tiistai 3. heinäkuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

                                                                           
MAAOTTELU JA KOHTI SUOMEN MESTARUUTTA. Kolme viikkoa myöhemmin Helsingin Messuhalli pullisteli 7600 ihmisen ahtautuessa sinne katsomaan Suomen ja Saksan välistä nyrkkeilymaaottelua. Saksan nuorekas ja samalla laadukas nyrkkeilyjoukkue oli etukäteis-suosikki maaottelussa ja ei valitettavasti pettänyt luottamusta. Saksa voitti Suomen 5-3. Suomen voittajat olivat OLLI LEHTINEN, YRJÖ HEINO ja YRJÖ PIITULAINEN. Isäni onnistui taas ottelussaan loistavasti lehtien otsikoidssa, "Piitulaisen sooloesitys" ja "Yrjö Piitulainen antoi nyrkkeilynäytöksen" Jutuissa kerrottiin iloisimman yllätyksen eilen tarjonneen Yrjö Piitulaisen, 19 vuotiaan viipurilaisen. Kerrottiin että hänen taktillinen käsityskykynsä olevan suurenmoisen ja hänen hallitsevan täydellisesti liikkeensä. Sen vuoksi hän suorastaan leikitteli väistöillään ja pakotti tarkan vastustajan WALTER TRITTSCHACKIN iskemään hyvin usein reikiä ilmaan. PIITULAISEN voiton toivat monipuolinen iskuvalmius, taitavat väistöt ja perääantamaton taistelutahto. Kunhan poika iän mukana saa voimia, on mrillä kaikkein korkeimman kansainvälisen luokan nyrkkeilijä.

YRJÖ PIITULAINEN oli tiistai-illan suuri nimi. Vieressäni istuva maailmanmestari TAISTO MÄKI huusi hänet nähdessään kurkkunsa käheäksi pelkästä ihastuksesta ja sanoi olevansa tässä ottelussa paljon jännittyneempi kuin oman ennätysjuoksunsa aloittaessaan. PIITULAISESTA kirjoitetaan tiistain jälkeen varmasti paljon kauniita sanoja, kirjoittakoon vain, kunhan ojan pää kestää! Viipurin poika on nyrkkeilytaidoissa harvinaisen pitkällä, se on sanottava. Suuremmoiset väistöt, iskupuhtaus ja kadehdittava nyrkkeilysilmä. Olosuhteiden pakosta syksyyn siirtyneet Suomen mestaruus nyrkkeilyt pidettiin 3-4.11.1940 jälleen Helsingin Messuhallissa, vielä ilman TUL:n edustusta, vaikka sellaisesta oli ehditty välillä sopiakin. Voitettuaan ensimmäisessä ottelussaan HNS.n AHLBERGIN kohtasi isäni kisojen loppuottelussa T.ASIKAISEN ja sai lehdet kirjoittamaan seuraavasti: Kevyessäsarjassa nähtiin epätasainen kamppailu Viipurin Nyrkkeilijäin YRJÖ PIITULAISEN ja T.ASIKAISEN välillä. Ensimmäisessä erässä PIITULAINEN iski paikalleen osuvan oikeankäden koukun vastustajan korvahermon kohdalle. Se isku horjutti vahvaa ASIKAISTA. Toisessa erästä alkaen PIITULAINEN oli ylivoimainen. Hän teki vastustajalleen mitä tahtoi. Punasi tämän kasvot ja huvitti yleisöä ottelusilmää osoittavilla nopeilla väistöillä sekä naputuslyönneillä mitä kummallisimmista asennoista. PIITULAISEN selvä 3-0 voitto. SIMEONIN SILMÄKULMASTA kirjoitetti: Suomen Nyrkkeilyliitto sai toissailtana neljä uutta nimeä. PIITULAINENKIN sai nyt sen tittelin, joka häneltä vielä puuttui ollakseen "isojen poikien" kirjoissa. Johan poika ehti kesällä muistokilpailuissa voittaa kaksi TUL:n mestaria (RASKIN ja JOKISEN) ja hiljattain syksyllä Tanskan ja Saksan maaotteluedustajat. No niin, Suomen mestaruudesta käy sitten tie Euroopan mestaruuteen jne. sikäli mikäli luonto ja paikat kestävät. 19-vuotiaalle nuorukaiselle ei saa liikoja vaatimuksia vielä asettaa. Tuntuu siltä kuin PIITULAISEN poikamaisesti vallaton ottelumieli saisi osakseen väärinymmärrystä siellä täällä. Katsomosta kuului huutoja "elä pelleile"! Vierustoverini etupenkillä oli myös sitä mieltä, että PIITULAINEN diivailee. Ja samaa sanoo eräs saksalainen sanomalehtimies arvostellessaan kevyen sarjan kamppailua maaottelussa. En usko, että PIITULAINEN lainkaan pelleilee ja yleisön suosiota kalastelee. Hän on kerta kaikkiaan sellainen välitön otteluriemun omaava urheilijapoika, joita meillä saisi olla enemmänkin. Murjottaminen ja liian vaatimattomaksi tekeytyminen silloin kuin sydän kuitenkin riemusta sykähtelee, on valheellista naamiointia, toisin sanoen emäpelleilyä. OVE ANDERSEN ja GUNNAR HÖCKERT olivat aikanaan yleisurheilun "piitulaisia", erinomaisen reiluja poikia, jotka iloitsivat menestyksestään niin, että naapurikin sen huomasi. Väärin heitäkin taidettiin silloin tällöin ymmärtää. Luonollisuus ja ylimielisyys ovat kaksi eri asiaa, joita ei saisi toisiinsa sekoittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti