torstai 27. helmikuuta 2025

HARRY´s CORNER: KEVÄÄN ISKUT 2025

Joo KEVÄÄN ISKUT.... Maaliskuu on vaihtumassa ja se on ollut aina innostava juttu - KEVÄT ja KESÄ.... Tulossa! Nyt olen kertonut, että Kanarialla onnistuin murtamaan vasemman käteni, jonka paraneminen tuntuu kestävän ja estävän sillä säkin ja pallojen lyömisen joten en ole saannut aikaiseksi mennä Tuulimäen boxingsalille treenaamaan. Eilen hylkäsin sen ajatuksen koko 2025 kevään ja tein treeniohjelman VARJONYRKKEILY leirille tuohon kotini vieressä olevalle Toppelundin nurtsille ja Haukilahden rannoille tekemään kävelylenkkejä 1.8 saakka, jolloin yritän paluuta Tuulimäen boxingsalille odottaen että käteni olisi taas silloin kunnossa, vasensuorani voisi taas iskeä säkkiä ja palloja...no sen näkee sitten? HEI ME KAHVITELLAAN cafe Torpanrannassa jatkuu maanantaisin kello 10-12 ja kohta päästään taas terassikahvitteluille. Cafe Mellsteni terassi, joka on huikea tulee olemaa useankin päivän vierailun kohde viikottaisin. Sinne voisinkin sopia myös tapaamisia kavereiden kanssa tarinoimaan ja vaihtamaan kuulumisia? No se nähdään mitä tapahtuu ja suoriudunko laatimastani harjoituohjelmasta ja keitä KEVÄT 2025 tuo terasseille kahvittelemaan ja ehkä myös Toppelundin Areenalle varjonyrkkeilemään?










8.3.2023 katselin taas vanhaa blogipäivitystä tai oikeastaan useampaakin. Jäin miettimään. Toisaalta tuntui hyvälle ja kivalle nähdä kavereiden kuvia ja huomata, että elämässä on yhä sykettä. Ja mikä riemastutti, yksinkertainen elämäni, kävellä Haukilahden rantoja, minkä tein tänäänkin, toimii. Kahvittelut maanantaisin Cafe Torpanrannassa. Toimii. Harjoitteluni Tuulimäen Boxingsalilla ja taisteluni vanhuutta vastaan on jatkunut edelleen. Toimii. Joten kun luen nuo vanhemmat jutut, niin saan todellakin varmistettua sen, olen yksinkertainen, vain elämä on moninkertainen. Joten jäädään odottamaan kevättä enemmälti miettimästä ja otetaan KEVÄT 2023 vastaan, kun se sieltä on tullakseen. Tänään oli lunta ja kylmää....Tulee tosiaankin Mallorca mieleen, kun luin noita vanhempia kirjoituksia.

 
10.3.2020 Eipä tämä mun elämä tästä paljon muutu, kun lukasen ja katson näitä blogijuttuja aikaisemmilta  vuosilta. Olen todella yksinkertainen ja niinpä tämä yksinkertainen elämä sopii minulle mainiosti. Aika kyllä juoksee hurjaa vauhtia ja vuosia tulee lisää. Eilen kahviteltiin cafe Torpanrannassa ja jengiä oli taas koolla ja tarinoita monenlaisia. Cafe Mellsten liittyy edelleen kevääseem ja kesään. Liittyykö pyöräily? Se on vielä arvoitus. Nyt parina vuotena se on jäännyt aika minimaalliseksi. Niin kuin tää blogin pitäminen päivittäin. Onko mulla mukamas liian kiire? Kaikista lenkkitavoitteista olen kyllä luopunut ja tyydyn kävelemään merenrantoja, niin täällä Espoossa kuin stadissakin. Tietty jos asuisin Mallorcalla Palmassa, niin lenkkeily voisi saada suuremman innostuksen. No ei auta, minä asun Haukilahdessa lähellä cafe Mellsteniä ja Mellstenin Paratiisirantaa ja se kuuluu kyllä lähes päivittäiseen yksinkertaiseen elämääni. Se mikä tuntuu kyllä myös aina säilyneen tähän yksinkertaiseen elämääni on ELVIS joka on tulossa huhtikuussa Savoy-teatteriin keikalle, niin sinne on kyllä mentävä. Tämä kevään odotus kyllä täyttää taas elämäni. Odotus ensimmäisistä hetkistä cafe Mellstenin terasilla jolloin tunnen auringon säteiden lämmön kasvoillani...AH....se on uskomattoman hienoa!
Ihmettelen kyllä tätä yksinkertaisuuttani ja rakkauttani yksinkertaiseen elämään? Miten olen voinutkaan elää näin...Boxing...Rock and Roll...ystävät ja perhe...kevät....kesä...vuodesta toiseen...











