keskiviikko 19. syyskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

HYVÄSTI VIIPURI JA KARJALA! Vuosi 1944 oli jälleen kohtalokas Viipurille ja Karjalalle. Levottomuutta enteilleet liikkeet rimtamilla merkitsivät hyökkäyssodan alkamista 9.6.1944 ja karjalaiset joutuivat jo toistamiseen jättämään kotinsa ja siirtymään evakon tielle, niin myös isäni, joka joutui jättämään lopulliset jäähyväisensä rakkaalle Viipurilleen. Muistankin aina, ihan lapsuudestani saakka, kuinka isäni laulaessa laulua Viipurista, Monreposta, Papulan silloista, Pyöreästä tornista, kuinka joka kerta, muutama kyynel ilmestyi hänen silmäkulmiinsa. Ymmärrän sen tänä päivänä hyvin. Kun ajattelen, jos minäkään en enään pääsisi ja näkisi stadiani, sen rantoja, sen kahviloita, en yksinkertaisesti voisi kävellä sen katuja, olisi se mulle myös sydäntäriipaiseva asia ja varmasti kaiholla sitä muistelisin. Tästä hyökkäyssodan alkamisesta luonollisesti aiheutui se, että urheilutoiminta oli usean kuukauden pysähdyksissä, mutta vielä vuoden alussa järjestettiin Viipurissa 26-28.2.1944 Suomen Nyrkkeilyliiton mestaruuskilpailut nyrkkeilyssä. Paikkana oli Viipurin Kaupunginteatteri. Isäni nyrkkeili niissä kilpailuissa sarjassa 67 kg eli välisarjassa. Ensimmäisessä ottelussaan YRJÖ PIITULAINEN ehti antaa vain lyhyen näytteen hämäännyttämistaidoistaan, kun HNS:n A.HELYMÄKI ei pysynyt yhtä erää loppuun. Hetkisen leikiteltyään PIITULAINEN äkkiä löysi aukon vasemmalleen ja tuloksena tyrmäysvoitto. Toisessa ottelussaan YRJÖ PIITULAINEN kohtasi Vaasan Nyrkkeilyklubin AHTI KURJEN, joka kuitenkin hyvistä otteistaan huolimatta oli liian hidas ja passiivinen eloisalle viipurilaisellemme ja tuloksena selvä 3-0 voitto. Loppuottelussa ei SALOMON LAAKSOSELLA ollut mitään mahdollisuuksia nyt kehässä leikittelevään tyyliinsä nyrkkeilevää PIITULAISTA vastaan, joka ei edes yrittänyt tyrmätä vastustajaansa. Ylivoimainen pistevoitto ja Suomen Nyrkkeilyliiton mestaruus kilpailujen parhaalle nyrkkeilijälle. 10.9.1944 tapahtuikin isälläni täysin uusi aluevaltaus, mitä hän tekikin sitten vuosikymmenien ajan, toimimalla kuuluttajan erillaisissa viihde-ja hyväntekeväisyystilaisuuksissa ympäri Suomea. Minäkin muistan ihan pikkupoikana istuneeni usein Helsingin Runeberginkadulla Kauppakorkeakoulun juhlasalissa viihdetilaisuuksissa, joissa kerättiin rahaa sotainvaliideille ja Kauniaisten sairaalalle. Viihdetilaisuuksissa toimi isäni kuuluttajana ja keräsi myös taiteilijat esiintymään näihin tilaisuuksiin. Muistan heistä ainakin ANSA IKOSEN ja TAUNO PALON, HILKKA KINNUSEN, HENRY THEELIN, KALEVI KORVEN, taikurimestari SOLMU MÄKELÄN, NOKIPOIKA & POIKA, tanssiopettajat EEVA ja OLAVI NIEMISEN, TUULA SIPONIUKSEN ja tiedän siellä olleen lähes kaikkien sen ajan eturivin taiteilijoiden ja muusikoiden. Ja jos en väärin muista, niin näiden iltojen tuotoilla hankittiin monta televisiota sotainvaliidien sairaalaan. Nyt siis 10.9.1944 olevaan iltaan Porissa. Porin suojelukunnan talossa järjestettiin sotasairaalan hyväksi viihdetilaisuus,
jota porilainen lehti näyttävästi mainosti ja otsikossan kertoi; MESTARINYRKKEILIJÄ KUULUTTAJANA, TANSSIJANA JA LAULAJANA! Ja kertoi tulevasta viihdetilaisuudesta seuraavaa. Eilen päivällä tapasimme reippan ja ryhdikkään alikersantin, jonka sotilaallinen esiintyminen antoi aavistaa, että olimme tekemisiisä urheilumiehen kanssa. Ja emmepä siinä erehtyneetkään. Mies oli moninkertainen Suomen nyrkkeilymestari ja maaotteluvoittaja YRJÖ PIITULAINEN, joka ilmoitti olevansa nyt liikkeellä vallan muissa kuin urheiluasioissa. Hän kertoi nimittäin olevansa täällä sotasairaalan puolesta ja saaneensa tehtäväkseen järjestää viihdytysillan, jonka kaikki tulot käytetään sotasairaalan potilaitten hyväksi. Tälläinen tilaisuus on, kuten jo eilispäivän lehdessä olleesta ilmoituksesta näkyi, ensi sunnutaina kello 19.00 Porin Suojelutalossa. Mestarinyrkkeilijämme, joka on muuten oikea "DON JUAN" kuten vieressä oleva kuvakin osoittaa, ilmoitti itsekin ottavansa osaa monipuolisen ja hauskan ohjelman suoritukseen. Hän toimii illan kuuluttajana, mutta antaa yleisölle näytteen,-ei nyrkkeilyssä, vaan tanssissa ja laulussa, joita on myös sivutoimikseen harrastanut. Kun illan ohjelmassa on paljon hyvää ja hauskaa, kuten ilmoituksista näkyi, on sanomattakin selvää, että porilaiset täyttävät salin viimeistä sijaa myöten. Silloin samalla muistetaan paljon kärsineitä sotapoikiamme, joiden viihdytykseen illan tulot käytetään. Yleisö voi ottaa mukaan myös kirjoja haavoittuneille jaettavaksi. Lippujen myynti alkaa Rinkaman soitinkaupassa. Ja hyvinhän riemukas ilta onnistuikin ja maanantaina samainen lehti kertoi, että keskiviikkona "potilaspoppoo" järjestää uusintaillan sunnuntain esityksen lippujen loputtua kesken ja lisäksi edelläolevien esiintymistehtävien lisäksi on YRJÖ PIITULAINEN luvannut suorittaa myös näytösnyrkkeilyä porilaisille ja se olisikin ensi kerta, kun PIITULAINEN nyrkkeilisi Porissa. Sunnuntain riemukkaan illan oli sotasairaalan potilaspoppoon järjestämänä seuraavanlainen, Kapellimestari RONIMUKSEN yhtyeen esitettyä aluksi tilaisuuteen sopivaa kevyttä musiikkia huolehtivat sotasairaalan potilaat ja varsinkin kuuluttajana toiminut mestarinyrkkeilijä PIITULAINEN yleisön hauskuudesta kahden tunnin ajan. Saatiin kuulla hauskoja lauluja mm. Porin tyttöjen edesottamuksista, hanuripartio esitti reippaita säveliä ja lopuksi ISO-IITA miehineen valloitti täydellisesti yleisön. Ilta oli kaikin puolin onnistunut ja sotasairaalan viihdytyskassaan kertyi kolikoita yli 14000 markaa.

