhtä osumaa. Eiköhän asia ole vain niin, että PIITULAINEN hankkii jo pelkillä väistöillään enemmän "pinnoja" kuin hänen vastustajansa perin harvoilla osumilaan. Ja onkohan kukaan PIITULAISEN vastustajista sitä mieltä, että hän lyö liian harvoin? Vain ammattilaistyylin ihailijoille PIITULAISEN nyrkkeily ei tarjoa sitä, mitä he haluavat. Mutta amatööriottelut on tietenkin arvosteltava amatööri- eikä ammattilaissääntöjen mukaan, mikä eräiden meikäläistenkin tuomarien olisi muistettava.

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

VUODEN 1944 LOPPUMAININNAT YRJÖ PIITULAISESTA! Urheilupalstalla kirjoitettiin, YRJÖ PIITULAINEN on kotiutunut Ruotsin-matkaltaan. Pistäydyin hänen luonaan tervehdyskäynnillä, jolloin keskustellen nautittiin PIITULAISEN valmistamaa oikeaa kahvia maukkaitten keksien kanssa. Nekin tuliaisia Ruotsista. Olen erittäin tyytyväinen matkaani. Häviöstäni KREUGERILLE en ole pahoillani. Se oli luja ottelu. Käytin ottelussa poikkeavaa tyyliä. Yritin nimittäin tyrmäystä ja hilkulla olikin, etten siinä onnistunut, sillä toisessa erässä hän hoippui, mutta pysyi pystyssä rutiininsa avulla. Turhaa on tämän enempää ottelusta haastella. Minut tuomittiin hävinneeksi ja sillä hyvä. Terveellistähän on joskus saada tappiokin tililleen. Se lisää vain harjoitusintoa ja avaa silmiä huomaamaan, että oppia ikä kaikki. Olen 23-vuotias, joten minulla on vielä aikaa täydentämään "opintojani"! KREUGER lupasi minulle uusintaottelun, joskin hänen vaimonsa oli sitä vastaan, väittäen ottelun olleen liian kovan miehelleen. Kevätpuolella saan ehkä tilaisuuden otella hänen kanssaan Helsingissä, jolloin ottelullamme keräämme varoja karjalaisten lasten hyväksi. Mitä muuta Ruotsista kuuluu? Hyvää vain. On suorastaan ihmeellistä, että Euroopan keskellä on tällainen keidas. Ruotsalaisten avustustyö hädässä olevien kansojen hyväksi on verratonta. Henkilökohtaisesti olen ylitsevuotavan tyytyväinen matkaani, Sainhan ystävälillisiltä ihmisiltä lahjana kaiken muun hyvän lisäksi runsaasti arvokasta vaatetavaraa. Käsität, että tällaiset lahjat ovat korvaamattomia meille.
 Kävit myös Norrköpingissä ja Eskilstunassa? Aivan. Etenkin Eskilstunassa oltiin meihin tyytyväisiä. ASK otteli siellä suurenmoisesti tunnettua AHLINIA vastaan. Ja että meihin oltiin tyytyväisiä kehän ulkopuollellakin, siitä saat ehkä paremman todistuksen, kun luet mitä paikkakunnan lehti Elskistuna Kuriren kirjoittaa. Sain leikkeen ja luin seuraavaa; Suomalaiset nyrkkeilijät ehtivät tulla Eskilstunassa erittäin suosituiksi. Ei ainoasttan kehässä vaan myös sen ulkopuolella. Ruotsia taisi ainoastaan kärpässarjalainen ASK, joka saikin toimia ahkerasti tulkkina. Vaikeinta hänelle oli tulkita avustaja LEHTEVÄN mielipiteet ruotsalaisista. Päättäjäisilta oli mieluisa. PIITULAINEN osoittautui todelliseksi seuraihmiseksi. Hän pitää yllä välitöntä hauskuutta. Hän osoittautui hyväksi laulajaksi, jonka kantava ja kaunis barytoni sai läsnäolijoilta suurta suosiota. Syvimmän vaikutksen kuulijoihin aiheutti Karjalaisten laulu, jonka kaikki suomalaiset yhdessä lauloivat. PIITULAINEN ei "siviilissä" vaikuta lainkaan sellaiselta, että hän olisi mestariluokan nyrkkeilijä. Kasvoissa ei ole minkäänlaisia jälkiä kovasta urheilustaan, eikä myöskään iloinen luoteensa kannellu, että hän kolmeen otteeseen on sodan kestäessä menettänyt kotinsa. SULO GUSTAFSSON oli rehti tyyppi. Ei olisi luullut, että tuo mies on kolme vuotts ollut rintamalla ja valmistautunut tähän kilpailumatkaan vain vajaan kuukauden päivät. ANTTILA oli iloinen, vaikka silmäkulmassa oli laastarilappu. Hän opetti illan kuluessa suomenkieltä västeråsilaiselle kumppanilleen. Hiljaisin oli LUNDELL, olematta silti kuoreensa sulkeutunut, kuten suomalaisten tapa on. Näin Eskilstunalainen lehti, joka todistaa, että pojat ovat edustustehtävänsä hoitaneet hyvin. Mitä toivomuksia matka antoi? Ensitilassa sen, että joukkueen johtajien täytyy olla kielitaitoisia, kuten avustajienkin, joita nyt matkalla oli mielestäni liikaa. Jos meillä ei olisi ollut ASKIA ja KURKEA mukana, niin mykkiä poikia oltaisiin oltu. Nautittiin vielä maukas kahvikupillinen ja niin sanoin hyvästit. Tämän haastattelun oli tehnyt yksi Suomen legendaarisimmista urheilutoimittajista, MONI SOINIO ja se mikä minusta on mukavaa, että minäkin ehdin myös tutustumaan MONIIN myöhemmin, niin MONINKIN kuva löytyy nettisivuiltani, hänen heristäessään nyrkkiä, kun BERTIL KNUTSSONIA ja minua kuvattiin nyrkkeilykatsomossa Helsingissä!