10.3.2013 kirjoitettua....
Kylläpä tää aika juoksee kovaa vauhtia. Maaliskuunkin puoliväli lähenee. Vaikka mun on pitänyt, olen koittanut luvata sen itselleni, taltioida tapahtumia ja tapaamisia lähes päivittäin tänne blogiini, niin en ole pystynyt siihen. Päivät kulkevat vaan niin nopeasti ja kaikkea pientä tapahtuu koko ajan. Treeneissä olen käynnyt ihan kiitettävästi, laaditun treeniohjelman mukaisesti. Muutamia kavereita on tullut mukaan treenaamaan. Maanantain kahvittelussa cafe Kappelissa on käynnyt jengiä ja se on ollut yksi hieno päivä viikosta ja hups, vie maanantaipäivän mennessään. Nyt cafe Mellsten, Mellstenin Paratiisirannassa on taas avoinna joka päivä ja tuo yhden sykähdyksen näihin kevään "iskuihin" lisää. Pyöräilykausi alkaa olla ihan lähellä. Tunnen jo malttamattomana vetoa siihen, vaikka mun piti aloittaa se vasta joskus huhtikuussa pikkuhiljaa, mutta nää keväiset ilmat ilman lunta on tuonnut houkutuksen pyöräilyyn mieleeni. Ensiksi täytyy kai viedä pyörä huoltoon. Lisäksi olen tehnyt yhden lenkkitavoitteenkin itselleni ja olen ostanut uudet hienot lenkkaritkin. Se idea syntyi viime kesän aluksi Mallorcalla, mutta en oikein tiedä pitäiskö mun sitä varten muuttaa Mallorcalle sen toteuttaakseni? Tuntuu nimittäin etten täällä oikein löydä siihen tarpeellista motivaatioita. Muuten tuntuu aivan huikealta tunne keväästä, auringosta ja terassipäivistä. Pyöräilystä, joka taas jonakin päivänä vie mut Kauppatorille kahville ja lihikselle, joka merkitsee kesän tulleen päiviini. Ja yksi hauska juttu on ikäänkuin sitten kevään päätös on ELVIKSEN konsertti, olette kai kuulleet ELVIS PRESLEYSTÄ? Joo, ELVIKSELLÄ on keväällä konserttikiertue Euroopassa useammassa maassa. Minä olen menossa tsiigaamaan sitä LONTOOSEEN!

No mutta siihen on nyt vielä aikaa ja paljon 
on tekemistä mulla tuon mun kuntoiluohjelman kanssa, sehän ei ole mitenkään itsestään selvä että sen saan tehtyä? On yhtä sun toista pientä, tapaamisia ja tapahtumia tulevan kevään aikana. Ei mitään ihmeellistä, vain "KEVÄÄN ISKUJA" minulle! AH, KEVÄT....kuinka ihanaa....elämän luxusta!

sunnuntai 16. helmikuuta 2025

HARRI PIITULAINEN & KUNTONYRKKEILYÄ 2025


Olisinko voinnut uskoa, että vuosi 2025 alkaisi tällä tavalla, että normaali treenaamiseni Tuulimäen boxingsalilla siirtyisi käteni loukkaantumisen  Kanarian saaren "korkeanpaikan leirini" jälkeen muutamalla viikollla? Nyt helmikuukin on jo puolessa välissä. Ehdin tammikuun alussa käymään salilla muutaman kerran ennen Kanarialle lähtöäni ja olin täynnä intoa taas 2025 harjoitteluani ja harjoitusohjelmani tehty. Nyt kaikki sitten muuttui enkä tiedä missä vaiheessa tällä vasemmalla kädellä voi taas lyödä? Kuukauden käsi kipsissä teki kyllä sen ettei käsi taivu nyrkkiin, sormet on hellänä ja fyssarissa käynnit edessä. Tää kaikki on saannut myös epäilemään onko ikä jo saavuttanut minut ja olen vanha äijä? Koitan nyt kuitenkin ajatella ja uskoa taisteluuni vanhuutta vastaan ja keskittyä harjoitteluuni niine eväine kun siihen pystyn ja palata Tuulimäen boxingsalille treenaamaan ja aloittaa tavallaan tämä 2025 uudelleen...I COME BACK kuulostaapa tuo lause toivekkaalta ja hienolta....hah, vanhan äijän hourailua....