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

VOITTAAKO YRJÖ PIITULAINEN VIIDENNEN MAAOTTELUNSA? 20-21.11.1943 Kuopiossa tapahtui liitto-ottelu Suomen Nyrkkeilyliiton ja Työväen Urheiluliiton välillä. YRJÖ PIITULAINEN pidettiin sarjansa varmana voittajaehdokkaana etukäteisveikkauksissa. Ensimmäisessä ottelussaan PIITULAINEN kohtasi TUL:n ERKKI RASKIN. Ensimmäisessä erässä PIITULAINEN laittoi jo RASKIN lujille, pudottaen maksaiskulla kymentehtaalaisen kanveesille, joka nousi kuitenkin ylös gong-gongin soidessa. 2. erässä RASK yritti lujasti, osuen kuitenkin vain 2-3 kertaa prikulleen. 3 erässä RASK, joka edellisessä oli pannut kaiken yhden kortin varaan, lannistui ja alkoi pakoilla, jolloin kehätuomari RONKAINEN julisti PIITULAISEN voittajaksi teknillisellä tyrmäyksellä. Seuraavana päivänä YRJÖ PIITULAINEN kohtasi TUL:n OLLI NIKULAISEN ja ottelikin totiseen tyyliin eikä leikitellen, kuten RASKIN kanssa ja NIKULAINEN sai sekä leukaansa että palleaansa lukemattoman määrän teräviä iskuja, jotka kypsyttivät miehen kokonaan toisessa erässä. PIITULAISEN liikehtelyä ja työskentelyä on suorastaan ilo katsella. Hän on astetta korkeammalla tasolla kanssakilpailijoitaan nyrkkeilytaidoissa. Ennenkaikkea pisti silmään hänen vaivaton, vapaa ja yllätyksellinen vaihteleva liikehtimensä kehässä. Siinä suhteessa kannattaa toisten ottaa esimerkkiä. 15.12.1943 seurasi isäni viides maaotteluedustus kun Suomi kohtasi Ruotsin maaottelussa Helsingin Messuhallissa. Kysymyksenä olikin lehtien otsikoissa; "VOITTAKO YRJÖ PIITULAINEN 5:nen MAAOTTELUNSA"? Eilen saapui Suomen Nyrkkeilyliittoon tieto, että Ruotsin maajoukkueessa on tehty muutos. Kevyeeseen sarjaan valittu LENNART BOGVIST on loukkaantunut. Hänen tilalleen on valittu BÖRJE HANSSON. HANSSON on voittanut italialaisen PAOLETTIN ja saksalaisen BUTTNERIN. Hän kilpaili Suomessa toissa vuonna Riihimäellä ja voitti tällöin UNTO RASKIN. YRJÖ PIITULAINEN ei oikeastaan esittelyjä kaipaa, sillä nyrkkeily-yleisömme tuntee hänet erikoisen hyvin. PIITULAISEN yli 100:sta ottelusta voimme poimia mm. voitot Tanskan FRANCKISTA, Saksan TRITTACHAKISTA, Unkarin VADJASTA, Ruotsin G.PETTERSSONISTA ja nykyisestä ammattinyrkkeilykyvystä HUGO ANDERSSONISTA. PIITULAINEN on tähän mennessä vottanut jokaisen maaottelunsa eikä hän ole koko nyrkkeilyuransa aikana käynnyt kertaakaan kanveesilla.Hän esittää leikittelevän kevyttä kehätyöskentelyä, jossa nopeat iskut ja väistot seuraavat toisiaan. Maaottelu alkaa Messuhallissa keskiviikkona klo 19.00. Pääsylippujen ennakkomyynti aloitetaan Skohassa maanantaina klo 9.00 ja mikäli lippuja jää myymättä myydään loput Messuhallissa 2 tuntia ennen ottelujen alkua. Maaottelun voitti Ruotsi pistein 11-5 ja ainoat suomalaisvoittajat olivat ELIS ASK ja YRJÖ PIITULAINEN. ASK yllättäen ja PIITULAINEN odotetusti voittivat ottelunsa ja KOIVUNEN sai tasapelin. Otteluselostuksissa kerrottiin; YRJÖ PIITULAINEN voitti parhaassa ottelussa varamies HANSSONIN, joka on rutineerattu kehätaistelija, ryhtyi siekailematta otteluun YRJÖ PIITULAISTA vastaan. Ruotsalainen iski