maanantai 3. lokakuuta 2016

Tarinoita HARRIN KEHÄKULMASTA/AMMATTILAISEKSI

Viikko ottelun jälkeen loppui armeija ja alkoi kesäloma. Samalla aloitin taas normaalin kesäharjoitteluni Lauttasaaren kansanpuistossa kiviä työnnellen, hiekkasäkkiä lyöden, narulla hyppien, sparraten ja varjonyrkkeillen. Päivät rannalla aurinkoa ottaen ja illat treenaten sujui kesä taas mukavasti. Aloin hiljalleen valmistautua ajatuksissani tulevaan kauteen ja ensimmäiseen syksyn otteluuni, joka tapahtuisi Tukholmassa 23. päivänä syyskuuta. Kohtaisin tukholmalaisen HANS MATTSONIN, josta en tiennyt mitään, mutta ei se kyllä huolestuttanutkaan. Kilpailut olivat tutusssa Eriksdalshallenin kehässä, jossa kukistin HANS MATTSONIN helposti toisessa erässä kehätuomarin keskeyttäessä ottelun. En tiennyt silloin, että tämä olisi jäävä viimeiseksi amatööriotteluksekseni. Tukholmasta kotiin palattuani harjoitukset jatkuivat ja noin viikko Tukholman matkan jälkeen tuli Göteborgista isälleni kirje, jossa BERTIL KNUTSSON niminen kaveri kertoi järjestävänsä INGEMAR JOHANSSONIN kanssa ammattilaisiltoja Ruotsissa ja kysyi, olisiko HARRI kiinostunut aloittamaan ammattinyrkkeilijänä?
Nyt se oli tapahtunut, mitä olin salaa odottanutkin! Mahdollisuus aloittaa ammattilaisena - rahaa - kunniaa - ja kovia otteluja. Nämä tuntuivat silloin luonnollisestikin tärkeimmiltä asioilta. Olin innoissani, joskin faija vaikutti vähän miettiväiseltä ja kehotti ottamaan rauhallisesti. Katsotaan nyt mitä sieltä tarjotaan, kun ilmoitan, että olemme kiinnostuneita, hän sanoi minun jo kiitäessä ajatuksissani tulevissa ammattilaisotteluissa. Kerroin innoissani ystävilleni: "Hei, ajatelkaa, sain ammattilaistarjouksen Ruotsista." Meni kaksi tai kolme viikkoa eikä Ruotsista kuulunut mitään. Olin pettynyt. Olisivatkohan ne unohtaneet minut kokonaan vai eivätkö ne haluakaan minua? Minua pyydettiin taas Länsi-Berliiniinkin nyrkkeilemään. Täällä olisi Mestarit-Lehdistöottelu, jossa olisi ottelu ARTSI NILSSONIA vastaan. En tiennyt, mitä oikein tekisin, nyrkkeilläkö amatöörinä vai ei.... Harjoittelin kovasti, kädet taas pahasti rikkinäisinä, illat hautoen käsiäni ämpärissä ja ajatukseni tulevissa. Tule nyt tieto! Ja sitten vihdoin tuli sähke: Ottelu JOHANNESHOVISSA TUKHOLMASSA 11.11.1966 vastustajana ruotsalainen myös ammattilaisuransa aloittava "vanha tuttuni" ROLF RISBERG. Myös UPIN tietotoimiston kautta tuli vahvistus asialle ja silloin häly alkoi. ILTA-SANOMAT julkaisi etusivulla uutisen "Piitulainen Ingon leipiin" ja muut lehdet jatkoivat kertoen minun riisuvan paitani.Aikakausilehdet tekivät juttuja ammattilaiseksi siirtymisestä. Juttuja ja tarinoita tuntui nyt riittävän vähän joka päivälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti