ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Hyvää viikonalkua. Kylläpä aika on lähtenyt menemään taas nopeaa vauhtia. Olen tänään aamupäivällä käynnyt treenaamassa Tuulimäen boxingsalilla ja tuntuu, kuin olisin löytämässä taas sen ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN tieni alkupään. Vielä sitä en tiedä, pystynkö myös sitä kulkemaan? Sen aika näyttää. Tapasimme myös HEINOSEN ESAN kanssa Tapiolan Waynes Coffeessa kahvikupposten äärellä ja päivitimme meidät taas tähän päivään. Pakkanen on laskenut ja vesikeli on tullut lumen tilalle. Nautin tästä vaiheesta tätä uutta Vuotta. Kaikki on vielä edessä? Mitä tämä vuosi sitten tuokaan tullessaan. Enpä usko sen mun kohdalla olevan enään mitään niin kovin sykähdyttävää ja ihmeellistä. Enkä odotakkaan niin, vaan jotain pientä, jotain kuitenkin yllättävää tähän eläkeläisen arkeen. En ole tehnyt mitään suunnitelmia tähän vuoteen. Treenaaminen ja eläminen tämän päivän kanssa, sellaisena kun se eteeni aukeaa. On mukavaa, kun on joitakin näitä hyviä kavereita, joita voi treffata. KAHVITTELIJAT ryhmä ja kaverit antavat perjantaisin yhden kiinteän ja ainoan sovitun aikataulun minulle. Loppu on imrovisoitua. Onhan tietenkin facebook ja sen virtuaalinen maailma, johon ehkä olen jo hiukan kyllästynyt, mutta en ole sulkenut kuitenkaan ovea, sen virtuaaliseen maailmaan. Tämä on joka tapauksessa vuoden ensimmäinen ehjä kokonainen viikko ja sitä lähden kokemaan ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen ja voihan olla, että hyvin askeettista ja hiljaista tämä viikko tulee olemaan. Olen nyt niin orioitunut treenaamaan tämän viikon jokaisena päivänä, aamupäivällä ja juomaan kahvit Tapiolan Waynes Coffeessa, ja iltapäivällä sitten huilaan, jotta jaksan seuraavana päivänä taas treenata. Joten yksinkertaista ja simppeliä elämää tällä viikolla. Ei GLAMOURIA eikä SÄIHKETTÄ! Mutta sitä toivon teille kaikille muille kylläkin!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Tänään olisi isäni syntymäpäivä! Hän synti 5.1.1921 Viipurissa! Muistan isääni! Hän antoi minulle niin paljon!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Minä ja RENE JÄRVINEN, ystäväni Valkeakoskelta yllätti minut TENERIFELLÄ jäätelöbaarista!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Niinpä niin. Se on keskiviikko sitten. Aamupäivä on mennyt taas tässä FB:n ja sähköpostien virtuaalisessa maailmassa! Yksi asia mun täytyy kyllä sanoa. Olen saannut useita viestejä ystäviltäni, jossa ovat huolissaan (katsottuaan BananaSplit kuvaani) ettenkö vaan aio taas lihoa? No voin sanoa vain, älkää olko huolissanne.....heh,heh, olen jo lihonnut! Mutta koska monilla on menossa tipaton tammikuu, niin minulla on BananaSplititön kuukausi! Se on tietysti ankara koettelemus. Tiedän, että tulen näkemään painajaisia, unia jossa olen autiolla saarella, missä ei ole yhtään jäätelöbaaria ja kaiken lisäksi siellä ei paista aurinko! No mutta meillä kaikilla on huolemme ja painajaisemme. Äsken sain myös sähköpostia ystävältäni Valkeakoskelta. Pitkänlinjan nyrkkeilymieheltä ja vaikuttajalta RENE JÄRVISELTÄ, jonka tapasin, tai oikeastaan hän yllätti mut (päivän kolmatta jäätelöannosta) ollessani syömässä ja näin RENEN ilmeestä että hän oli huolissaan minusta. Ja niinpä hän kysyikin heti meilissään, olethan saannut jäätelöputken poikki? Ja kertoi tulleensa viime yönä takaisin Suomeen ja Valkeakoskelle! Sain sähköpostia myös www.nouseva.com Haagalaista historiaa nettisivullaan ylläpitävältä MARKKU POUTASELTA, joka on myös valtavan innostunut rock and rollista. Ja MARKKUKIN oli huolissaan, etten vain syö liiaksi BananaSplitejä. SONJA HOFFMAN Wsoyn entisiä nyrkkeilyoppilaitani esitti myös huolensa lihomisestani. Okei. näitä viestejä on siis tullut useampikin ja se siitä. Olen jo unohtanut miltä BananaSplit maistuu. Jo viides päivä ilman sitä! Muuten tällä viidennellä päivällä on mulle suurempikin merkitys. Se olisi isäni syntymäpäivä! Joten ajatuksin lähetän onnittelut isälleni! Hän antoi mulle niin paljon....BOXINGIN....paljon hyviä hetkiä. Aina välillä tuntuu tämä elämä niin hurjalta. Se on niin väliaikainen ilmiö. Ihmisiä tulee ja menee. Jäämme kaipaamaan heitä, kunnes tulee meidänkin aika lähteä. Tavataankohan me toisiamme siellä jossakin? No täällä maanpäällä minä tapaan oikeastaan hyvin isäni syntymäpäivän kunniaksi, PIITULAINEN sukuseuran puheenjohtajan SEPPO PIITULAISEN tänään stadissa ja kuulen lisää sukuseurasta, minkä olemassaolosta en tiennyt mitään, mutta FB:n uskomaton virtuaalinen maailma toi tämänkin minulle esille. Lisäksi on mentävä vielä tänään treenaamaan, jotta BananaSplit kiloista taas ainakin jotain häviäisi. No jatketaan päivää ja elämää ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