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

HELSINGIN SANOMIEN KIRJEENVAIHTAJAN SELOSTUS JATKUU. Ottelun ainoa kansainvälinen leima lukuun ottamatta PIITULAISEN osaanottoa oli siinä, että muuan ranskalainen sotavankeudesta vapautunut nyrkkeilijä osallistui myös kilpailuihin. Paitsi lukuisia nyrkkeilyotteluja oli myös muuta ohjelmaa. Päähuomio kiintyi kuitenkin voimakkaasti mainostettuun otteluun PIITULAISEN ja KREUGERIN välillä. Heidän painosuhteensa olivat PIITULAISEN eduksi. PIITULAISEN painaessa 66 ja KREUGERIN 60 kiloa. PIITULAISEN pituus 175 ja KREUGERIN 170 cm. Muunmuassa olivat läsnä Suomen nyrkkeilyurheilun johtomies VIKTOR SMEDS sekä suomalaisia sotavammaisia ja Ruotsin nyrkkeilyelämän johtavia henkilöitä. Kehätuomarina toimi HARRY ERIKSSON. Illan pääottelu PIITULAISEN ja KREUGERIN välillä alkoi voimakkaissa merkeissä yleisön heti innolla ottaessa osaa ottelun kulkuun. Ensimmäisessä erässä PIITULAINEN alkoi hyökkäämällä. Hän meni vastustajaansa vastaan kumarassa painaen oikeaa käsivarttaaan maksansa suojaksi. KREUGERIN erikoisiskuna on vasemman suoran käyttö. PIITULAINEN oli kokonaan luopunut aikaisemmasta tyylistään. Hän hyökkäsi kiivaasti vastustajaansa vastaan. Erän vaiheissa hän saikin ruotsalaisen työnnetyksi köysiin iskien muutaman sarjan sisään. Yleinen käsitys olikin se, että ensimmäinen erä oli koitunut PIITULAISEN hyväksi eräiden ruotsalaistenkin asiantuntijain laskujen mukaan 20-18. Toisessa erässä PIITULAINEN yritti jatkaa vauhtiaan, mutta ruotsalainen tässä erässä osoittautui pystyvänsä ottamaan vastaan ne iskut, jotka PIITULAINEN oli hänelle ensimmäisessä erässä ja tässäkin erässä saanut sisään. KREUGER näytti tässä erässä ilmeisesti olevansa kestävämpi kuin PIITULAINEN. Samaan aikaan yleisö mitä voimakkaimmilla huudoilla osoitti suosiotaan todella kovalle ottelutyylille. Kuitenkin monet laskivat tämän erän lankeavan KREUGERIN eduksi, erään ruotsalaisen kirjeenvaihtajallemme antaman lausunnon mukaan 19-20. Komannessa erässä näytti siltä, että PIITULAINEN saattoi hyvin kestää yhä edelleen, mutta toisaalta vaikutti siltä kuin hänen iskuissaan ei olisi ollut samaa kovuutta kuin aikaisemmin. Vauhti ei vähentynyt. KREUGER koetti vähän päästä sitoa vastustajaansa. Tämä erä muodostui hyvin riidanalaiseksi, josta johtuikin, että kun tuomarien päätökseksi tuli, että KREUGER julistettiin voittajaksi, monet asiantuntijatkin olivat ottelun tasaväkisyyden takia sitä mieltä, että on vaikeaa sanoa, kumpi on voittaja. Kirjeenvaihtajamme saattoi jälkeenpäin todeta, että toisten pistetaulukossa havaittiin pistelukujen menneen tasan, jonka mukaan PIITULAINEN olisi voittanut, kun taas toimittaja HOLMSTEDTIN,joka on Ruotsin tunnetuimpia ammattinyrkkeilymiehiä ja itsekin kuuluisa nyrkkeilyselostaja, pistetaulukossa oli pisteluvut 17-20 KREUGERIN eduksi viimeisen erän jälkeen. Kilpailujen jälkeen saattoi kirjeenvaihtajamme keskustella maisteri VIKTOR SMEDSIN kanssa, joka lausui käsityksessään, että ottelu oli kovin tasaväkinen, mutta koska PIITULAINEN oli hänenkin mukaan hävinnyt jonkin verran kolmannen erän, niin voitto oikeuden mukaan lankesi KREUGERILLE. SMEDS korosti erikoisesti sitä, että kaikista PIITULAISEN erinomaisista nyrkkeilijäominaisuuksista huolimatta, jotka lupaavat hyvää ja suurta tulevaisuutta hänelle nyrkkeilijänä, häneltä puuttuu vielä kestävyyttä, johon hänen olisi erikoisesti kiinnitettävä huomiota. SMEDS totesi myös, että ottelu oli erittäin kova ja se olisi kestänyt ammattiottelijankin arvostelussa. Ruotsalaislehdet kertoivat KREUGERIN vottaneen fantastisessa ottelussa suomalaisen kehätaiturin YRJÖ PIITULAISEN.