molemmin käsin yhtäjaksoisesti, YRJÖ PIITULAISEN väistölahjat tulivat taas oivallisesti esille. Toisen erän alussa HANSSON sai nenävamman, joka haittasi, mutta siitä huolimatta hän oli erittäin aktiivinen. Kehätuomari RONKAINEN antoi PIITULAISELLE puskemisesta varoituksen, johon tuskin oli riittävästi aihetta. Kolmannessa erässä PIITULAINEN otteli erinomaisesti ja voitti erän ylivoimaisesti. PIITULAINEN voitti ansaitusti 2-0 äänin. Toinen otteluselostus kertoi että; 1:erän alussa PIITULAINEN päästi HANSSONIN vasensuoran usein osumaan, mutta kun aika kului kohti loppua, tuli PIITULAISESTA tavattoman kylmäverinen ja matemaattisen tarkka - ruotsalainen löi tavantakaa harhaan. 2 erä alkoi PIITULAISEN määrätietoisella, mutta hurjan yllättävällä hyökkäyksellä, joka musersi ruotsalaisen vastustuskyvyn. HANSSONIN nemästä alkoi tulla viljalti verta ja poika oli jo vähällä luovuttaa. Loppuajan sai HANSSON selkäänsä niin, että sääliksi kävi. 3 erä oli ylivoimaisesti PIITULAISEN, ruotsalainen uupui aivan tyystin ja oli lysähtää kasaan gong-gongin soidessa. Voittaja molempien tuomarien äänillä PIITULAINEN.
Maaottelun jälkeen jälkikommentteja riitti ja muun muassa BÖRJE HANSSON ei ollut ottelun jälkeen lainkaan alakuloinen saapuessaan pukeutumishuoneeseen. Hymyili istuessaan lavitsalle poistamaan käsisiteitään, sanoen; Ei hänelle mitään voinnut, sen tiesin jo kehään mennessäni, sillä olen nähnyt moneen otteeseen PIITULAISEN nyrkkeilevän. Hänellä on nyrkkeilysilmää ja väistötaitoa. Lujaa hän ei lyö, mutta iskut tulevat niin nopeasti, ettei siinä tahdissa mukana pysy. BOGVIST ei olisi meille pisteitä tuonnut, siitä olen varma. Olen kuullut, että lehdissä on mainittu, että olisin sanonut voittavani ottelun. Sitä en ole milloinkaan sanonut, PIITULAINEN on nyrkkeilijä, jolle ei ole äpeä hävitä, joten minullakaan ei ole mitään syytä olla häviöstäni pahoillani. Ruotsissa ei ole kevytsarjalaista, joka pystyisi vottamaan PIITULAISEN! PIITULAINEN vuorostaan oli hyväntuulinen niin kuin aina. Nauroi ja lasketteli leikkisään tapaansa mukaan sanasutkauksia; Tämähän meni kuin sen entisen äijän karhun tappo. Sopivaa kutittelua molempien tyydytetyksi. HANSSON on rehti poika, miellyttävä nyrkkeilykaveri, niin kehässä kuin sen ulkopuolella. Itse voin kertoa, että tästä lähti koko elinajan kestänyt kaveruus näiden nyrkkeilijöiden välillä. Muistan jo aivan pikkupoikana monet vierailut HANSSONEILLE Tukholmaan ja se lämmin ystävyys perheidemme välillä oli vankka. Kun olin ensimmäisen kerran 15 vuotiaana nyrkkeilemässä Tukholmassa oli BÖRJE HANSSON tietysti katsomassa matsia ja ottelun jälkeen mentiin silloinkin kylään HANSSONEILLE. Kun menin Tukholmaan ensimmäiseen ammattilaisotteluuni, oli BÖRJE HANSSON silloin illan pääottelijan BOSSE HÖGBERGIN valmentaja ja kun minulla oli silloisen Tukholman Johanneshovin jäähallin kehässä illan ensimmäinen ottelu, BÖRJE HANSSON oli silloin isäni kanssa kehäkulmassani avustamassa ja tänään nettisivuiltani löytyy tietenkin BÖRJE HANSSONIN kuva, isäni sydänystävä, nyrkkeilykaveri! Ei unohdu, BÖRJE HANSSON!!!




torstai 30. elokuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

OTTELUITA, VOITTOJA, YLISTYSTÄ  JA  KRITIIKKIÄ! 8.2.1943 olivat kilpailut Tampereella TVS:n järjestämät kilpailut Työväentalon konserttisalissa. Yleisöä oli täysi huone. Sarjassa 62kg ensimmäisessä ottelussaan YRJÖ PIITULAINEN kohtasi Helsingin Voimailijoiden STIG LÖNNQVISTIN. PIITULAINEN otti asian rauhallisesti antaen L:n vasyttää itseään ilmaan huiskimisella. Toisessa erässä PIITULAINEN lisäsi vauhtia ja tällöin LÖNNQVIST hiljalleen, mutta varmasti kypsyi luovuttamispisteeseen ja erän päätyttyä PIITULAINEN julistettiin voittajaksi. Helmikuun 1943 aikana STEN SUVIO ja YRJÖ PIITULAINEN kävivät antamssa nyrkkeilynäytöksen Raumalla järjestetyissä nyrkkeilykilpailuissa ja saivat yleisön huokailemaan ihastuksesta. 21.3.1943 Vaasassa olivat suositut Maaseutu-Helsinki nyrkkeilyottelut. Kilpailut avasi juhlavasti pormestari AHLBÄCK pitäen loistavan tervehdyspuheen nyrkkeilijöille ja yleisölle, jota olikin saapumut "tuvan" täydeltä. Helsinki voitti Maaseudun 5-3. Isäni viipurilaisena nyrkkeili Maaseudun joukkueessa ja kohtasi jälleen Helsingin STIG LÖNNQVISTIN ja otti ottelunsa leikitellen vastutajansa kanssa näytöstyyliin ja sai yleisön huvitetuksi leikkisillä väistöillään ja leppoisilla iskuillaan. Tuloksena ylivoimainen 3-0 pistevoitto.   

    Sitten seurasivatkin vuoden 1943 SM-nyrkkeilymestaruuskilpailut Helsingissä Messuhallin kahdessa kehässä 6-7.4.1943. Isäni osallistui niihin sarjassa 67 kg ja kohtasi ensimmäisessä ottelussaan HNS:n VAINION, josta sai luovutusvoiton 2.erässä. Toisessa ottelussa YRJÖ PIITULAINEN kohtasi saaden  lujaa vastusta erinomaiset nyrkkeilylahjat omaavasta Vaasalaisesta AHTI KURJESTA, joka otteli rohkeasti ja avoimesti kuulun vastustajansa kanssa. PIITULAINEN voitti 3-0. Loppuottelusta muodostui YRJÖ PIITULAISEN esitys taas näytösluonteiseksi. Hän piti yllä tavatonta vauhtia, johon vastustaja HV:n PAUL FORSBLOM ei ehtinyt vastata. Toisessa erässä julistettiin PIITULAINEN mestariksi. Mestarit vuonna 1943 olivat OLAVI OUVINEN, EETU HILDEN, UNTO RASK, AHTI LEHTINEN, YRJÖ PIITULAINEN, AATOS LUNDELL, VEINI HEINO ja ARVO SALO! 23-24.5.1943 JyväskylänNyrkkeilijöiden kilpailuissa YRJÖ PIITULAINEN valloitti Jyväskylän nyrkkeily-yleisön, joka sai herkutella PIITULAISELLA. Rnsimmäisessä ottelussa heti kehään tultuaan sai PIITULAINEN myrskyisät suosionosoitukset osakseen, eikä turhaan! PIITULAINEN käsitteli K.N.S:n J.LAAKSOSTA   varoitellen, väistellen ja jakaen lyöntejä taiten ja harkiten. Kunnes toisessa erässä kehätuomari VALLE RESKO keskeytti ottelun PIITULAISEN ylivoimaisuuden johdosta. Toisessa ottelussa, joka olikin päivän vauhdikkain ja PIITULAINEN näytti erillaisia lyöntiyhdistelmiä ja loistavia väistöjä. P.ASIKAINEN ei ollut niinkään alakynnessä, vaikka lyönnit eivät vain tahtoneet ottaa mennäkseen perille. PIITULAISEN selvä 3-0 voitto. Seuraavana päivänä kilpailut jatkuivat ja koska Y.PIITULAISELLE ei saatu riittävän hyvää vastustajaa, niin lupautui PIITULAINEN tänään ottelemaan raskaansarjan voittajaa vastaan näytösottelu. Ja tämän näytösottelun jälkeen PIITULAINEN palkittiin kilpailujen parhaana nyrkkeilijänä.
         Jyväskylän kilpailujen jälkeen seurasikin artikkeli, joka aiheutti paljon puhetta ja ajatuksia puolesta toiseen. VEKAN ISKUSARJOJA otsikoi; ONKO PIITULAINEN DIIVA? YRJÖ PIITULAINEN saa milloin minkin lehden palstoilla osakseen nurjamielistä arvostelua. Väitetään pojan diivailevan ja olevam itseään täynnä, koska ei tunneta asian todellista laitaa. Juttelin asiasta kerran Viipurin Nyrkkeilijöiden iäkkään ja paljon nähneen puheenjohtajan "PAPPA" LINDELLIN kanssa, joka on seurannut PIITULAISENKIN kehitystä pikkupojasta mestarinyrkkeilijäksi asti. "PAPPA" sanoi; Tuollainen YRJÖ oli jo pikkupoikana, yhtä välitön, tempperamenttinen ja iloinen kuin nytkin, siksi häntä lehtimiehet usein arvostelevat väärin! PIITULAINEN ymmärtää kyllä suoran arvostelun, sanotaanpa hänestä mitä vain. Mutta edellä mainitunlaiset häikäilemättömät vääristelyt vievät helposti halun harjoitteluun ja kilpailemiseen. Onko todellakin syytä aiheettomasti ryhtyä tuolla tavoin mustaamaan nyrkkeilijää, joka on rehti ja mitä esimerkillisin urheilijanuorukainen. PIITULAISEN väitettiin mm. diivailevan niin paljon, että hän on kypsä ammattilaiskehään. No, ehkä SUVIO ja GEEBEKIN ovat saavuttaneet maailmankuuluisuuden diivailemalla - kuinka kukin asian ottaa! Mutta kyllä PIITULAINEN voisi jo ammattilaisenakin menestyä, onhan HUGO ANDERSSONKIN suorittanut ammattilaiskehässä menestysotteluja, vaikka  amatöörinä hävisikin PIITULAISELLE. Asia erikseen on, ettei PIITULAINEN vielä aio ammatttilaiseksi, sillä hän tulee vielä amatöörikehässä hankkimaan itselleen kokemusta ja kunniaa Suomelle! Seuraavaksi pääsikin isäni nyrkkeilemään vielä kotikaupunkiinsa Viipuriin Viipurin Nyrkkeilijöiden järjestämiin kilpailuihin. Lehdet mainostivatkin kiivaasti kilpailuja esimerkiksi tälläisillä otsikoilla; JUMALTEN SUOSIKKI PIITULAINEN MUKANA KOTIKYLÄNSÄ KILPAILUISSA! Ja kilpailuissa ensimmäisessä ottelussa Kuopion LAAKSONEN luovutti 1.erässä PIITULAISELLE ja loppuottelussa ALBINO MINETTI kärsi teknillisen tyrmäystappion myös 1.erässä, vaikka aloittikin hyvin, mutta joutui PIITULAISEN loistavan väistämisen ja vastaiskujen uhriksi!       

lauantai 25. elokuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

VOITTOISAT OTTELUT JATKUVAT! Vuoden 1943 aluksi ilmestyi hieno lehtijuttu, ikäänkuin avatakseen tämän vuoden, antaen samalla hyvän läpivalaisun missä mennään isäni nyrkkeilyuran suhteen. Otsikko kertoi; YRJÖ PIITULAINEN NYRKKEILYMME SUURIN TULEVAISUUDEN LUPAUS! Nyrkkeilymestarin esittely: Maamme paras taitonyrkkeilijäkyky, YRJÖ PIITULAINEN on syntynyt Viipurissa tammikussa 1921. Siviilissä hän työskenteli ensin Viipurissa ja sittemmin Helsingissä GUSTAV PAULINGIN palveluksessa. Senjälkeen hän jo oli etulinjoillakin, mutta opettaa nykyisin Helsingissä kadeteille "itsepuolustuksen jaloa taitoa". PIITULAINEN alkoi kilpailla 1937 ja on tähän mennessä suorittanut 86 ottelua, häviten niistä ainoastaan seitsemän. Maaottelussa hän on ollut mukana neljä kertaa ja on ollut tähän asti lyömätön.  Tanskan, Saksan ja Ruotsin toivot KAJ FRANK, WALTER TRITTSCHACK ja HUGO ANDERSSON, (nyttemmin tunnetu ammattilaiskyky), ovat turhaan yrittäneet iskeä olan takaa Viipurin tarkkasilmäistä ja eleganttia tulokasta. Tanskalainen EDWIN PETERSEN ja kuulu unkarilainen VADJA ovat kohdanneet PIITULAISESSA parempansa ja maamme  parhaat, AHTI LEHTINEN, ERKKI JOKINEN, OLAVI JANSSON, PAULI ASIKAINEN, BÖRJE JOHANSSON ym. ovat muodostuneet YKÄLLE vaivattomiksi esteiksi. Kuuluisat asiantuntijat ovat lausuneet PIITULAISESTA suuria sanoja. Kansainvälisen nyrkkeilyliiton puheenjohtaja OSCAR SODERLUND sanoi vuoden 1940 Suomi-Saksa maaottelun jälkeen tuntevansa houkutusta nimittää PIITULAISTA parhaaksi näkemistään suomalaisnyrkkeilijöistä: "Jos hän pystyy säilymään kovilta iskuilta, hänellä on suuremmat mahdollisuudet tulla maailmanmestariksi kuin kellään neljään vuoteen näkemilläni nyrkkeilijöillä".  TORSTEN TEGNER kirjoitti PIITULAISESTA pari kuukautta myöhemmin sympaattisen kirjoituksen Tukholman IBL:ssä kuvaten, miten suomalainen NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI taltutti HISINGEN  PYÖRREMYRSKYN HUGO ANDERSSONIN. Kotimainen lehdistö kiitti myös SUVION kasvattia, joka on "Kehän mestari ja maan nyrkkeilyn toivo" (Kymen Keskilaakso, toukokuussa 1942). Ainoana vastoinkäymisenä PIITULAISEN tähänastisella nyrkkeilyuralla ovat olleet Breslaussa EM-kisat viime keväänä. Hän oli silloin ensi kertaa mannermaisten suurkilpailujen valtavassa ilmapiirissä, jossa mieliala pakostakin tahtoi mennä alaspäin suuren Jahrkunderhallin yleisömeren keskellä. Myöhemmin PIITULAINEN sai kuitenkin tilaisuuden paikata mainettaan pieksämällä pahanpäiväisesti Ruotsin uuden kyvyn GÖSTA PETTERSSONIN, jonka kevyensarjan italialainen euroopanmestari DUILIO BIANCHINI voitti äskettöin Tukholmassa vain 2.1. PIITULAINEN nousi pinnalle vasta talvisodan jälkeen. Tämän kolmen vuoden aikana hän on voittanut kaikki kohtaamansa nyrkkeilijät saksalaista GARZIA lukuunottamatta. AHTI LEHTINEN ja HUGO ANDERSSON ovat voittaneet yhden kerran PIITULAISEN, mutta kummallekin on revanssiottelussa tullut selkään. Toivokaamme kunnon YKÄLLE yhtä hyvää jatkoa!
                                 

tiistai 21. elokuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

SARJA NYRKKEILYKILPAILUJA 6-7.8.1942 olivat SNL:n nyrkkeilyn mestaruuskilpailut Helsingissä. Niistä muodostuikin melko laimeat sota-ajan kisat. Ne olivat myös isälleni lähes näytösluonteiset kilpailut. Ensimmäisessä ottelussa hävisi HNS:n SUNDSTRÖM keskeytyksellä 1 erässä. Samoin seuraavassa ottelussa Riihimäen Lujan A.SALONEN hävisi keskeytyksellä 2 erässä. Seuraavassa Helsingin Toverien PAAVO RÄMÄNEN niinikään hävisi keskeytyksellä 2 erässä ja loppuottelussa Karihaaran E.LYTTINEN luovutti itse jo ennen ensimmäisen erän loppua. Näin isäni oli näiden kisojen ylivoimaisin voittaja ja palkittiin myös parhaana nyrkkeilijänä kunniapalkinnolla.

13.9.1942 seurasivat kilpailut Viipurissa, jossa lehdet etukäteen hehkuttelivatkin viipurilaisten suursuosikin YRJÖ PIITULAISEN esiintyvän ensikerran kotikaupungissaan. Ottelussa ULJAS LODINIA vastaan todettiinkin hänen olleen herkässä kunnossa, eikä hänen kanssaan ennen sotia tasapäisesti otelleella LODINILLA ollut mitään mahdollisuuksia. Ottelusta muodostui yhden erän ottelu, jossa PIITULAINEN oli omaa luokkaansa ja leikki vastustajansa kanssa. Kehätuomari keskeytti ensimmäisillä minuuteilla. Yleisö olisi katsellut PIITULAISEN työskentelyä pitempääkin. Ja vielä kilpailujen huipuksi ottelivat nyrkkeilymme olympiavottaja ja ammattinyrkkeilijä STEN SUVIO ja YRJÖ PIITULAINEN näytösottelun, josta ei vauhtia puuttunut ja yleisö oli haltioissaan nähtyään kaksi väistötaidon ihmettä yhdessä. Ottelujen jälkeen olikin YRJÖ PIITULAISELLA kiire Helsinkiin lähtevään iltajunaan, sillä aamulla olisi kadettien nyrkkeiltunnit.