 

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Tässä todiste ylimääräisistä kiloista (kyllä hävettää), mutta uskon että muutaman kuukauden kuluttua voin tarjota hoikemman kuvan! Kun ette tarjoa minulle BananaSplittejä muutaamaan kuukauteen! Pyydän!

ELÄMÄNMENOA Harrin Kehäkulmasta

Aamuhetki kullan kallis. Istun aamua aamukahvin kera, katsellen TV taltiointeja ja nautin kiireettömästä tunnelmasta. Läppäri on auki edessäni ja luen eilisiä sähköpostejani. Jengiä on tulossa ensi perjantaina vuoden 2011 avaus kahvitteluun cafe Kappeliin. KIMMO LUJA lähetti viestin että on Englannissa ja DANNY, tuo Suomen Show-viidakon valtias, että on nyt puolestaan Teneriffellä. Tämä uusi vuosi on aina kuin kirja, jonka sivuja ei ole vielä kertaakaan avattu eikä tarinaa luettu! Itseasiassa tämä tarina alkaa vasta syntyä päivien myötä. Eilen nukuin poikkeuksellisen myöhään. Aina yhdeksään saakka ja se on minulle todella harvinaista. Aamupäivä meni ihan rehellisesti kerrottuna surffaillen netissä! Sähköposteja lähetellen. Facebookissa räpellellen. Tekstareita kännykällä lähetellen ja näin tätä uutta vuotta availlen. Ikäänkuin ilmoittaen, että olen olemassa tänäkin vuonna vielä mukana elämässä! Loppujen lopuksi sain itseni liikkeelle vasta iltapäivällä ja ajoin Tuulimäen boxinsalille aloittamaan vuoden 2011 treenikauden. Ja harjoitus ei ollut ollenkaan helppo! BananaSplitit ja ylimääräiset kilot (8) selvästi painoivat ja kolman viikon paussi. Mutta olen palannut ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIEN alkupäähän. Olen etsimässä sitä TIIKERIN HÄNTÄÄ ja TIIKERIN KATSETTA? Mihin kyllä nyt taas menee aikaa varmaan ainakin muutama kuukausi. Ennenkuin kilot ovat taas pudonneet. Ja voin olla (edes vähän) tyytyväinen itseeni! Nyt ei siis MAKEETA ELÄMÄÄ! Ei GLAMOURIA! Vain arkipäivää ja yksinkertaista elämää sekä yksinkertaisuutta! Sanot tietysti, että sehän on ihan halppoa mulle, ihan jo synnynnäisesti! Joo, mun kohdalla kyllä, mutta kun on niin paljon kavereita, jotka ovat GLAMOURIN ja SÄIHKEEN ympäröimiä. Menestyksen portaita ylös kavuneita, niin on vaikeaa välttyä GLAMOURILTA ja MAKEELTA ELÄMÄLTÄ heidän seurassaan. Mutta yritän parhaani ja kulkea sitä ASKEETTISUUDEN ja KURINALAISUUDEN TIETÄNI......ainakin taas tänään!