Vuosi 2024 on menossa kohti loppuaan ja vuosi 2025 saa alkunsa. Minulle se tarkoittaa yritystä edelleen taistella vanhuutta vastaan käymällä Tuulimäen Boxingsalilla treenaamassa 3-4 kertaa viikossa. Tosin aloitan sen vasta tammikuun 30 päivä. Näin ainakin suunnittelen. Käyn "korkeanpaika leirilläni" Kanarialla ennen sitä. Olen tehnyt taas harjoitusohjelmani vuodelle 2025 tietämättä jaksanko ja pystynkö sen suorittamiseen vielä. Estääkö 77 vuoden ikäni jo sen?  Joka tapauksessa BOXING on kuulunut elämääni kauan.....tässä samalla tarinaa siitä....                                                                                                                                                       

30.5.1947 samana päivänä,  kun synnyin laittoi isäni YRJÖ PIITULAINEN minut Viipurin Nyrkkeilijöiden jäseneksi. 13 vuotiaana aloitin aktiivinyrkkeilyn seurassa. En kerro enempää siitä, koska olen kirjoittanut kirjan nimeltään NYRKKEILIJÄN UNELMA nyrkkeily urastani. Aloitin KUNTONYRKKEILYN joskus 80-luvun alussa joidenkin kavereideni kanssa JYRKI HÄMÄLÄISEN rivitalon pihalla, jonne hän oli pystyttänyt nyrkkeilysäkkiä varten telineen. Kävimme lenkillä ja sen jälkeen varjonyrkkeilimme ja löimme säkkiä ja pidin pistehanskoja kundeille. Siitä kypsyi idea KUNTONYRKKELY salista, jonka avasin 6.4.1989 samana päivänä, kun GEEBEE turnaus alkoi Helsingin Urheilutalossa. Tein töitä KUNTONYRKKEILY valmentajana ja opettajana vuoteen 2009 saakka jolloin jäin eläkkeelle. Olen kuitenkin aina välillä pitänyt joillekin kavereille KUNTONYRKKEILY tunteja ja valmennusta silloin tällöin satunnaisesti. Nyt vuonna 2023 siitä, kun minusta tuli Viipurin Nyrkkeilijöiden jäsen tuli kuluneeksi 76 vuotta ja siitä kun aloitin KUNTONYRKKEILYN BOXING CENTERISSÄ tuli kuluneeksi yli 40. vuotta.
.







Olen myös saanut ostettua pienen määrän NYRKKEILIJÄN UNELMA kirjojani kustantajaltani, joka oli löytänyt yhden unohtuneen pahvilaatikon kustantamon varastosta.
Tätä kirjaani, jonka painos oli 4000 kpl on myyty loppuun jo aikoja sitten. Nyt sitä on saatavissa minulta  Kirjaa löytyy siis pieni määrä. Halutessasi ostaa kirjan ota yhteyttä.























                                                

                 

          RISTO MERONEN, ERKKI MERONEN, minä ja JARKKO PUTKONEN 


      3.2.2019 ALF "Afu" QVARNSTRÖM ja minä treenaamassa yhdessä Tuulimäen Boxingsalilla!                Me ollaan nyrkkeilykavereita jo 60-luvulta alkaen! 


      JYRKI 69 "Musta Uhka" ja minä treenaamassa Tuulimäen Boxingsalilla! Rock and Roll!!! 

                     Kalle Chydenius ja minä harjoittelemassa Tuulimäen Boxingsalilla
 
          

         5.8.2019 Tuulimäen Boxingsali jälleen aukesi ja ANTTI ÖHRLING oli treenikaverina!