18-19.10.1942 Helsingissä järjestetyissä kilpailuissa olikin isäni noussut välisarjaan eli painoluokkaan 67kg. Ensimmäisessä ottelussa PIITULAINEN sai uhrikseen kelpo"MASA" HYVÄRISEN. Siinä oli kahden niin erityyppisen ottelijan kohtaaminen, kuin mitä kehässä voi odottaa. PIITULAINEN naputteli ja väisti niin nopeasti, ettei HYVÄRINEN yleisön hilpeydeksi saanut mitään aikaan. PIITULAISEN ylivoimainen voitto. Ei ole "MASASSA" enää jäljellä entistä näännyttävää tempoa! Seuraavana päivänä PIITULAINEN kohtasi HNS:n voimakkaan ja lujaa iskevän BÖRJE JOHANSSONIN ottelussa, jota seurattiin mielenkiinnolla. JOHANSSON ei aristellut aluksi vastustajaansa, mutta laski voimansa ja kykynsä väärin. Toisesta erästä alkaen PIITULAINEN oli ylivoimainen halliten loistavalla suorituksellaan tilanteita miten tahtoi. PIITULAISEN ylivoimainen voitto. Kilpailujen jälkeen otsikot lehdissä kertoivat, "PIITULAINEN MENESTYY VÄLISARJASSAKIN", ja jutuissa kerrottiin isäni kohonneen yläpuolelle kaiken ja tällä kerralla välisarjassa seurasivat erinomaiset nyrkkeilyesitykset, hän väisti suorastaan kylmäverisen rauhallisesti sekä löi terävästi ja entistä tehokkaammin. Jos YKÄLLÄ vastaisuudessa tulee painovaikeuksia, voi hän todeta lyönneensä itsensä lävitse myös välisarjassa. 7-8.11.1942 seuraavat kilpailut olivat Lahden Ahkeran ja Lahden Kalevan yhteistoiminnassa järjestämät nyrkkeilyottelut Lahden kaupungissa. Siellä isäni ylivoimaiset esitykset jatkuivat. Ensimmäisessä ottelussa TUL:n K.LUOSTARINEN joutui lauantai-illan huomatuimmassa ottelussa Y.PIITULAISTA vastaan ja PIITULAINEN kypsytti vastustajansa jo ensimmäisessä erässä, ottaen enimmät hyökkäyshalut pois. Oikea koukku teki LUOSTARISEN hiukan sekopäiseksi ja kaksi seuraavaa erää sai PIITULAINEN otella näytösluonteisesti, siksi ylivoimainen hän oli koko ajan. Ottelu kesti kuitenkin täydet kolme erää. Seuraavaksi oli vuorossa HNS:n JUSSI KRUCK ja ottelusta kehittyi jälleen PIITULAISEN loistava nyrkkeilynäytös, jossa hän esitteli huikeaa väistötaitoaan ottaen jälleen ylivoimaisen voiton.

  
"Nyrkkeilymme isä" maisteri VICTOR SMEDS luovuttavassa palkintoa isälleni 

maanantai 13. elokuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

NYRKKEILYKÄRPÄNEN KIERTÄÄ VIENAA! Suomen lauantaiehtoon rauhallisuutta Vienan korvessa. Kaunis ja kalaisa järvi on kutsunut läheisyyteensä joukon sotilaita, jotka mukavasti ovat asettuneet istumaan kahteen rinteeseen alas keskustaan päin kääntyneinä. Siellä on tasaiselle maalle erotettu hiekalla neliö, jossa illan keskeisiä tulee tapahtumaan. Soittokunta kajauttaa alkajaisiksi reippaita säveliä. Valistusupseeri lausuu läsnäolijat aseveljinä tervetulleeksi. Samalla hän esittelee yleisölle, kevyensarjan Suomenmestari nyrkkeilyssä, korpraali YRJÖ PIITULAINEN! Näyttämölle astelee valkoisessa verryttelypuvussa keveästi kuin kehässä liikkuen nuori mestarimme. Miehen koko olemus uhkuu terveyttä ja pettämätöntä pohjakuntoa. Sitten esitellään nyrkkeilijöidemme valmentaja, korpraali SOMERKOSKI. Samat kevyet nyrkkeilijän askeleet ovat hänelläkin. Valmentaja SOMERKOSKI aloittaa ohjelman pitäen "vanhan ja viisaana" lyhyen esitelmän nyrkkeilystä. Pojat katsomossa saavat nyrkkeilykintaat katseltavakseen ja kiertämään kädestä käteen. Näytetään myös pää -ja hammassuojus ja harjoituksissa käytettävä kuminauhan päässä pomppiva pallo. Olosuhteista johtuen ei kaikkia tarpeellisia välineitä voida näissä oloissa kuljettaa mukana. Nyrkkeily alkaa. Ensin näemme perusiskut yksityiskohtaisesti esitettyinä. Niihin liittyvät oikeat väistötavat ja muuta teknillistä. Näytösottelu käsittää kolme kahden minuutin erää ja katselijat seuraavat sitä mitä suurimmalla mielenkiinnolla. On nautittavaa katsella molempain nyrkkeilijäin keveää liikkumista kehässä, nopeita iskuja ja joskus vielä nopeampia väistöjä. Ylös, alas, oikealle ja vasemmalle iskevät nyrkit, kaikki liikkeet mestarillisesti hallittuina. Kun joskus pääsee isku "sisään", katselijat innostuvat entistä enemmän. Mutta silloin keskeyttää "gong-gong", joskus ehkä parhaimmalla hetkellä. Suosionositukset ovat valtavat. Hikistä ja väsyttävää hommaa tuo nyrkkeily, sen voi sivullinenkin todeta. Siitä huolimatta PIITULAINEN houkuttelee yleisön joukosta muutamia pieneen "matsiin". Hän itse tyytyy vain puolustautumaan, toiset saavat iskeä minkä kerkivät. Yksi ja toinen yrittääkin tavoittaa häntä maalikseen, mutta turhaan. Nyrkit iskevät vimmatusti, vain reikiä ilmaan - PIITULAINEN on todellinen mestari. Yläruumiin oikea kieppuminen väistöissä on ihailtavaa katseltavaa. Hän aivan, tekee mieli sanoa, ylimielisesti ojentaa päänsä lähelle pommitettavaksi. Toinen iskee - jälleen tyhjää. Maali on kadonnut ihmeellisellä tavalla. Maalikkokin voi yhtyä SOMERKOSKEN sanoihin; PIITULAINEN on tunnetusti teknillisin nyrkkeilijä Suomessa tällä hetkellä. Näytös päättyy, katselijat poistuvat. Pitkästä aikaa on moni poika "jännännyt" tavalla, jota harrastetaan vain urheilukilpailuissa. Ja monen elämässä orastaa jälleen päätös ryhtyä itse harrastamaan tätä reilua, usein väärin arvosteltua miesten urheilua.                                         

lauantai 4. elokuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

NYRKKEILYNÄYTÖKSET JA VIIHDYTYSKIERTUEET RINTAMALLA. Kun tässä on tullut jo muutaman kerran otettua esiin isäni näytösottelukiertueet asepalvelus ja sota-aikana, niin ehkä tässä pari artikkelia antaa jonkinlisen kuvan mitä niillä tapahtui ja mitä kaverit, isäni, STEPA SUVIO ja NIILO SOMERKOSKI niillä puuhasivat. Sotapoikien keskuudessa on urheilukausi kuumimmillaan. Siellä viljellään urheilun kaikkia lajeja, enimmäkseen ehkä sentään viihdytysmielessä kuin totta tarkoittaen, sillä varsinaista ja asiallista ohjausta ei pojilla ole kuin ani harvoissa tapauksissa. Kukin saa juosta, hypätä, heittää,uida, tehdä mitä milloinkin oman harkintansa ja tottumuksensa mukaan. Pojan ovat siellä täällä valitelleet ja ihmetelleet nyrkkeilyn puuttumista, "rintamaohjelmasta" ja totta onkin, että kuin ihmeeksi saapuu "sieltä jostakin" nyrkkeilyuutisia! Nyrkkeily ei ole helppoa urheilua ja sitä ei sittenkään ole maasamme harrastettu niin laajalti, että milloin ja missä saadaan kokoon edes tyydyttävää nyrkkeilyä. Tässä suhteessa korjaantuu nyt tilanne jossakin määrin. Nyrkkeilyliiton valmentaja NIILO SOMERKOSKI ja mestarinyrkkeilijä YRJÖ PIITULAINEN lähtevät päämajan toimeksiannosta kiertueelle poikien pariin näytöksiä antaen.
Tapasimme PIITULAISEN ja utelimme matkan päämääriä. Mistä tälläinen mainio ajatus on lähtöisin? Ei se uusi ole! Jo talvisodan aikaan kiersimme SUVION kanssa poikien parissa ja nykyisenkin sodan päivinä olemme olleet lietsuss. Nyttenhimmän ei SUVIOSTA valitettavasti ole tälläiseen ja siksipä SOMERKOSKI on antautunut "uhriksi". Alamme jostakin pohjoisesta ja sittenpä etukäteen tehdyn suunnitelman mukaan teemme noin kuukauden kestävän kierroksemme. Mikä on ohjelma? Hommamme lukeutuu viihdytystyöhön. Aluksi esitämme pojille nyrkkeilyn alkeet, eri isku-ja puolustustavat, sitten annamme näytöksen, hitaasti kiiruhtaen, että pojat pääsevät perehtymään nyrkkeilyyn ja lopuksi saa pojista suurimmat ja vahvimmat astua kehään koettelemaan kansssani taitojaan. Minun ei ole määrä iskeä, tyydyn yksinomaan suorittamaan väistöjä ja muuta sellaista. Tämä viimeisin ohjelmanumero onkin paras poikien vetonumero. Hieman arkaillen maalaispoika ensin astuu vastaani, lämpenee ja lopuksi on ihan täynnä pyhää intoa. Hyvin huvittavia tilanteitakin syntyy, isoja poikia kun joskus nolottaa harhaiskut ja voiman tehottomuus, mutta pian he itsekin myöntävät, nyrkkeilyn hyvät puolet puolustusmielessä. Onko ilmennyt sellaisiakin poikia, jotka eivät milloinkaan ole nähneet nyrkkeilyä? Kyllä vain, ja tosiaan ihmeteltävän runsaasti. Kaikki ovat kyllä kuulleet nyrkkeilystä puhuttavan. Liitämmekin viihdytykseen opetuksen, sillä uskomme tälläisilla tilaisuuksilla olevan kasvattavaa merkitystä ja edistävän nyrkkeilynkin harrastusta. Tulemme myöskin kiinnittämään huomiota uusiin miehiin ja missä vain kelpoisia raskaamman sarjan miehiä näemme, siellä tulemme antamaan oikein voimaperäistä ohjausta. Millainen käsitys on nyrkkeilijäin piirissä uudesta eurooppalaisesta ammattilaisten liitosta, onko siitä iloa? Mikäli tiedän, suhtaudutaan siihen yksinomaan myönteisesti. Tuntuu niin turvalliselta, kun liitto tai sen jaosto on ammatilaisen tai sellaiseksi ryhtyvän takana. En tiedä tuleeko se sen suuremmin vaikuttamaan meikäläisiin oloihin, meillähän ei toistaiseksi ole ammattilaisuus vielä kovin korkealla tai leveällä pohjalla paremminkin sanoen. Myöhemmin tullaan toteamaan sen kannatavuus ja asiallisuus. Onneksi olkoon ja toivokaamme hedelmällistä etsintätyötä!